Webinaari Katse nuoriin! 11.2.2021, Kirsimarja Raitasalon esitys

1. Nuorten päihteiden käyttö ja päihdeongelmien hoito
Katse nuoriin! Nuorten palveluiden kehittäminen Tulevaisuuden sote-keskus –ohjelmassa
Kirsimarja Raitasalo
11.2.2021

2. Esityksen rakenne
1. Nuorten päihteiden käyttö
 Eri päihteiden käytön trendit
 Nykytilanne
 Suomi verrattuna muuhun Eurooppaan
 Riskitekijöistä
2. Nuorten päihdeongelmien hoito
Kirsimarja Raitasalo

3. 1. Nuorten
päihteiden
käyttö
2. - trendit
THL / ESPAD / Kirsimarja Raitasalo

4. Alkoholia käyttäneiden 15-16 -vuotiaiden
osuudet 1995–2019, %
THL: ESPAD 1995-2019

5. Vähintään kuusi annosta kerralla juoneiden 15-16 –
vuotiaiden osuudet 1995–2019, %
THL: ESPAD 1995-2019

6. Jotain huumetta elinaikanaan käyttäneiden 15-16 –
vuotiaiden osuudet 1995–2019, %
THL: ESPAD 1995-2019

7. Kannabista käyttäneiden 15-16 -vuotiaiden
osuudet 1995–2019, %
THL: ESPAD 1995-2019

8. Lääkkeitä päihtymistarkoituksessa elinaikanaan
käyttäneiden 15-16 –vuotiaiden osuudet 1995–2019, %
THL: ESPAD 1995-2019

9. Haisteltavia aineita päihtymistarkoituksessa
elinaikanaan käyttäneiden 15-16 –vuotiaiden osuudet
1995–2019, %
THL: ESPAD 1995-2019

10. 1. Nuorten
päihteiden
käyttö
2. -
nykytilann
e
THL / ESPAD / Kirsimarja Raitasalo
Alkoholi on nuorten yleisimmin käyttämä päihde
 Vuonna 2019 yli kaksi kolmasosaa peruskoulun 9. –luokkalaisista oli
joskus käyttänyt alkoholia ja joka viides oli juonut itsensä humalaan
viimeisen kuukauden aikana.
Laittomista päihteistä yleisin on kannabis
 Vuonna 2019 pojista 13 % ja 9 % tytöistä (9. luokkalaiset) oli joskus
kokeillut kannabista.
Muiden huumeiden kuin kannabiksen käyttö on alaikäisillä nuorilla
harvinaista
 Vuonna 2019 noin 3 % 9. luokkalaisista oli joskus kokeillut jotain muuta
huumetta kuin kannabista.

11. 1. Suomi
vs. muu
Euroopp
a
Kirsimarja Raitasalo

12. ESPAD 2019

13. ESPAD 2019

14. ESPAD 2019

15. ESPAD 2019

16. 1. Nuorten
päihteiden
käyttö
2. - Tausta-
tekijöitä
Kirsimarja Raitasalo
Tutkimusten perusteella tiedetään, että useat tekijät
altistavat päihteiden käytölle:
 Helppo saatavuus
 Riskikäsitykset
 Kavereiden päihteiden käyttö (sosiaalinen paine)
 Vanhempien päihteiden käyttö (roolimalli ja kasvatustyylit)
 Sosiaaliset ongelmat

17. Päihteiden käyttö opiskelupaikan mukaan, %
THL / Kouluterveyskysely 2019
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Perusopetus
8. ja 9. lk
Lukio 1. ja 2.
vuosi
Ammatillinen
oppilaitos
Pojat
Tytöt
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Perusopetus
8. ja 9. lk
Lukio 1. ja 2.
vuosi
Ammatillinen
oppilaitos
Pojat
Tytöt
Tosi humalassa vähintään
kerran viikossa, %
Kokeillut laittomia huumeita
ainakin kerran, %

18. Päihteiden käyttö kodin ulkopuolelle sijoituksen
mukaan, 8-9. luokkalaiset
THL / Kouluterveyskysely 2019
31%
23%
11%
9%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
Pojat Tytöt
Tosi humalassa vähintään
kerran viikossa, %
Asuu sijoitettuna
Asuu muulla tavoin
41%
33%
9%
5%
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
Pojat Tytöt
Kokeillut laittomia huumeita
ainakin kerran, %

