7. 7
Yhteenveto syistä ja toimintatavoista
• Syitä
• Yhteisöllisyyden puute
• Koulukiusaaminen
• Arjen jaksamisen ja mielenterveyden heikkeneminen
• Elämänhallinnan katoaminen
• Toimintatavat
• Ratkaisuja arjen huoliin
• Yhteisesti sovitut toimintamallit eri toimijoiden kesken
• Osana arjen rutiinia, ei lisätaakkaa
• Korkeakouluilla koordinaattorin rooli
• Suomalaiseen kulttuuriin ja arvoihin soveltuvat toiminnot
Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
8. 8
Tavoitteet
• Ensisijaiset:
• Opiskelijoiden, henkilökunnan ja muiden korkeakouluissa vierailevien
turvallisuus = TAVOITE NRO. 1
• Varautuminen ja harjoittelu akuutissa kriisitilanteessa toimimiseksi
• Arjen turvallisuus
• Turvallisuusohjelma ja -käsikirja korkeakouluille = TUOTOS
• Akuutin toimintaohjelman ja koulutuksen jalkauttaminen
korkeakouluihin = NÄKYVÄ TOIMINTA
• Toissijaiset:
• Jatkotutkimus- ja kehittämiskohteiden määrittely
• Uhkien varhaisen havaitsemisen ja torjuntamallien menetelmät
8Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
9. 9
Hankkeen rajaus
• Ensimmäinen versio valmis 12/2009
• Nyt vain yliopistot, korkeakoulut ja
ammattikorkeakoulut (OPM)
• Nyt vain henkilöturvallisuus (myöhemmin muut => 2.0)
• Poikkeukselliset uhka- ja kriisitilanteet (= henkilöön
kohdistuva rikos tai sen valmistelu, myös itsetuhoisuus)
• Toiminnalliset ohjeet ja mallit, ei perustutkimusta
• Muut esille tulevat asiat kirjataan tuleviksi
kehittämiskohteiksi
• Laurean henkilökunta vastaa sisällöstä
9Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
11. 11
Ohjausryhmä
11
• Opetusministeriö – Maiju Tuominen
• Sisäasiainministeriö – Tarja Mankkinen
• Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry – Veli-Matti Tolppi
• Suomen yliopistojen rehtorien neuvosto – Markku Löytönen
• Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry – Carita Wegelius
• Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry – Juhana Harju
• Pelastusopisto – Reijo Tolppi
• Poliisiammattikorkeakoulu – Seppo Kolehmainen
• Maanpuolustuskorkeakoulu – Pertti Salminen
• Pelastusalan keskusliitto – Kimmo Kohvakka
• Psykologiliitto –Vesa Nevalainen
• Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö – Salli Saari
• Laurea-amk – Pentti Rauhala, puheenjohtaja
Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
12. 12
Resurssit
• Henkilöresurssit (24 henkilötyökuukautta)
• Laaja ohjausryhmä
• Laureasta projektipäällikkö ja työryhmä (20 htkk)
• Eri alojen asiantuntijat (4 htkk)
• Taloudelliset resurssit
• Hankebudjetti n. 250.000 euroa
• Aikataulu
• Aloitus 12/2008 => valmis 12/2009
12Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
14. 14
Projektin syklisyys ja rakenne
14
Toiminta akuutissa
tilanteessa
Projektisuunnitelma ja tavoitteet,
tutkimuksellisuus
Yhteistyö ja lainsäädäntö Toipuminen
Seminaarit, lausuntokierrokset,
julkinen keskustelu
Ennaltaehkäisy
Osaamisen
kehittäminen,
työvälineiden
(käsikirja),
jalkauttaminen
Asiantuntijatyöpajat
Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
15. 15
Jo osallistuneita asiantuntijatahoja
• Psykologiliitto
• Keskusrikospoliisi
• Sisäasiainministeriö, poliisiosasto
• Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
• Hätäkeskuslaitos
• Sosiaali- ja terveysministeriö
• Poliisiammattikorkeakoulu
• Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
• Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ry
• Jokelan tapauksen tutkintaryhmä
• Yliopistojen turvallisuuspäälliköt
• Opetusministeriö
• Sisäasiainministeriö, pelastusosasto
• Suomen pelastusalan keskusjärjestö – SPEK
• Pelastusopisto
• Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö
• Arene
• Tietosuojavaltuutetun toimisto
Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
19. 19
Erilaisen tiedon tarvitsijaryhmiä
1. Vaarassa olevat henkilöt
2. Vaaraan joutumaisillaan olevat henkilöt
3. Pelastushenkilöstö
4. Sairaanhoito
5. Poliisi
6. Uhrien omaiset
7. Korkeakoulun johto (=kriisiorganisaatio)
8. Korkeakoulun oma henkilöstö
9. Kunnan johto (myös valtionjohto ja ministeriöt)
10. Suuri yleisö (ja media)
Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
20. 20
Tiedon merkityksen näkökulmia
1. Pelastava tieto
• ”poistu ikkunasta”
2. Varoittava tieto
• ”älä poistu, pysy paikalla”
3. Informoiva tieto
• ”tekijä on 20 v, mies, jne.”
4. Sirpaletieto
• ”tekijä käynyt aamulla kirjastossa”
5. Juridinen tieto
”tekijä jättänyt You Tubeen viestin aikomuksistaan”
Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
21. 21
Johtopäätöksiä
• Kohdeorganisaation oma tiedottaminen on vain yksi
tietoväylä lukemattomien muiden joukossa
• Informaatiota hallitsee toisaalla raflaavuus ja toisaalla
realistisuus
• Raflaava tieto hallitsee (=media)
• Realistinen tieto on kriittistä toiminnan kannalta
(=viranomaiset ja johto)
• Oleellista on myös itse kriisin hallintaan liittyvän tiedon
välittäminen oikeille tahoille (mm. viranomaiset)
• Koko tietomassaa ei voi hallita, mutta osaa voi
• Valittava oma sisältöstrategia
• Kohdeorganisaatio on ainoa, jonka tulee tiedottaa
kriisiprosessin kaikissa vaiheissa (ennen-aikana-jälkeen)
Juha Kreus 2009 Korkeakoulujen turvallisuusseminaari
Koulukiusaaminen vs työpaikkakiusaaminen = kumpi rangaistavaa?
Mistä nämä kaikki huolet ovat lähtöisin?
Milloin alkaa varhainen puuttuminen?
Mikä on ensimmäinen kynnys?
Aikuisiän masennus on suurin tuleva työkyvyttömyyssairaus. Miksi?
Mielenterveyden ongelmat ovat jo nyt merkittävä ongelma.
Mielenterveyden ongelmia pidetään sairauksina, joiden vuoksi ihminen suljetaan yhteisön ulkopuolelle, vaikka juuri yhteisö saattaa olla syy mm. masennukseen.
Vaikka Suomessakin on ollut kouluampumisia ei hankkeen painopiste ole jäävuoren huipussa, vaan alla olevissa arjen huolissa, joista ongelmat kumpuavat.
Miten toimimme? Panostammeko kovaan turvallisuuteen, kuten yhdysvalloissa vai käännämmekö suunnan toisaalle?