Recommended
Recommended
More Related Content
Similar to Informaatiotalous ja digitaaliset tuotteet
Similar to Informaatiotalous ja digitaaliset tuotteet (20)
Recently uploaded
Recently uploaded (8)
Informaatiotalous ja digitaaliset tuotteet
- 1. Informaatiotalous ja digitaaliset tuotteet Panu Moilanen – Jyväskylän yliopisto – Tammikuu 2013
- 2. Tuote ja sen tasot Ydinhyöt y Varsinainen tuote Laajennettu tuote
- 3. Toimialojen luokittelu (Porra 1999, mukaillen) Perinteiset toimialat Tuotteen ydinhyöty voidaan toimittaa ainoastaan fyysisenä tuotteena. Esimerkiksi autot, työvälineet, vaatteet… Transitionaaliset toimialat Ydinhyöty toimitetaan tällä hetkellä useimmiten fyysisenä tuotteena, mutta se voitaisiin myös digitoida. Esimerkiksi erilaiset mediatuotteet, mm. sanomalehdet ja kirjat. Digitaaliset toimialat Ydinhyöty voidaan toimittaa vain digitaalisessa muodossa. Esimerkiksi erilaiset verkon palvelut, ohjelmistot…
- 4. Informaatiotalous Viittaa informaation merkityksen lisääntymisen ja informaatioteknologian aiheuttamiin pysyviin muutoksiin talouden rakenteissa. Informaatiotalous tai… …jälkifordilainen yhteiskunta …uusi talous …kolmas teollinen vallankumous …tietämystalous …aineeton talous
- 5. Informaatiotalouden piirteitä I (Andriessen 2004) Informaatio korvaa työvoiman ja pääoman keskeisenä tuotannontekijänä Aineeton omaisuus luo huomattavan osan arvosta Informaatiosisältö tuotteissa ja palveluissa kasvaa radikaalisti Palvelut ovat yhtä tärkeitä tai jopa tärkeämpiä kuin tuotteet Informaatiosta itsestään tulee merkittävä tuote
- 6. Informaatiotalouden piirteitä II (Andriessen 2004) Talouden lainalaisuudet toimivat informaatiotaloudessa eri tavalla kuin ennen Informaation omistajuus on pääsääntöisesti työntekijällä, ei yrityksellä Työnteon rooli muuttuu voimakkaasti Organisaatiot ovat muuttuneet ja muuttuvat Aineettoman pääoman johtaminen on keskeisesti erilaista kuin aineellisen pääoman johtaminen Informaatio on hyödyllistä lähinnä muutosvoimana
- 7. Tuottavuusparadoksi Solowin paradoksi Työn tuottavuuden kehityksen sekä informaatioteknologian käytön välinen ristiriita Perusoletus: informaatioteknologian hyödyntäminen lisää työn tuottavuutta Totuus: työn tuottavuus on kasvanut huomattavasti hitaammin, kuin investoinnit informaatioteknologiaan olisivat antaneet olettaa Brynjolfsson mietti mahdollisia syitä… Mittausvirheet Viiveet Tuottojen epätasainen jakautuminen Tietotekniikan tehoton soveltaminen
- 8. Informaatio Informaatio mukautuu terminä lähes mihin tahansa ympäristöön Tekninen ja semanttinen tulkinta Tietämys on maailmaa koskevaa kumuloitunutta tietoa Virta ja varanto Informaatio voi olla objektiivista tietämystä tai subjektiivisia uskomuksia ”Informaatio on kaikki se, joka voidaan digitoida.” ”Informaatio on viesti, jonka merkityksen vastaanottaja on tulkinnut”
- 9. Informaation ominaispiirteitä Informaatio on myytävissä ilman, että se luovutetaan pois. Informaatiota on halpaa valmistaa. Informaatiota ei voida tuhota. Informaatiota, joka on ihmisessä, ei voida havaita. Informaatiota ei useimmiten voi estää leviämästä. Informaation arvoa ei voi määritellä, ennen kuin informaatioon on tutustunut. Informaatio voi olla informaatiota informaatiosta.
