KHNYT2014

Kulttuurihistoria NYT
Vuosikertomus 2014

2
3 Pääkirjoitus
4 Kulttuurihistorian ihmiset
OPISKELU
5 Popular Culture Studies Pathway
to Master’s Degree
9 Kulttuurihistorian kirjoittaminen
– uudenlaista työpajatyöskentelyä
11 Kulttuuria, taidetta ja politiikkaa
30-luvun Suomesta
13 Kandivaiheen opintorakenne
14 Menneisyyttä, kulttuuriperintöä ja
uutta teknologiaa!
TUTKIMUS
16 Opinnäytteet 2014
18 Graduprosessista
20 Tohtoriksi stadionrockin kulttuuri-
historiasta
22 Maisterivaiheen opintorakenne
23 Akatemiahankkeita
24 Tutkimuksellisia avauksia 2014
25 Kulttuurihistorian tuoreita julkai-
suja
KANSAINVÄLISYYS
28 Oppiaineen ulkomaanmatkat
2014-2015
29 Vaihdossa Skotlannissa
33 Konferenssimatka Intian jättimäi-
seen metropoliin Delhiin
36 Pyhimykset uudistajina
– Konferenssi Church Reforms
and the Cult of Saints
TAPAHTUI 2014
39 Aboagora 2014 – Kaaoksesta
kosmokseen
42 ISCH Johannesburgissa 2014
TYÖELÄMÄSSÄ
44 Kulttuurihistorian maisterit
työelämässä
50 IC-98 kiteytti kulttuurihistorian
opintonsa teokseensa A View
From the Other Side (2011)
TAPAHTUU 2015
45 Aboagora 2015
56 TUCEMEMS:in toimintaa syksyllä
2015
58 Tietokanavat opiskeluun sekä
oppiaineen toimintaan
59 Syksyn 2015 tulevia tapahtumia
Toimitus, taitto ja kuvat,
jollei toisin mainittu:
Karissa Kettu
Painopaikka:
Painosalama Oy, Turku 2015
SISÄLLYS

3
Pääkirjoitus
Hannu Salmi
Vuodesta 1994 lähtien olemme jul-
kaisseet Kulttuurihistoria Nyt -leh-
teä. Viimeisten vuosien aikana se on
kehittynyt vuosikertomukseksi, joka
kertoo edellisen vuoden tapahtumista
niin opetuksessa kuin tutkimukses-
sakin. Samalla se on koonnut yhteen
kokemuksia ja antanut kuvaa siitä,
mitä oppiaineessa tapahtuu ja millaisia
suuntia kulttuurihistoriallisella tiedolla
yhteiskunnassa on.
Nyky-yliopistossa tiedotus on
haaste jo pelkästään siksi, että kanavia
on niin paljon. Opetukseen liittyvän
tiedon tärkein väylä on nettiopsu.
Opinnoista löytyy lisäksi tietoa sekä
oppiaineen julkisilta www-sivuilta että
intranetista. Tutkintotason kysymyk-
sissä tärkein tiedonlähde on huma-
nistisen tiedekunnan kotisivu, jossa
on olennaiset tiedot muun muassa
opinto-oikeuksista ja valmistumisen
käytännöistä ja aikataulusta.
Kulttuurihistoria tiedottaa päivit-
täisistä tapahtumista ja kuulumisista
sähköpostin lisäksi myös sosiaalises-
sa mediassa. Facebookissa olem-
me olleet syyskuusta 2010 lähtien,
Twitterissä elokuusta 2011 lähtien.
Toukokuusta 2015 olemme lähettä-
neet päivityksiä myös Instagramiin.
Blogisivua https://kulttuurihistoria.
wordpress.com/ olemme pitäneet
yllä tammikuusta 2011. Medioilla on
erilaiset tehtävänsä, ja tapahtumista
tiedottamiseen varsinkin Facebook ja
Twitter sopivat hyvin.
Ammatillisesti suuntautunut
verkosto on LinkedIn, jossa kulttuu-
rihistorian alumneilla on ollut oma
ryhmä vuodesta 2010. Ryhmässä on
tällä hetkellä 190 jäsentä, mikä on
suhteellisen paljon, kun ajatellaan,
että oppiaineesta on valmistunut vä-
hän yli 600 maisteria. Ryhmän kautta
voi kurkistaa, millaisissa ammateissa
kulttuurihistorioitsijat tällä hetkellä
työskentelevät.
Tämän kaiken keskellä Kulttuuri-
historia Nyt -lehdellä on paikkansa.
Se kokoaa vuosittain yhteen ajankoh-
taisia teemoja, luo kuvan meneillään
olevasta tutkimuksesta ja summaa
niitä hankkeita, jotka ovat käynnissä.
Tämän vuoden lehdessä ovat eri-
tyisen vahvasti esillä konferenssit ja
kansainvälinen yhteistyö sekä kulttuu-
rihistoriasta valmistuneiden koke-
mukset työelämästä.
Haluan lopuksi kiittää Karissa Kettua,
joka on toimittanut tämänvuotisen
lehden!
Turussa 23. kesäkuuta 2015

4
Kulttuurihistorian ihmiset
Kulttuurihistorian väkeä kuvattuna kevätretkellä 12.6.2015 Mustion linnalla.
Takarivi vasemmalta: Niina Siivikko, Marjo Kaartinen, Asko Nivala, Teemu
Immonen, Miika Norro, Sakari Ollitervo, Petri Paju, Leena Rossi.
Keskirivi vasemmalta: Reima Välimäki, Maiju Kannisto, Sirpa Kelosto, Paavo
Oinonen, Hannu Salmi, Jukka Sarjala, Marika Räsänen, Tom Linkinen.
Eturivi vasemmalta: Heta Lähdesmäki, Otto Latva, Suvi-Sadetta Kaarakainen,
Anu Lahtinen.
Kuvasta puuttuvat henkilöt löytyvät kulttuurihistorian verkkosivuilta:
http://www.utu. / /yksikot/hum/yksikot/kulttuurihistoria/oppiaine/henkilokun-
ta/Sivut/home.aspx
OPISKELU
Karissa Kettu

5
Kulttuurihistorian, mediatut-
kimuksen ja musiikkitieteen
uusi yhteinen maisteriohjel-
ma – Popular Culture Studies
Pathway to Master’s Degree
Karissa Kettu
Kulttuurihistorian, mediatutkimuksen
ja musiikkitieteen uusi yhteinen mais-
teriohjelma Popular Culture Studies
Pathway to Master’s Degree lähti
käyntiin syksyllä 2014. Opiskelija voi
valita suorittaako tutkintonsa kulttuu-
rihistoriaan, mediatutkimukseen vai
musiikkitieteeseen. Tutkinnon laa-
juus on 120 op ja sen opetuskieli on
englanti. Kokemuksistaan ohjelmasta
Kulttuurihistoria NYT-vuosikerto-
mukselle kertoivat Paul Flanders sekä
Chi Zhang, jotka aikovat valmistua
kulttuurihistorian maistereiksi.
Teksasista Turkuun
26-vuotias Paul Flanders on kotoisin
Teksasista. Hän opiskeli Portlandin
Reed Collegessa antiikin kulttuureita,
mutta halusi valmistuttuaan kuitenkin
opiskella jotain joka olisi lähempänä
nykyaikaa.
OPISKELU
Janine Rewell
Paul Flandersin sydäntä lähellä ovat keltaiset puutalot, joita on hän on päässyt ihailemaan
asuessaan niin Vallilassa kuin Turussakin.

6
– Minusta tuntui, että halusin tehdä
menneisyyttä jollain lailla merkittä-
väksi nykyisyyden kautta, mutta en
halunnut samalla uhrata kiinnostustani
populaarikulttuuriin, kuten musiikkiin,
kirjallisuuteen ja elokuviin.
Maisteriohjelman löytäminen ei kui-
tenkaan ollut niin helppo juttu. – Oh-
jelmaa ei ollut Turun yliopiston sivuilla
ja joskus populaarikulttuurintutkimuk-
sen nettisivut olivat kaatuneet. Löysin
ohjelman epäilyttävältä eurooppalaisia
maisteritutkintoja mainostavalta sivus-
tolta, ja kun kokeilin linkkiä se sattui
tuona päivänä toimimaan, innostuin ja
hain.
Paul asui valmistumisensa jälkeen
muutaman kuukauden New Yorkissa
ja muissa osavaltioissa, kunnes muutti
Suomeen, jossa hän opiskeli suomen
kieltä ja työskenteli samalla musii-
kin tuottajana ennen hyväksymistään
maisteriohjelmaan.
Shanghai – Tampere – Turku
Shanghailainen Chi Zhang, 27, valmis-
tui kandidaatiksi 2010 Beijing Foreign
Studies Universitystä, jossa hän opis-
keli suomen kieltä ja kulttuuria. Chi
on opiskellut aiemmin Suomessa vaih-
to-oppilaana vuonna 2008 Tampereen
yliopistossa. Siellä hän opiskeli suomen
kieltä, kulttuuria ja yhteiskuntaa. Myös
Chi kertoo kohdanneensa hankaluuk-
sia etsiessään tietoa ohjelmasta.
– Löysin ohjelman vahingossa, mutta
ohjelma oli juuri se, johon halusin ha-
kea, sillä se oli ainoa kulttuurihistorian
ohjelma, jonka löysin.
Graduaiheet selvillä
Paul ja Chi ovat molemmat aloittaneet
pro gradu -tutkielmiensa teon. Paul
kertoo gradunsa tutkimusaiheen ole-
van tekijänoikeuksien kulttuurihistoria
musiikkiteollisuudessa. – Tutkielma on
case-study eräästä Wu-Tang Clanin
single edition cd:stä, jota tehtiin vain
yksi kappale, hän kertoo. Chi puoles-
taan haluaa tutkia Turun keskiaikaisia
markkinoita historiallisen yhteenkulu-
vuuden välineenä. Häntä kiinnostaa,
tuntevatko markkinavieraat olevansa
osa historiaa, yhteiskuntaa ja Turkua.
OPISKELU
Master’s Degree Pathway in Popu-
lar Culture Studies, 120 ECTS
S1. Introduction to Popular Culture
Studies, 5 ECTS
S2. Theories and Methods of Popu-
lar Culture Studies, 5 ECTS
S3. Perspectives in Popular Culture
Studies, 20 ECTS
S4. Master’s thesis seminar, 10
ECTS
S5. Master’s thesis, 40 ECTS
Minor subject and general studi-
es or work experience, 40 ECTS

7
Ruusuja ja risuja
Paulin mielestä erityisen hienoa
ohjelmassa on sen monitieteellisyys
sekä IIPC (International Institute for
Popular Culture), joka tuo mukanaan
kansainvälisyyttä: ulkomaisia luen-
noitsijoita ja seminaareja. Myös Chi
kiittelee IIPC:ia, sillä sen kautta saa
tietoa akateemisen maailman uusista
tuulista.
Molemmat opiskelijat kaipaisivat
kuitenkin enemmän juuri kulttuuri-
historian järjestämiä kursseja Suomen
historiasta ja kulttuurista. He harmit-
televat ettei ohjelmassa ole paljoa-
kaan kursseja suomalaisesta populaa-
rikulttuurista.
Suomalaisuus
Chin mielestä suomalaisissa on hienoa
se, kuinka he antavat toisilleen
tilaa elää omaa elämäänsä. Turku on
Chistä rauhallinen kaupunki Pekingin
ja Shainghain ihmispaljouteen ver-
rattuna. Paulilla puolestaan on suo-
men kansalaisuus ja hänen äitinsä on
suomalainen. Hän on asunut Turun
lisäksi myös Vantaalla ja Helsingissä,
joten ei koe olevansa varsinaises-
ti ulkomaalainen. Äänimaailmoista
kiinnostunut Paul toteaa, että yleisesti
ottaen Suomessa on hiljaisempaa.
Hän kertoo huvittuneensa, kun hän
ajatteli opettelevansa suomea Aki
Kaurismäen elokuvista, mutta pian
hän huomasi, ettei niissä paljoa pu-
huttukaan.Paulin mielestä tämä onkin
juuri se juttu, joka kertoo suoma-
laisuudesta kaiken oleellisen.
Chi Zhang on opettanut Kielikeskuksen
kielipiireissä suomalaisille kiinaa, mutta
kertoi myös oppineensa suomalaisilta.
omasta kielestään.
OPISKELU
Karissa Kettu

8
Ennen kuin haet
Paul kehottaa hakijaa olemaan aloit-
teellinen ja hankkimaan tietämystä
suomalaisesta kulttuurista ennen
ohjelmaan hakemista. Chin mielestä
jonkinlainen tietämys suomalaisesta
kulttuurista ja kielestä on hyödyksi,
muttei ole vaatimus. Aikaisemmat
kulttuurintutkimusopinnot ovat myös
etu.
Tärkeintä lienee kuitenkin motivoi-
tunut asenne. – Loppujen lopuksi
kiinnostus ja intohimo ovat ne, jotka
merkitsevät, vaikka se kuinka klisei-
seltä kuulostaakin, Chi toteaa.
OPISKELU
Lisätietoa maisteripolusta täällä:
http://www.utu. /en/units/hum/
units/popculture/Pages/home.aspx
IIPCn kotisivut:
http://iipc.utu.
IIPC:n löydät myös facebookista!

9
OPISKELU
Kulttuurihistorian kirjoitta-
minen – uudenlaista työpaja-
työskentelyä
Maarit Leskelä-Kärki
Kirjoittaminen on historioitsijan
arvokkain työväline ja ammattitai-
to. Historia-aineissa on aina haluttu
opettaa hyvää kirjoittamista. Pitkään
tämä tapahtui esseeseminaareissa ja
jo useamman vuoden ajan kulttuuri-
historiassa on ollut aineopinnoissa kir-
joittamiseen keskittynyt kurssi. Siellä
on harjoiteltu paitsi tieteellisen kir-
joittamisen saloja myös avattu erilaisia
populaarin kirjoittamisen muotoja.
Kevään 2014 kuluessa oppiaineessa
toteutettiin ensimmäistä kertaa kurs-
si, jossa kokeiltiin uudenlaista muotoa
kirjoittamisen opettelussa. Halusim-
me lisätä opiskelijoiden omaehtoista
työskentelyä yhdessä toistensa kanssa
ja sitä kautta vahvistaa ammatillisiakin
valmiuksia. Uuden Kulttuurihistorian
kirjoittaminen -kurssin tavoitteena
on myös entistä enemmän avata sitä,
miten tieteestä viestitään laajemmil-
le yleisöille – toisaalta akateemisen
yleisön sisällä, toisaalta suuremmalle
yleisölle.
Kurssin alkuvaiheessa opiskelijat
kuuntelevat asiantuntijoiden luentoja
tietokirjoittamisesta, tutkijahaastat-
telusta, tiedeviestinnästä, verkkokir-
joittamisesta ja audiodokumenttien
tekemisestä. Sitten koittaa oman työn
aika! Opiskelijat jakaantuvat kolmeen
temaattiseen työpajaan ja valitsevat
keskuudestaan ryhmän vetäjän, jonka
tehtävänä on pitää ryhmän tehtävää
koossa, huolehtia aikatauluista ja
yhteyksistä vastuuopettajaan. Kurssin
vastuuopettaja on tarpeen mukaan
mukana työpajakokoontumisissa,
ja keskustelua töistä käydään myös
Moodle-alueella. Uutta on siis itsenäi-
nen työpajatyöskentely, jossa opiske-
Kirjoittamisen kulttuurihistorian yksi työpaja valotti Ensimmäisen maailmansodan
historiaa. Ryhmä esitteli töitään loppuseminaarissa. Kuvassa: Ida Vanhainen, Mari Agge,
Taru Parikka, Minna Kantonen, Nana Seppänen, Jesse Myllylahti.

