Tietotekniikan yleiskaapelointijärjestelmät

1. Tietotekniikka
Yleiskaapelointijärjestelmät
Kaapelointi on tietoliikennepalvelujen kivijalka

2. 2 Sisällys
 Yleiskaapeloinnin perusajatus
 Yleiskaapeloinnin standardit
 Yleiskaapeloinnin rakenne ja osat:
 toimitilakiinteistöissä
 asuinkiinteistöissä
 datakeskuksissa
 Yleiskaapeloinnin komponentit, suorituskyky ja
testausrajapinnat
 Esimerkkejä
2

3. 3 Yleiskaapeloinnin perusajatus
 Kiinteistössä tietoliikennekaapelointi on rakennukseen kuuluva
perusjärjestelmä, kuten LVI- ja sähkönjakelujärjestelmät.
 Yleiskaapelointi on kiinteistön infrastruktuuria ja tietoliikennepalvelujen
perusta, kivijalka.
 Yleiskaapelointi mahdollistaa kiinteistön tietoliikenneyhteydet joustavasti,
edullisesti ja luotettavasti.
 Yleiskaapelointi tukee suurta joukkoa tietoliikennesovelluksia.
 Yleiskaapeloinnin rakenne, suorituskyky, komponentit ja sen koko
elinkaareen liittyvät menetelmät ja prosessit on hyvin standardoitu.
3

4. 4 Yleiskaapeloinnin eurooppalaiset standardit
EN 50173-1: Yleiset vaatimukset
EN 50174-1: Kaapeloinnin
spesifiointi ja laadunvarmistus
EN 50174-2:
Asennuskäytännöt
rakennusten sisätiloissa
EN 50174-3: Asennuskäytännöt
ulkotiloissa
EN 50310: Potentiaalintasaus
ja maadoitus
S, A, Y
A, Y
S
S, A S, A
S
S = suunnittelu
A = asennus
Y = ylläpito
Erilliset
komponenttistandardit:
• EN 50288-sarja
• EN 60603-7-sarja
• EN 60793-sarja
• EN 60794-sarja
• EN 61753/4/5-sarja
EN 61935-1: Parikaapeloinnin
testaus
EN 61280-4-1 ja -2:
Optisen kaapeloinnin testaus
EN 50173-2: Toimistotilat
EN 50173-3: Teollisuustilat
EN 50173-4: Kodit
EN 50173-5: Datakeskustilat
EN 50173-6: Rakennusten
hajautetut järjestelmät
4

5. 5 EN 50173-sarja:
kaapelointijärjestelmän ja sen osien ominaisuudet
 EN 50173-sarjan standardit ovat järjestelmästandardeja, joissa määritellään mm. seuraavia
asioita koskevat vaatimukset kaapeloinnille:
 rakenne ja toiminnalliset osat
 rajapinnat
 mitoitus
 suorituskyky
 komponentit (kaapelit ja liittimet)
 EN 50173-1: Yleiset ja kaikille kaapeloinneille yhteiset vaatimukset
 EN 50173-2: Toimistotilat
 EN 50173-3: Teollisuustilat
 EN 50173-4: Kodit
 EN 50173-5: Datakeskustilat
 EN 50173-6: Rakennusten hajautetut järjestelmät:
 talotekniikka, automaatio, turvallisuus, WLAN, …
5

6. 6
EN 50174-sarja:
kaapeloinnin elinkaaren eri vaiheiden prosessit, toiminnot,
menetelmät ja käytännöt suunnittelusta ylläpitoon
 EN 50174-sarja koskee kaapeloinnin spesifiointia, suunnittelua, laadunvarmistusta, asennusta,
käyttöä ja ylläpitoa.
 EN 50174-sarja on standardinmukaisuuden kannalta yhtä tärkeä kuin EN 50173-sarja.
 EN 50174-1: Spesifiointi ja laadunvarmistus, käyttö ja ylläpito
 Kaapeloinnin omistajan (tai tämän edustajan) on laadittava asennusspesifikaatio
 Urakoitsijan on laadittava laatusuunnitelma
 EN 50174-2: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa
 EN 50174-3: Asennuksen suunnittelu ja asennuskäytännöt rakennusten ulkopuolisissa tiloissa
 Koskee myös yleistä viestintäverkkoa, esim. liityntäverkkoa (FTTx)
6