- 10. Tuotannontekijät Tuotannontekijä on mikä tahansa syöte, jota yritys tarvitsee annetun tuotoksen tuottamiseen. Perinteisesti mm. työvoima, koneet, rakennukset, raaka- aineet, energia… Nykyisin myös informaatio on oleellinen tuotannontekijä Tuotannontekijöiden arvomuutokset muuttavat yhteiskuntaa, toimialoja ja teollisen toiminnan rakenteita. Tämä on mm. Karl Marxin ”Pääoma” –teoksen keskeinen sanoma. Edellinen merkittävät muutos oli teollistuminen ja massatuotannon aikakausi => työvoiman merkitys
- 11. Informaatio tuotannontekijänä Informaation merkitys tuotannontekijänä on kasvanut ratkaisevasti viime vuosikymmenien aikana. Informaatio voi esiintyä tuotannontekijänä kolmessa muodossa Tietämyksenä, joka mahdollistaa tuotekehityksen ja yrityksen toiminnan Osana tuotetta (esimerkiksi sulautettuna järjestelmänä) Varsinkin informaatioteknologian tuotteissa erittäin oleellinen osa toimintaa ja käyttökokemusta. Itsenäisenä tuotteena Erilaiset sisältötuotteet
- 13. Solowin kasvumalli Kuvaa pitkän aikavälin taloudellista kasvua Mallin mukaan taloudellinen kasvu perustuu pääoman ja työvoiman kasvuun, ts. Y(t)=F(K(t),L(t)) K = pääoma, L = työvoima Kilpailussa menestyy tehokkain yritys Tehokkuus saavutetaan pääoman ja työvoiman optimaalisella yhdistelmällä Perinteisillä tuotannontekijöillä aleneva rajahyöty
- 14. Uusi kasvuteoria Alkuperäinen malli ei pystynyt selittämään talouden kasvua, joten Solow lisäsi malliin ns. jäännöstermin Y(t)=F(K(t),AL(t)) Romerin mukaan jäännöstermi kuvaa osaamista, teknologian kehitystä, informaatiota ja luovuutta Tietopääoma, joka osataan muuttaa innovaatioiksi Käytännössä mallissa tietopääoma on siis ainoa muuttuja, joka johtaa pitkäkestoiseen talouskasvuun Tietopääoma on eksogeeninen muuttuja
- 15. Erityispiirteitä I Informaatio ei ole niukka tuotannontekijä Usein informaation käyttö lisää sen määrää Liikatarjonta niukkuutta todennäköisempää => erityisiä vaatimuksia informaation käsittelylle ja hyödyntämiselle Informaatiota voidaan tiivistää Toisaalta teknisesti häviöttömästi Toisaalta abstraktimmalla tasolla häviöllisesti Tarve oleellisen ja epäoleellisen erottamiselle Informaatio voi olla myös substituutti Informaatio voi korvata kalliimpia, ”jäykempiä” tuotannontekijöitä kuten työvoimaa, pääomaa, yrittäjyyttä…
- 16. Erityispiirteitä II Informaatio on siirrettävää Informaatiota voidaan siirtää käytännössä valon nopeudella. Siirtokustannus on erittäin alhainen Informaation diffuusio tapahtuu helposti Diffuusio voi olla tarkoituksellista tai vahinko Diffuusion vaivattomuus seuraa käytännössä siirrettävyydestä Informaatiota voidaan jakaa Normaali vaihdanta-ajattelu ei välttämättä toimi
- 17. Informaatio tuotteena Informaatio on yhä useammin myös itsenäinen tuote, jolla käydään kauppaa Ohjelmistot, sisältötuotteet, palvelut… Informaatiotuotteiden kustannusrakenne ja niihin liittyvä kulutuskäyttäytyminen poikkeavat radikaalisti perinteisten tuotteiden vastaavista. Monet näistä erityispiirteistä seuraavat itse asiassa jo niistä erityispiirteistä, joita informaatiolla on tuotannontekijänä.
