1. Saimaa Summit ICT
torstai 5.7.2012, Savonlinnasali
ICT -ala murroksessa – menneestä tulevaan:
liiketoiminta-alueet ja teknologiat 2020-luvulle mentäessä
Risto Linturi, muutosjohtaja, FC Sovelto Oyj
Arvoisa yleisö,
viimeksi olin tällä lavalla 2009, puhuin pilvipalveluista. Suomen vienti romahti sinä
vuonna tullin tilastojen mukaan yli 30%. Tietotekniikka- ja koulutushankinnat
menivät jäihin, mutta tilanne on lähes normalisoitunut. Eurooppa on edelleen keskellä
murrosta. Syitä etsitään finanssijärjestelmästä, varmasti siinä on vikaa. Perimmäinen
syy kuitenkin on Euroopan hidas tuottavuuskehitys, kun sitä vertaa Kiinaan ja muihin
BRIC-maihin. Tuottavuuskasvun nopea siirtyminen länsimaista BRIC-maihin vaatii
radikaaleja sopeutustoimia ja niiden puutteessa velkaannutaan korvia myöten.
Tarkastellaan ensin laajempaa kuvaa, mihin meidän tulisi Suomessa kyetä. Katsotaan
sitten, kuinka ICT-alan tulisi reagoida, mitä uusia temppuja tulisi oppia. Suomen tilaa
katsotaan vuoteen 2030, koska monet muutokset ovat hitaita ja varautuminen tulisi
käynnistää jo nyt. Teknologioissa katsotaan lähemmäs. Jotta teknologioilla olisi laaja
vaikutus vuonna 2030, tulisi niiden olla oraalla jo nyt ja teknisesti kypsiä jo 2020.
Kiinan, Venäjän, Intian ja Brasilian, eli BRIC-maiden pörssiarvon arvioidaan
nousevan yli 40% maailman markkinakapitaalista vuoteen 2030 mennessä, jolloin
niiden kansantuote saavuttaa G7-maiden yhteenlasketun kansantuotteen. Jo nyt
BRIC-maissa on enemmän miljardöörejä kuin Euroopassa.Seuraavat yksitoista, eli
N11-maat kehittyvät nekin nopeasti. Lyhyessä ajassa Suomen suhteellinen ostovoima
maailman rajallisista luonnonvaroista romahtaa puoleen entisestä, ja siitäkin
puolikkaasta maksamme paljon nykyistä enemmän.
Tiedämme, että huoltosuhde heikkenee. Nyt yksi työllinen elättää 1.1 muuta. 2030
mennessä työllisen kuorma kasvaa 50%, muita elätettäviä on 1.6. Jos haluamme, että
elintaso edes hieman paranisi täällä, tulisi henkilötyön tuottavuuden kaksinkertaistua
vuoteen 2030 mennessä. Tämä koskee kaikkia julkisen hallinnon ja yrityselämän
aloja sosiaalitoimesta vientiteollisuuteen. Jos kehitys on heikompi, koulutetut nuoret
hakeutuvat helposti paremmille maille ja täällä tilanne kurjistuu entisestään.

2. Nyt vaaditaan sosiaali- ja terveysalalle lisää väkeä, koska vanhusten määrä kasvaa.
Sosiaali- ja terveysala työllistää jo nytenemmän kuin koko teollisuus. Lisäksi se
käyttää osan teollisuuden palveluista. Suunta on väärä. Suomi elää viennistä, sillä
rahoitetaan tuonti, ja ilman tuontia me olemme varsin pian kehitysmaa.
Suomelle tulisi saada visio siitä, minkälaisin keinoin kukin toimiala ja hallinnonala
voisi kaksinkertaistaa henkilötyön tuottavuuden. Lähes jokaisen hallinnonalan ja
toimialan tulisi saada aikaan pankkialan kaltainen radikaali uudistus.
Fiskaalit makrotason toimet eivät riitä. Rahojen ja organisaatiorajojen säätäminen
johtaa tuskin suuriin parannuksiin, usein johtaa vain tehottomuuden lisäämiseen.Jos
suunta puuttuu, eikä mikrotason keinoista ole tietoa, menee raha pönötykseen.