7. 7 EN 61935-1 sekä EN 61280-4-1 ja -2:
asennetun kaapeloinnin testaus
 Asennetun parikaapeloinnin ja optisen kaapeloinnin testaukselle on omat standardinsa.
 EN 61935-1: Asennetun parikaapeloinnin testaus
 EN 61280-4-1: Asennetun optisen kaapeloinnin testaus, monimuotokuidut
 EN 61280-4-2: Asennetun optisen kaapeloinnin testaus, yksimuotokuidut
 Yllämainituissa standardeissa määritellään testausmenetelmät, mm.:
 testauslaitteiden ominaisuudet
 testauskokoonpanot
 Mitä, milloin ja missä määrin testaan, tulee määritellä asennusspesifikaatiossa ja
laatusuunnitelmassa.
 Standardissa EN 50174-1 on tätä koskevia tarkempia ohjeita ja vaatimuksia.
7

8. 8 EN-standardit ovat myös SFS-standardeja
 Kaikki EN-standardit vahvistetaan aina myös SFS-standardeiksi.
 Osa yleiskaapeloinnin standardeista on myös suomennettu:
 SFS-EN 50173-1:Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 1: Yleiset vaatimukset.
 SFS-EN 50173-2:Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 2: Toimistotilat.
 SFS-EN 50173-4:Tietotekniikka. Yleiskaapelointijärjestelmät. Osa 4: Kodit.
 SFS-EN 50174-1: Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 1: Asennuksen spesifiointi ja
laadunvarmistus.
 SFS-EN 50174-2: Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 2: Asennuksen suunnittelu ja
asennuskäytännöt rakennusten sisätiloissa.
 SFS-EN 50174-3 Tietotekniikka. Kaapeloinnin asentaminen. Osa 3: Asennuksen suunnittelu ja
asennuskäytännöt ulkotiloissa.
SFS-käsikirja 662 sisältää
kaikki keskeiset standardit
suomeksi
8

9. 9
EN – ISO/IEC – ANSI/TIA
Soveltamisalojen vastaavuudet
Soveltamisala EN ISO/IEC ANSI/TIA
Yleiset vaatimukset EN 50173-1 ISO/IEC 11801 ANSI/TIA 568
Toimisto-/liikekiinteistöt EN 50173-2 ISO/IEC 11801-2 ANSI/TIA 568
Teollisuuskiinteistöt EN 50173-3 ISO/IEC 11801-3 ANSI/TIA 1005
Kodit EN 50173-4 ISO/IEC 11801-4 ANSI/TIA 570
Datakeskukset EN 50173-5 ISO/IEC 11801-5 ANSI/TIA 942
Suunnittelu, asennus,
hallinto ja ylläpito
EN 50174-1, -2 ja -3 ISO/IEC 14763-2
ANSI/TIA 606, 569 ja
758
Potentiaalintasaus ja
maadoitus
EN 50310 ISO/IEC 30129 ANSI/TIA 607
9

10. 10 Standardit koko prosessiin ja elinkaareen
Kartoitus ja
suunnittelu
Asennuksen
suunnittelu
Asennus
Testaus ja
tarkastus
Hallinto,
käyttö ja
ylläpito
EN 50173-1
EN 50173-X*)
EN 50310
EN 50174-2
EN 50174-3
EN 50310
EN 50174-1
EN 61935-1
EN 61280-4-1/2 EN 50174-1
Spesifiointi
EN 50174-1
EN 50310
EN 50174-1
EN 50174-2
EN 50174-3
EN 50310
Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) määräys 65
SFS 6000: Kaapeloinnin sähköturvallisuus ja paloturvallisuus
*) X = 2, 3, 4, 5 tai 6 riippuen tilasta (2…5) tai tarkoituksesta (6)
10

11. 11 Yleiskaapeloinnin rakenneperiaatteet
 Kaapelointi koostuu osajärjestelmistä, joita ovat esimerkiksi:
 Aluekaapelointi
 Nousukaapelointi
 Kerroskaapelointi (toimitilakiinteistössä)
 Osajärjestelmät liittyvät toisiinsa jakamoissa, joissa toteutetaan:
 Ristikytkennät
 Laiteliitännät
 Peruskaapelointitopologia kunkin jakamon suhteen on tähtimäinen.
 Osajärjestelmiä yhteenliittämällä muodostetaan hierarkkinen kaapelointijärjestelmä, joka
ulottuu kiinteistössä ja sen tiloissa kaikkiin tarvittaviin tietoliikennepalveluiden
käyttöpaikkoihin.
 Käyttäjät liittyvät kaapelointiin tietoliikennerasioissa.
11

12. 12
CD
FD
BD BD BD
FDFDFD
TOTOTO
Mahdollinen
lisä- tai
varmistusyhteys
TOTO
CP
Kerroskaapelointi
Nousukaapelointi
Aluekaapelointi
CD = Aluejakamo
BD = Talojakamo
FD = Kerrosjakamo
CP = Keskityskohta (mahdollinen)
TO = Tietoliikennerasia
Aluekaapeli
Nousukaapeli
Kerroskaapeli
CP-kaapeli
Kerroskaapeli
Kaapeloinnin yleisrakenne
toimitilakiinteistössä (EN 50173-2)
Yleiseen viestintäverkkoon
12