10
OPISKELU
lijat saavat hyvin omaehtoisesti valita
miten ja koska tapaavat ja miten
työnsä rytmittävät. Heillä on vapautta
ja vastuuta, ja se on tuntunut toimivan
hyvin niin ensimmäisellä kurssilla kuin
toisella kerralla keväällä 2015. Suu-
rena haasteena on toki ollut jokaisen
opiskelijan saaminen aktiivisesti sitou-
tumaan kurssiin ja yhteisten töiden
tekemiseen.
Uutta on myös kurssin temaatti-
suus. Jokainen työpaja tekee erilaisia
töitään (haastatteluita, tiedeartikke-
leita, blogeja, kirja-arvioita, radio-oh-
jelmia) valmiiden teemojen mukaan.
Keväällä 2014 teemoista ensimmäinen
keskittyi Outoon Eurooppaan, ajalli-
sesti 1500–1700-luvuilla tapahtunee-
seen kulttuuriseen vaihtoon ja ennen
muuta Euroopan ulkopuolisten näke-
myksiin Euroopasta ja eurooppalai-
sista. Toinen työpaja tarttui ajankoh-
taiseen Ensimmäisen maailmansodan
historiaan kulttuurihistorian näkökul-
masta. Kolmannen ryhmän teemana
oli 1930-luvun Suomi, teema, joka
näkyi kulttuurihistorian opetuksessa
vuonna 2014 muutenkin esimerkiksi
Espanjan sisällissotaa käsittelevässä
seminaarissa sekä syksyn laajassa
Studia Generalia -sarjassa yhteistyössä
Kaupunginkirjaston kanssa.
Tärkeää kurssilla on myös, että
kaikki opiskelijoiden työt julkaistaan.
Töitä on nähty aina kevään mittaan
niin kulttuurihistorian blogissa kuin
esimerkiksi oppiaineen kotisivuilla,
Agricola-historiaverkossa, Kritiik-
ki-lehdessä ja Ennen ja Nyt -verk-
kolehdessä. Kurssin tuotoksista on
tiedotettu myös kulttuurihistorian
facebook-sivuilla, joita seuraavat
myös monet yliopistomaailman
ulkopuoliset tahot. Kurssi huipentuu
seminaariin, missä työpajat esittelevät
tuloksiaan niin kanssaopiskelijoilleen
kuin henkilökunnalle.
Lue lisää:
Kulttuurihistorian blogi
https://kulttuurihistoria.wordpress.
com/
Agricola historiaverkko
http://agricola.utu. /
Kritiikki-lehti
http://kritiikki.utu. /index.php/
kritiikki-lehti
Ennen ja nyt -verkkolehti
http://www.ennenjanyt.net/

11
OPISKELU
Kulttuuria, taidetta ja politiik-
kaa 30-luvun Suomesta
Kulttuurihistorian oppiaine ryhtyi
lukuvuonna 2013–14 koostamaan
opetustaan erityisten teemavuosi-
kymmenien ympärille. Hanke liittyy
kiinteästi oppiaineessa työstettävään
Itsenäisen Suomen kulttuurihistoria
-teokseen, joka julkaistaan Suoma-
laisen Kirjallisuuden Seuran kustan-
tamana vuonna 2017. Lukuvuoden
teemavuosikymmeneksi valikoitui
30-luvun Suomi johtuen erityisesti
siihen kohdistuneesta laajasta tutki-
muksesta oppiaineessa. Vuosikym-
menen ympärille kiedottiin niin yksi
kirjoittamiskurssin teemaryhmistä
kuin laaja syksyllä 2014 järjestetty
Studia Generalia -sarja.
Kulttuuria, taidetta ja politiik-
kaa 30-luvun Suomesta järjestettiin
yhteistyössä Turun kaupunginkirjaston
kanssa, ja näin saimme käyttöömme
kirjaston studiotilan sekä laajemman
yleisöpohjan. Mukana olivat myös
Avoin yliopisto ja Turun yliopiston
kotimainen kirjallisuus. Alusta lähtien
ideana oli keskittyä nimenomaan
taiteen maailmaan sekä yksilöiden
kautta avautuvaan vuosikymmeneen
siten, että taidetta ja kulttuuria tar-
kasteltaisiin suhteessa vuosikymme-
nen vahvaan politisoitumiseen. Sarjan
kymmenen esitelmää tarkastelivat
aikakautta, jota leimasivat monet sel-
laiset ilmiöt kuten poliittiset ääriliik-
keet ja taloudellinen taantuma, jotka
ovat 2000-luvun alullekin leimallisia.
Luennoilla kulkivat niin Olavi Paavo-
lainen, Katri Vala, Tove Jansson, Maila
Talvio kuin Nyrki Tapiovaarakin, ja
aikakautta lähestyttiin niin elokuvan,
radion, esseen, proosankuin runou-
denkin kautta. Tavoitteena oli hakea
uudenlaisia yhteyksiä kulttuurin, poli-
tiikan, aatteiden ja yksilöiden toimin-
nan väliltä.
Vahvana ajatuksena alusta lähtien
oli myös taiteen ja tieteen yhdistämi-
nen. Halusimme puhujiksi niin taiteen
tekijöitä kuin tutkijoita. Saimme
mukaan huipentamaan luentosarjan
teemat kirjailija Sirpa Kähkösen, joka
on omassa työssään yhdistänyt histo-
riantutkimuksen ja ktion pyrkiessään
Lisätietoa kurssista saat vierailemalla sen blogissa: https://blogit.utu. /30luku/.

Mikko Mäntyniemi, teatteri
Avoimet Ovet
12
OPISKELU
Lue lisää näytelmästä:
http://www.avoimetovet. /vala
avaamaan ennen tuntemattomia ovia
30-luvun politiikkaan ja yksilöiden
ankariin kokemuksiin kommunistien
näkökulmasta. Kähkösen luento mar-
raskuun alussa piti yleisön hiirenhiljaa
hyppysissään, ja kertoi siitä, miten
vahvasti historia avautuu juuri taiteen
ja yksilöiden kohtaloiden kautta.
Koko sarjan ideaa kannatteli alusta
lähtien Katri Valan tinkimätön hah-
mo, joka kulki vuosikymmenen läpi
vahvana runoilijana sekä poliittisena
toimijana. Ajatus luentosarjasta sai
alkunsa, kun näin Virpi Haataisen
Teatteri Avoimien Oville kirjoittaman
ja ohjaaman näytelmän Vala. Sen
nähtyäni tiesin, että halusin saada sen
Turkuun osaksi aikakautta luotaavaa
kokonaisuutta. Amatöörituottajan
ponnistelut tuottivat viimein tulosta,
ja saimme esitykselle tilat Aurinkoba-
letista Manillasta ja esitys kytkettiin
osaksi luentosarjaa.
Loppujen lopuksi teatteriesitys
tuotti vahvan improvisatorisen ele-
mentin koko sarjaan, koska kaavailtu
luento Katri Valasta jouduttiin yllät-
täen perumaan. Sen tilalle saimme
esitystä edeltävänä iltana keskustelun,
jossa ohjaaja Virpi Haatainen, aikakau-
den vasemmiston tuntija Hanne Koi-
visto ja sarjan järjestäjä Maarit Leske-
lä-Kärki keskustelivat Valan hahmosta
ja yksilön merkityksestä ajassaan.
Keskustelun kruunasi Valan esittäjän
Ella Pyhällön saapuminen lausumaan
Valan runoja täydelle kirjaston salille.
Vala – näytelmä runoilija Katri Valan
elämästä esitettiin niinikään täydelle
salille ikimuistoisena, kauniin syyskuun
iltana.
Vala-näytelmän keskeinen juonne on
sisarusten Katri ja Erkki Valan välinen suh-
de. Kuvassa Ella Pyhältö ja Juhani Rajalin
rooleissaan.
Koko luentosarja oli suuri menes-
tys. Kirjaston sali oli joka maanantai
täysi, ja useimmiten salin ulkopuolella
joutui vielä istumaan useampi kym-
menen ihmistä. Palaute oli kiittävää ja
yleisö keskusteli vilkkaasti luentojen
jälkeen. On selvää, että kulttuurihisto-
rian vuosikymmenet heräävät henkiin
myös uusien luentosarjojen myötä.
Kirjoittaja on kulttuurihistorian yliopis-
tonlehtori.

Kandivaiheen opinnot, kulttuurihistoria
Kandidaatintutkinnossa (HuK) pääaineena kulttuurihistoria on mahdollista
menetellä kahdella eri tavalla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa opiskelija suorit-
taa kulttuurihistorian perusopinnot (25 op) ja aineopinnot (45 op). Toisessa
vaihtoehdossa suoritetaan historian perusopinnot (25 op) ja kulttuurihistorian
aineopinnot (45 op). Pääaineopintojen lisäksi kandidaatintutkintoon (180 op)
sisältyy sivuaineopintoja, pakollisia kieliopintoja (15 op) ja mahdollisesti vapaita
opintoja. Sivuaineena kulttuurihistoriaa opiskeleva tekee joko perusopinnot tai
niiden lisäksi myös aineopinnot ilman kandidaattiseminaaria (60 op).
Kulttuurihistorian perusopinnot, 25 op
P1. Johdatus opintoihin ja opiskelutaitoihin 1 / 0 op
P2. Historian mieli 2 op
P3. Kulttuurihistorian aikakaudet 3 / 4 op
P4. Kulttuurihistorian metodologia ja historia 5 op
P5. Kulttuurihistorian tutkimusaloja 10 op
P6. Kulttuurihistoria ja menneisyyden läsnäolo 4 op
Historian perusopinnot, 25 op
P1. Johdatus opintoihin ja opiskelutaitoihin (1 op)
P2. Historian mieli (2 op)
P3. Näkökulmia historiaan (9 op)
P3.1. Kulttuurihistorian aikakaudet (3 op)
P3.2. Suomen historian linjat ja murrokset (3 op)
P3.3. Yleisen historian keskeisiä kysymyksiä (3 op)
P4. Historian taito (4 op)
P5. Valinnaiset opinnot (9 op)
Kulttuurihistorian aineopinnot, 45 op, sivuaineopiskelijat 35 op
A1. Avaintekstejä kulttuurihistoriaan, 3 op
A2. Risteävät maailmat, 5 op
A3. Kulttuurihistorian metodologia, 12 op
A3.1. Tiedon haku ja hallinta, 3 op
A3.2. Tutkimusmenetelmät ja teoriat, 4 op
A3.3. Kulttuurihistorian kirjoittaminen, 5 op
A4. Kulttuurihistorian teemoja, 15 op (3×5op)
A5. Kandidaattiseminaari ja -tutkielma, 10 op
13
OPISKELU

Menneisyyttä, kulttuuriperin-
töä ja uutta teknologiaa!
Kimi Kärki
Syksyllä 2006 käynnistyi Turun yli-
opistossa ensimmäistä kertaa kaksi-
vuotinen maisteriohjelma European
Heritage, Digital Media and the
Information Society. Nyt on menossa
ohjelman neljäs kaksivuotiskausi. Oh-
jelma on ns. joint programme, eli se
on suunniteltu ja se toteutetaan neljän
yliopiston kansainvälisenä yhteistyö-
nä. Ohjelman tuore näkökulma on
tunnustettu kansainvälisesti: ohjelma
valittiin EU:n 2009 teemavuoden esit-
teeseen ”Creativity and Innovation –
best practice from EU programmes”.
Ohjelmassa yhdistyvät perin-
teinen humanistinen tietämys ja
tutkimustraditio uuden teknologian
tuntemukseen ja osaamiseen. Toisin
sanoen maisteriohjelma kouluttaa
eurooppalaisen kulttuuriperinnön
asiantuntijoita, joilla on kyky välittää
näkemyksiään digitaalisen median vä-
lityksellä. Koulutuksen tavoitteena on
mahdollistaa tasavertainen kommu-
nikaatio humanistisen ja teknologisen
alan välillä ja tästä syystä opintoihin
kuuluu niin menneisyyden tutkimuk-
sen teoriaa ja käytäntöä kuin tietotek-
niikkaa.
Aidosti kansainvälinen
Maisteriohjelman taustalla on ns.
Euromachs-verkosto, johon Turun
yliopistosta kuuluu oppiaineita Histo-
rian, kulttuurin ja taiteen tutkimuksen
laitokselta. Muut jäsenet ovat Coimb-
ran yliopiston historian laitos, Grazin
Karl-Franzens -yliopiston historian
instituutti sekä Salenton yliopiston
(ent. Lecce) Keski- ja uuden ajan his-
torian laitos. Kullakin laitoksella on jo
vuosien perinne tietotekniikan hyväk-
sikäytöstä joko historian opetuksessa,
tutkimuksessa tai popularisoinnissa.
European Heritage, Digital Me-
dia and the Information Society
-ohjelman virallinen opetuskieli on
englanti ja osa opinnoista suoritetaan
vaihdossa jossakin partneriyliopis-
toista. Lisäksi ohjelman puitteissa
toimii aktiivinen opettajavaihto, jonka
ansiosta opiskelijat voivat tutustua
muiden yliopistojen tarjontaan myös
kotiyliopistossaan ja toisaalta solmia
kontakteja vaihtokohteen yliopistoon
jo ennen varsinaista vaihtojaksoa.
Ohjelman kokonaislaajuus on 120 op
ja opintoihin sisältyy myös työharjoit-
telujakso toisen opintovuoden aikana.
14
OPISKELU
Toivotamme kaikki kiinnostuneet
tervetulleiksi tutustumaan ohjel-
mamme kotisivuihin:
http://europeanheritage.utu. /
ja ottamaan rohkeasti yhteyttä
ohjelman koordinaattoriin:
Kimi Kärki,
02 333 5890,
euromachs utu.