Yrityssektorin harteille kehitystä ei voi kaataa.Suuret kehitysloikat ovat yrityksille
kannattavia vain, kun toiminnan puitteet muuttuvat olennaisesti. Valtion on luotava
tilaa uudistuksille. Mutta ottakaamme, kun kerran on pakko, tavoitteeksi henkilötyön
tuottavuuden 100% kasvu 2030 mennessä, kaikilla hallinnonaloilla ja toimialoilla.
Kyse on ennenkaikkea tietoteknisestä haasteesta. Työn tuottavuutta parannetaan näin
laajasti vain automaatiota lisäämällä. Tämä merkitsee tietojärjestelmien kehittämistä.
Suuria hyppyjä ei synny tavanomaisilla projekteilla. Organisaatioiden roolit tulee
kyseenalaistaa kokonaan. Tulee pohtia, kuinkatarpeelliset tehtävät suoritetaan alle
puolella aiemmasta työmäärästä ICT:n avulla, ja miten asia tulisi organisoida.
Jaetaan tavoite tasaisesti - 4% vuosikasvu riittää. Tilastokeskuksen mukaan kasvu oli
valitettavasti vain 1.4% vuodessa välillä 2005-2010. Tällä kasvulla tavoitteesta jäisi
puuttumaan 70%. Kurjistumisen taso olisi 35%. Vertailukohtaa voi hakea Kreikasta.
ICT-ala voi pelastaa Suomen, mutta siihen tarvitaan rohkeita visioita ja välineitä.
Koetan saada tarvittavan noin miljoonan työpaikan saneerauksen aikaan, joka sitten
olisi käytettävissä markkinan luomiin uusiin kasvualoihin ja vientiin.
Aloitetaan yksinkertaisesta esimerkistä. Nevadan osavaltio on vastikään laillistanut
robottiautot. Ensimmäinen ajokortin saanut auto on Googlen kehittämä. Viisi vuotta
sitten robotti ei kyennyt ohjaamaan autoa edes tyhjässä aavekaupungissa. Nyt ajo on
turvallisempaa kuin parikymppisen, eläkeläisen tai juopon kyydissä. Viiden vuoden
kuluttua robotit voittaisivat varmasti formulakisat.
AKT:ssa on 50 tuhatta jäsentä, heidän työnsä tuottavuutta tämä parantaa niin paljon,
että AKT voidaan tulevaisuudessa lakkauttaa kokonaan. Kuinka moni haluaa oman
auton, jos viiden minuutin varoituksella saa takuuvarman kuljetuspalvelun oven
eteen. Nevadan lisäksi lakeja säädetään nyt muissakin Yhdysvaltain osavaltioissa.
Suomessa asiaa ilmeisesti pidetään vielä tieteiskuvitelmana.

3. Tavarat kulkevat vihdoin itsekseen myös ilmateitse. Verkkokaupoista saa muutamalla
sadalla eurolla quadkoptereita, jotka lentävät itse tai kännykän ohjaamana.
Tehokkaimmat kantavat raskaitakin taakkoja. Lentävä kauppakassi onpian
todellisuutta, mutta myös lentävä dynamiittipötkö tai naapurin kakaran lentävä
kamera, joka juuri saapui makuunhuoneeseen. Quadkopterit ovat riittävän tarkkoja
lentämään sisätiloissa ja vaikkapa soittamaan orkesterina instrumentteja tai
kuljettamaan ja latomaan harkkoja muurarin puolesta. Säästöt jälleen kymmeniä
tuhansia henkilöitä, mutta tämäkin on Suomessa vielä laitonta.
Robotit ovat nyt siirtymässä teollisuuden erikoistehtävistä massamarkkinoille.
Roboteille saadaan jo nyt parempi tunto- ja näköaisti kuin ihmisille. Microsoftin
Kinectin ja vastaavien stereokameroiden avulla robotit hahmottavat maailmaa
kolmiulotteisena. Kinect-robotti tekee ympäristöstään reaaliajassa 3D-mallin ja
tunnistaa siitä tutut ja vieraat esineet samaan tapaan kuin ihminen. Robotti kerää
lasten leikkikalut oikeisiin paikkoihinsa ja suorittaa yksinkertaisia siivous- ja
järjestelytehtäviä. Jälleen säästimme kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia.