13. 13
Alue-
jakamo
CD
Talo-
jakamo
BD
Kerros-
jakamo
FD
Aluekaapelointi Nousukaapelointi
EN 50173-1
Keskitys-
kohta
CP
Tieto-
liikenne-
rasia
TO Päätelaite
Kerroskaapelointi Työpiste-
kaapelointi
EN 50173-2
CD = Campus Distributor = Aluejakamo
BD = Building Distributor = Talojakamo
FD = Floor Distributor = Kerrosjakamo
CP = Consolidation Point = Keskityskohta (mahdollinen); esim. ns. kattorasia
TO = Telecommunications Outlet = Tietoliikennerasia
Kaapeloinnin rakenne ja osat
toimitilakiinteistössä (EN 50173-2)
Yleiseen
viestintä-
verkkoon
13

14. 14
HD = Home Distributor = Kotijakamo
TO = Telecommunications Outlet = Tietoliikennerasia
Koti-
jakamo
HD
Kotikaapelointi (ICT-sovellukset)
EN 50173-4
Laite-
kaapelointi
EN 50173-1
mukainen
nousukaapelointi
(kerrostalo)
tai
yleisen
viestintäverkon
liityntäkaapeli
(omakotitalo)
Kaapeloinnin rakenne ja osat kodeissa (EN
50173-4)
Tieto-
liikenne-
rasia
TO
Päätelaite
14

15. 15
Kaapeloinnin rakenne ja osat datakeskuksissa
(EN 50173-5)
Kiinteistön
yleis-
kaapeloinnin
jakamo
Pää-
jakamo
MD
Vyöhyke-
jakamo
ZD
Paikallinen
jakelupiste
LDP
Laite-
Liitäntä
EO
Laite
(esim.
palvelin)
Liityntä-
kaapelointi
Pääkaapelointi Vyöhykekaapelointi Laite-
kaapelointi
Ulkoisen
verkon
liitäntä
ENI
ENI = External Network Interface = Ulkoisen verkon liitäntä
MD = Main Distributor = Pääjakamo
ID = Intermediate Distributor = Välijakamo (vain suurissa datakeskuksissa)
ZD = Zone Distributor = Vyöhykejakamo
LDP = Local Distribution Point =Paikallinen jakelupiste
EO = Equipment Outlet = Laiteliitäntä
(Väli-
jakamo
ID)
(Välikaapelointi)
15

16. 16 Liitännät jakamoissa
a) Suora laiteliitäntä (interconnect): yleisin käytäntö Suomessa
b) Ristikytkentä (crossconnect): harvinaisempi Suomessa, mutta yleinen esim. USA:ssa
Laitekaapeli Esim. kerroskaapelointi
Laite
Laitekaapeli Esim. kerroskaapelointi
Ristikytkentä-
kaapeli
Laite
16

17. 17 Kerroskaapeloinnin peruskokoonpano 1
Yhtenäinen kerroskaapelointi (ilman keskityskohtaa)
FD = Kerrosjakamo
TO = Tietoliikennerasia
• Yksinkertainen, mutta jäykkä kokoonpano
• Asennuksen jälkeen testataan väli FD-TO (pysyvä siirtotie)
Laite-
kaapeli
Kiinteä kerroskaapeli
Työpiste-
kaapeli
TO Pääte-
laite
Laite
FD
17

18. 18 Kerroskaapeloinnin peruskokoonpano 2
Laite-
kaapeli
Kiinteä kerroskaapeli
CP-kaapeli
Työpiste-
kaapeli
CP
TO Pääte-
laite
Laite
FD
Keskityskohta (esim. kattorasia) kerroskaapeloinnissa
FD = Kerrosjakamo
TO = Tietoliikennerasia
CP= Keskityskohta (kattorasia)
• Mahdollistaa työpisterasioiden joustavan siirron esim. avokonttoreissa
• Edellyttää kaapeloinnin eri osien tarkempaa mitoitusta
• Asennuksen jälkeen testataan väli FD-CP (CP-siirtotie), ellei CP-kaapelia heti oteta käyttöön
• Kun CP-kaapeli otetaan käyttöön, on testattava aina myös väli FD-TO (pysyvä siirtotie)
18