Kiinnostuitko?
Ohjelmaan valitaan uusia opiskelijoita
kahden vuoden välein ja seuraava
haku on alkuvuodesta 2016. Opin-
not alkavat saman vuoden syksyllä.
Maisteriopintoihin hakeutuvalta
edellytetään kandidaatin tutkintoa
soveltuvalta alalta kuten historiasta tai
kulttuurientutkimuksesta sekä hyvää
englanninkielen taitoa. Ohjelmaan on
mahdollista hakea, vaikka tutkinto
ei vielä hakuvaiheessa olisi valmis,
jos hakija kykenee osoittamaan että
puuttuvat suoritukset valmistuvat
ennen opintojen alkua.
Maisteriohjelmamme pyrkii
vastaamaan siihen tarpeeseen, jonka
humanistisen alan maisterit kohtaavat
valmistuessaan, tarjoamalla käytän-
nöllisen näkökulman menneisyyden
tutkimuksen kenttään ja antamalla
valmiuksia työllistyä uuden median
tehtävissä. Median ohella, asiantunti-
jatehtävät ja kulttuuripalvelut, mutta
myös akateeminen yrittäjyys ovat
mahdollisia uravaihtoehtoja maiste-
riohjelman suorittaneille.
Kirjoittaja toimii koordinaattorina In-
ternational Institute for Popular Culture
-tutkimuskeskuksessa sekä European
Heritage, Digital Media and the Infor-
mation Society -maisteriohjelmassa.
15
OPISKELU
Programme structure:
1. Introduction module, 10 ECTS
M1.1. Introduction
M1.2. Web based International
Seminar
2. Theory and methodology, 15
ECTS
M2.1. Studying the Past: Theory
and Practice
M2.2 Digital Culture, Heritage and
History
3. Specialisation studies, 24 ECTS
M3.1. Urban Heritage and Lived
Environment
M3.2. Same as M2.2. HERI0207,
provided for EuroMACHS
mobility students
M3.3.Experts for e-learning Hum-
anities
M3.4 Optional Studies
4. Project management and practi-
cal training, 20 ECTS
M4.1. Cultural Management
M4.2. Practical Training
5. Thesis, 50 ECTS
5.1. Seminar
5.2. Master’s Thesis

16
TUTKIMUS
Kulttuurihistorian opinnäyt-
teet 2014
Hannu Salmi
Vuonna 2014 kulttuurihistoriassa
valmistui 23 pro gradu -tutkielmaa ja
neljä väitöskirjaa. Ajallinen ja maantie-
teellinen kirjo oli laaja: tutkimusaiheet
ulottuivat keskiajalta nykypäivään, ja
Suomen ohella käsiteltiin muun muas-
sa Ruotsin, Latvian, Iso-Britannian,
Unkarin, Venäjän ja Yhdysvaltojen
historiaa. Vanhemmasta historiasta
voi mainita erityisesti Elviira Pullin
tutkimuksen kiirastulen kärsimysten
ruumiillisuudesta ja kiirastulinäkyjen
affektiivisuudesta myöhäiskeskiajalla.
Digitaalisten resurssien mahdol-
lisuuksia hyödynnettiin tänä vuonna
vahvasti. Silja Parkkali tutki 1800-lu-
vun sanomalehdistön kautta vaha-
kabinetteja ja muita huvituksia, Satu
Sorvali lukijoiden lähettämiä kirjeitä
Uudessa Suomettaressa vuonna 1895,
Jukka Vornanen suomalaisen kasvis-
syönnin vaiheita. Uudempaa aineistoa
hyödynsivät Petri Jämsä ja Tuomas
Koivula, joiden tutkimukset pohjau-
tuivat Helsingin Sanomien sähköiseen
arkistoon. Pekka Kolehmainen puoles-
taan analysoi 1980-luvun Washington
Postin ja New York Timesin keskustelua
rock-musiikista. Ennakko-oletuksista
huolimatta Reaganin Yhdysvalloissa
rockista rakennettiin yhteiskunnallista
ongelmaa myös demokraattisessa
lehdistössä.
Mediahistoriallisia tutkimuksia teh-
tiin vuonna 2014 monipuolisesti.
Anna Lento tutki niitä tapoja, joil-
la suomalainen näytelmäelokuva
vuosina 1955–1962 viittasi vanhaan
viestimeen, radioon, ja kommentoi
uutta teknologiaa, televisiota. Anna
Heinonen analysoi jälleenrakennus-
ajan elokuvan kuvaa Lapista vuosina
1947–1955 ja Eeva-Maria Soikkanen
historian käyttöä Turun kaupungin
markkinointi lmeissä 1949–1979.
Monimediaista aineistoa hyödynsi
Johanna Gunnell Karen Carpenterin
(1950–1983) tähteyttä käsittelevässä
tutkielmassaan.
Kulttuurihistorian opinnäytteissä
on jo pitkään käytetty vahvasti myös
muistitietoa. Vuoden 2014 graduista
voisi mainita erityisesti Outi Rankin
sotavankien muistoja käsittelevän työn
ja Liisa Lalun tutkimuksen nuortaisto-
laisuudesta.
Väitöskirjoja valmistui yhteensä
neljä. Liisa Avelinin Kåren Kella-
ri. Karhulalaisdisko ja sen yhteisöt
1969–1979 ilmestyi Nykykulttuurin
tutkimuskeskuksen sarjassa ja oli
syväporaus diskokulttuurin varhaisvai-
heisiin Suomessa. Kimi Kärjen Raken-
nettu areenatähteys. Rock-konsertti
globalisoituvana mediaspektaakkelina
1965–2013 irtautui arkisesta populaa-
rikulttuurista ja analysoi stadionkon-
serttien kulttuurihistoriaa ja sellaisten
yhtyeiden kuten Pink Floyd, U2 ja The
Rolling Stones vaikutusta.
Vuonna 2014 valmistui myös
tiettävästi ensimmäinen suomalainen
väitöskirja venäläisestä mykkäeloku
vasta, Lauri Piispan Näyttelijän taide

venäläisessä elokuvassa 1907–1919.
Olennaista tässä työssä on se, että
yleensä venäläisellä mykkäelokuvalla
on viitattu 1920-luvun neuvostoelo-
kuvaan. Vasta kylmän sodan päätty-
misen jälkeen paljastui, että ennen
lokakuun vallankumousta Venäjällä
valmistettiin lähes tuhat näytelmäelo-
kuvaa, tunnetuimpana tekijänään
Jevgeni Bauer.
Annakaisa Suomisen Kättelyn mer-
kitykset suomalaisessa tapakulttuurissa
1800-luvulta 2000-luvulle puolestaan
keskittyi tapakulttuuriin, klassiseen
kulttuurihistorialliseen aiheeseen. Työ
pohjautuu sekä Museoviraston laajaan
kyselyaineistoon että tekijän omaan
kyselyyn. Aihe on ajankohtainen jo
siksi, että historia elää tässä päivässä:
ojennamme kättä lähes automaatti-
sesti ajattelemattakaan, että toiminta
on kulttuurisesti määrittynyttä.
17
TUTKIMUS
Tarkempi luettelo opinnäytteistä
löytyy täältä:
https://kulttuurihistoria.wordpress.
com/2015/03/12/kulttuurihistori-
an-opinnaytteet-2014/
Kuva Jevgeni Bauerin elokuvasta Kuoleman jälkeen (Posle smerti, 1915).

Graduprosessista
Elviira Pulli
Elviira Pulli (FM) on valmistunut Turun
yliopiston kulttuurihistorian oppiai-
neesta 2014 ja tekee tällä hetkellä
väitöskirjaa ruumiiseen kohdistuvan
väkivallan kuvittelun merkityksestä
myöhäiskeskiaikaisessa englantilaises-
sa maallikkohengellisyydessä. Gradu
A Revelation of Purgatory. Kiirastulen
kärsimysten ruumiillisuus ja kiirastu-
linäyn lukeminen myöhäiskeskiaikai-
sena affektiivisena devootiotekstinä
valmistui 2014.
Gradussani pohdin sitä, millä tavalla
myöhäiskeskiajalla elänyt maallikko
olisi saattanut lukea kiirastulesta
kertovia tekstejä ja miten ne mah-
dollisesti ovat vaikuttaneet lukijan
käsitykseen omasta ruumiillisuudes-
taan. Lähteenäni käytin 1400-luvulta
peräisin olevaa uskonnollisten teks-
tien kokoelmaa, jonka oli koostanut
Robert Thornton -niminen englanti-
lainen aatelinen. Kyseisen kokoelman
teksteissä ruumiiseen kohdistuva vä-
kivalta on yksi keskeisistä teemoista.
Koska aihevalintani on suhteellisen
erikoistunut, sisältää graduni otsikko
monta vähemmän tunnettua käsitettä.
Kiirastulinäyillä tarkoitetaan kerto-
muksia, jotka näkijä on usein nähnyt
unessa tai syvässä tajuttomuuden
tilassa ja jotka pyrkivät jollakin tapaa
valottamaan kiirastulen salaisuuksia.
Devootiolla viittaan uskontoon liitty-
viin käytäntöihin ja tapoihin, joissa
yhdistyy uskonnollinen ihmetys, omis-
tautuminen, kunnioitus ja hurskaus.
Affektiivisuudella puolestaan tarkoitan
eläytyvää tunteellisuutta.
Kun aloitin opintoni, moni muukin
nimesi keskiajan erityiseksi kiin-
nostuksen kohteekseen. Opintojen
edetessä pidemmälle keskiaikaan
tai yleisemminkin vanhoihin aikoihin
erikoistuminen alkoi olla suhteellisen
harvinaista. Osittain tämä liittynee
siihen, että esimerkiksi keskiajan
historiaan keskittyminen on tietyllä
tapaa työlästä. Alkuperäislähteitä on
vähemmän, ja niiden saatavuus voi
olla hankalaa. Yleensä edessä on myös
uusien kielien opettelu, omalla koh-
dallani latinan ja keskiajan englannin.
Väitöskirjaani varten opettelen myös
keskiaikaisten käsialojen lukemista.
TUTKIMUS
Kun aloitin opintoni, moni
muukin nimesi keskiajan eri-
tyiseksi kiinnostuksen koh-
teekseen. Opintojen edetes-
sä pidemmälle keskiaikaan
tai yleisemminkin vanhoihin
aikoihin erikoistuminen alkoi
olla suhteellisen harvinaista. "
18
Oma graduprosessini on
osittain esimerkki siitä, että
aina kaikki ei mene opiske-
luissa niin kuin Strömsössä.

Oma graduprosessini on osittain
esimerkki siitä, että aina kaikki ei
mene opiskeluissa niin kuin Ström-
sössä. Sain kandidaatintyöni valmiiksi
vuonna 2006, mutta vaikeasta elä-
mäntilanteesta johtuen graduprosessi
joutui useaksi vuodeksi voimakkaa-
seen vastatuuleen. Pallottelin gra-
duaiheesta toiseen, mikään ei tun-
tunut oikealta, ja lopulta motivaatio
opintoihin meni täysin ja gradu tuntui
olevan täydellisessä umpikujassa.
Vasta vuonna 2013 sain käynnistettyä
graduprosessini uudestaan. Onneksi
kulttuurihistorian oppiaineessa suh-
tauduttiin vastoinkäymisiini ymmärtä-
väisesti, ja valmistuin loppuvuodesta
2014.
Vaikka välillä tuntui, että olin
aihevalintani kohdalla suhteellisen
yksin, oli erikoistuminen keskiaikaan
onneksi mahdollista oppiaineen
opetustarjonnan puitteissa. Yksi
kulttuurihistorian oppiaineen paino-
tuksista oli jo opintojen alkuvaiheessa
ollut vanhemman ajan tutkimuksessa,
joten aihepiiristä oli tarjolla opetusta
ja ohjausta.
Kirjoittaja on kulttuurihistorian
tohtorikoulutettava.
TUTKIMUS
19
Kiirastuli. Yksityiskohta kuningatar Bonan rukouskirjasta. (1527–1528).
Wikimedia Commons

TUTKIMUS
Tohtoriksi stadionrockin kult-
tuurihistoriasta
Kimi Kärki
Populaarikulttuurin tutkimus on ollut
jo pitkään tärkeä kulttuurihistorian
tutkimuksen painopistealue. Oma
tutkimustyöni on keskittynyt pitkälti
populaarimusiikin historian tarkaste-
luun, mutta olen varsinaisen tutkimus-
rahoituksen ohella hankkinut leipäni
erilaisissa laajemmin populaarikulttuu-
ria koskevissa koordinointi- ja opetus-
tehtävissä. Kulttuurihistoriassa olen
vetänyt populaarikulttuurin historiaa
tarkastelevaa teemaseminaariryhmää
vuodesta 2002 alkaen. Koordinoin
myös International Institute for
Popular Culture (IIPC, http://iipc.utu.
/) -tutkimuskeskusta, jossa kulttuuri-
historia on yksi keskeinen partneriop-
piaine. Väittelin tohtoriksi 13.12.2014
otsikolla Rakennettu areenatähteys.
Rock-konsertti globalisoituvana medias-
pektaakkelina 1965–2013.
Väitöskirjan kirjoittaminen on
pitkä ja monipolvinen prosessi, joka
ihanneaikataulussaan vie suunnilleen
neljä vuotta. Oma tohtoroitumispol-
kuni oli tosin aavistuksen polveile-
vampi, mutta asian iloinen puoli on
vankka ja monipuolinen työkokemus
yliopistokoulutuksen kaikilla osa-alu-
eilla, perusopetuksesta TIAS-tutkija-
kollegiumin hallinnointiin. Parhaiten
itse väitöskirjan kirjoittamiseen kyke-
nin keskittymään erilaisten perustoi-
minnasta vetäytymisien aikana, muun
muassa puoli vuotta vierailevana tut-
kijana Liverpoolin yliopiston Institute
of Popular Musicissa Englannissa. Li-
20
Pink Floydin Roger Waters luottaa pseudofasistiseen estetiikkaan osana The Wall
-kokonaisuutta.
Jimmy Baikovicius / Wikimedia Commons

TUTKIMUS
21
Kärki väitöstilaisuudessaan.
säksi lyhyet kirjoitusvetäytymiset
Tarton Villa Tammekanniin ja Seilin
saarelle auttoivat tekstin viimeiste-
lyvaiheessa. Väittelin niin sanotulla
artikkeliväitöskirjalla, eli kokonaisuu-
teen kuului sekä jo julkaistuja artik-
keleita että satasivuinen koosteosa.
Populaarikulttuurin merkittävyys
syntyy osaltaan sen historiakulttuuria
ja kulttuurista muistia muokkaavasta
vaikutuksesta. Populaarikulttuuri
kurkottaa menneisyyteen niin monin
tavoin, että se itsessään muokkaa
aktiivisesti käsitystämme historiasta.
Väitöskirjani tähän liittyvä keskeinen
ajatus oli tarkastella stadionrockin
lavasuunnittelun muutosta 1960-lu-
vulta tähän päivään. Viimeisen
viidenkymmenen vuoden aikana
audiovisuaalisessa viihdekulttuurissa
on tapahtunut valtava
muutos. Uudenlai-
nen teknologia on
mahdollistanut maail-
manlaajuisen nopean
tiedonsiirron ja viihde-
kulttuurin. Mediasisäl-
löt ovat tavoitettavissa
muutamalla näppäimen
painalluksella ja aisti-
kokemuksia voidaan
vahvistaa digitaalisilla
apuvälineillä. Osana
tätä muutosta myös
areenakonserttien
esittämiskäytännöt ovat
kokeneet merkittävän
murroksen. Areena-
konsertit ovat läpi historiansa olleet
viihdekulttuurin muutosten tes-
tiareenoita sekä teknologisessa että
teatraalisessa mielessä. Oma taustani
muusikkona auttoi tarkastelemaan
esiintymiskulttuurin audiovisuaalista
muutosta myös kokemusperäisesti.
Jos kiinnostuksesi heräsi, väitös-
kirjan koosteosa on ladattavissa
ilmaiseksi
Doria-palvelimelta:
https://www.doria. /hand-
le/10024/102083
Anna Sivula