Robotit ovat oppineet juoksemaan ja liikkumaan portaissa. Yksi nopeimmin
kasvavia alueita ovat etiäiset, avatarit. Robotin silmin ja jaloin tai siivin voitte
hetkessä siirtyä tarkastamaan sivukonttorin tilannetta tai tutkimaan huoltokohdetta.
Toistaiseksi teknologiaa on käytetty lähinnä sotatarkoituksiin, mutta jotkut lapset
menevät robotin hahmossa jo kouluun, mummo robottina lastenlastensa häihin ja
toimitusjohtajat hoitavat sivukonttorit robottina. Myös kirurgit suorittavan jo
leikkauksia etänä, mutta sitä ei suuresti mainosteta potilaille. Asiantuntija ehtii
moneen paikkaan, ja esimerkiksi trukkikuski voi tällä tekniikalla ohjata kymmentä
trukkia samanaikaisesti, koska henkiökohtaista huomiota tarvitaan vain tarkimmissa
työvaiheissa. Työaikasäästö tässäkin kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia.
Robottien kehitys on ollut hankalaa. Niitä on kehitetty kuten vanhoja tietokoneajan
dinosauruksia, keskustietokoneita. Sama yritys on tehnyt mekaniikan, elektroniikan,
järjestelmäohjelmistot ja usein jopa sovellukset. Tilanne on muuttumassa.
Microsoftin Robotics Developer Studio on hyvä esimerkki. Robotin kehitys muuttuu
samanlaiseksi kuin PC-järjestelmän kokoonpano. Sovelluksen ei tarvitse tietää, onko
robotilla jalat, pyörät tai roottorit. Esineiden väistämiseen on valmis rutiini. Robotin
rakentaja valitsee osat, osien tekijä kehittää laiteohjaimet, sovellukset toimivat
laitteista riippumatta, kunhan laitteissa vain on tarvittava toiminnallisuus.
Yksi robotiikan kohutuimpia sovelluksia on pikavalmistus. Oma robottini on
valmistanut joukon pillejä, nokkahuiluja, legopalikoita, patsaita ja käyttöesineitäkin.
Suosituin on ollut iPhone-kuori ja tyyliin sopiva latausteline.
Edullisin pikavalmistuslaite maksaa nyt alle neljäsataa euroa. Niitä mahtuu keittiön
pöydälle tusinan verran. Yksi ahkera kotiteollinen yrittäjä voisi viiden tuhannen
euron investoinnilla ja parin tuhannen euron materiaalikustannuksilla valmistaa viisi
tuhatta yksilöllisesti kuvioitua ja nimikoitua kännykänkuorta kuukaudessa.

4. Sarjavalmisteisten kuorten hinta on kaupassa lähes 20 euroa kappaleelta, joten sillä
hinnalla kuukausiliikevaihto olisi sata tuhatta euroa. Kännykänkuoren ja telineen
valmistuskustannus yksin kappalein on alle viisi prosenttia niiden kauppahinnasta.
Muutamankuoren ja telineentulostusostamisen sijaan säästää jo laitteen ostohinnan.
Teollisessa logiikassa on hämmästyttävän suuria aukkoja. Tilaamisen, varastoinnin,
toimitusten, hävikin ja esillepanon kustannukset ovat valtavat. Pikavalmistus leikkaa
niitä. Huollon ja kunnossapidon varaosat, monet erikoisosat ja ainutkertaiset työkalut,
proteesit ja käteen sopivat työkalujen kahvat, jopa stradivarius-viulut saadaan napin
painalluksella koneista. Hyvä kone tulostaa toimivan käkikellon yhtenä kappaleena.
Säästö on kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Samalla tuontitarve vähenee. Säästöjen
lisäksi uusi teknologia tarjoaa valtavia uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Seuraavaksi tartun terveydenhuoltoon. Merkittäviä kustannuksia syntyy diagnostiikan
tehottomuudesta. Olen nähnyt kännykän kokoisen DNA-lukijan. Yksilön koko
perimän kartoittaa muutamalla tuhannella eurolla.Pian jokainen voi tehdä testin
kaikista ohikulkevista ihmisistä, eläimistä ja ruokatarvikkeista. Kohta kartoituksen
voi tehdä myös proteiiniaineenvaihdunnasta niin helposti, että useimpien tautien
itsediagnostiikka muuttuu insuliinitestiä tai raskaustestiä helpommaksi.