19. 19 Kaapeloinnin testausrajapinnat
 Kaapeloinnin testausrajapintojen määrittely on tärkeää:
 suorituskyvyn määrittelyä varten
 testausta varten
 Kaapeloinnin suorituskyky määritellään testausrajapintojen välisille osuuksille ja näistä
rajapinnoista suorituskyky myös testataan.
 Testausrajapintojen rajaamat osuudet ovat seuraavat:
 Kanava (Channel)
 Pysyvä siirtotie (Permanent link, PL)
 CP-siirtotie toimistotilojen kaapeloinneissa (CP-link)
 Parikaapeloinnissa lisäksi myös:
 Urosliittimeen päätetty siirtotie (Modular plug terminated link, MPTL)
 Päästä-päähän-siirtotie (End-to-end link, E2E)
 Suoraliitäntäkaapelointi (Direct Attach Cabling, DAC)
19

20. 20 Pysyvä siirtotie ja kanava
PP = Päätepaneeli, TO = Tietoliikennerasia
PPPP
Pysyvä siirtotie, PL
Kanava
Optinen
kaapelointi
Pysyvä siirtotie = kiinteä kaapeli + liitokset molemmissa päissä
(kytkentäkaapeleista vain liitokset kaapelointiin kuuluvat pysyvään siirtotiehen)
Kanava = Pysyvä siirtotie + kytkentäkaapelit molemmissa päissä
(laitteidenpuoleisissa päissä olevat kytkentäkaapelin liitokset eivät kuulu kanavaan)
PP/TOPP
Pysyvä siirtotie, PL
Kanava
Parikaapelointi
20

21. 21
Kaapeloinnin käsitteistöä: toimitilakiinteistön
kerroskaapelointi
FD = Kerrosjakamo (Floor Distributor)
CP = Keskityskohta (Consolidation Point)
TO = Tietoliikennerasia (Telecommunications Outlet)
Laite-
kaapeli
Kerroskaapeli
CP-kaapeli
Työpiste-
kaapeli
CP
TO
Pääte-
laiteTietoliikennelaite
(esim. kytkin)
FD
Pysyvä siirtotie (Permanent link, PL)
Kanava (Channel)
CP-siirtotie (CP link)
• Urakoitsija rakentaa pysyviä siirtoteitä, joita käyttäjä sitten sovelluksia käyttöön ottaessaan
laajentaa kanaviksi kytkentäkaapeleita (laitekaapeli ja työpistekaapeli) käyttäen.
21

22. 22 Yleiskaapeloinnin komponentit
 Yleiskaapeloinnissa käytetään:
 Parikaapeleita ja niiden liittämistarvikkeita
 Optisia kaapeleita ja niiden liittämistarvikkeita
 Nelipariset parikaapelit ja niiden liittämistarvikkeet on jaettu kategorioihin, jotka
määräytyvät niiden suorituskyvyn mukaisesti
 Kategoriat 5, 6, 6A, 7, 7A sekä 8.1 ja 8.2
 Optisten kaapeleiden kuidut (mutta ei liittämistarvikkeet) on jaettu kategorioihin, jotka
määräytyvät kuitutyypin ja suorituskyvyn mukaisesti:
 Tärkeimmät kuitukategoriat ovat OS2 (yksimuotokuitu) sekä OM3, OM4 ja OM5
(monimuotokuidut)
 Optisten liittimien tyypit ja suorituskyky on määritelty liitinstandardeilla ja mm. käsittein
liitosvaimennus ja heijastusvaimennus.
 Kuitukategorioita vastaavia liitinkategorioita ei ole.
22

23. 23 Parikaapeloinnin komponentit
 Parikaapelit ja niiden liittämistarvikkeet on jaettu niiden suorituskyvyn perusteella kategorioihin:
 Kategoriat ja niiden ylärajataajuudet ovat:
 Kategoria 5: 100 MHz
 Kategoria 6: 250 MHz
 Kategoria 6A: 500 MHz
 Kategoria 7: 600 MHz
 Kategoria 7A: 1000 MHz
 Kategoria 8.1: 2000 MHz
 Kategoria 8.2: 2000 MHz
 Kunkin kategorian kaapelille ja liittämistarvikkeille on määritelty standardeissa niitä koskevat omat
suorituskykyvaatimuksensa.
23

24. 24 Eurooppalaiset parikaapelistandardit
Kategoria ja suojaustapa
Standardi
Kiinteästi asennettava
kaapeli
Taipuisa kaapeli
(kytkentäkaapeli)
5 suojattu
5 suojaamaton
EN 50288-2-1
EN 50288-3-1
EN 50288-2-2
EN 50288-3-2
6 suojattu
6 suojaamaton
EN 50288-5-1
EN 50288-6-1
EN 50288-5-2
EN 50288-6-2
6A suojattu
6A suojaamaton
EN 50288-10-1
EN 50288-11-1
EN 50288-10-2
EN 50288-11-2
7 suojattu EN 50288-4-1 EN 50288-4-2
7A suojattu EN 50288-9-1 EN 50288-9-2
8.1 suojattu
8.2 suojattu
EN 50288-13-1
EN 50288-12-1
EN 50288-13-2
EN 50288-12-2
Alumiinijohtimiset (CCA) parikaapelit eivät täytä standardien vaatimuksia.
Niitä tulee varoa ja välttää.
24