TUTKIMUS
Maisterivaiheen opinnot, kulttuurihistoria
Kulttuurihistorian maisterivaiheessa opiskelija syventää ja käyttää histo-
riogra sia, teoreettisia ja metodologisia valmiuksiaan. Opinnot jakaan-
tuvat opetukseen ja etenkin seminaarityöskentelyyn sekä omaehtoi-
seen opiskeluun ja tutkimuksen tekemiseen. Opintoihin kuuluu myös
maisterivaiheen henkilökohtainen opetussuunnitelma.
Syventävien opintojen rakenne, 80 op.
S1. Miten kulttuurihistoriaa tehdään
S1.1 Tutkimusverstas 2 op
S1.2 Tutoriaalit 3 op
S2. Teemaryhmät 10 op
S3. Historia, teoria ja metodologia 10 op
S4. Maisteriseminaari 10 op
S5. Erikoistumisopintoja 5 op
S6. Pro gradu -tutkielma 40 op
(S6. Sivuaineen tutkielma 20 op)
22

Akatemiahankkeita
Travelling Notions of Culture
Johann Wolfgang von Goethe kuvasi
kuuluisassa Italian-matkan päiväkir-
jassaan Roomaa ”suureksi kouluksi”.
Rooma oli sivilisaation kehto, mutta
samalla Goethe viittasi grand tourin
perinteeseen, matkustamiseen osana
sivistystä. Samaan aikaan Euroopassa
oli muotoutumassa käsitys kulttuu-
rista, jossa antiikin sijaan korostettiin
paikallisen kansanperinteen ja his-
torian merkitystä. Ranskan suuren
vallankumouksen jälkimainingeissa oli
vallalla useita näkemyksiä kulttuurista
ja sivistyksestä.
Suomen Akatemian hanke Travel-
ling Notions of Culture: Itineraries of
Bildung and Civilisation in Early Nine-
teenth-Century Europe (2012–2016)
tutkii 1800-luvun alun kulttuurikäsi-
tyksiä ja niiden tilallisia merkityksiä.
Hanketta johtaa professori Hannu
Salmi, ja sen tutkijoina toimivat FT
Asko Nivala, FT Heli Rantala, FM
Juhana Saarelainen, dosentti Jukka
Sarjala ja FT Janne Tunturi. Hankkeen
päätöskirja ilmestyy Yhdysvalloissa
vuonna 2016 Routledgen kustanta-
mana.
Modus Vivendi – Religious Reform
and the Laity in Late Medieval
Europe
Modus vivendi tutkii uskonnollisen
elämän kulttuurihistoriaa: uskonnol-
lisen reformin käytäntöjä ja teoriaa
1300-luvun alusta 1400-luvun puolivä-
liin erityisesti Pyhän saksalais-rooma-
laisen keisarikunnan alueella. Keskiös-
sä on ajatus siitä, ettei uskonnollinen
reformi, tai hurskas elämä ylipäätään,
ollut vain munkkien, nunnien ja pa-
piston asia, vaan se kosketti merkit-
tävällä ja aikalaisille merkityksellisellä
tavalla myös maallikoita.
Menneisyys oli myöhäiskeskiajan
yhteisöille voimavara, josta etsittiin
ratkaisuja erilaisiin arkipäivän haas-
teisiin. Projektissa tutkittavat läh-
teet ovat siksi moninaisia: kirkkojen
kuvaohjelmia, historiogra aa, teolo-
gisia traktaatteja, saarnoja ja liturgisia
käsikirjoituksia.
Projektin johtaja on professori
Marjo Kaartinen ja tutkijoina FT Meri
Heinonen, FT Teemu Immonen, FT
Marika Räsänen ja FM Reima Väli-
mäki. Kyseessä on akatemiahanke
ja sitä rahoittaa Suomen Akatemia
(2012–2016).
23
TUTKIMUS
Ks. lisää osoitteesta:
http://modusvivendiproject.net/
Ota yhteyttä:
mkaartin utu.
Ks. lisää osoitteesta
http://www.utu. / /yksikot/hum/
yksikot/kulttuurihistoria/tutkimus/
Sivut/travelling_notions_of_cul-
ture.aspx
Ota yhteyttä:
hansalmi utu.

Tutkimuksellisia
avauksia 2014
The Romantic Era Research Group
(RERG)
Keväällä 2014 perustettu tutkimusryh-
mä kerää yhteen etenkin kulttuurihis-
toriassa jo pidempään tehtyä roman-
tiikan aikakauden tutkimusta. Ryhmä
ei keskity vain romanttiseen ajatteluun
vaan laajemmin vallankumousvuosien
1789 ja 1848 rajaaman ja modernin
Euroopan synnylle ratkaisevan tärkeän
ajanjakson aatehistoriaan.
RERG:in tutkimus kohdistuu erityi-
sesti seuraaviin teemoihin: vapaus ja
luonto; historia muistina ja muutokse-
na; kosmopoliittisuus ja nationalismi;
moderni(n) kokemus. Avaintekstien
syvälukemisen ja omien tutkimus-
ten käsittelyn lisäksi ryhmä pyrkii
kutsumaan vierailijoiksi alan johtavia
kansainvälisiä asiantuntijoita. RERG:iin
kuuluvat tällä hetkellä Asko Nivala,
Sakari Ollitervo, Heli Rantala, Juhana
Saarelainen, Hannu Salmi, Jukka Sarja-
la, Janne Tunturi ja Valtteri Viljanen.
Thatcherism, Popular Culture and
the 1980’s
Projekti keskittyy pohtimaan sitä,
miten Margaret Thatcherin luoma
ideologia heijastui aikanaan (populaari)
kulttuurin (televisiokomedia, elokuva,
popmusiikki, muoti) alueelle ja miten
sen perintö näkyy myös nykypäivänä.
Suurien linjojen lisäksi projekti
käsittelee konkreettisesti aiheita,
joissa kysytään miten televisiokomedia
Pitkän Jussin majatalo (Fawlty Towers)
heijasteli thatcherismiä, miten brittien
ihailu yläluokkaista kulttuuria kohtaan
tuli esiin 1980-luvulla ja miksi Spice
Girls piti Margaret Thatcheriä girl-po-
werin keksijänä. Projektin johtotee-
mana on pohtia sitä, mikä tekee tässä
yhteydessä 1980-luvusta ristiriitaisen
vuosikymmenen: onko se radikaalin
vallankumouksen vai uuskonservatii-
visen alun vuosikymmen? Projektin
tutkijoina toimivat tällä hetkellä Kari
Kallioniemi, Rami Mähkä ja Raita
Merivirta.
TUTKIMUS
Ks. lisää osoitteesta
yksikot/kulttuurihistoria/tutkimus/
Sivut/Thatcherism-Popular-cultu-
re-and-the-1980s.aspx
Ota yhteyttä
kakallio utu.
Ks. lisää osoitteesta:
http://www.utu. /en/units/hum/
units/culturalhistory/research/Pa-
ges/rerg.aspx
Ota yhteyttä:
valtteri.viljanen utu. .
24

25
Kulttuurihistorian tuoreita julkaisuja
Ville Laamasen väitöskirja Suuri Levot-
tomuus. Olavi Paavolaisen kulttuurinen
katse ja matkat 1936-1939 (k&h, 2014)
käsittelee runoilijan, toimittajan ja esseis-
tin Olavi Paavolaisen matkoja Travemün-
deen 1936, Etelä-Amerikkaan 1937 ja
Neuvostoliittoon 1939. Laamanen tutkii
Paavolaisen matkakokemusten pohjalta
syntyneen Pako Pimeyteen-trilogian
(1936-1938) teosten suhdetta modernin
ja totalitaarisen kohtaamiseen 1930-lu-
vun lopun kulttuurissa ja politiikassa.
Tom Linkisen teos Same-sex Sexuality in
Later Medieval English Culture (Ams-
terdam University Press, 2015) sukeltaa
myöhäiskeskiaikaiseen englantilaiseen
samasukupuoliseen seksuaalisuuteen ja
sen näkemiseen luonnottomana synti-
nä keskiaikaisen sukupuolijärjestelmän
puitteissa. Linkisen teos on osa Crossing
Boundaries-kirjasarjaa jota julkaisee
TUCEMEMS sekä Amsterdam University
Press, jonka monitieteelliset ja tuoreita
näkökulmia tarjoavat julkaisut sijoittuvat
myöhäisantiikkiin ja 1700-luvun lopun
Eurooppaan.
TUTKIMUS

Kiekkokansa-teosta (Teos, 2015) alettiin
työstää projektityönä Benita Heiskasen
ja Hannu Salmen johdolla syksyllä 2013.
Teos tarkastelee suomalaista kiekko-
kansaa eritoten jääkiekon kannattajien
kokemusten ja valtasuhteiden näkö-
kulmasta. Teoksessa on hyödynnetty
toukokuussa 2014 tehtyä kenttätyö-
matkaa Minskiin jääkiekon MM-kisoihin
suomalaisten kiekkofanien matkassa,
sekä internetissä ollutta jääkiekkoai-
heista kyselyä, johon vastasi noin 1987
henkilöä.
Kulttuurihistorian oppiaineen oman
julkaisusarjan Cultural History – Kult-
tuurihistorian 12. julkaisu Hiljaisuu-
den kulttuurihistoria (k&h, 2015) on
professori Marjo Kaartisen toimittama
artikkelikokoelma, jonka teemoja ovat
hiljaisuuden myönteiset merkitykset ja
tilallisuus sekä myös hiljaisuuden ahdis-
tavampi puoli: vaikeneminen, vaienta-
minen ja tukahduttaminen.
TUTKIMUS
26

27
¡NO PASARAN! Espanjan sisällissodan
kulttuurihistoriaa (Työväen historian ja
perinteen tutkmuksen seura, 2015) kä-
sittelee Espanjan sisällissotaa 1936–1939
väkivaltaisena ja totaalisena sotana sekä
mediasotana. Sodan osapuolina olivat
kansallismieliset kapinalliset sekä hallituk-
sen joukot. Näkökulma on tasavaltalai-
nen, sillä kirjailijat, taiteilijat ja lehtimie-
het olivat asettuneet heidän puolelleen
ja näin tallentaneet sodan länsimaisten
muistiin. Teoksen ovat toimittaneet Han-
ne Koivisto ja Raimo Parikka.
Espanjan sisällissodan kulttuurihisto-
ria-seminaari pidettiin 11.4.2014 Turun
yliopistossa. Seminaarin blogi:
https://blogit.utu. /espanja/
TUTKIMUS
K&H on Turun yliopiston kulttuurihistorian
oppiaineen kustantamo
joka kustantaa tietoja tiedekirjallisuutta, ti-
laushistorioita ja muita tilausteoksia, sekä mm.
omaa kulttuurihistorian tutkimuksellisiin kysy-
myksiin pureutuvaa sarjaansa
Cultural history - Kulttuurihistoria.
Sarjassa on ilmestynyt jo 12 teosta ja niitä voit
ostaa utushopista, kirjakaupoista tai
suoraan kulttuurihistorian toimistosta
Sirpa Kelostolta.
utushop.utu.
sirkel utu.

28
Oppiaineen ulkomaan-
matkat 2014 - 2015
Kulttuurihistorian väki matkusti 2014-
2015 Ruotsissa, Saksassa, Italiassa,
Isossa-Britanniassa, muualla Euroopassa,
Yhdysvalloissa sekä Intiassa, Etelä-Afri-
kassa ja Kanadassa.
Eniten matkoja tehtiin Saksaan. Valt-
teri Viljanen piti Berliinin Humboldt-yli-
opistossa esitelmän 29.7.2014 otsikolla
”Spinoza’s Ontology Geometrically
Illustrated”. Juhana Saarelainen vieraili
tutkijana Humboldt-yliopiston Poh-
jois-Euroopan instituutissa 30.3.2015–
14.6.2015. Hannu Salmen johtaman
akatemiahankkeen Travelling Notions of
Culturen tiimoilta Berliinissä vierailivat
myös Asko Nivala, Jukka Sarjala ja Janne
Tunturi.
Reima Välimäki teki tutkimusmatkan
Müncheniin 5.–14.3.2014, sekä piti esitel-
män ”Against the Heresies: Waldenses,
Wycliffe and Hus in Fifteenth-Century
Manuscripts” Münsterissa 3.–4.3.2015.
Wienissä kävi Heidi Hakkarainen joka
osallistui yhtenä kirjoittajista julkaisun
”Vom Werden der Wiener Ringstrasse”
julkistamistilaisuuteen 29.4.2015 sekä
Anu Salmela European Social Science
History-konferenssissa 23.–26.4.2014.
Ruotsissa käytiin myös: Valtteri Vilja-
nen piti esitelmän ”Kant on Moral Agen-
cy” Uppsalan yliopistossa 29.11.2014.
Maarit Leskelä-Kärki osallistui paperilla
”Interaction and Relationality in Biog-
raphical Research” konferenssiin Att
skriva liv, Fakta, Fiktion, Feminism Göte-
borgissa 22.5.–23.5.2015.
Riitta Laitinen kävi Tukholmassa konfe-
renssissa Visualising Difference: Objects,
Space and Practise in Early modern
Europe 10.10.–12.10.2014. Tanskassa
ja Norjassa vierailivat Harri Kiiskinen ja
Kimi Kärki. Kärki esitteli IASPM Nor-
den-konferenssissa paperin ”Forging Me-
tal: Kalevala in the Finnish Heavy Metal
performance” 3.–4.12.2014.
Italiassa Rooma houkutti eniten
vierailuja: Esimerkiksi Modus Vivendin
akatemiahankkeen workshop pidet-
tiin Villa Lantessa 21.–22.5.2015. Anna
Leena-Perämäki osallistui Firenzessä
konferenssiin Reappraising the Anne
Frank-diaries: Contexts and Recepti-
ons. 15.–16.4.2015.
Isossa-Britanniassa vierailtiin niin Lon-
toossa, Cornwallissa kuin Leedsissäkin.
Cornwallissa pidettiin Dark Sound-konfe-
renssi 23.4.–25.4.2015 johon osallistuivat
Kimi Kärki sekä Kari Kallioniemi.
Madeiralla pidettyyn IABA-Europen
järjestämään Dialogical Dimension in
Narrating Lives and Life Writing -konfe-
renssiin 27.5.–29.5.2015 osallistuivat Kimi
Kärki sekä Anna Leena-Perämäki. Kroa-
tiassa puolestaan pidettiin keskiajantutki-
muksen konferenssi Church Reforms and
the Cult of Saints 17.–21.9.2014, johon
ottivat osaa Reima Välimäki, Meri Heino-
nen, Teemu Immonen ja Marika Räsänen.
ISCH-konferenssi järjestettiin Ete-
lä-Afrikassa, Johannesburgissa 24.11.–
27.11.2014 ja mukana oli myös pro-
fessori Hannu Salmi. Salmi teki myös
Kiekkokansa-teoksen tiimoilta kent-
tätyömatkan Minskiin, Valko-Venäjälle
9.–11.5.2014.
KANSAINVÄLISYYS