Kokeiluissaitsediagnostiikan ja asiantuntevan varauspalvelun avulla
terveysasemakäyntien määrä on vähentynyt puoleen. Määrätietoisen itsediagnostiikan
kehittäminen ei ehkä ole kaikkien lääkäreiden tai lääkintöhallituksen intressi, mutta
se säästää helposti kymmeniä tuhansia henkilötyövuosia ja parantaa elämän laatua.
Vanhustenhoidon henkilötyöstä suurin osa kohdistuu laitospaikkoihin ja avohoitoon.
Vanhusten liikkuvuutta voidaan olennaisesti lisätä prototyyppeinä jo hyvin toimivilla
robottijaloilla. Robottikeittiö ja aiemmin mainitsemani lentävät kauppakassit, sekä
avatar-läsnäolo leikkaavat työtä kymmenien tuhansien henkilövuosien edestä.
Tämäkään ei ole tieteiskuvitelmaa, koska kaikki toimii jo kokeilujen tasolla. Säästö
olisi toki vielä suurempi, jos vanhukset lähetettäisiin Espanjaan hoidettaviksi.
Koululaitostamme on kehuttu, mutta parempiakin malleja on. Salman Khan on lähes
yksin tuottanut tuhansien oppituntien videot matematiikan, fysiikan ja kemian
alkeista ensimmäisiin yliopistokursseihin saakka. Hänen mallissaan luennot annettaan
kotitehtäviksi ja koulussa tehdään harjoitukset koneen valvonnassa.Opettaja auttaa
ongelmakohdissa. Opetus paranee ja työtä säästyy valtavasti. Kymmenien tuhansien
henkilöiden säästö, jos metodi otetaan käyttöön Suomessa, mutta lakia on muutettava.
Jätetään opetus. Me kaikki tiedämme, että tavanomaisissa hallinnon rutiineissakin on
valtavasti tehostamista. Se on nykyisille ICT-toimijoille tutuinta kauraa. Paperit
pyörivät edelleen pöydillä, kokouksissa kuljetaan, sekaannuksia selvitetään ja
tietojärjestelmistä ei millään tahdo tulla käyttökelpoisia. Syypäivä on monia, mutta
yksi keskeisimpiä on kilpailuttaminen.

5. Kun asiakasorganisaatio yrittää määritellä tarjouspyyntöä, siitä väistämättä jää
yksityiskohtia pois, koska ohjelmointi on nykyisillä järjestelmillä oikeastaan
yksinomaan suunnnittelua. Kokonaan suunniteltu sovellus on valmis. Tarjouksen
voittaa se, joka tekee ainoastaan sen, mitä tarjouksessa pyydettiin ja, joka jättää muun
tekemättä. Ei ihme, ettei kilpailutuksella saada kunnollisia tuloksia. Kilpailutus on
suunnittelutyön ostamiseen väärä tapa. Lainsäätäjä ei ole asiaa ymmärtänyt.
Jos asiakas saisi toimia luottamuksen varassa, toimisi homma paremmin. Hinta voisi
olla korkeampi, mutta järjestelmästäkin tulisi toimiva. Toinen vaihtoehto olisi siirtyä
järjestelmään, jossa toimittaja saa maksun aikaansaamastaan säästöstä. Vastuu
siirtyisi sinne, missä osaamisen kuuluisi olla. Nykytilanne, jossa esimerkiksi lääkärin
tulisi saman potilaan tietojen kirjaamisessa hallita viisi täysin eri periaatteilla tehtyä
sovellusta on aivan varmasti sietämätön eikä kunniaksi sen enempää ostajille kuin
myyjille. Normaalit hallinnon menettelyt kunnolla automatisoituina säästäisivät
helposti kymmeniä tuhansia työpaikkoja kunnissa, valtiolla ja yrityksissä kussakin.