- 18. Kustannukset Kiinteät kustannukset Kustannukset, jotka säilyvät vakioina toiminta-asteesta riippumatta. Muuttuvat kustannukset Kustannukset, jotka muuttuvat toiminta-asteen mukaan Voivat muuttua tasaisesti tai hyppäyksittäin Rajakustannus Kokonaiskustannusten muutos, kun toiminta-aste kasvaa yhdellä tuotetulla yksiköllä
- 19. Informaatiotuote ja kustannukset Informaatiotuotteet ovat kalliita tuottaa mutta halpoja valmistaa Kiinteät kustannukset ovat korkeat Rajakustannus on lähes olematon (käytännössä usein nolla) Muuttuvat kustannukset hyvin pieniä, ja ne eivät kasva toiminta- asteen mukana Suurin osa kustannuksista uponneita ja aiheutuu ennen kuin on mitään myytävää (= mahdollisuutta tuloihin) Tuotannossa ei yleensä ole kapasiteettirajoitteita – käytännössä ehtymättömät varastot MC < AC; AC pienenee toiminta-asteen kasvaessa => Saavutettavissa erittäin merkittävät skaalaedut
- 20. Esimerkki - Sanomalehti Sanomalehtien Mitkä oheisista kustannuksista ovat… kustannukset (2007) …muuttuvia? …kiinteitä? 21 29 …uponneita? Miten tuotteen täydellinen 27 23 digitalisoiminen muuttaisi kustannusrakennetta? Tuotanto Jakelu Toimitus Hallinto
- 21. Entä sitten? Informaatiomarkkinoilla perinteiset taloustieteelliset mallit toimivat eri tavalla kuin ennen... Yksi neoklassisen taloustieteen perusoletuksista on, että kilpailu painaa tuotteen sen tuotannon rajakustannuksen tasolle… Informaation tuottamisen rajakustannus ≈ 0, kapasiteettirajoite puuttuu (niukkuus ei vallitse) Tuleeko hinnaksi nolla? Itse asiassa joskus kyllä… Jos informaatiotuote on geneerinen, sen vaarana on muuttuminen yleishyödykkeeksi (commodity product) Kilpailu painaa hinnan nollaksi Vaihtoehdot?
- 22. Informaation kulutus Informaatio on kokemushyödyke (experience good) Se on koettava arvon selville saamiseksi Selaileminen Brändi ja maine Arvo vaihtelee asiakkaittain ”Yksilöllisten preferenssien määräävyys” Informaatiota on usein tarjolla liikaa ”A wealth of information creates a poverty of attention” Differointi, kohdentaminen
- 23. Tuotteiden järjestelmä Komplementtituotteet Tuotteet, jotka täydentävät toisiaan siten, ettei toista voi käyttää ilman toista. Tietokone ja sen ohjelmisto Asiakaskone ja palvelin Toistin ja sisältö Tuote voidaan jakaa komplementteihin tarkoituksellisesti Substituuttituotteet Tuotteet ovat ydinhyödyn näkökulmasta toistensa vaihtoehtoja Leipä ja liha vievät molemmat nälän
- 24. Lukitseminen (lock-in) Tila, jossa asiakas on ”lukittu” yhden toimittajan tuotteisiin niin, ettei hän voi vaihtaa toimittajaa ilman, että siitä aiheutuu hänelle ylimääräisiä kustannuksia. Esimerkiksi asiakkaan riittävät investoinnit toistensa komplementteja oleviin kestokulutushyödykkeisiin aiheuttaa lukittumisen Tietokone ja ohjelmistot: Macintosh- ja Windows-ohjelmistot eivät ole keskenään siirtokelpoisia Lukitseminen voi perustua myös sopimukseen Lukitseminen on yleensä myyjän edun mukaista Kilpailuviranomaiset ovat poikkeuksellisen kiinnostuneita
- 25. Vaihtokustannukset Vaihtokustannuksella (switching cost tai barrier) viitataan siihen kustannuksee, joka asiakkaalle – kuluttajalle tai yritykselle aiheutuu toimittajan tai teknologian vaihtamisesta Vaihtokustannus voi olla Rahaa Aikaa Vaivaa Psykologiaa
- 26. Verkostovaikutukset Verkostovaikutus on ulkoisvaikutus, jossa hyödykkeen kulutuksesta saatava hyöty riippuu sitä käyttävien kuluttajien lukumäärästä. Positiivisessa verkostovaikutuksessa verkoston kasvu lisää yksittäisen kuluttajan kokemaa hyötyä. Verkoston kasvu (innovaation diffuusio) tällaisissa tilanteissa yleensä aluksi hidasta, mutta hidasta alkua seuraa eksponentiaalinen kasvu. Kasvava rajahyöty (”Arthurin laki”) Perinteisen esimerkki puhelin, mutta esimerkiksi monien ohjelmistojen suosiota voidaan selittää verkostovaikutuksella.
