Kasvupalvelut ja kasvupalveluallianssit
•
0 likes•2,238 views
ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa kasvupalveluiksi. Miten palvelut rahoitetaan ja järjestetään? Mitä allianssimallilla tarkoitetaan?
Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Kasvupalvelut ja kasvupalveluallianssit
Similar to Kasvupalvelut ja kasvupalveluallianssit (20)
More from Työ- ja elinkeinoministeriö
More from Työ- ja elinkeinoministeriö (20)
Kasvupalvelut ja kasvupalveluallianssit
- 2. Sisällysluettelo Dia 3 Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja Dia 4 Kasvupalvelujen rahoitus Dia 5 Maakunta järjestämisvastuussa Dia 6 Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen Dia 7 Miksi markkinalähtöistä tuotantoa ja kilpailullisuutta? Dia 8 Palvelujen pienikin tehostuminen vaikuttaa suuresti kansantalouden tasolla Uudenmaan erillisratkaisu Dia 10 Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu kuntayhtymälle Dia 11 Kuntayhtymää koskee samat pelisäännöt kuin maakuntiakin Dia 12 Kuntayhtymän ja kuntien tehtävät Allianssimalli Dia 14 Allianssi pähkinänkuoressa Dia 15 Kaikki istuvat samalla puolella pöytää Dia 16 Miksi allianssimalli on kehitetty? Dia 17 Esimerkkejä: 20112017 Dia 18 Maineikkaita suosittelijoita Dia 19 Mallien vertailu Dia 20 Allianssisopimus Dia 21 Allianssin kaupallinen malli Kasvupalveluallianssi Dia 23 Kasvupalveluallianssi - Maakuntien ja kuntien sopimuksellinen yhteistyömuoto Dia 24 Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin? Dia 25 Miten kasvupalveluallianssi lähtee liikkeelle Dia 26 Kasvupalveluallianssin vaiheet Esimerkkinä Tesoman allianssi Dia 28 Tesoman hyvinvointipalveluallianssi Dia 29 Allianssin palvelukokonaisuudet Dia 30 Allianssin palvelut on integroitu asukaslähtöisesti Dia 31 Hankinta = kumppaneiden valinta Dia 32 Allianssin elementit Dia 33 Toimintakulttuuri Dia 34 Yhteinen organisaatio Dia 35 Tesoman hyvinvointipalveluallianssin tavoitteet Dia 36 Alustavat vaikuttavuus- ja tulostavoitteet Dia 37 Ote Tesoman allianssin tulosalueista ja mittareista Dia 38 Mukana olleiden ajatuksia 31.1.20182
- 3. Maakunnallisina kasvupalveluina tulee järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluja voidaan järjestää palveluita • yritystoimintaan ja yrittäjyyteen, • innovaatioiden kehittämiseen, • Kansainvälistymiseen Maakunta vastaa palvelujen yhteensovittamisesta Yritys- ja työllisyyspalveluista kasvupalveluja • ELY-keskusten ja TE-toimistojen yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään ja uudistetaan maakuntauudistuksessa. • Palvelulla edistetään yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin ja turvataan osaavan työvoiman saatavuutta. 31.1.20183
- 4. Kasvupalvelujen rahoitus osana maakuntien yleiskatteellista rahoitusta • Maakunnille siirretään kasvupalvelujen järjestämiseksi ELY-keskusten ja TE- toimistojen tällä hetkellä käytössä olevat resurssit • Rahaa siirtyy 700–800 miljoonaa euroa osaksi maakuntien yleiskatteellista valtionosuutta. • Kasvupalvelurahoituksen osuutta ei ole korvamerkitty, vaan maakunta päättää kohdentumisen. 31.1.20184 60% Työttömät työnhakijat 58% Työttömyysaste 25% Yritysten toimipaikat • Lisäksi maakuntien käyttöön on tarkoitus osoittaa erillisrahoituksena rakennerahastovaroista noin 300–400 miljoonaa euroa vuosittain • Valtiolta siirtyy maakuntiin noin 2855 henkilötyövuotta alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista annetun lain nojalla. • Kasvupalvelumäärärahat jaetaan maakunnittain osana maakuntien valtionosuutta seuraavien kriteerien ja painoarvojen perusteella:
- 5. Maakunta järjestämisvastuussa, Uudellamaalla pks-kaupunkien kuntayhtymä 31.1.20185 Maakunta on järjestämisvastuussa: • vastaa palvelun saatavuudesta • vastaa palvelun laadusta, kustannus- tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta • tekee päätökset tuotannosta • Kasvupalveluiden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. • Maakunta vastaa viranomaistehtävistä eli sellaisista julkisen vallan tehtävistä, joita ei voida siirtää yksityisille palveluntuottajille. • Maakunnalla päätösvalta siitä, missä määrin se hankkii palvelutuotannon markkinoilta ja missä määrin tuottaa itse. • Markkinalähtöinen tuotanto ja kilpailullisuuden hyödyntäminen ovat kasvupalvelu-uudistuksen keskeinen keino, jolla palveluiden vaikuttavuutta pyritään vahvistamaan.