KANSAINVÄLISYYS
29
Yliopiston päärakennus Kelvingroven taidemuseolta kuvattuna ja ympäröivän puiston
lukuisat kirsikkapuut täydessä kukassa huhtikuun alkupuolella.
Vaihdossa Skotlannissa
Elina Suominen
Kohteeksi Glasgow
Vaikka vaihtokohde selkeni vasta
myöhemmin, oli minulle jo opintojeni
alusta selvää, että lähtisin jossakin
vaiheessa vaihtoon. Lopulta kohteeksi
valikoitui Glasgow’n yliopisto jonne
lähdin vaihtoon tammikuussa 2015.
Glasgow on Skotlannin suurin ja
koko Iso-Britannian kolmanneksi
suurin kaupunki, joka sijaitsee tunnin
bussimatkan päässä Loch Lomondin
rannoilta ja Ylämaiden maantieteel-
liseltä rajalta. Vuonna 1451 perus-
tetulla University of Glasgow’lla
on hyvä maine ulkomailla etenkin
humanististen alojen saralla. Glas-
gow on kuitenkin myös ristiriitojen
ja vastakohtien kaupunki: Skotlannin
köyhimmät ja rikkaimmat kansanosat
elävät rinnakkain pitkän työläis- ja
teollisuushistorian kaupungissa, joka
on pyrkinyt rakentamaan itselleen
parempaa imagoa aina 1980-luvulta
alkaen. Opiskelijoita yhteensä lähem-
mäs 600 000 asukkaan Glasgow’ssa
on n. 68 000.
Opiskelemaan!
Tietoa vaihdosta, apurahan hakemi-
sesta ja muista käytännön asioista sain
hakea pitkälti itsenäisesti, sillä olin
KV-palveluiden järjestämän lähtö-
orientaation aikaan Japanissa. Rahoi-
tin vaihtariajan apurahan, korotetun
Elina Suominen

KANSAINVÄLISYYS
opintotuen sekä omien säästöjen tur-
vin. Asuin yliopiston asuntolassa.
Puoli vuotta vierähti Keski- ja
Itä-Euroopan ohjelman (Central
and East European Studies) opintoja
suorittaessa mutta kulttuurihistorian
opiskelijana halusin järjestää itselleni
myös yhden sukupuolihistorian kurs-
sin, josta toivoin olevan apua tulevaa
graduani ajatellen. CEES:n osalta
kurssivalintani rajoittuivat kommu-
nismiin ja Neuvostoliiton hajoamisen
jälkeiseen Eurooppaan, joten poliit-
tisesta tai taloudellisesta historiasta
kiinnostuneemmille kokemus olisi
saattanut antaa paljon enemmän.
Käytännössä
Luentojen ohessa järjestettiin viikoit-
taisia seminaari- tai tutoriaalitapaami-
sia, joiden tarkoituksena oli tarkentaa
ja syventää luennoilla opittuja asioita.
Itselläni oli kolme kurssia, joista jokai-
nen vastasi 10 opintopistettä, joten
opiskelu oli jo lähtökohtaisesti melko
erilaista kuin Suomessa. Kurssit olivat
laajempia, mutta niihin oli helpompi
valmistautua ja aikatauluttaa opiskelu
niiden mukaan. Opettajat vaativat
myös paljon ja opiskelijoiden omaa
aktiivisuutta odotettiin myös semi-
naari- ja tutoriaali-istunnoissa. Vii-
kottaiset tutoriaalit ja niihin luettavat
artikkelit ja muut materiaalit pakotti-
vat pohtimaan ja jäsentelemään viikon
luentojen asioita, joten opiskelun
aikatauluttaminen oli ehkä järjestel-
mällisempää kuin Suomessa. Tämän
lisäksi painotettiin myös oman työs-
kentelyn osuutta. Jokaisella kurssilla
kirjoitettiin 2000–3000 sanan essee,
joka yhdessä loppukokeen kanssa
Elina Suominen
Kaunis vanha holvikäytävä erottaa Glasgow’n yliopiston päärakennuksen itäisen ja län-
tisen sisäpihan.
30

31
muodosti lopullisen kurssiarvosa-
nan. Toukokuun tenttien lähestyessä
yliopiston oppilaskunta lähetti opiske-
lijoille useammassa erässä ohjeita ja
erilaisia apuvälineitä opiskelun tueksi
sähköpostitse. Oppilaskunta järjesti
myös terapiakoiratapaamisia opiske-
lustressiä poistamaan. Arvosanoilla
on Iso-Britanniassa ehkä enemmän
painoarvoa, sillä monet lopettavat
opiskelun kanditasolle (Bachelor’s
degree) ja menevät suoraan töihin.
Skottilainen shokki?
Oma sopeutuvaisuuteni ja aiemmat
matkakokemukseni varmasti auttoi-
vat vaihtokokemuksen alkutaipaleella,
sillä varsinaisia kulttuurishokkeja en
kokenut. Jo ensimmäisen viikon aika-
na sain tosin kokea periskotlantilaisen
sään kaikissa mahdollisissa olomuo-
doissaan ja välillä huomasin ikävöiväni
Suomen puoli-ilmaisia opiskelija-
ruokaloita. Glasgow’ssa yliopiston
ruokalat ovat kalliita, valmiit annokset
ovat pieniä eivätkä salaatti tai leipä
yleensä kuulu hintaan, joten ei ihme,
että lounaaksi valikoituivat usein
valmisvoileipä tai omat eväät. Asetin
tavoitteekseni matkustella niin paljon
Malliesimerkki skotlantilaisen sään yllättävistä vaihtelusta: viiden minuutin lumimyrsky.
Taustalla Loch Tulla, Argyll & Bute.
Elina Suominen
KANSAINVÄLISYYS
Lisätietoa vaihdosta täällä:
http://www.utu. /opiskelu/kv/
Turun yliopiston vaihto-opiskelun
facebook-sivut:
https://www.facebook.com/Turu-
nYliopistoOpiskelijavaihto
Ota yhteyttä:
outgoing utu.

kuin mahdollista ja läheisimmät
vaihtarikaverit löytyivätkin ISUK
(International Student UK) Toursin
opastettujen retkien kautta. Ehdin
siis nähdä paljon muutakin Skotlantia
ja Englannin pohjoisosia. Kävin Isle of
Skyella, Invernessissä ja Loch Nessin
alueella, Durhamissa, Bamburghissa,
Alnwickin linnalla (”Harry Potter
Castle”),Glencoessa ja Glen nnanissa
(missä mm. ”Harry Potter Bridge”).
Kaiken kaikkiaan vaihdosta jäi kui-
tenkin positiivisia muistoja. Monet
Glasgow’n museoista ovat ilmaisia
ja viheralueita on paljon ja katuku-
vaa värittää lukematon määrä pieniä
kahviloita ja ravintoloita. Perinteistä
pubikulttuuriakaan ei sovi unohtaa:
monissa pubeissa järjestetään viikoit-
taisia perinteisen musiikin iltoja ja
ceilidh -perinne on säilynyt vahvana,
mutta myös modernimman musiikin
tarjonta on laajaa.
Kirjoittaja on kulttuurihistorian maiste-
rivaiheen opiskelija.
32
Elina Suominen
Uusia ystäviä ennen päiväretkeä Gretna Greenin kylään ja Durhamiin. Southpark
Avenue, West End.
KANSAINVÄLISYYS

KANSAINVÄLISYYS
33
Otto Latva
Pimenevän illan hälyä Vasant Kunjin kaduilla.
Konferenssimatka Intian jätti-
mäiseen metropoliin Delhiin
Otto Latva
Osallistuin tammikuussa kansainväli-
seen Minding Animals -konferenssiin
13.1.–21.1.2015 yhdessä oppiaineem-
me toisen eläintutkijan Heta Lähdes-
mäen kanssa. Kyseessä oli järjestyk-
sessään kolmas seuran kansainvälinen
konferenssi, joka järjestettiin tänä
vuonna Intian pääkaupungissa Del-
hissä. Konferenssia isännöi Minding
Animals International -järjestön lisäksi
Wildlife Trust of India yhteistyössä
Jawaharlal Nehrun yliopiston kanssa.
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun
matkustin Intiaan, joten odotukseni
olivat korkealla. Matka antoikin uutta
perspektiiviä länsimaiseen kulttuu-
rin tottuneelle. Kaikki oli erilaista ja
pysäyttävää. Delhi on listattu maail-
maan saastuneimmaksi kaupungiksi,
minkä pystyin päättelemään nopeasti.
Ilmassa tuoksuivat pakokaasut ja
muut saasteet niin vahvasti, että haju
aiheutti välillä huonovointisuutta. Lu-
kuisten ajoneuvojen täyttämillä teillä
torvet soivat taukoamatta ja raken-
nusten pölynpeittämät mainoskyltit
kertoivat omaa tarinaansa kasvavan
kaupungin arjesta. Tältä Delhi näytti
Vasant Kunjin kaupunginosassa, jossa
majoittauduimme. Delhin ydinkeskus-
tassa näytti hieman erilaiselta. Liiken-
ne oli melkein yhtä kaoottista, mutta
kaupunkikuva oli toisenlainen.
Vanhan kaupungin ilmeessä näkyi
vielä islaminuskoisten suurmogulien
arkkitehtuuri. Se sekoittui hindujen
sekä myöhemmin kaupunkikuvaa

KANSAINVÄLISYYS
Heta Lähdesmäkimuuttaneen
brittiläisen
rakennuskult-
tuurin kanssa.
Menneisyys
tuntui olevan
läsnä keskustan
sokkeloisilla
kaduilla. Sekä
vanha että
uusi kaupunki
olivat täynnä
historiallisia
rakennuksia eri
aikakausilta.
Temppeleitä
sijaitsi siellä
täällä, joista
kävimme vierailulla 1600-luvulla
rakennetussa jainalaistemppelissä Sri
Digambar Jain Lal Mandirissa. Keskus-
tassa oli myös loisteliaita hallinnollisia
rakennuksia, kuten maailman suurin
valtiopäämiehen asunto Rashtrapati
Bhavan sekä suurmogulien 1600-lu-
vulla rakennuttama Punainen linnoi-
tus. Suurin osa ajastamme Delhissä
kului Vasant
Kunjin kau-
punginosassa
ja konfe-
renssialueel-
la, joka
sijaitsi Jawa-
harlal Neh-
run yliopis-
ton tiloissa.
Yliopiston
kampusalue
oli iso yli 400
hehtaarin
aidattu alue.
Suurimmaksi
osaksi se
koostui vi-
heralueesta, joka oli koti kulkukoirille
ja riikinkukoille sekä muille eläimille.
Kerran huristellessamme tuk-tuk
-taksin kyydissä konferenssipaikalle
näimme myös täysikasvuisen peuran
kurkistavan pusikosta. Tämä sopi
loistavasti konferenssin teemaan.
Tapahtuman kantavia teemoja oli-
vat villieläinten hyvinvointi ja suojelu,
34
Kulkukoirien leppoisaa elämää kampuksella.
Otto Latva
Punaisen linnoituksen edustaa.

35
KANSAINVÄLISYYS
eläimet ja uskonto, naiset ja eläimet,
eläinlainsäädäntö ja julkinen eläinpo-
litiikka, eläimet ja humanistiset alat
sekä eläin ja kulttuuri. Konferenssi ke-
räsi yhteen suuren joukon eri alojen
eläintutkijoita, asiantuntijoita sekä ak-
tivisteja ympäri maailman. Tämä näkyi
konferenssin esitelmissä ja luennoilla,
joissa eläinaiheita lähestyttiin monista
eri näkökulmista.
Mieleenpainuvia esitelmiä oli
useita, joista esimerkkeinä ministeri
Maneka Gandhin luento sekä Ant-
hony ”Ace” Bourken esitelmä hänen
lemmikkileijonastaan Christianista.
Historiantutkijat olivat konferenssissa
hyvin edustettuina ja heiltä kuulin
monia mielenkiintoisia esitelmiä.
Eläinaiheisen historiantutkimuksen
pioneerin professori Erica Fudgen
luento uuden ajan alun karjanhoidos-
ta sekä professori Sandra Swartin
esitelmä ”simpanssipojasta” Lucasta
jäivät hyvin mieleeni. Pidimme Hetan
kanssa myös omat esitelmämme
konferenssissa.
Minding animals 3 -konferenssi oli
mieleenpainuva kokemus niin sisäl-
tönsä kuin järjestyspaikan puolesta.
Tapahtuma herätti ideoita ja uusia
verkostoja tuli luotua. Intia itsessään
jätti minuun jälkensä sekä hyväs-
sä että pahassa. Se on kaunis maa,
mutta sillä on paljon ongelmia joiden
kanssa kamppailla. Ehkä merkittävin
anti, mitä Delhi todella tarjosi, oli sen
antama konkreettinen kokemus siitä,
millaista on elää länsimaisten lintuko-
tojen ulottumattomissa.
Kirjoittaja on kulttuurihistorian tohtori-
koulutettava.
Otto Latva
Konferenssin aamukahvit juotiin usein sumuisissa tunnelmissa.
Otto Latva

KANSAINVÄLISYYS
Teemu Immonen
Marika Räsänen, Reima Välimäki ja Meri Heinonen Zadarissa.
Pyhimykset uudistajina
– Konferenssi Church Re-
forms and the Cult of Saints.
Zadar, Kroatia, 17-21.9.2014
Reima Välimäki
Kulttuurihistorian eräs vahvuusalue
on keskiajan ja uuden ajan alun uskon-
nollisuuden tutkimus laajasta näkökul-
masta, jossa pyrkimys ymmärtää
menneen aikakauden ajattelun
moniulotteisuutta yhdistyy maallikoi-
den kokemuksen ja arjen käytäntö-
jen analyysiin. Tästä näkökulmasta
arvioitiin pyhimysten roolia kirkon
uudistuksissa myöhäisantiikista uuden
ajan alkuun Zadarissa, Kroatiassa
syyskuussa 2014.
Konferenssin Church Reforms and
the Cult of Saints järjestivät yhteis-
työssä Kroatian hagiogra nen seura
Hagiotheca, Turku Centre for
Medieval and Early Modern Studies ja
Tampereen yliopistosta johdettu pyhi-
mystutkimuksen seura Hagiographica
Septentrionalia. Turusta konferenssiin
osallistuivat Modus vivendi -akate-
miahankkeen tutkijat Meri Heinonen,
Teemu Immonen, Marika Räsänen ja
Reima Välimäki. Konferenssin teema,
kirkon uudistukset ja pyhimyskultti,
oli myös haaste. Reformi kirkossa on
ymmärretty monin tavoin, mutta
periaatteena se on aina tarkoittanut
paluuta alkukirkon ihanteeseen, apos-
tolien esimerkkiin. Pyhimysten kultit,
vaikkakin keskeinen osa erityisesti
keskiajan kristillistä kulttuuria, näyt-
täytyivät uudistuspaineiden alla usein
ylimääräisinä, myöhempinä innovaa-
tioina.
Monet uudistajat ovat pikemmin-
kin pyrkineet puhdistamaan kirkkoa
ylimääräisiksi katsomistaan pyhimyk-
36