Tämän tilaisuuden keskeisin teema liittyy pilvipalveluihin. Muutama vuosi sitten
käynnistin pilvipalveluiden verkkorakenteen ja teknisten hyötyjen selvittämiseksi
Supermatrix-nimisen hankkeen, johon yli 50 alan suomalaista ja kansainvälistä
yritystä otti osaa. Hanke osoitti, että monet pilvipalveluiden edut voidaan saavuttaa
nykyisillä verkoilla, mutta osa lupauksista vaatii vauhdikkaampia verkkoja. Hanke
osoitti myös, että osa pilvipalveluista tulee sijoittaa alueellisiin konesaleihin.
Pilvestä voi hetkeksi saada suuren laskentatehon. Taannoin lähetin viisikymmentä
valokuvaa kotona olevasta patsaasta Autodeskin pilveen. Sain hetken päästä
patsaastani 3D-mallin, jonka tulostin. Oma prosessorini olisi varmasti sulanut. Kun
pilveen saadaan myös sovellukset ja merkittävä osa työaseman monimutkaisuudesta,
helpottuu ylläpito huomattavasti. Kun sovellus toimii lähellä tietokantoja, ovat
vasteajat yleensä pienempiä. Vain ruudun piirtämiseen menee pilvisovellukselta
kauemmin, jos tietoliikenneyhteys on liian kapea tai verkon latessi suuri.
Nykyiseen tietotekniikkaan pilvipalvelut toisivat oikein käytettynä tuhansien
henkilövuosien säästöt. Yhdessä uusien sovellusten kanssa, jotka tulevat
mahdollisiksi pilvipalveluiden myötä, puhutaan kymmenistä tuhansista säästetyistä
työvuosista. Suomi on lisäksi otollinen maa pilvipalveluiden vaatimien konesalien
toteuttamiseen. Maaperä on vakaa, tilanne rauhaisa ja ilmasto useimmiten viileä.
Kansainvälisissä vertailuissa meidän tietoliikenneverkkomme ovat jääneet jälkeen.
Syynä on langattomuuden suosiminen ja heikoksi jäänyt kuituverkko. Aiemmin
kuvittelin, että langattomalla siirrolla on selkeä ylärajansa, mutta opin äskettäin lisää -
tutkijat ovat onnistuneet siirtämään 2.56 teratavua langattomasti. Yksittäiset fotonit
on pantu pyörimään vaihtelevilla tavoilla, jolloin jokaiseen valohiukkaseen mahtuu
runsaasti bittejä. Jos teidän mielestänne langaton 2 megabitin yhteys on hyvä, tämä
on miljoonakertainen, ja vasta alkua. Toistaiseksi kokeiltu langaton yhteys on toki
vain metrin mittainen, mutta tilanne varmasti paranee vuoteen 2020 mennessä.

6. Teknologian rajat ovat siirtymässä etäämmälle. IBM onnistui pakkaamaan yhden
bitin kymmenen atomin kokoiseen piiriin. Tämä on noin kymmenentuhatta kertaa
nykyisiä muisteja tiheämmin. Tulevaisuuden prosessorit tehdään luultavasti
grafeeniin tai muuhun sen kaltaiseen materiaaliin piin sijaan. Grafeeni on sata kertaa
piitä nopeampi sähkönjohde, ja kykenee tunneloimaan ja manipuloimaan myös valoa
sähkön tavoin. Grafeeniin arvioidaan saatavan piirejä sata kertaa piitä tiheämmin.
Grafeenitutkimukseen laitetaan maailmalla nyt satoja miljoonia euroja.
Läpimurtotuloksia tulee yksi tai kaksi joka viikko. Kyse on luultavimmin sähkön,
höyryvoiman tai tietotekniikan kaltaisesta teollisesta murroksesta ja ensimmäiset
laajavaikutteiset tuotteet tulevat markkinoille seuraavien muutaman vuoden kuluessa.