- 6. Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen 31.1.20186 Maakunnan kasvupalvelu- tehtävät Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät maakunnassa Palvelujen tuottaminen Ulkoistettavat palvelut Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat /sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelua ei ole markkinoilla Konsernin omana tuotantona Jos kilpailu- tilanteessa markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos ei kilpailu- tilanteessa, voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään Eriyttäminen: • Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan • Järjestäminen on maakunnan tehtävä • Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Maakunta voi päättää, minkä osan palvelu- tuotannosta tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa Järjestelmävastuuseen kuuluu kasvupalvelujen yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Julkisia hallintotehtäviä ovat mm. tukien ja korvausten myöntäminen.
- 7. Miksi markkinalähtöistä tuotantoa ja kilpailullisuutta? • Markkinoiden hyödyntäminen on mahdollisuus vaikuttavuuden lisäämiseen ja uusien palveluinnovaatioiden synnyttämiseen. • Palvelujen vaikuttavuudella on suuri merkitys Suomen taloudelle – kasvupalveluilla vaikutetaan mm. työttömyyden kustannuksiin ja pidetään huolta osaavan työvoiman saatavuudesta. • Jo tällä hetkellä TE-palveluissa valtaosa palveluista hankintaa ulkoa, kuitenkin niin, että ulkoinen tuotanto on täydentävää ja rajautuu yksittäisiin palveluihin. • Kasvupalvelu-uudistuksessa on tarkoituksena mahdollistaa kokonaisten palveluprosessien siirtäminen palveluntuottajille. • Maakunta järjestäjänä ohjaa tuottajia tulosperusteisesti. Palvelun laadulle asetetaan kriteerit. • Kotimaiset pilotit ja kansainväliset kokemukset markkinoiden hyödyntämisestä ovat olleet rohkaisevia. Yksityisten toimijoiden vahvat työnantajayhteydet, toimialaosaaminen, tehokkaat prosessit ja mahdollisuudet räätälöidä palveluja voivat johtaa julkista parempaan vaikuttavuuteen. • Kasvupalvelu-uudistuksessa hallinnon tällä hetkellä itse toteuttamia tehtäviä voisi siirtyä markkinoille noin 150 miljoonan euron arvosta, jolloin markkinan kokonaisarvo voisi olla 400–450 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa piristysruisketta kotimaiseen palvelumarkkinaan. 31.1.20187
- 8. 31.1.20188 6mrd. € Välittömät työttömyysmenot vuodessa -1 pv 23 M€ Valtion työttömyysturva- menojen säästö vuodessa, jos työttömyysjaksot 1 päivää lyhemmät -1 pv 100 M€ Tuotannon arvon kasvu, jos julkiseen työnvälitykseen ilmoitetut paikat täyttyisivät 1 päivää nopeammin Palvelujen pienikin tehostuminen vaikuttaa suuresti kansantalouden tasolla