19. Päihteiden käyttö syntyperän mukaan, 8-9. luokkalaiset
THL / Kouluterveyskysely 2019
7%
5%
13%
9%
16%
7%
39%
18%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Pojat Tytöt
Kokeillut laittomia huumeita
ainakin kerran, %
9% 9%
11% 11%
11%
5%
32%
16%
0%
10%
20%
30%
40%
50%
Pojat Tytöt
Tosi humalassa vähintään kerran
kuukaudessa, %
Suomalainen syntyperä
Toinen vanhemmista
ulkomaalaistaustainen
Ulkomaalaistausta,
synt. Suomessa
Ulkomaalaistausta,
synt. ulkomailla

20. Nuorten päihdeongelmien
hoito
 Nuorilla päihteiden runsaskaan käyttö ei
välttämättä vielä tarkoita päihderiippuvuutta.
 Ongelmat nuoren elämässä, esimerkiksi kodin
ja perheen suhteen, samoin kuin vaikkapa
käyttäytymishäiriöt, saattavat ilmetä päihteillä
oireiluna.
 Tällöin on tärkeää hoitaa oireilun taustalla
olevia syitä, jolloin kyseeseen saattavat tulla
myös hoitomuodot, jotka eivät ole suoranaisesti
päihdeongelman hoitoon tarkoitettuja
Kirsimarja Raitasalo

21. Mielenterveys- ja päihdehäiriöt nuorilla
 Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten
aikuisten terveyshaitoista ja ne ovat merkittävä syrjäytymisen ja
pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä.
 Nuorista aikuisista noin 15 prosenttia kärsii ajankohtaisesta mielenterveys-
tai päihdehäiriöstä.
 Noin 40 prosentilla on ollut jokin elämänaikainen psykiatrinen häiriö,
yleisimmin masennus (18 %), päihdehäiriö (14 %) tai ahdistuneisuushäiriö
(13 %).
 Mielenterveyden häiriöille on tyypillistä kahden tai useamman mielenterveys-
ja päihdehäiriön yhtäaikaisuus.
Kirsimarja Raitasalo

22. Erilaisia lähestymistapoja hoitoon
1. Käyttäytymiseen ja sen muuttamiseen liittyvät menetelmät
2. Monimuotoiset systeemiset terapiat
3. Toipumista tukevat menetelmät
4. Muita menetelmiä
Kirsimarja Raitasalo
Raitasalo, Kirsimarja (2020): Nuorten päihdeongelmien hoito – katsaus
kansainväliseen tutkimuskirjallisuuteen. Teoksessa Heino Tarja (toim.):
Mikä auttaa? Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät
teininä sijoitettujen lasten hoidossa, ss. 127-142. Helsinki: Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos, Raportti 12.

23. 1. Käyttäytymiseen ja sen muuttamiseen
liittyvät menetelmät
 Motivoiva haastattelu vahvistaa muutosmotivaatiota ja palvelee itsereflektion
kehittymistä koko auttamisprosessin ajan
 Kognitiivisessa käyttäytymisterapiassa pyritään mm. tunnistamaan nuoren
ympäristöön ja sisäiseen kokemukseen liittyviä tekijöitä, jotka voivat laukaista
päihteiden käytön. Tavoitteena on oppia välttämään riskitilanteita ja löytämään
vaihtoehtoisia tapoja selvitä niistä.
 Myös lyhytinterventio kuuluu tähän kategoriaan.
 Erityisesti näiden menetelmien yhdistämisestä on saatu hyviä tuloksia nuorten
päihdeongelmien hoidossa.
Kirsimarja Raitasalo

24. 2. Monimuotoiset systeemiset terapiat
 Menetelmät perustuvat nuoren perheen ja tarvittaessa muiden läheisten
mukaan ottamiseen hoitoprosessiin.
 Näiden menetelmien tehosta myös nuorten päihdeongelmien hoidossa on
runsaasti tutkimusnäyttöä.
 Vaikka näitä menetelmiä tyypillisesti käytetään avohoidossa, ovat
menetelmät osoittautuneet toimiviksi myös laitoshoidossa ja kodin
ulkopuolelle sijoitettujen nuorten hoidossa.
 Pelkkä perheterapia ei yleensä riitä nuorten hoitoon, vaan siihen on syytä
yhdistää myös nuoren omia yksilötapaamisia työntekijän kanssa.
Kirsimarja Raitasalo