25. 25 Eurooppalaiset parikaapeliliitinstandardit
Kategoria ja
suojaustapa
Standardi
5 suojattu
5 suojaamaton
EN 60603-7-3
EN 60603-7-2
6 suojattu
6 suojaamaton
EN 60603-7-5
EN 60603-7-4
6A suojattu
6A suojaamaton
EN 60603-7-51
EN 60603-7-41
7 suojattu EN 60603-7-7
7A suojattu EN 60603-7-71
EN 61076-3-104 *
EN 61076-3-110**
8.1 suojattu EN 60603-7-81
8.2 suojattu EN 60603-7-82
EN 61076-3-104 *
EN 61076-3-110**
* Liitin (ns. Tera) ei ole RJ45-yhteensopiva.
** Liitin (ns. ARJ45) on RJ45-yhteensopiva
25

26. 26
Standardin EN 50173-1 mukaiset optiset
kuidut
Kategoria
Viitestandardi
EN 60793-2-10:
uusi (vanha)
merkintä
Maksimivaimennus,
dB/km
Minimimuotokaistanleveys, MHz x km
Ylitäytetty syöttö
Tehollinen
muoto-
kaistanleveys
850 nm 1300 nm 850 nm 1300 nm 850 nm
OM3 A1-OM3 (A1a.2) 3,5 1,5 1500 500 2000
OM4 A1-OM4 (A1a.3) 3,5 1,5 3500 500 4700
OM5 A1-OM5 (A1a.4) 3,0 1,5 3500 500 4700
Kategorian OM5 monimuotokuidulle on määritelty lisäksi aallonpituudella 953 nm ylitäytetyn syötön
kaistanleveysvaatimus 1850 MHz x km ja tehollinen muotokaistanleveysvaatimus 2470 MHz x km.
Monimuotokuidut:
Kategoria
Viitestandardi IEC/EN 60793-2-50: uusi
(vanha) merkintä
Maksimivaimennus, dB/km
1310 nm 1383 nm 1550 nm
OS1a B-652.D (B1.3) tai B-657.A1 (B6_a1) 1,0 1,0 1,0
OS2 B-652.D (B1.3) tai B-657.A1 (B6_a1) 0,4 0,4 0,4
Yksimuotokuidut:
26

27. 27 Optiset liittimet
 LC-liitin
 EN IEC 61754-20-sarja
 MPO-liitin
 EN IEC 61754-7-sarja
 Useamman kuidun liitin
 12 tai 24 kuitua
 16 tai 32 kuitua

28. 28 Asennetun kaapeloinnin suorituskyky
 Asennetun kaapeloinnin suorituskyky riippuu:
 Käytetyistä komponenteista (kaapelit ja liittimet)
 Kaapeloinnin pituudesta
 Liitoksien lukumäärästä
 Asennustyön laadusta
 Parikaapeloinnin suorituskyky on jaettu luokkiin
 Luokat D, E, EA, F, FA sekä I ja II
 Optisen kaapeloinnin suorituskykyä ei ole vastaavalla tavalla luokiteltu, vaan se ilmoitetaan
tietyin siirtoteknisin parametrein, kuten vaimennus, kaistanleveys ja pituus.
 Kaapeloinnin suorituskyky määrää sen, mitä tietoliikennesovelluksia kaapelointi tukee

29. 29 Parikaapeloinnin suorituskyky: luokat
 Parikaapeloinnin suorituskyky on määritelty sekä kanaville että pysyville siirtoteille ja
ilmoitetaan luokkana.
 Tärkeimmät luokat ja niiden ylärajataajuudet ovat:
 Luokka D: 100 MHz, on toteutettavissa kategorian 5 komponenteilla
 Luokka E: 250 MHz, on toteutettavissa kategorian 6 komponenteilla
 Luokka EA: 500 MHz, on toteutettavissa kategorian 6A komponenteilla
 Luokka F: 600 MHz, on toteutettavissa kategorian 7 komponenteilla
 Luokka FA: 1000 MHz, on toteutettavissa kategorian 7A komponenteilla
 Luokka I: 2000 MHz, on toteutettavissa kategorian 8.1 komponenteilla
 Luokka II: 2000 MHz, on toteutettavissa kategorian 8.2 komponenteilla
 Kunkin luokan kanaville ja pysyville siirtoteille on määritelty omat
suorituskykyvaatimuksensa.
Luokat koskevat asennettua kaapelointia.
Kategoriat koskevat kaapeloinnin rakenneosia sellaisenaan.