- 10. Uudenmaan kasvupalvelujen järjestämisvastuu kuntayhtymälle • Uudenmaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu osoitetaan kuntayhtymälle, jonka perustavat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. • Myös muilla Uudenmaan kunnilla on mahdollisuus liittyä kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2020 alusta. • Kuntayhtymä järjestää kasvupalvelut koko maakunnan alueella myös niiden kuntien osalta, jotka eivät kuulu kuntayhtymään. • Aluekehittäminen ja rakennerahaston välittävän toimielimen tehtävät ovat maakunnan tehtäviä. • Uudenmaan kuntien asukkailla on kuntayhtymän järjestämissä kasvupalveluissa maakuntalain 23, 24 ja 28 §:ssä säädetyt osallistumis- ja vaikuttamisoikeudet kuntansa jäsenyydestä riippumatta (maakunnan velvollisuus selvittää näkemykset, aloiteoikeus, kuntayhtymän viestinnälliset velvoitteet) 31.1.201810
- 11. Kuntayhtymää koskee samat pelisäännöt kuin maakuntiakin 31.1.201811 Järjestämisen ja tuottamisen eriyttäminen1 Harkinta oman ja ulkoisen tuotannon välillä 2 Oma tuotanto yhtiömuodossa kun kilpailutilanteessa3 Ei hankintoja kuntien sidosyksiköiltä 4 Kunnan omistama yhtiö voi tuottaa kasvupalveja vain, - jos se ei ole kunnan sidos- yksikkö ja - jos se voittaa tarjouskilpailun tai tulee hyväksytyksi palveluntuottajien ilmoittautumismenettelyssä.
- 12. Kuntayhtymän ja kuntien tehtävät Kuntayhtymä • hoitaa lakisääteisten (valtiolta siirrettyjen) kasvupalvelutehtävien järjestämisen • hoitaa viranomaistehtävät ja hankkii/hyväksyy palveluntuottajat • hoitaa ne tehtävät, joiden hoitamisesta on erikseen jäsenkunnan kanssa sopinut Kunnat • Hoitavat elinvoimatehtäviä yleisen toimialansa puitteissa. Tähän ei ehdoteta muutoksia. • Voivat halutessaan sopia kuntayhtymän kanssa näiden tehtävien hoitamisesta 31.1.201812
- 14. • Allianssi on hankkeen keskeisten toimijoiden yhteiseen sopimukseen perustuva toteutusmuoto, jossa sopimusosapuolet • suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen yhdessä • vastaavat yhdessä hankkeen tuloksista ja jakavat sen riskit ja hyödyt • muodostavat yhteisen organisaation ja toimivat avoimin kirjoin (open book) → Tilaajan tavoitteet toteuttava palvelu ja sen jatkuva parantaminen Allianssi pähkinänkuoressa 31.1.201814
- 15. Allianssi perustuu • yhteisiin tavoitteisiin • yhteiseen sopimukseen • yhteiseen organisaatioon ja päätöksentekoon (ei ihan kaikissa asioissa, tilaaja esim. päättää rahoituksen) • yhteiseen ansaintamalliin (budjetointi, seuranta, laskutus ja maksatus) ja riskien ja hyötyjen jakamiseen Edellytyksenä on osapuolten toiminnan avoimuus ja läpinäkyvys sekä luottamuksen rakentaminen. Kaikki istuvat samalla puolella pöytää 31.1.201815 Allianssissa kaikki osapuolet ”istuvat samalla puolella pöytää” ja suunnit- televat ja kehittävät yhdessä parhaat ratkaisut hankkeen toteuttamiseksi
- 16. Miksi allianssimalli on kehitetty? • hankkeet monimutkaistuvat • hankkeet muuttuvat niiden suunnittelun edetessä • kiinteät sopimukset eivät jousta hankkeiden muuttuessa • riskien siirtäminen nostaa kustannuksia • erilliset sopimukset johtavat osaoptimointiin 31.1.201816 Allianssimalli •sitouttaa osapuolet yhteistoimintaan •kannustaa innovoimaan ja kehittämään •johtaa hankkeen parhaaksi -ajatteluun •tuottaa arvoa rahalle