25. 3. Toipumista tukevat menetelmät
Vertaistukiryhmät
 Todettu auttavan päihdeongelmista toipumisessa myös nuorilla.
 Erityisesti muihin menetelmiin yhdistettynä vertaistuki on lähinnä tukemassa
päihteettömyyttä ja hoitoon osallistumista.
Lääkehoito
 Vakavassa alkoholiriippuvuudesta voidaan vieroitushoidossa antaa
bentsodiatsepiineja valvotusti, käytännössä laitosoloissa. Alkoholin himoa vähentävillä
lääkkeillä hoidetaan nuoria samoin kuin aikuisiakin.
 Myös disulfiraamia (Antabus) voidaan antaa hyvin motivoituneille nuorille.
 Nuorten opioidiriippuvuutta on Suomessa hoidettu lähinnä osastohoidossa
oireenmukaisella lääkehoidolla.
 Pitkäaikaisempi korvaushoito voidaan aloittaa viimeistään silloin, kun intensiivisestä
hoidosta huolimatta vieroitusyritykset epäonnistuvat ja nuori retkahtaa käyttämään
opioideja.
Kirsimarja Raitasalo

26. Tehoaako hoito?
 Perheterapiat yleensä ja erityisesti multidimensionaalinen perheterapia
(MDFT) ja toiminnallinen perheterapia (FFT) soveltuvat kohtalaisesti tai
hyvin suomalaiseen väestöön. (Käypä hoito; Kasvun tuki)
 Monimuotoiset systeemiset terapiat ovat käytöshäiriöisille nuorille tyypillisten yksilö-,
perhe- ja sosiaalisten ongelmien hoidossa ja antisosiaalisen käyttäytymisen
vähentämisessä ilmeisesti lyhyessä seurannassa hieman tuloksellisempia kuin muut
yksilö- ja perhekeskeiset hoidot tai näiden yhdistelmät, mutta ero on vähäinen (Käypä
hoito 2018).
 Kognitiivinen käyttäytymisterapia on ilmeisesti tehokas nuorten
päihdehäiriöiden hoidossa myös suomalaisessa väestössä (Käypä hoito).
 Vaikka näyttöä Suomen oloissa ei juuri ole, eri menetelmien yhdistämisestä
on saatu hyviä tuloksia maailmalla.
Kirsimarja Raitasalo

27. Menetelmästä riippumatta…
 Parhaisiin hoitotuloksiin päästään, jos nuori pääsee avun piiriin mahdollisimman varhain.
 Ongelmien puheeksi ottaminen, voimavarojen kartoittaminen ja päihteiden käytön seuranta
ovat nopeasti käyttöön otettavia keinoja.
 Hoidon tulisi keskittyä aktiivisesti vahvistamaan suojaavia tekijöitä ja vähentämään
altistavien tekijöiden vaikutusta.
 Muutosmotivaation herättäminen ja voimistaminen on keskeistä, jotta nuori voisi tunnistaa
omaa ongelmakäyttäytymistään ja näkisi päihteiden käytön lopettamisen omien etujensa
mukaisena.
 Tavoitteiden asettelussa tulee ottaa huomioon tavoitteiden realistisuus.
 Päihteillä oireilua hoidettaessa on tärkeää hoitaa oireilun taustalla olevia syitä
-> hoitomuodot, jotka eivät ole suoranaisesti päihdeongelman hoitoon tarkoitettuja.
 Myös muiden tekijöiden vaikutus (hoitomotivaatio, asiakkaan ja terapeutin välinen suhde
jne.) vaikuttavat tuloksiin hoitomuodosta riippumatta.
Kirsimarja Raitasalo

28. Tulevaisuuden sote-keskukset – miten
nuorten
päihteiden käyttö ja ongelmat huomioidaan?
Perhekeskukset: varhainen tuki ja puuttuminen, ehkäisevä päihdetyö:
• Neuvolat, yhteistyö varhaiskasvatuksen kanssa
• Lasten huomioiminen vanhempien päihdeongelmien hoidossa
Lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja
päihdepalveluiden saatavuuden parantaminen:
• ”Matala kynnys yhdelle luukulle”
• Digitaalisten palvelujen hyödyntäminen
• Moniammatillinen yhteistyö
• Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon keskeinen rooli
• Tiivis yhteistyö oppilaitosten, nuorisotyön, lastensuojelun, poliisin, nuorisopsykiatrian, järjestöjen
ym. kanssa
• Näyttöön perustuvat menetelmät
Kirsimarja Raitasalo

29. KIITOS!
Kirsimarja Raitasalo