- 27. Metcalfen laki
- 28. Tuote Tuote on mikä tahansa vaihdannan kohteena oleva hyödyke, joka tyydyttää tarpeita. Toisaalta tuote on paljon muutakin… Se on kanava tarjoajan ja asiakkaan välillä Välittää viestintää ja toimii transaktiomediana. Sillä on funktio. Tuote on ratkaisu johonkin ongelmaan, joka asiakkaalla on. Sillä on merkitys. Tuotteella on aina jokin konteksti.
- 29. Digitaaliset tuotteet (HS 7.11.2009)
- 30. Digitaalisten tuotteiden piirteitä (Choi et. al. 1997) Yksilöllisten preferenssien määräävyys Kysyntä vaihtelee fyysisiä tuotteita voimakkaammin asiakkaiden yksilöllisten preferenssien mukaisesti Asiakasinformaation korostunut ja kasvava rooli Kustomointi, hintadifferointi Transitorinen ja kumulatiivinen hyöty Tuotteiden arvo on usein hyvin aikariippuvainen Transitorinen hyöty Transitorisen informaation kokoaminen saattaa luoda kumulatiivisen hyödyn Arkistot, trendien seuranta…
- 31. Digitaalisten tuotteiden piirteitä (Choi et. al. 1997) Informaatiotuotteiden ulkoisvaikutukset Verkostovaikutukset (network externality) Negatiivinen ulkoisvaikutus Se, että jollain muulla on hallussaan sama informaatio, on negatiivinen asia Informaatiotuotteen luontainen (intrinsic) arvo Luontainen arvo poikkeaa tuotteen markkinahinnasta. Sisältää mm. brändin, tavaramerkit ja tekijänoikeudet, jotka liittyvät tuotteeseen Vaikea määrittää, ei välttämättä heijastu markkinahinnassa
- 32. Ominaisuuksia I (Choi et. al. 1997) Kulumattomuus (indestructibility) Tuote ei kulu, jos sitä käytetään Kulumattomuus voi olla myös ongelma Keinotekoinen pilaannuttaminen Transitorisen hyödyn automaattinen katoaminen ”Kulumaton kestokulutushyödyke” Coasen konjektuuri Digitaalisen tuotteen myyjä kilpailee oman historiallisen myyntinsä kanssa, koska asiakas hankkii digitaalisen tuotteen korkeintaan kerran sen elinkaaren aikana. Markkinat kutistuvat jatkuvasti Hinnoitteluvapaus vähenee markkinoiden kutistuessa
- 33. Ominaisuuksia II (Choi et. al. 1997) Muunneltavuus (transmutability) Digitaalisen tuotteen koostumusta voidaan muokata lähes rajattomasti hyvin vähällä vaivalla. Tahaton, tahallinen tai vilpillinen muuntelu Räätälöinti, päivittäminen, mukautuva tuote Julkaistun tuotteen muunneltavuutta ei voida enää täysin varmasti kontrolloida Vilpillinen muuntelu
- 34. Ominaisuuksia III (Choi et. al. 1997) Kopioitavuus (reproducibility) Digitaalista tuotetta voidaan kopioida käytännössä rajattomasti siten, että kopio on identtinen alkuperäiskappaleen kanssa ”Ehtymättömät varastot” Tuotteen rajakustannus on käytännössä nolla, tuotteen keskimääräisen kustannukset kuitenkaan eivät. Tekijänoikeudelliset ongelmat DRM Kaikkia digitaalisia tuotteita ei kuitenkaan voi kopioida eikä varastoida.
- 35. Tuotteiden laatu (Zeithaml & Bitner) Tuotteiden laatuominaisuudet voidaan jakaa kolmeen ryhmään Etsintäominaisuuksiin Laatu on (objektiivisesti) todettavissa ilman, että tuotetta pitää käyttää. Laadusta voi siis varmistua jos siinä vaiheessa, kun on vasta etsimässä hankittavaa tuotetta. Kokemusominaisuuksiin Tuotteen laadun selville saaminen edellyttää käyttökokemuksia tuotteesta. Uskomusominaisuuksiin Tuotteen laatua ei voi arvioida objektiivisesti, vaan käsitys laadusta on aina asiakkaan subjektiivinen uskomus.