- 17. 31.1.201817 20112017Lielahti-Kokemäki radan peruskorjaus Vuolukiventie 1b:n peruskorjaus Tampereen Rantatunneli Helsinki-Vantaan liikennealueiden päällystystyöt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen päärakennus Järvenpään sosiaali- ja terveystalo Franzenian peruskorjaus Lahden matkakeskus Pakilan alueurakka As. Oy Helsingin Retkeilijänkatu 3–7Jyrkkälän lähiön julkisivuperuskorjaus As. Oy Gunillankallio 10 VTT:n ydinturvallisuustalo Joensuun oikeus- ja poliisitalo Naantalin voimalaitoksen allianssiurakka Yliopistokatu 4 peruskorjaus Kainuun keskussairaalan peruskorjaus ja laajennus VT 6 peruskorjaus Kempeleen TK Hiukkavaaran monitoimitaloLaNa (Lasten ja naisten sairaala) Kotkan poliisitalo Espoonlahden kirkko Tampereen raitiotie Turun Syvälahden koulun allianssiurakka Finavian Asematason allianssiurakka Jakomäen keskiosan kehittäminen Tammelan stadion Pohjankartanon koulusaneerausohjelma Pitkäkankaan koulusaneerausohjelma Finavian terminaalilaajennus Harppuunakortteli Äänekosken radan peruskorjaus Rataverkon KP2-palveluallianssi Tesoman hyvinvointipalvelut Suomenlinnan huoltotunneli Ylimaarian koulu Raide-Jokeri Lahden eteläinen kehätie Vantaan koulut 2kpl Kuopion uusi sairaala Tiestöjärjestelmä- ja palvelut Tikkurilan kirkko Keravanjoen yhtenäiskoulu Vaasan sairaala H-uudisrakennusPakilan palvelurakennukset -allianssi Infra-alan kustannuslaskentajärjestelmä Kruunusillat-allianssi
- 18. Maineikkaita suosittelijoita ”Käyttämällä allianssimallilla voitaisiin välttyä julkisten rakennusten sisäilma- ja laatuongelmilta.” Ministeri Kimmo Tiilikainen ”Allianssimalli voisi olla ratkaisu julkisten rakennushankkeiden aikataulu- ja kustannusylityksiin.” Pääministeri Sipilän selvitysmiehenä toiminut Erkki Virtanen Kts. VTT:n tutkimustulokset: http://www.vtt.fi/sites/patina/projektiallianssi- v%C3%A4yl%C3%A4hankkeiden-toteutuksessa-(patina) 31.1.201818
- 19. 31.1.201819 Mallien vertailu Perinteiset mallit Allianssi malli Yksinkertainen kohde, kiinteä laajuus Tilaajan ratkaisu ja tavoitteet Erilliset sopimukset Ei tarvetta innovoida Joku voittaa toinen häviää Riskit siirretään Sopimuksessa riidanratkaisupykälä Yleiset sopimusehdot käytössä Jokaisella omat tarkat roolinsa Osaoptimointi Istutaan pöydän vastakkaisilla puolilla Kompleksinen kohde, muuttuva sisältö Uudenlainen ratkaisu ja yhteiset tavoitteet Yhteinen sopimus Innovointi- ja kehittämismahdollisuuksia Samansuuntainen ansainta (kaikki voittavat tai häviävät yhdessä) Riskien ja hyötyjen jakaminen Riidat ratkaistaan hankkeen sisällä Yleiset sopimusehdot eivät voimassa Tehdään aidosti yhdessä Kokonaisoptimointi hankkeen parhaaksi Istutaan samalla puolella pöytää