Grafeeni on läpinäkyvä ja joustava. Sen uskotaan toimivan näyttölaitteena, akkuna,
mikropiirinä, aurinkopaneelina, optiikkana, kamerakennona, kaasunilmaisimena. Jos
grafeenipulloon laittaa kaljaa, vuotaa vesi ulos ja alkoholi jää sisään. Grafeeni voi
muuttaa mekaanisen liikkeen sähköksi ja pänvastoin. Se on sata kertaa terästä
lujempaa, estää korroosiota nykyisiä menetelmiä paremmin, eikä aiheuta ihon alla
hylkimisreaktiota. Grafeeni on varsinainen ihmeaine. En kykene muuttamaan sitä
henkilötyön säästöiksi, mutta monia rajallisia luonnonvaroja se korvaa, ja tämän
esityksen otsikossa luvattiin uusia liitetoiminta-alueita ja teknologisia
mahdollisuuksia ICT-alalle. Tämä on ehdottomasti niistä suurin. Mutta eteenpäin.
Rajallisia luonnonvaroja on nyt tosissaan ryhdytty etsimään avaruudesta.
Tietotekniikka on keskeisellä sijalla. Planetary Resources julkisti pari kuukautta
sitten lähettävänsä kahden vuoden kuluessa satelliitteja maata kiertävälle radalle.
Satelliiteissa on kussakin suuri herkkä kamera. Tarkoitus on kartoittaa maata läheltä
kiertävät asteroidit, joita on riittävän suurikokoisina noin puoli miljoonaa. Näistä
etsitään optisin keinoin riittävän hauraat ja mineraalipitoiset.
Seuraavan vaiheen satelliitit lähestyvät näitä asteroideja ja hakevat niistä vettä
rakettipolttoaineeksi. Tässä vaiheessa ollaan noin vuonna 2020. Tämän jälkeen
satelliitit robottien avulla seulovaut hauraista asteroideista harvinaisia platinaryhmän
metalleja maahan tuotavaksi ja rautaa sekä vettä avaruudessa käytettäväksi.
Kuuutiokilometrin kokoisessa asteroidissa on kymmenen tuhannen vuoden nykyisen
käytön verran harvinaisia metalleja ja joidenkin vuosien tarve rautaa. Harvinaiset
metallit ovat merkittävä pullonkaula nykyisissä aurinkopaneeleissa, akuissa ja
muussa elektroniikassa ja maassa niitä esiintyy vain maahan pudonneissa
asteroideissa. Sotilasteknologiaa vastaavat satelliittikamerat ovat jatkossa kenen
tahansa käytössä. Avaruuden valloitus avaa runsaasti uusia liiketoiminta-alueita.
Palataan takaisin työaikaa säästäviin tietoteknisiin ratkaisuihin. Nekin on jonkun
tehtävä, ja satojen tuhansien työvuosien säästön luulisi takaavan töitä kymmenille
tuhansille tietotekniikka-ammattilaisille.

7. Laajennetun todellisuuden ratkaisut ovat vihdoin tulossa käytännöllisiksi
hahmontunnistuksen kehityttyä stereonäön myötä. Olet koneen ääressä, joka pitäisi
korjata. Laitat virtuaalilasit päähän. Näet edelleen koneen edessänne, mutta nyt myös
korostettuna kohteen, joka tulisi korjata ja paikan, johon työkalu tulisi laittaa.
Virtuaalilaseja on tulossa markkinoille nyt useilta toimijoilta.
Bioteknologia kehittyy nyt sekin nopeasti. On mahdollista, että vuonna 2030
selluloosaliemessä kasvatettaisiin hampurilaisia. Selvää on joka tapauksessa, että
biotekniset ja nanotekniset ratkaisut valtaavat alaa perinteiseltä teknologialta. Uusi
bioteknologia on pääosin tietotekniikkaa. Ominaisuudet ohjelmoidaan soluihin. Nyt
tiedetään jo esimerkiksi kuinka perhosen siipiin saisi Suomen vaakunan. Ratkaisuja
tulee energiateknologiaan, materiaaliteknologiaan, elintarviketeknologiaan,
perustuotantoon. Sienet ja marjat luultavasti kerätään 2030 mennessä robottien
avulla, kuten robotit tehnevät myös metsätyöt ja maataloustyöt.
Siirrytään ajankohtaisempaan aiheeseen. Nyt on menossa kuntien lakkauttaminen.