37
Teemu Immonen
Pyhän Simeonin arkku. Simeonin, kuten niin monen keskiaikaisen pyhimyksen, historiaan kietou-
tuvat kirkko, paikallinen yhteisö ja maallinen valta toisistaan erottamattomalla tavalla. Tällaisten
tarinoiden tutkimukseen soveltuu hyvin kulttuurihistorian lähestymistapa: totaalinen, eri lähde-
tyyppejä käyttävä, aikalaisten kokemusta ymmärtävä ja ajallisen monikerroksisuuden havaitseva.
sistä ja kulteista kuin edesauttamaan
uusien syntymistä.
Tunnetuimpia tällaisista reformeis-
ta ovat tietenkin 1500-luvun erilaisten
protestanttisten kirkkokuntien syn-
tyyn johtaneet reformaatiot, mutta
hankala suhde pyhimyksiin näkyy jo
keskiajan kirkon uudistusliikkeissä.
Konferenssi osoitti, että tämä
suhde oli monitahoinen ja ajoittain
ristiriitainen, mutta ennen kaikkea
intensiivinen ja eloisa. Esimerkiksi
käyvät hyvin 1400-luvun sääntökun-
tien observanttien (luostarisääntöjen
tiukkaa tulkintaa kannattavien) suosi-
mat pyhimykset, joista keskusteltiin
useissa esitelmissä.
1300-luvulla elänyt Katariina Sien-
alainen nousi ja nostettiin erityisesti
reformoitujen dominikaaninunnien
esimerkiksi, vaikka aikalaisyhteiskun-
nassaan näkyvän ja toimeliaan Katarii-
nan elämä sopi kaikkea muuta kuin
jäljittelyn kohteeksi nunnille, joiden
oletettiin pidättäytyvän kaikista paitsi
aivan välttämättömistä yhteyksistä
ulkomaailmaan. Tämä ristiriita ei
selvästi häirinnyt aikalaisia, vaikka
askarruttaa tutkijoita.
Zadar sopi konferenssipaikaksi
paitsi erittäin miellyttävän ilmastonsa
myös oman pyhimyksensä vuoksi. Py-
hän Simeonin kultti on edelleen elävä
ja tärkeä osa kaupungin identiteettiä.
Paikallisen perinteen mukaan
Konstantinopolissa vuosisatoja
säilytetty pyhimyksen ruumis päätyi
Zadariin venetsialaisen laivan haaksiri-
kon ansiosta – kuinka sopiva sattuma,
Venetsia kun oli keskiajalla Zadarin
alueen poliittinen vastustaja. Konfe-
renssiosallistujille tarjottiin mahdol-
lisuus nähdä ruumis, jota säilytetään
loisteliaassa, Unkarin kuningattaren
KANSAINVÄLISYYS

Elisabethin 1370-luvulla lahjoittamas-
sa hopea-arkussa.
Kirjoittaja on kulttuurihistorian tohtori-
koulutettava.
KANSAINVÄLISYYS
Lisätietoa:
Turku Centre for Medieval and Ear-
ly Modern Studies (TUCEMEMS):
tucemems.utu.
TUCEMEMSin ohjelmaa syksylle
2015 löydät vuosikertomuksen
sivulta 56.
38
Reima Välimäki dominikaaniveljenä vuoden 2014 Aboagorassa.
Otto Väätäinen

39
Aboagora 2014 – Kaaoksesta
kosmokseen
Asko Nivala
Vuodesta 2011 järjestetty Aboagora
on keskustelufoorumi tieteiden ja
taiteiden välisten rajojen tuolla puo-
len. Joka elokuussa Turussa pidettävä
tapahtuma ei ole tavanomainen aka-
teeminen konferenssi vaan yleisölle
avoin monitieteinen symposiumi, joka
kutsuu puhujia kaikista tiedekunnista
mutta myös eri taiteenaloilta kes-
kustelemaan vuosittain vaihtuvasta
teemasta. Ohjelma koostuu yleisö-
luennoista, paneelikeskusteluista sekä
taiteellisista esityksistä. Aboagora on
Turun yliopiston kulttuurihistorian,
Donner-instituutin sekä Turun musiik-
kijuhlien yhteishanke.
Viime vuonna Aboagoran aiheena
oli Chaos and Cosmos. Kolmepäiväi-
nen tapahtuma hajotti maailman het-
keksi kaaokseksi ja kokosi sen sitten
takaisin mielekkääksi kosmokseksi.
Aboagoran pääpuhuja brittiläinen
elokuvaohjaaja Peter Greenaway lä-
hestyi teemaa kertoen kuinka elokuva
voi leikata kaoottisesta kuvatulvasta
esteettisen kokonaisuuden. Hän esitti
luennollaan useita provokatiivisia
väitteitä. Tekstuaalinen nykyihminen
on menettänyt kyvyn lukea kuvia.
Elokuvista on tullut huonosti kirjoi-
tettua teatteria eivätkä ne hyödynnä
enää visuaalisuutta. Kaikki elokuvat
palautuvat viimekädessä seksiin ja
väkivaltaan eli elämän ja kuoleman
viettiin. Greenawayn karismaattinen
luento täytti Sibelius-museon salin
viimeistä paikkaa myöten. Kaaos ja
kosmos -teemaa lähestyttiin tämän
TAPAHTUI 2014
Aboagoran 2014 pääpuhuja, elokuvajaohjaaja Peter Greenaway.
Otto Väätäinen

ohella myös myyttisten kosmogonioi-
den ja tieteellisten kosmologioiden
vertailun kautta. Kvanttifysiikan nä-
kökulmaa edustivat Bengt Gustafsson
sekä Jean-Luc Lehners. Lehners kävi
mielenkiintoista dialogia muinaisten
Lähi-idän kulttuurien tuntijan Jaakko
Hämeen-Anttilan kanssa. Myös kirjai-
lija Hannu Väisänen kertoi taiteellises-
ta työskentelystään. Keskiajan kult-
tuurihistoria ja lääketiede puolestaan
kohtasivat bakteeriopin professorin
Pentti Huovisen ja historioitsija Reima
Välimäen välisessä keskustelussa.
Aboagoran rinnalla järjestettiin
vuonna 2014 ensimmäistä kertaa
Falling Walls Lab -karsinta, jossa
akateemiset tutkijat ja start up -yrit-
täjät saivat 3 minuuttia aikaa esitellä
lupaavaa tutkimusaihetta tai yrityside-
aa tuomaristolle. Karsinnan voittajat
matkustivat Berliinin naaliin. Falling
Walls Lab -karsinta järjestetään myös
2015.
Tanssija Linda Gieres havainnollistaa Jean-Luc Lehnersin esitelmää kosmoksen synnystä.
TAPAHTUI 2014
Otto Väätäinen
40
Viime vuoden yleisöluennot ovat
katsottavissa Aboagoran YouTu-
be-kanavalla.
Lisätietoja:
http://www.aboagora.
https://www.youtube.com/user/
Aboagora

41
Vuoden 2015 Aboagoran aiheena
on Precious Moments, Extreme Events
ja symposiumi on tuttuun tapaan
Sibelius-museolla 11.–13. 8. Aihee-
na ovat historian ratkaisevat hetket
vallankumouksesta kuolemaan ja
kosmoksen syntyyn. Vuoden 2015
uutuutena ovat Floating Platforms
-workshopit jotka toteutetaan yhteis-
työssä New Performance Turku-festi-
vaalin kanssa. FLOP-työpajoja edeltää
residenssijakso, jonka aikana tutkija
ja performanssitaiteilija rakentavat
Aboagoraan yhteisen performanssin.
Kirjoittaja on kulttuurihistorian tutkija-
tohtori ja yksi Aboagoran järjestäjistä.
TAPAHTUI 2014
Hannu Salmi vuoden 2014 Aboagorassa.
Otto Väätäinen

ISCH kokoontui Johannes-
burgissa
Hannu Salmi
Kansainvälisen kulttuurihistorian
seuran ISCH:n vuoden 2014 konfe-
renssi järjestettiin Johannesburgissa
Etelä-Afrikassa 24.–27. marraskuuta.
Yleensä kulttuurihistorioitsijat ovat
kokoontuneet kesä-syyskuun väli-
senä aikana, mutta nyt seminaari oli
poikkeuksellisen myöhään. Ajankohta
vaikutti kenties siihen, että osallistujia
oli vähemmän kuin yleensä, noin 50,
mutta koska Etelä-Afrikassa oli kevät
kukkeimmillaan, ainakin suomalaiset
pääsivät kokemaan pimeän marras-
kuun täydellisen vastakohdan.
ISCH on järjestänyt vuosittaisia
kokoontumisia jo vuodesta 2008, ja
tämä oli toinen kerta, kun konferenssi
oli Euroopan ulkopuolella. Vuoden
2014 teema kytkeytyi kulttuurin ja
politiikan suhteisiin otsikolla Cul-
tures of Damaged Societies: From
Post-Con ict Resolution to In-
ter-Cultural Dialogue. Hyvin paljon
konferenssissa käsiteltiin afrikkalaisia
yhteiskuntia, ja ainakin itse koin hyvin
kiinnostavana sen, miten Etelä-Afri-
kassa pohditaan vapautuksen risti-
riitaista muistoa, 20 vuotta uuden
perustuslain jälkeen. Seminaarin
osana oli vierailu Lilieslea ssa, ANC:n
aseellisen siiven tukikohdassa, joka
toimii nykyään kulttuuriperintökoh-
teena. Paikan johtajan Nic Wolpen
mukaan kävijämäärät ovat viime vuo-
sina pudonneet romahdusmaisesti,
eikä vapautuksen muisto ole enää niin
vahvasti esillä kuin aiemmin.
Konferenssin näyttämönä oli
Monash South Africa, jonka kampus
sijaitsee Johannesburgin laitamil-
la, korkeiden muurien eristämänä.
Suomalaisista mukana olivat minun
lisäkseni professori Tiina Kinnunen
ja FT Tuomas Tepora, jotka molem-
mat esitelmöivät uuden sotahistorian
teemoista. Afrikkalaisista esiintyjistä
voi mainita Lieberman Bhebhen,
jonka luento Zimbabwen politiikasta
1980-luvulta tähän päivään herätti
Matkalla Monash South Africaan Johannesburgin esikaupunkialueen halki.
TAPAHTUI 2014
42
Hannu Salmi

paljon ajatuksia. Oma esitykseni
käsitteli posthumanismin haastetta
kulttuurihistorialle, ja se oli yhdessä
Marek Tammin kulttuurisemiotiikkaa
käsitelleen esitelmän kanssa. Antoisis-
ta paneeleista voi mainita Charlotte
Hagströmin, Lars-Eric Jönssonin,
Fredrik Nilssonin ja Birgitta Svensso-
nin kaksituntisen esityksen Methodo-
logical aspects on performing cultural
history.
International Society for Cultural
History piti 24.11.2014 myös vuosi-
kokouksensa, jossa seuran hallituk-
seen valittiin uusina jäseninä Heta Aali
(Turun yliopisto), Ecaterina Lung (Bu-
karestin yliopisto, Romania) ja Mauri-
cio Sánchez Menchero (Universidad
Nacional Autónoma de México).
Samalla sain itse vastuuvapauden siinä
mielessä, että oma puheenjohtajakau-
teni päättyi syyskuussa 2013, ja vasta
tässä kokouksessa esillä olivat vuoden
2013 asiat. Kokouksessa julkistettiin
myös vuoden 2014 artikkelikilpailun
voittaja, Agnes Andeweg. ISCH:n
hallitus kokoontui 26.11. ja päätti
kutsua seuran tilintarkastajaksi Reima
Välimäen Turun yliopistosta. Yhdis-
tyksen kotipaikka on Aberdeenissä,
Skotlannissa, mutta talous kulkee
jatkossa vahvasti Turun kautta. Seuran
puheenjohtajana toimii Alessandro
Arcangeli Veronan yliopistosta.
Seuraavan kerran ISCH järjestää
kongressin Bukarestissa, Romaniassa,
7.–10. syyskuuta 2015 otsikolla Time
and Culture. Jos et ole vielä seuran
jäsen, kannattaa liittyä välittömästi.
TAPAHTUI 2014
43
Lisätietoja:
http://www.culthist.org/member-
ship/
Seuran jäsenet voivat osallistua
kongresseihin ja saavat jäsenetu-
na Edinburgh University Pressin
julkaiseman aikakauskirjan Cultural
History.
Monash South African kampuksella aurinko paistaa.
Hannu Salmi

44
TYÖELÄMÄSSÄ
Kulttuurihistorian maisterit
työelämässä
Karissa Kettu
Anna Möttölä, 31
Valmistui
Kulttuurihistorian maisteriksi vuonna
2010.
Nykyinen työpaikka
Olen suunnittelija Kansallisessa Au-
diovisuaalisessa arkistossa (KAVI) eli
entisessä Suomen elokuva-arkistossa
Helsingissä. Olen siis valtion virkanai-
nen. Työskentelen audiovisuaalisen
kulttuurin edistämisen yksikössä ja
tehtäviini kuuluu arkistoteatteri Orio-
nin ohjelmiston suunnittelua, teatterin
päivittäistoiminnan pyöritystä Orionin
henkilökunnan esimiehenä, viestintää,
elokuvakasvatusta ja instituutin alueel-
listen elokuvasarjojen koordinointia.
Työuran varrelta
Kesätöissä olin mm. Marimekossa ja
monta vuotta Seurasaaren ulkomuse-
on kahvilassa. Opiskeluaikanani toi-
min TYY:n elokuvakerho Kinokoplan
hallituksessa ja opintojen loppuvai-
heessa olin korkeakouluharjoitteli-
jana Helsingin kulttuurikeskuksessa.
Valmistuttuani työskentelin jonkin
aikaa kulttuurikeskuksessa, kunnes
marraskuussa 2011 siirryin kulttuu-
rituottajaksi Lasipalatsin elokuva- ja
mediakeskukseen. Näiden lisäksi olen
vuodesta 2006 toiminut vapaana elo-
kuvakriitikkona, Helsingin Sanomille
kesästä 2009.
Anna Möttölä työskentelee KAVIn suunnittelijana ja kertoo elokuvakriitikon sivutyön
olevan hänelle “onnellinen sivupolku, joka mahdollistaa elokuvasta kirjoittamisen taas
vähän toisenlaisesta näkökulmasta”.
Kauri Uusimies