- 20. Allianssisopimus 1. Sopimusosapuolet • yksi yhteinen sopimus 2. Sopimuksen tarkoitus • hankkeen suunnittelu ja toteutus yhdessä tilaajan tavoitteisiin • kehitys- ja toteutusvaiheet 3. Johtamisjärjestelmä • yhteinen ja yksimielinen päätöksenteko 4. Resurssit ja hankinnat • hankkeen parhaaksi 5. Oikeudet ja velvollisuudet • tilaajan erillisoikeudet 6. Kustannukset ja maksut • riskien ja hyötyjen jakaminen • open books + palkkio • kannustinmalli 7. Vakuutukset • yhteinen vastuu (vakuutettu) 8. Immateriaalioikeudet • yhteinen oikeus yhdessä tehtyyn 9. Sopimuksen päättäminen • tilaajan oikeus keskeytykseen, irtisanomiseen tai poissulkemiseen 10.Erimielisyyksien ratkaiseminen • ei riidanratkaisupykälää 11.Allianssin toimintaperiaatteet • integroituminen • luottamuksen rakentaminen • jatkuva parantaminen • hankkeen parhaaksi JYSE ei käytössä 31.1.201820
- 21. Allianssin kaupallinen malli Budjetointi ja laskutus todellisina kustannuksina (open book) Tuloksiin perustuva kannustinjärjestelmä + tulosbonuksesta / -sanktiosta + tavoitebonuksesta / -sanktiosta Maksimi sanktio = palkkio Kustannukset korvataan aina 31.1.201821 Korvauksetkustannuksista Palkkio Sanktiotaibonus
- 23. Ministerit Lintilä, Lindström ja Häkkänen sopivat maakuntauudistukseen liittyvän alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaista 12.1.2018. Uutena linjauksena esityksessä kannustetaan toteuttamaan maakunnallisia yritys- ja työllisyyspalveluita sekä kunnallisia elinvoimapalveluita yhdessä allianssimallin avulla. Ministeri Lintilä esittelee lain eduskunnalle huhtikuussa. Kasvupalveluallianssi Maakuntien ja kuntien sopimuksellinen yhteistyömuoto 31.1.201823
- 24. Miksi allianssi sopii kasvupalveluihin? Sekä maakunnat että kunnat satsaavat kasvun ja elinvoiman edistämiseen merkittävästi. Allianssimalli mahdollistaa: • Yhteistyön ja yhteisten resurssien tehokkaamman hyödyntämisen • Avoimeen sopimuksen perustuvan uudenlaisen palvelutuotannon • Yhteiset tavoitteet ja riskien ja hyötyjen jakamisen • Sote- ja hyvinvointipalveluiden liittämisen elinvoimapalveluihin Allianssimalli noudattaa hankinta- ja kasvupalvelulain periaatteita. 31.1.201824 • lisätä alueen elinvoimaa • löytää ihmisille töitä • löytää yrityksille työntekijöitä • tukea yritysten kasvua. Maakuntien kasvupalveluilla ja kuntien elinvoimatehtävillä on samansuuntaiset tavoitteet:
- 25. Miten kasvupalveluallianssi lähtee liikkeelle • Maakunta päättää kasvupalveluiden tuottamisesta allianssimallilla 1 • Maakunta sopii allianssimallin käytöstä alueensa kuntien kanssa. Osapuolet sopivat palvelun tavoitteista ja reunaehdoista.2 • Osapuolet hankkivat palveluntuottajat hankintalain mukaisella neuvottelumenettelyllä. Valinta kyvykkyyden ja palkkion perusteella3 • Tilaajaosapuolet ja palveluntuottajat muodostavat allianssin ja käynnistävät hankkeen ja sen toteutuksen suunnittelun4 • Tilaajaosapuolet päättävät toteutussuunnitelman hyväksymisestä ja siirtymisestä palvelutuotantoon5 31.1.201825