Joku haluaa, että kunnille kehitettäisiin yhteiset tietojärjestelmät. Minusta kunnat
voisi samantien kaikki lakkauttaa, syyttä niiden määrää vähennetään. Oikeammin
kunnilta tulisi riisua sellaiset vastuut, joissa valtakunnallisesta koordinoinnista
syntyisi merkittävää lisäarvoa. Meillä on kokemusta tehokkaista kauppaliikkeista,
huoltamoista ja monista muista yksityisen sektorin ketjuista. Valtakunnallinen
koordinointi tuottaa suuremman tehon kuin paikallinen - edellyttäen että on kilpailua.
Esimerkiksi terveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon ja opetukseen voisi luoda
valtakunnallisia osuuskuntia, joihin kansalaiset rekisteröityvät. Näille osuuskunnille
luodaan demokraattinen hallinto sekä velvollisuus huolehtia jäsenistään, ja toiminta
rahoitetaan verotuloista kunkin osuuskunnan laskennallisen rasitteen
mukaan.Toiminta olisi esikuviin vedoten nykyistä tehokkaampaa ja
demokraattisempaa. Nykyiset kunnat ovat monialaorganisaatioita, joiden johto ei voi
käsittää kaikkia toimialoja, eikä valtuusto käsitä kaikista kunnan toimialoista sen
vertaa.
Laskennallisesti kaksi kertaa isompi taajama tuottaa 15% enemmän henkeä kohden.
Tämä on nykyinen tilastofakta. Tietoliikenne ja tietotekniikka auttavat kuitenkin
poistamaan etäisyyksiä, jos näin halutaan. Jos tätä ei oteta tosissaan, saavutetaan työn
tuottavuuden kaksinkertaistaminen vain siten, että kaikki suomalaiset muuttavat
pääkaupunkiseudulle. Meidän urbanisoitumisasteemme on nykyään 65%, sama kuin
Pohjois-Korealla. Meille sopivammissa vertailumaissa, Ruotsissa, Australiassa,
Kanadassa, Englannissa se on 85-90%. En usko, että tähän päästään 2030 mennessä,
mutta ilman hyvin nopeaa tietotekniikan soveltamista ja tietoliikenteen radikaalia
hyväksikäyttöä maaseutukaupunkien nuoret ehtivät kyllä kaikki kadota näistä
kauniista maisemista. Sitä meistä ei toivo kukaan.

8. Yksinkertaisia säästökohteita on valtavasti, jos ajatus on riittävän rohkea. Kaikki
tiskipalvelut voi lakkauttaa ja maksaa vaikka taksikuskille siitä, että avustaa netin
käytössä niitä, jotka eivät osaa. Liikennemerkit ja opasteet voi poistaa ja määrätä
navigaattorit pakollisiksi. Kaikki paperiset lomakkeet, oppikirjat ja muistiot voi
siistää digitaalisiksi. Säästöt ovat näissäkin kymmeniä tuhansia henkilövuosia. Nämä
ovat lähinnä omia ideoitani, varmasti muutkin keksivät säästöjä.
Jos edes nämä kaikkiehdotukset toteutetaan realistisella tasolla, saavutetaan työn
tuottavuuden kaksinkertaistaminen keskimäärin kaikilla aloilla. Tokiyksityiskohdat
vaativat vielä paljon työtä, eikä tätä voi vielä kutsua visioksi. Koetan käynnistää tästä
projektin. Vision jälkeenkin edessä olisi paljon määrätietoista ja jatkuvaa panostusta
näihin uusiin teknologioihin. Tietotekniikkaväen tulisi selvittää itselleen, mitä nämä
uudet teknologiat ovat, mitä hyötyjä niistä voisi asiakkaille ja yhteiskunnalle olla ja
sitten niitä hyötyjä ja lupauksia tulisi myydä ja tehdä todeksi. Ilman tämänkaltaisia
työtä, ilman tietotekniikan mahdollistamia tehokkuusloikkia Suomi kurjistuu, eikä
hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita voi ylläpitää hyvinvoinnin kasvusta puhumatta.
Töihin siis tietotekniikkaväki ja varautukaa muutosvastarintaan, se murtuu yhteisellä
rynnäköllä - suomalainen taisteluhuuto sopisi angrybirds-maahan - tulta munille!
Ja, jotta edes hieman uskoisitte puheisiini, näytän muutaman videon lopuksi, mutta
varsinaisen puheen lopetan tähän, kiitos!