30. 30
(CP) TOFD
Esimerkki: Luokan EA pysyvän siirtotien ja
kanavan toteutuminen kerroskaapeloinnissa
(CP) TOFD
Pysyvä siirtotie
Luokan EA
pysyvän siirtotien
vaatimukset
täyttyvät
Urakoitsija
varmistaa
suunnitelman
standardin-
mukaisuuden
Urakoitsija toteuttaa pysyvän siirtotien:
-standardinmukaiset kategorian 6A kaapelit ja liittimet
-standardinmukaiset rajapinnat molemmissa päissä
-standardinmukainen siirtotien maksimipituus (90 m)
-hyvä asennustapa
Luokan EA kanavan
vaatimukset täyttyvät
ja sovellukset toimivat:
− 10GBASE-T
− 1000BASE-T
− 100BASE-T
− 10BASE-T
− PoE
− yms.
Luokan EA
pysyvän siirtotien
vaatimukset
täyttyvät
Käyttäjä muodostaa kanavan kytkentäkaapeleita käyttäen:
-standardinmukaiset kategorian 6A kytkentäkaapelit
-standardinmukainen kanavan maksimipituus (100 m)
FD = kerrosjakamo, CP = keskityskohta (mahdollinen), TO = tietoliikennerasia
Suunnittelija
suunnittelee
pysyvän siirtotien
standardin sääntöjen
mukaisesti
Kanava
= kytkentäkaapeli

31. 31
Esimerkki toimitilakiinteistön yleiskaapeloinnista sekä
sen komponenteista ja suorituskyvystä (EN 50173-2)
BD
FD
FD
FD
TOCP
TO
Aluekaapeli
Kerroskaapeli
CD = Aluejakamo (M65: Talojakamo)
BD = Talojakamo (M65: Alijakamo)
FD = Kerrosjakamo
CP = Keskityskohta (mahdollinen)
TO = Tietoliikennerasia
Nousukaapeli
CD
BD
FD
FD
FD FD
FD
FD
TOCP
TO
Yleiseen
viestintäverkkoon
Lisä-tai varmistusyhteys
KerroskaapeliCP-kaapeli
Alue- ja nousukaapelointi:
• Kuidut esim. 12…24 x OS2 (+ 12 x OM3)
• Mahdolliset parikaapelit, cat 6A
Kerroskaapelointi:
• Parikaapeloinnin luokka EA
• 2 x (2 x Cat 6A)/ työpiste, yms.

32. 32
Esimerkki asuinkiinteistön yleiskaapeloinnista sekä sen
komponenteista ja suorituskyvystä
(runkokaapelointi EN 50173-1 ja kotikaapelointi EN 50173-4)
TO TO = tietoliikennerasia
Liityntäverkon
kaapeli(t)
Aluekaapelointi
Nousukaapelointi
Kotijakamo
Talo-
jakamo
Kotijakamot ja kotikaapeloinnitKotijakamot ja kotikaapeloinnit
NousukaapelointiAlue-/
talo-
jakamo
Kotikaapelointi
TO
Nimityseroja
SFS-EN 50173-sarja
Liikenne- ja
viestintäviraston
määräys 65
Aluejakamo Talojakamo
Talojakamo toisessa
rakennuksessa
Alijakamo
Aluekaapelointi (kaapelointi rakennusten välillä):
• VMOHBU-TL (2 paria/asunto) tai cat 6/asunto päätettynä molemmissa päissä
• 4 x OS2/asunto jatkettuna kyseisen rakennuksen nousukuituihin (4 xOS2/asunto)
• 6 x OS2 päätettynä molemmissa päissä
Nousukaapelointi:
• Luokka E: 1 x cat 6/asunto
• 4 X OS2/asunto
Kotikaapelointi:
• Luokka E: 2 x cat 6/asuinhuone