- 26. Kasvupalveluallianssin vaiheet Strategia • Päätös lähteä hakemaan allianssia maakunnan ja kuntien kesken • Tilaajien yhteisten tavoitteiden ja reunaehtojen tunnistaminen • Yhteinen päätös allianssin käytöstä • Hankinnan suunnittelu Hankinta • Palvelun- tuottajien kilpailuttaminen neuvottelu- menettelyllä • Sopimuksia ja kaupallista mallia koskevat neuvottelut • Kehitystyöpajat • Hankintapäätös Kehitys • Allianssin organisoiminen • Palvelun ja sen toteutus-mallin innovointi ja kehittäminen • Kaupallisesta mallista, hyötyjen ja riskien jaosta ja yhteisestä organisaatiosta sopiminen Toteutus • Palvelu-tuotanto • Tuotannon jatkuva kehittäminen Optio(t) • Palvelutuotanto jatkuu, jos päätetään jatkaa 31.1.201826 Muodostamisvaihe Toteutusvaihe Tilaajan exit tai päätös jatkaa Tilaajan exit tai päätös jatkaa
- 28. Kytkeytyy Tampereen kaupungin palvelumallin uudistamiseen ja kaupunginhallituksen linjauksiin hyvinvointikeskuksista ja lähitoreista. Projektissa pilotoidaan toimintamallia, jossa kunnalliset sote-palvelut integroidaan muihin hyvinvointipalveluihin ja palvelut tuotetaan kunnan ja yksityisen palveluntuottajan muodostamalla allianssiorganisaatiolla Palvelukonsepti luotiin ja sitä kehitettään yhdessä palvelunkäyttäjien, kaupungin oman tuotannon, yritysten ja yhdistysten kanssa Tesoman hyvinvointi- palveluallianssi 31.1.201828
- 29. Hyvinvointikeskukseen sijoittuu sekä kaupallisia palveluita että useita julkisia palveluita, joita on tähän asti tuottanut Tampereen kaupunki: Allianssin palvelukokonaisuudet 31.1.201829 • Terveyspalvelut, alueellinen vastaanottotoiminta • Suun terveydenhuollon palvelut, • Hyvinvointineuvola, perhetyö, kotipalvelu • Tehostettu palveluasuminen, kotihoito ja geriatria • Kirjaston palvelut • Lähitoripalvelut, terveyskioski, asiakasohjaus ja tiedottaminen • Työllisyydenhoitopalvelut • Yhteisökahvila
- 30. Allianssin palvelut on integroitu asukaslähtöisesti 31.1.201830 Kunta- lainen Tampereen kaupunki Pirkanmaan maakunta & tuotanto Yksityiset palvelun tuottajat/yhdistykset Terveyden edistäminen Nuoriso- palvelut Liikunta- palvelut Kirjasto Asumis- palvelut Terveys- palvelut Suun terveyden huolto -palvelut Työllisyyspalvelut Lasten ja perheiden palvelut Terveys- palvelut Kotihoito
- 31. Hankinta = kumppaneiden valinta Kyseessä on alalleen täysin uusi toteutusmalli. Se edellytti huolellista hankintaprosessin ja tarjouspyyntöasiakirjojen suunnittelua ja laatimista. Tampere käytti hankkeessa kokenutta allianssiasiantuntijaa, joka tuki kaupungin asettamien tavoitteiden toteuttamista niin hyvinvointikeskuksen kuin hankinnankin suhteen. Hankinnassa yhdistyvät mm. tulosperusteisuus, kehittämiskumppanuus sekä erilaiset rahoitus- ja palkitsemismallit 31.1.201831
- 33. Korkea suorituskyky Jatkuva parantaminen Luottamuksen rakentaminen Toimintakulttuuri 31.1.201833 • toisten kunnioittaminen • avoimuus ja läpinäkyvyys • rehellisyys • hankkeen parhaaksi • arvoa rahalle • hukan välttäminen • johtaminen ja esimiestyö • yhteistyö ja tiimit • prosessit ja työkalut