Tunnen hyvin vahvasti olevani koulu-
tustani vastaavassa työssä – en usko,
että olisin voinut tehdä näitä töitä tällä
tavoin ja saada näitä mahdollisuuksia
ilman kulttuurihistorian opintojani.
Tärkeitä ovat olleet myös elokuvatut-
kimuksen ja naistutkimuksen sivuai-
neopinnot.Toki työhöni kuuluu myös
monia asioita ja käytännön taitoja,
joita en oppinut yliopistossa, mutta
ne onkin ollut kätevintä oppia työtä
tekemällä.
Jatko-opiskelu mahdollisuutena?
Jatko-opiskelu ja tutkijan ura kiinnosti
minua melkein alusta alkaen, mutta jo
muutama vuosi ennen valmistumistani
tiesin, että haluan valmistuttuani läh-
teä ensin ”ulos” yliopistosta ja kokeilla
taitojani laajemmin taide- ja kulttuu-
rialalla. Jatko-opiskelijaksi pyrkimistä
jossain vaiheessa en ole ajatuksena
hylännyt.
Humanisti ei valmistu ammattiin?
Klisee on pötyä! Humanistithan
valmistuvat mitä monenlaisimpiin
ammatteihin, kääntäjistä opettajiin ja
tutkijoihin. Lisäksi on valtava määrä
humanistisia ammatteja ja työnkuvia,
joita ei tule ajatelleeksi tai joista ei
edes tiedä, ennen kuin niihin törmää.
Neuvoja niille, jotka eivät ole valmis-
tuneita ja/tai eivät ole vielä työelämäs-
sä?
Historiaa opiskeleville haluan sanoa:
olette tehneet hyvän valinnan! Nyt
jos koskaan tarvitaan osaajia, jotka
ymmärtävät ihmisenä olemista ja sitä
historianopiskelijana oppii. Työllisty-
misen kannalta varmempiakin aloja on
– vaikka itse asiassa humanistit työllis-
tyvät varsin hyvin – mutta uskon, että
jotta työelämässä pärjää, on tehtävä
sitä, mihin on palo, löydettävä ala,
josta on aidosti kiinnostunut. Työelä-
mä muuttuu koko ajan, huonompia ja
parempia aikoja tulee, mutta lannistua
ei kannata. Olkaa ylpeitä osaamises-
tanne. Etsikää tilaisuuksia ja tarttukaa
niihin, uskaltakaa ajatella, miten mo-
nenlaisissa töissä teillä olisi annettavaa
– ja jos sillä työllä ei ole vielä titteliä,
keksikää se.
Ilari Kurri, 43
Valmistui
Kulttuurihistoriasta loso an maiste-
riksi 2005. Työelämä vei mennessään,
enkä jatkanut opintoja.
Nykyinen työpaikka
Toimin Museovirastolla Kulttuuriym-
päristön hoito-osaston johtajana.
45
TYÖELÄMÄSSÄ
Olkaa ylpeitä osaamises-
tanne. Etsikää tilaisuuksia ja
tarttukaa niihin, uskaltakaa
ajatella, miten monenlaisissa
töissä teillä olisi annettavaa
– ja jos sillä työllä ei ole vielä
titteliä, keksikää se.”

Työuran varrelta
Ennen valmistumista työskentelin
noin 5 vuotta yksityisellä sektorilla
maanmittausalalla. Valmistumisen
jälkeen tein jonkin aikaa opettajan
sijaisuuksia eri kouluissa ja eri asteilla
pääkaupunkiseudulla. Lisäksi suoritin
medianomin AMK-tutkinnon iltaopin-
toina. Museovirastolla aloitin 2006
tutkijana silloisessa Dokumentointi-
yksikössä. Siirryin muutaman vuoden
kuluttua yksikön päällikön tehtäviin.
Museoviraston organisaatiouudistuk-
sen yhteydessä siirryin uuden perus-
tetun Kuvantaminen ja rakennusar-
keologia -yksikön päälliköksi, josta
tehtävästä siirryin osastonjohtajaksi
2010.
Tutkinnon hyöty työelämässä
Nykyinen työni koostuu pääosin
henkilöstöhallinnosta, kulttuuripe-
rintöalan strategisista linjauksista ja
talouden suunnittelusta. Koulutukseni
antaa mielestäni hyvän substanssipoh-
jan kokonaisuutta ajatellen. Tutkin-
nosta oli suuri hyöty työnhaussa.
Opiskelijana jatko-opiskelu uravaihto-
ehtona oli useinkin mielessä ja tuntui
erittäin varteenotettavalta vaihtoeh-
dolta.
Pitää ehkä osittain paikkansa. Puhtaat
humanistiopinnot eivät välttämättä
anna riittäviä eväitä nykyiseen työelä-
mään.
Ilari Kurri rohkaisee opiskelijoita ha-
keutumaan työelämään heti kun se on
mahdollista ja tekemään myös oman alan
ulkopuolisia töitä.
sä?
Älkää jääkö odottamaan. Menkää
mukaan työelämään heti kun se on
mahdollista. Alkuun ei kannata jäädä
odottamaan alan töitä vaan lähteä
rohkeasti tekemään työtä. Tämä
näyttää myöhemmin positiiviselta
työnantajan näkökulmasta haettaessa
oman alan töitä. Nykyään tarvitaan
myös laaja-alaisuutta. Mikäli mahdol-
lista opintoihin kannattaa sisällyttää
alkeita talouden hallinnasta ja mahdol-
lisesti yrittämisestä.
TYÖELÄMÄSSÄ
Aino Laine
46

47
TYÖELÄMÄSSÄ
Matleena Kalajoki
Laura Saksala, 40
Valmistui
Maisteriksi vuonna 2006.
Nykyinen työpaikka
Toimin viestintävastaavana matkai-
lualalla Visit Helsingissä. Nykyiseen
työhöni olen päätynyt moninaisten
vaiheiden jälkeen, vaikka yritys- ja
organisaatioviestintää olen tehnyt
ammatikseni jo vuodesta 2004 alkaen
ja alalla viettämiäni vuosia voidaan jo
kutsua uraksi.
Työuran varrelta
Opiskelujen loppuvaiheessa olin
muutamaan otteeseen ulkomailla työ-
harjoitteluissa, kuten Suomen Buenos
Airesin suurlähetystössä Argentiinassa
ja Madridissa Suomen kulttuuri-insti-
tuutissa. Ennen valmistumista vuosina
2004 2006, sain määräaikaisen työn
rekrytointiassistenttina Eniro Finlan-
dista. Olin yrityksessä töissä kolme
vuotta ja lopulta toimin siellä viestin-
täpäällikkönä. Enirossa sain ensimmäi-
sen vakituisen työpaikkani ja muutin
Helsinkiin työn perässä.
2007 siirryin Tallink Siljalle ja
enemmän markkinointiviestinnälli-
siin tehtäviin. Reilun vuoden jälkeen
siirryin yrityksen sisällä jälleen vies-
tinnän tehtäviin. Toimin Tallink Siljalla
niin ikään viestintäpäällikkönä. 2011
siirryin IKEA Suomen PR-päälliköksi.
Viime syksynä palasin matkailualalle
viestinnän tehtäviin nykyiseen työhö-
ni.
Laura Saksala haluaa antaa sen neuvon,
että työelämään siirtyminen on kivutto-
mampaa kun itselleen selvittää työelämän
suuntautumisvaihtoehtoja jo opiskeluai-
kana.
Kaupalliselle alalle ajautuneena kult-
tuurihistoriaa on ajoittain haastatte
issa ihmetelty, mutta tutkinto on
ollut kuitenkin perusedellytys. Viestin-
nän alalla VTM on tutumpi tutkinto.
Työnhaussa kuitenkin merkitsevät
monet muutkin asiat, kuten työkoke-
mus, osaaminen ja näytöt siitä, omat
arvot suhteessa yrityksen arvoihin ja
persoona.
Harkitsin sitä hetkellisesti, mutta olen
koko ajan tiennyt, ettei tutkijan ura
ole minua varten.

TYÖELÄMÄSSÄ
kulttuurihistoria valmistaa
sinut mihin vain! On vain it-
sestäsi kiinni, miten hyödyn-
nät opintojasi ja tutkintoasi
ja koulutat itseäsi muuten.
Olisi kuitenkin hyvä, että jo
opintojen aikana selvität itse
aktiivisesti suuntautumistasi
työelämässä ja valitset sen
mukaan muita opintoja”48
Koen, että varsinaisen ammatillisen
koulutuksen olen itse saanut työelä-
mässä, mutta en olisi pärjännyt ilman
korkeakoulutuksen ja erityisesti kult-
tuurihistorian ja mediatutkimuksen
tuomaa teoreettista ja sivistyksellistä
pohjaa.
sä?
Ensinnäkin sen, että kulttuurihistoria
valmistaa sinut mihin vain! On vain
itsestäsi kiinni, miten hyödynnät opin-
tojasi ja tutkintoasi ja koulutat itseäsi
muuten. Olisi kuitenkin hyvä, että jo
opintojen aikana selvität itse aktiivi-
sesti suuntautumistasi työelämässä ja
valitset sen mukaan muita opintoja.
Ole aktiivinen omien kiinnostuksen
kohteiden suhteen, osallistu yhdistys-
toimintaan, mene työharjoitteluun tai
töihin, ota selvää osaamisvaatimuksis-
ta ja muokkaa ja täydennä opintojasi
sen mukaan. Näin työelämään siirty-
minen on huomattavasti kivuttomam-
paa. Olisi myös hyvä, että opinnoissa
Rauno Lahtisen mielestä laaja humanis-
tinen koulutus antaa valmiuden monen-
laisiin tehtäviin. Opiskeluaikana tylsiltä
tai turhilta tuntuneet kurssit saattavat
myöhemmin paljastua hyvin hyödyllisiksi.
olisi enemmän mahdollisuuksia ottaa
kosketusta työelämään tai ainakin
jotain työelämään valmistavaa sisältöä.
Rauno Lahtinen, 47
Valmistui
Maisteriksi kansatieteestä vuonna
1995 ja tohtoriksi kulttuurihistoriasta
vuonna 2005.
Nykyinen työpaikka
Olen nykyään dosentti, vapaa tutkija
ja tietokirjailija.
Työuran varrelta
Väitöskirjaa kirjoittaessani en oike-
astaan miettinyt lainkaan sitä, mitä
tekisin väittelemisen jälkeen. Kirjoitin
kuitenkin paljon artikkeleita eri lehtiin
ja yllättäen sain soiton kustantajal-
ta, joka pyysi minua kirjoittamaan
tietokirjan. Työ vei täysin mukanaan
Merja Otronen

49
TYÖELÄMÄSSÄ
Jotkut kurssit saattoivat
opiskeluaikana tuntua turhilta
tai tylsiltä, mutta työelämän
muutosten myötä juuri niiden
tiedoista on myöhemmin voi-
nut olla eniten hyötyä.”
ja viimeiset kymmenen vuotta olen
kirjoittanut kirjoja täysipäiväisesti.
Tohtorin tutkinto antaa hyvän pohjan
tutkimiselle ja tietokirjailijana toimi-
miselle. Esimerkiksi kustantajille tai
tutkimusten tilaajille se on osoitus
siitä, että osaan työni.
Opiskeluaikana en ajatellut jat-
ko-opintoja. Valmistuttuani maisterik-
si aloitin työt museossa, mutta parin
vuoden sijaisuuden loputtua minut
kutsuttiin mukaan ympäristötieteen
oppiaineessa alkaneeseen tutkimus-
projektiin. Aluksi en ollut varma
haluanko jatko-opiskelijaksi, mutta
tutkimus johti pian myös väitöskirjan
tekoon kulttuurihistorian oppiainees-
sa.
Omalta osaltani tämä pitää täysin
paikkaansa. Opiskeluaikana mielessäni
oli ura museoalalla, mutta laaja hu-
manistinen koulutus antaa valmiuden
monenlaisiin tehtäviin. Jotkut kurs-
sit saattoivat opiskeluaikana tuntua
turhilta tai tylsiltä, mutta työelämän
muutosten myötä juuri niiden tiedois-
ta on myöhemmin voinut olla eniten
hyötyä.
sä?
Jos nyt aloittaisin opintoni uudelleen,
miettisin tulevan työuran suuntavii-
voja, omia vahvuuksiani ja kiinnos-
tuksen aiheita hieman tarkemmin
opintojen alusta lähtien. Laaja-alaiset
opinnot,yleissivistys ja kielitaito ovat
kuitenkin omassa työssäni olleet aivan
korvaamattomia. Niillä pärjää mones-
sa eri työtehtävässä
Lisätietoja:
Rekry - Turun yliopiston työelä
mäpalvelut:
https://intranet.utu. / /Yksikko/
rekry
Ota yhteyttä:
Harjoittelu Suomessa (Hannele
Kaitaranta) :
rekry-harjoittelu utu.
Kansainvälinen harjoittelu (Janne
Loikkanen):
internships utu.
gradutoimeksiannot (Hannele
Kaitaranta):
gradunet utu.
Kaikki muut asiat:
rekrytointi utu.

IC-98 kiteytti kulttuuri-
historian opintonsa teokseen-
sa A View From The Other Side
(2011)
Karissa Kettu
Taiteilijat näkevät kliseen ammattiin
valmistumattomista humanisteista
ohjelmanjulistuksena.
IC-98:n jäsenet, Patrik Söderlund ja
Visa Suonpää tapasivat opiskellessaan
kulttuurihistoriaa Turun yliopistossa.
Suonpää valmistui maisteriksi 2000
ja Söderlund kandidaatiksi 2002. He
kertovat ryhmän perustetun opiske-
lujensa aikana ja projektien jatkuneen
opiskeluiden jälkeen. Söderlund har-
kitsi tutkijan uraa jo opintojensa alussa
ja Suonpää ilmoittautui jatko-opis-
kelijaksi valmistumisensa jälkeen.
Opinnot eivät kuitenkaan edistyneet,
sillä taiteen tekemisestä muotoutui
kokonaisvaltainen urapolku muiden
töiden kustannuksella. - Varsinaisia
muita töitä ei ole tehty vaan energiat
on suunnattu taiteen tekemiseen,
ryhmä kertoo. Kaksikko tuntee silti
olevansa koulutustaan vastaavassa
työssä. Kulttuurihistorian opinnot
antoivat erinomaisen pohjan nykytai-
teilijan uralle.
IC-98 näkee kulttuurihistorian
oppiaineen tukevan taiteilijuutta, jos
nykytaide määritellään ennemmin tie-
Visa Suonpää ja Patrik Söderlund ovat entisiä kulttuurihistorian opiskelijoita. He kerto-
vat kulttuurihistorian olevan jatkuvasti läsnä sekä työskentelyssään että teoksissaan.
Ugo Carmeni
50
TYÖELÄMÄSSÄ