33. 33
Esimerkki datakeskuskaapeloinnista sekä sen
komponenteista ja suorituskyvystä (EN 50173-5)
ENI = ulkoisen verkon rajapinta
MD = Pääjakamo
ID = Välijakamo
ZD = Vyöhykejakamo
LDP = Paikallinen jakelupiste
EO = Laiteliitäntä
Liityntäkaapelointi:
• Kuidut OS2
Vyöhykekaapelointi:
• Luokka EA, I tai II
• Kuidut OS2, OM3, OM4 tai
OM5
Pääkaapelointi:
• Kuidut OS2, OM3, OM4 tai
OM5
• Luokka EA, I tai II
ENI MD
Liityntä-
Kaape-
lointi
LDP
LDP
EO EO EO EO
ZD
ID
Pääkaapelointi Vyöhykekaapelointi
Pääkaapelointi
Pääkaapelointi
Vyöhykekaapelointi
Pääkaapelointi
EO EO EO EO
EO EO EO EO
EO EO EO EO
EO EO EO EO
EO EO EO EO
EO EO EO EO
EO EO EO EO
ZD
EO EO EO EO
EO EO EO EO
ZD
EO EO EO EO
EO EO EO EOVälikaapelointi
ZD

34. 34 Datakeskuksia koskeva EN 50600-sarja
EN 50600-1
General concepts
EN 50600-3-series
Operation
EN 50600-2-series
Design
EN 50600-4-series
Resource management
Key performance indicators
Technical reports
Recommended practices for energy management
Recommended practices for environmental sustainability
Guidance to the application of EN 50600 series

35. 35 Parikaapeloinnin tukemat sovellukset
Sovellus Siirtonopeus Parikaapeloinnin luokka Kaapeli- ja liitinkategoria
IEEE 02.3u:100BASE-T 100 Mbit/s D (≤ 100 m kanava) 5
IEEE 802.3ab:1000BASE-T 1000 Mbit/s /1 Gbit/s D (≤ 100 m kanava) 5 (5e)
IEEE 802.3bz: 2,5GBASE-T 2,5 Gbit/s D (≤ 100 m kanava)1) 5 (5e)
IEEE 802.3bz: 5GBASE-T 5 Gbit/s E (≤ 100 m kanava)1) 6
IEEE 802.3an: 10GBASE-T 10 Gbit/s EA (≤ 100 m kanava)
6A
8.1
IEEE 802.3bq: 25GBASE-T 25 Gbit/s I ja II (≤ 30 m kanava) 8.1 ja 8.22)
IEEE 802.3bq: 40GBASE-T 40 Gbit/s I ja II (≤ 30 m kanava) 8.1 ja 8.2
IEEE 802.3at ja 802.3bt PoE-tehonsyöttö D, E. EA, F, FA, I tai II 5e, 6, 6A, 7, 7A, 8.1 tai 8.2
1) Saavutettava kanavapituus riippuu kaapeloinnin vierasylikuulumisominaisuuksista. 100 m kanava ei ole aina
mahdollinen. Standardin IEEE 802.3bz spesifikaatiot on tarkoitettu vain olevien luokkien D ja E kaapelointien
mahdollista käyttöä varten nopeuksiin 2,5 Gbit/s ja 5 Gbit/s. Kaikki uudet toimitilakiinteistöjen ja datakeskusten
parikaapeloinnit tulee suunnitella ja toteuttaa vähintään luokan EA kaapelointeina ja vähintään kategorian 6A
komponentein.
2) 30 m kanavapituus nopeudella 25 Gbit/s toteutuu myös kategorian 7A komponenteilla, mikäli kanavan
suorituskyky on riittävä myös taajuusalueella 1000…1250 MHz. Tarkat vaatimukset on esitetty: ISO/IEC TR 11801-
9905.

36. 36
Sovellus Nopeus
λ
nm
CIL
dB
L
m
IEEE 802.3u: 100BASE-FX 100 Mbit/s 1300 6,3 2 000
IEEE 802.3z: 1000BASE-SX 1 Gbit/s 850 3,56 550
IEEE 802.3z: 1000BASE-LX 1 Gbit/s 1300 2,35 550
IEEE 802.3ae: 10GBASE-SR 10 Gbit/s 850 2,60 300
IEEE 802.3by: 25GBASE-SR 25 Gbit/s 850
1,801) 701)
1,902) 1002)
IEEE 802.3ba: 40GBASE-SR4 40 Gbit/s 850 (4f)
1,901) 1001)
1,502) 1502)
IEEE 802.3cd: 50GBASE-SR 50 Gbit/s 850
1,801) 701)
1,902) 1002)
IEEE 802.3cd: 100GBASE-SR2 100 Gbit/s 850 (2f)
1,801) 701)
1,902) 1002)
IEEE 802.3ba: 100GBASE-SR10 100 Gbit/s 850 (10f)
1,901) 1001)
1,502) 1502)
IEEE 802.3bm: 100GBASE-SR4 100 Gbit/s 850 (4f)
1,801) 701)
1,902) 1002)
IEEE 802.3cd: 200GBASE-SR4 200 Gbit/s 850 (4f)
1,801) 701)
1,902) 1002)
IEEE 802.3bs: 400GBASE-SR16 400 Gbit/s 850 (16f)
1,801) 701)
1,902) 1002)
λ = aallonpituus, 2f = 2 kuitua/siirtosuunta, 4f = 4 kuitua/siirtosuunta, vastaavasti 10f ja 16f
CIL = kanavan enimmäisvaimennus, L = kanavan enimmäispituus, 1) OM3, 2) OM4, OM5
Monimuotokuitujen OM3, OM4 ja OM5 tukemat
sovellukset

