Ajatuksia katsomusten välisestä dialogista koulussa

1. Anuleena Kimanen
Katsomusaineiden konsultoiva opettaja
Espoon kaupunki
9.10.2014

2. • Opetussuunnitelma 2016, perusteluonnos:
• ”Uskonnon opetus antaa valmiuksia uskontojen ja katsomusten
dialogiin, jota käydään sekä katsomusten sisällä että niiden
välillä.”
• ”Opetuksen tavoitteena on rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia
ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja
vapaa-ajalla.”
• ”Opetuksessa voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäprojekteja myös
oppiaineen eri oppimäärien kesken sekä oppiainerajat ylittäen.”
• Espoossa EU:n kotouttamisrahastolta tukea saava
Agora-hanke, jonka osahanke on Katsomusdialogin
portaat

3. • vuoropuhelua: kertomista ja kuuntelemista, tasa-arvo
• tavoitteena toisen ihmisen maailman ymmärtäminen

4. • ”Dialogiin ei voi käydä tuntematta ensin omaa
identiteettiään.” -> ”Lapsella tai nuorella on oikeus saada
tukea omalle identiteetilleen.”
• Ongelmakohtia:
• Lapsi / nuori joutuu edustamaan koko uskonnollista traditiota. ->
Keskustelu pidetään henkilökohtaisella tasolla.
• Lapsi / nuori esittää osana uskontoaan asioita, jotka hän on
ymmärtänyt väärin tai jotka eivät ole kovin yleisiä. -> Jos
asiantuntemusta on tarjolla, opettaja voi hienovaraisesti liittää
asian suurempiin yhteyksiin. Voidaan myös käyttää Robert
Jacksonin erottelua traditio – paikallisyhteisön käytännöt – yksilön
/ yksittäisen perheen tulkinnat ja käytännöt.
• On vaikea olla erilainen joukossa. -> Herätetään kiinnostus
erilaisuutta kohtaan ja harjoitellaan kuuntelemista.

5. • Jos dialogia käytäessä syntyy konflikteja, onko tilanne
epäonnistunut?
• Jos ristiriidat pidetään piilossa, lisääntyykö ymmärrys
toisesta?
• Tarvitaan kysymisen ja tulkitsemisen taitoja.
• Tutkimusten mukaan sekä vaikeinta että tarpeellisinta on
saada aikaan hyvä vuoropuhelu uskonnollisten ja
uskonnottomien nuorten välille.
• Jokaisella on elämänkatsomus!

6. • Väline, jonka avulla voidaan lisätä
rohkeutta kokeilla ja antaa mahdollisuus
ilmaista, että joku kommentti tai kysymys
satutti jollain tavalla.
• Hups! Taisin sanoa jotain, mikä saattoi
satuttaa.
• Auts! Tuo osui minua herkkään kohtaan.

7. • Miksi tässä paneelissa ateisti puhuu uskonnosta?
• Miksi juutalaiset aina yrittävät valloittaa alueita
muslimeilta?
• Jos Jumala rakastaa teitä, miksi hän koko ajan
komentelee teitä?
• Miksi kristityt vihaavat homoja?
• Tunnetko koskaan itseäsi alistetuksi musliminaisena?
• Miksi juutalaiset miehet pukeutuvat hassusti?
• Eikö teistä ole tyhmää noudattaa kirjaa, jonka ovat
kirjoittaneet sivistymättömät ihmiset kauan sitten?
• Miksi te uskonnolliset ihmiset ajattelette, että tiedätte
kaiken paremmin?
• Eikö sinusta ole epäreilua, että muslimityttöjen pitää
peittää hiukset?
• Kun olet ateisti, mistä voit tietää, ettei Jumalaa ole?
• Mikä näissä on ikävää?

8. • Kysymyksen muotoilussa tai esitetyn kysymyksen
ymmärtämisessä on hyvä pohtia näitä:
• Yleistys: Saatat olettaa jotain. Mihin oletuksesi
liittyy? Ihmiset voivat puhua vain omasta
puolestaan. Siksi voit kysyä henkilökohtaisista
näkemyksistä tai kokemuksista.
• Väittämä vai kysymys: Joskus kysymyksesi
saattaa olla enemmän väittämä kuin kysymys. Mitä
oikeastaan haluat tietää?
• Avainsanat: Onko kysymyksessä sanoja, jotka
ihmiset ymmärtäisivät eri tavoilla? Onko
kysymyksessä loukkaavia sanoja?
• Uudelleen muotoilu: Miten kysymyksen voisi
muotoilla uudestaan?

9. • Kieltäminen: Erilaiset katsomukset eivät liity elämääni.
• Askel eteen päin: kiinnostuksen herääminen
• Torjunta: Erilaiset katsomukset ovat uhka.
• Askel eteen päin: toisen kuunteleminen, ihmisyyden huomaaminen
• Vähättely: Katsomukset ovat oikeastaan samanlaisia.
• Askel eteen päin: herkkyys katsomusten väliselle ja sisäiselle
moninaisuudelle
• Hyväksyntä: Erilaiset katsomukset saavat olla olemassa.
• Askel eteen päin: näkyvyyden ja tasa-arvon arviointi, sietäminen –
yhdessäolosta nauttiminen
• Mukautuminen: Voimme jakaa kokemuksia.
• Askel eteen päin: vaikeista asioista puhuminen
• Rakentava kriittisyys