- 35. Tesoman hyvinvointipalveluallianssin tavoitteet 1. Alueen asukkaiden hyvinvoinnin lisääntyminen • Paremmat omahoidon mahdollisuudet • Asukkaiden motivointi • Kannustaminen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen • Hyvinvointipalvelujen digitalisointi • Sähköisten palveluiden käytön lisääminen • Kevyiden palvelujen käytön lisääntyminen ja raskaampien palveluiden käytön väheneminen oikea-aikaisuus, saatavuus ja kohdentuminen 2. Palvelujen tuottaminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden verkostona • Päävastuullisen toteuttajan lisäksi myös muita palveluntuottajia ja kolmannen sektorin toimijoita • Toimintatapa avointa ja aktiivista myös allianssin ulkopuolisten toimijoiden kanssa • Moniammatillinen valmentava työote • Asiakkaat mukana palvelujen kehittämisessä ja ”tuottamisessa” 31.1.201835
- 36. Alustavat vaikuttavuus- ja tulostavoitteet Hyvinvoinnin lisääntyminen Terveempi tesomalainen Aktiivinen tesomalainen Hyvinvointi- keskus on kannattava ja kehittyvä Kannattava ja kustannus- tehokas liiketoiminta Palvelujen yhdistäminen Asukkaiden osallistumien kehittämiseen Julkista rahoitusta korkeintaan 140 milj. € Palvelut vastaavat tarpeita Jatkuva ja avoin kehittäminen Käyttäjä- kokemus 31.1.201836
- 37. Ote Tesoman allianssin tulosalueista ja mittareista 31.1.201837 Avaintulosalue (ATA) ATA:n paino- arvo Mitä tavoitellaan Mitä mitataan Mittaamisen kohderyhmä Tietolähde Mittarin paino- arvo 3. Ikääntyneet ovat toimintakykyisiä ja hyvinvoivia 15 % Ikääntyneiden kotona-asuminen ja toimintakyky Kotihoidon asiakkaiden toimintakyky Allianssin kotihoidon asiakkaat Treen sosiaali- palvelujen asia- kasjärjestelmä 5 % Ikääntyneiden hyvinvointi, päivystyksen käyttötarpeen väheneminen Acutan käytön kustannukset per asukas Allianssin kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat Tampereen SAP 5 % Ikääntyneiden hyvinvointi, sairaanpalvelujen käyttötarpeen väheneminen Sairaanpalvelujen käytön kustannukset per asiakas Allianssin kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen asiakkaat Tampereen SAP 5 % 4. Raskaiden palvelujen käyttö vähenee 15 % Erikoissairaan- hoidon kustannusten kasvun hillitseminen Esh-kustannusten muutos per asiakas verrattuna koko Tampereeseen Allianssin terveysasemalle listautuneet asiakkaat Sairaanhoito- piirien laskutus Tampereen kaupungilta; Treen SAP 15 % 5. Hyvinvointikeskuk- sen sidosryhmät ovat tyytyväisiä keskuksen toimintaan 20 % Asiakastyytyväisyys Tyytyväisyys palveluihin (NPS) Allianssin palveluja käyttäneet asiakkaat, jolta tiedossa matkapuhelinnumero ja lupa tekstiviesteihin NSP-tekstiviesti- kysely palvelu- tapahtuman jälkeen 10 %
- 38. Mukana olleiden ajatuksia • Aito monituottajamalli • Integraatio sopimusperusteisesti • Organisointi sopimusperusteisesti • Yhteiset tavoitteet ja mittarit • Tulosperusteisuus • Sote-keskuksen kilpailutekijänä hyvinvointikeskuksen laaja-alainen palvelurepertuaari • Asiakassetelituottajien asema on mietittävä • Uhkana voi olla yksityiskohtainen lainsäädäntö, joka ohjaa siiloutumiseen eikä mahdollista toimintamallia 31.1.201838