37. 37 Yksimuotokuidun OS2 tukemat sovellukset
Sovellus Nopeus
λ
nm
CIL
dB
L
m
IEEE 802.3z: 1000BASE-LX 1 Gbit/s 1310 4,56 5 000
IEEE 802.3ae: 10GBASE-LR 10 Gbit/s 1310 6,2 10 000
IEEE 802.3ae: 10GBASE-ER 10 Gbit/s 1550 10,9 22 250
IEEE 802.3cc: 25GBASE-LR 25 Gbit/s 1310 6,3 10 000
IEEE 802.3cc: 25GBASE-ER 25 Gbit/s 1310 17,3…18,0 40 000
IEEE 802.3ba: 40GBASE-LR4 40 Gbit/s 1310 (4λ CWDM) 6,7 10 000
IEEE 802.3bg: 40GBASE-FR 40 Gbit/s 1550 4,0 2000
IEEE 802.3bm: 40GBASE-ER4 40 Gbit/s 1310 (4λ CWDM) 9,0 40 000
IEEE 802.3cd: 50GBASE-FR 50 Gbit/s 1310 nm 4,0 2000
IEEE 802.3cd: 50GBASE-LR 50 Gbit/s 1310 nm 6,3 10 000
IEEE 802.3cd: 100GBASE-DR 100 Gbit/s 1310 nm 3,0 500
IEEE 802.3ba: 100GBASE-LR4 100 Gbit/s 1310 (4λ DWDM) 8,3 10 000
IEEE 802.3ba: 100GBASE-ER4 100 Gbit/s 1310 (4λ DWDM) 18,0 40 000
IEEE 802.3bs: 200GBASE-DR4 200 Gbit/s 1310 (4f) 3,0 500
IEEE 802.3bs: 200GBASE-FR4 200 Gbit/s 1310 (4λ CWDM) 4,0 2000
IEEE 802.3bs: 200GBASE-LR4 200 Gbit/s 1310 (4λ DWDM) 6,3 10 000
IEEE 802.3bs: 400GBASE-DR4 400 Gbit/s 1310 (4f) 3,0 500
IEEE 802.3bs: 400GBASE-FR8 400 Gbit/s 1310 (8λ DWDM) 4,0 2000
IEEE 802.3bs: 400GBASE-LR8 400 Gbit/s 1310 (8λ DWDM) 6,3 10 000
λ = aallonpituus, 4f = 4 kuitua/siirtosuunta, CIL = kanavan enimmäisvaimennus
L = kanavan enimmäispituus

38. 38 Yleiskaapelointi on nimensä lunastanut
 Yleiskaapelointi on vakiinnuttanut asemansa hyvänä, joustavana, pitkäikäisenä ja
edullisena kaapelointiperiaatteena kiinteistöissä.
 Nykyaikainen yleiskaapelointi mahdollistaa hyvin laajan joukon sovelluksia laitteiden
tasavirtasyötöstä 400 Gbit/s lähiverkkonopeuksiin erityyppisissä kiinteistöissä ja
tiloissa, mukaan lukien:
 toimisto- ja liikekiinteistöt
 teollisuuskiinteistöt
 asuinkiinteistöt
 datakeskukset
 Näin laaja skaalautuvuus eri sovelluksiin ja käyttöympäristöihin ei olisi ollut
mahdollista ilman standardointia.

39. 39
Suomen osallistuminen
yleiskaapelointijärjestelmien standardointiin
 Eurooppalaisten yleiskaapelointistandardien valmistelusta vastaa CENELECin
komitea TC 215 Electrotechnical aspects of telecommunication equipment.
 Kansainvälisten yleiskaapelointistandardien valmistelusta vastaa ISO/IEC:n
työryhmä JTC 1/ SC 25/ WG 3 Customer Premises Cabling
 Suomi osallistuu SESKOn kautta yleiskaapelointijärjestelmien sekä
eurooppalaiseen että kansainväliseen standardointiin
 Osallistuminen tapahtuu SESKOn komitean SK 215 Tietotekniikan kaapeloinnit
ja infrastruktuurit kautta.
 Lisätietoja SESKOsta tai komitean SK 215 sihteeriltä:
pekka.koivisto@pkoy.inet.fi