don, teorian ja tutkimuksen kuin
taidon kautta. Näitä he yhdistelevät
teoksissaan. Ryhmän mukaan opin-
tojen jälkeiseen työelämään sijoittu-
miseen vaikuttaa ennen kaikkea oma
ilmaisutarve ja tavoitteet. Historian
opiskelu on samanlainen valinta kuin
taiteenkin: jos perimmäisenä tavoit-
teena olisi sijoittuminen työeämässä,
ei oman opintolinjan valinta kestäisi
kritiikkiä. Perimmäisenä tavoitteena ei
ole työelämä vaan uteliaisuus.
Tätä ajattelutapaa seuraten IC-98
kertoo oman näkemyksensä väittees-
tä “humanisti ei valmistu ammattiin”.
- Ihannetapauksessa opinnot ja työ
kohtaavat, mutta se ei ole itses-
täänselvyys. Tässä mielessä klisee
“humanisti ei valmistu ammattiin” ei
ainoastaan pidä paikkaansa vaan se on
nähtävä ohjelmanjulistuksena.
IC-98:n teos Tunnit, ajat, iäisyydet
(Hours, Years, Aeons) on esillä Venetsi-
an 56. biennaalissa. Biennaalin teema-
na on Kaikki maailman tulevaisuudet
ja sen taiteellinen johtaja on Okwui
Enwezor. Biennaali käsittelee länsi-
maisen yhteiskunnan kriisejä. Teoksen
näkökulma puolestaan on ekologinen
ja siinä he Söderlundin mukaan mietti-
vät onko ihmisellä luonnon näkökul-
masta mitään väliä” (HS 7.5.2015).
Videoteos A View from the Other
Side (2011) on osa kulttuurihistorian
perusopintojen menneisyyden läsnä-
olo-opintojaksoa, jossa se on osana
tenttikirjallisuutta. IC-98 kertookin
teoksen olevan kiteytymä kulttuu-
rihistorian opinnoistaan. Teoksen
luominen olisi ollut haasteellista ilman
sitä opintopohjaa, joka kulttuurihis-
toriasta on mahdollista saada. - Olisi
hyvin vaikea tehdä tällaista teosta
ilman sitä taustaa, jonka olemme
kulttuurihistorian opinnoista saaneet,
he kertovat.
Opintokohdan vaatimus on että
opiskelija osaa eritellä historian ja
muistin kulttuurisia ja yhteiskunnalisia
yhteyksiä, tutkimuksen eettisiä näkö-
kohtia ja ylipäänsä historiallisen tiedon
käyttöä”. Mitä mieltä IC-98 on näistä
vaatimuksista? Opintokohdan vaa-
timukset vastaavat varsin pitkälle itse
itsellemme asettamiamme tavoitteita,
kun aloitimme teoksen suunnittelun.
Historian paikantuminen, eri aikata-
sot- ja rytmit, pitkät kestot, historal-
lisen tiedon käyttö yhteiskunnallisten
prosessien kommentoimisessa...
Patrik Söderlund ja Visa Suon-
pää osoittavat, että uteliaisuuden ja
ilmaisuntarpeen seuraaminen opin-
tojen jälkeen kannattaa. He kuitenkin
muistuttavat, ettei opintojen jälkeinen
sijoittuminen ole aivan yksiselitteis
tä. Se ei ole itsestäänselvyys eikä
automaattinen prosessi.
Pitkälle on kuitenkin tultu ensim-
mäisen teoksen Hallintorakennus
(1998) jälkeen: Venetsian biennaali
2015 odottaa suomalaiskaksikkoa.
51
TYÖELÄMÄSSÄ

52
TYÖELÄMÄSSÄ
Otoksia teoksesta A View From The Other
Side (2011).
Turkuun1800-luvulla rakennettu
pylväshalli imitoi klassisen Ateenan
Agoran maalattua pylväshallia (Stoa
Poikile). Aikojen kuluessa pylväshalli
on ollut monenlaisten toimintojen
tilana, nykyään ravintolana. Teoksessa
tarkastellaan julkisen tilan omista-
juutta, maahanmuuttoa ja uusliberaa-
leja kaupunkikäytäntöjä pylväshallin
ajallisen muutoksen näkökulmasta.
Paikallishistoriallinen teos leikittelee-
kin ajatuksella antiikin pylväshalleista
suosittuina oleskelutiloina.

TYÖELÄMÄSSÄ
53
Lisätietoja:
IC-98 kotisivut:
http://www.socialtoolbox.com/
A View from the Other Side (2011):
https://vimeo.com/59128708.
Venetsian biennaalin kotisivut:
http://www.labiennale.org/it/Home.
html
Venetsian biennaalissa esillä oleva
teos Tunnit, ajat, iäisyydet:
http://issuu.com/frame nland/docs/
ic98_hoursyearsaeons_1_

54
Aboagora 2015 - Precious
Moments, Extreme Events
Anni Välimäki
Merkittävänä tieteen- ja taiteenvälisiä
kysymyksiä tarkastelevana tapah-
tumana paikkansa vakiinnuttanut
Aboagora-symposium järjestetään
tänä vuonna 11.–13.8.2015 Sibeli-
us-museossa. Tapahtuman yhteydessä
järjestetään myös päivää aikaisemmin
nuorten tutkijoiden kansainvälisen
innovaatiokilpailun Falling Walls Labin
Turun -karsinta. Turun yliopiston
kulttuurihistorian oppiaineen, Åbo
Akademin säätiön Donner-instituutin
ja Turun musiikkijuhlien yhteistyössä
toteutettava tapahtuma tuo Turkuun
kiinnostavimmat nimet taiteen ja
tieteen aloilta.
Vuoden 2015 Aboagora-symposiu-
min teemana on ”Precious Moments,
Extreme Events”. Elämme parhaillaan
globaaleissa verkostoissa, joissa tieto
liikkuu nopeammin kuin koskaan ja
kaukaisimmatkin maapallon kolkat
ovat riippuvaisia toisistaan. Hitaat
maailmanlaajuiset muutokset, kuten
ilmaston lämpeneminen, herättävät
keskustelua, mutta samaan aikaan
äärimmäiset tapahtumat voivat
silmänräpäyksessä muuttaa näkökul-
maamme. Näiden muutosten keskellä
kiinnostus muistiin, yksilön ajallisuu-
den kokemukseen, on jatkuvasti kas-
vanut. Aboagora 2015 tutkii tieteen
ja taiteen vuoropuhelun kautta niitä
muutoksia, jotka mullistavat ihmisten
ja ihmiskunnan elämää – hetkessä.
Tiedettä ja taidetta yhdistävän
monitieteisen tapahtuman viides toi-
mintavuosi käsittelee hetkellisyyden ja
ajallisuuden teemaa edellisten vuosien
tapaan keynote-osuuksien, paneeli- ja
TAPAHTUU 2015
Yleisöä vuoden 2014 Aboagorassa Chaos & Cosmos.
Otto Väätäinen

55
TAPAHTUU 2015
workshop-osuuksien sekä taiteellisen
iltaohjelman muodossa. Näkyvänä
osiona tapahtumassa on Floating
Platforms -hanke, joka toteutetaan
yhteistyössä performanssi- ja esitys-
taiteen festivaali New Performance
Turku Festivalin kanssa. Hankkeen
ansiosta performanssi- ja esitystai-
de on tänä vuonna erityisesti esillä.
Kolme hankkeen työpareista esittää
yhteistyöskentelynsä tulokset Aboa-
goran aikana. Tieteen- ja taiteenväli-
syyden kysymyksien lisäksi tapahtuma
tarttuu merkityksellisten hetken ja
äärimmäisten tapahtumien teemaan
muun muassa vallankumouksen, kuo-
lemanhetken ja kokemuksellisuuden
aiheiden kautta.
Tapahtuman pääpuhujina nähdään
Taideneuvoston puheenjohtaja, pro-
fessori Tiina Rosenberg (Stockholm
University), fyysikko, matemaatikko
ja tähtitieteilijä, professori John D.
Barrow (FRS, Cambridge University;
London Gresham College) sekä jour-
nalisti ja kirjoittaja Umayya Abu-Han-
na. Muita esiintyjiä ja puhujia ovat
professori Terhi Utriainen, professori
Douglas Davies (Durham University),
biologi Ilari Sääksjärvi, teatteriohjaaja
Otso Kautto, professori Mika Ojakan-
gas (Jyväskylän yliopisto), professori
Peter Hallward (Kingston University),
kvanttifyysikot John Good, Libby
Haney, professori Sabrina Maniscalco,
tähtitieteilijä Esko Valtaoja, taiteilija
Sibel Kantola, muusikot Minna Aalto
ja Fabrizio Mocata. Lisäksi nähdään
gregoriaanisen laulun työpaja ja pre-
sentaatio Touching, Tasting, Hearing
and Seeing. Sensorial Experiences
in the Feasts of St. Thomas Aquinas
-hankkeen Marika Räsäseltä, Hilk-
ka-Liisa Vuorelta ja Johanna Korho-
selta.
Kirjoittaja on Aboagoran koordinaattori.
Lue lisää:
www.aboagora.
Ota yhteyttä:
anmaval utu.

56
Turku Centre for Medieval
and Early Modern Studies
(TUCEMEMS) -keskuksen
ohjelmaa syksyllä 2015
Miika Norro
Kuukausiesitelmät (TUCEMEMS
Monthly Talks)
25.9 FT Kirsi-Maria Nummila
(Suomen kieli, Turun yliopisto)
30.10 Professori Mia Korpiola
(Oikeushistoria, Turun yliopisto)
20.11 Assistant Professor Tho-
mas Devaney (Department of
History, University of Rochester/
University of Helsinki)
18.12 FM Marja Hartola (Kansa-
tiede, Turun yliopisto)
Kaikki kuukausiesitelmät pidetään
Janus-salissa (Kaivokatu 12, Minervan
ja Artiumin välinen nivelosa) klo 14.15
alkaen.
Kansainväliset seminaarit ja konfe-
renssit
Languages in the Lutheran Refor-
mation,
23.–24.10.2015, Janus. Languages
in the Lutheran Reformation-se-
minaariin tulee puhumaan 12 eri
kielten asiantuntijaa kymmenestä
eri yliopistosta. Seminaarissa
pohditaan sitä, kuinka luterilainen
reformaatio vaikutti eri kielten
kehitykseen ja miten se näkyy
näiden kielten ja kulttuurien väli-
sessä vuorovaikutuksessa.
Seminaari on kaikille avoin.
The Long Nordic Reformation
-workshop,
8.–9.12.2015, Sirkkalan kampus.
The Long Nordic Reformation
-workshop on kansainvälinen työ-
ryhmätapaaminen, joka käsittelee
reformaation pitkää historiaa
pohjoisessa Euroopassa.
TAPAHTUU 2015
Esitelmien otsikot ja abstraktit
julkaistaan elo-syyskuussa TUCE-
MEMS:in nettisivuilla:
sivustot/tucemems/Sivut/home.
aspx

Ohjelma ja tarkempia tietoja
seminaarista löytyy TUCEMEMSin
nettisivuilta osoitteesta:
http://www.utu. /en/units/hum/si-
tes/tucemems/reformation/Pages/
Languages-in-the-Lutheran-Refor-
mation.aspx
Tilaisuus on kaikille avoin. Tar-
kemmat tiedot workshopista
tulevat syksyllä TUCEMEMSin
nettisivuille.
Opetusta: Vanhojen aikojen opin-
tokokonaisuus
Muinaisruotsin tekstikurssi/
Fornsvenska texter/ Old Swedish
texts (5op), XHKT0046
Tiistaisin 8.9.-17.11.2015 klo
16-18 (ei opetusta viikolla 43)
seminaarihuone Litzen (E117),
Minerva-rakennus.
Tavoitteet: Keskiajan ruotsin kie-
len rakenteen ja keskiajan ruot-
salaisen kirjallisuuden tuntemus.
Kurssin suoritettuaan opiskelija
kykenee itsenäisesti apuneuvoja
käyttäen ymmärtämään muinais-
ruotsiksi kirjoitettua proosaa ja
runoutta.
Sisältö: Muinaisruotsin muotora-
kenteen pääpiirteet ja valikoima
eri tyylilajeja edustavia tekstejä
1200-luvulta 1500-luvun alkuun.
Arviointi: numerolla 1-5.
Toteutustavat: Luentoja ja harjoi-
tuksia.
Oppimateriaalit: Noreen: Forns-
vensk läsebok. (Kirjaa ei tarvitse
itse hankkia, vaan tarvittava mate-
riaali jaetaan kurssilla).
Saga and Edda (3-5op)
XHKT0047
On Mondays, 31.8.-26.10.2015
at 4-6pm, seminar-room Signum
S123.
Introduction to Old Norse-Ice-
landic literature and culture. Pri-
mary texts will be read in transla-
tion, with analysis and discussion
of their literary features, cultural
context, background in oral tra-
dition, genesis, preservation and
reception.
Lectures in English. As far as pos-
sible, texts will be made available
in English, Finnish and Swedish
as well as Old Norse-Icelandic.
Students may complete written
work in those or other langua-
ges (e.g. French or German) by
permission of instructor.
Requirements: Attendance and
active participation, reading
texts in advance of each session,
weekly reading journal, analytic
research essay, nal examination.
TAPAHTUU 2015
57

Tietokanavat opiskeluun
Nettiopsu
https://nettiopsu.utu. /
Kulttuurihistorian internetsivut:
www.utu. /kulttuurihistoria
Intranet-sivut:
https://intranet.utu. / /yksikot/hum/yksikot/hkt/oppiaineet/kulttuurihis-
toria
Humanistisen tiedekunnan sivut
www.utu. / /yksikot/hum
sekä oppiaineen toimintaan
Facebook:
https:// - .facebook.com/pages/Kulttuurihistoria-Turun-yliopisto
Twitter:
https://twitter.com/kulthist
Instagram:
https://instagram.com/kulttuurihistoria/
Kulttuurihistorian blogi:
https://kulttuurihistoria.wordpress.com/
LinkedIn:
https://www.linkedin.com
58

Syksyn 2015 tulevia
tapahtumia
Aboagora 2015
Tulevan Aboagora-symposiumin
teema on Precious Moments, Ext-
reme Events ja se pidetään 11.8.-
13.8.2015 Sibeliusmuseolla.
Minimalism Unbounded! The Fifth
International Conference on Mini-
malistic Music 24.-27.9.2015
Minimalism Unbound on IIPC:n
tukema monitieteinen konfe-
renssi Turussa ja Helsingissä. Se
käsittelee minimalistisen musiikin
kulttuurisia ja äänellisiä merkityksiä
erityisesti 2000-luvulla. Konferens-
sissa kuullaan tieteellisten esitysten
ohella myös livemusiikkia.
www.utu. /minimalism
Kulttuurihistorian tutkimuspäivät
2015
Kulttuurihistorian tutkimuspäivät
pidetään 4.9., 9.10. ja 27.11.2015.
ISCH 2015: Time and Culture
Seuraava International Society
for Cultural History-konferenssi
pidetään 7.9.-10.9.2015 Roma-
niassa, Bukarestin yliopistossa.
Konferenssin teema on Time and
Culture.
Lue konferenssin teemasta
lisää:
http://www.culthist.org/isch-con-
ference-2015/
Litzen-luento 2015
Litzen-luennon pitää professori
Helena Ranta 27.11.2015. Aihe
tarkentuu myöhemmin.
SELMA - Centre for the Study of
Storytelling, Experientiality and
Memory
Historian, kulttuurin ja taiteiden
tutkimuksen laitoksen uuden
tutkimuskeskusken ensimmäiset
tutkimusworkshop-päivät pidetään
11.9.2015. Lisätietoa päivistä on
luvassa myöhemmin.
Voit seurata SELMAn käyn-
nistyvää toimintaa sen face-
book-sivuilta.
59

Kulttuurihistoria
Kaivokatu 13
Historicum, 3 krs.
Sirkkala
20014
Turun yliopisto
Toimisto: Sirpa Kelosto (02) 333 5219
Erja Aarnio (02) 333 5232

KHNYT2014

Recommended

Recommended

More Related Content

Similar to KHNYT2014

Similar to KHNYT2014 (20)

KHNYT2014