- 36. Tuotteiden laatu (Zeithaml & Bitner)
- 37. Informaatioasymmetria Tilanne, jossa transaktion yhdellä osapuolella on enemmän informaatiota kuin toisella. Tyypillisesti esim. tuotteen myyjä tietää enemmän kuin ostaja Myyjä: useimmiten hallitseva osapuoli Ostaja: enemmän informaatiota esim. vakuutusten kaupassa Moral hazard –tilanne – ostaja voi muuttaa käyttäytymistään sopimuksen jälkeen Päämies-agentti –ongelma Päämies palkkaa agentin toimimaan puolestaan informaatioasymmetrian vallitessa
- 38. Sitruunaongelma (Akerlof 1970) Jos markkinoilla vallitsee informaatioasymmetria tai –vaje, saattaa syntyä ns. epäsuotuisan valinnan (adverse selection) ongelma Kuluttajat eivät pysty arvioimaan tuotteiden laatua Kuluttajat ovat valmiita maksamaan tuotteesta vain keskimääräisen hinnan Keskimääräinen hinta on houkuttelevampi niille myyjille, jotka tarjoavat huonoja tuotteita (= “sitruunoita”) kuin niille, jotka tarjoavat kuluttajien toivomia hyviä tuotteita (= epäsuotuisa valinta) Tämän seurauksena huonoja tuotteita tarjotaan hyviä enemmän. Kuluttajat havaitsevat tämän, minkä seurauksena kuluttajien valmius maksaa tuotteesta laskee entisestään => sitruunoiden osuus lisääntyy edelleen. Lopputuloksena saattaa olla markkinoiden täydellinen romahtaminen.
- 39. Hinta Hyödykkeen arvo jossain yksikössä, yleisimmin rahassa Ominaista niukoille hyödykkeille Määräytyy nykyisin lähtökohtaisesti markkinoilla Kysynnän ja tarjonnan laki Vertailufunktio Helpottaa vaihdantaa Hinta voidaan määritellä monin tavoin Markkinoilla, huutokauppa, tietoinen hinnanasetanta
- 40. Hinnoittelumenetelmiä I Omakustannusarvohinnoittelu (OKA) Tuotteelle kohdennetut mukut + kikut + haluttu kate (+ muut erät) = hinta Katetuottohinnoittelu Hinnoitteluperusteena tuotteen muuttuvat kustannukset, joiden päälle lisätään katetuottotavoite, jolla pitää kattaa kikut ja voittotavoite Nämä hinnoittelumenetelmät soveltuvat huonosti digitaalisille tuotteille. Miksi?
- 41. Digitaalisten tuotteiden hinnoittelu Kuten aiemmasta luennosta muistamme Informaatiotuotteen tuottaminen on kallista, mutta valmistaminen on halpaa Korkeat kiinteät (usein uponneet) kustannukset Olemattomat muuttuvat kustannukset Erittäin alhainen rajakustannus Lisäksi Yksittäisen tuotetun kappaleen kustannusten selvittäminen vaikeaa Miksi?
- 42. Hinnoittelumenetelmiä II Markkinatilannehinnoittelu Hinta määrätään kysyntäalttiuden arvioinnin (= kuluttajien hintaherkkyyden perusteella) perusteella (kysynnän hintajousto ja ristijousto) Arvoperustainen hinnoittelu Hinnoittelu perustuu kuluttajien tuotteen käytön kautta saavuttamaan arvoon. Tuotteella voi olla useita eri arvoja. Esim. Baudrillardin mukaan tuotteella on Käyttöarvo Vaihtoarvo Symboliarvo
- 43. Hinnoittelun erikoistilanteita Kermankuorintahinnoittelu (skimming) Ainutlaatuista, asiakkaiden kannalta poikkeuksellisen houkuttelevaa tuotetta yksin tarjoava toimija voi veloittaa alkuvaiheessa, kun kilpailijoita ei ole, huomattavan korkeaa hintaa. Penetraatiohinnoittelu Käytetään, kun kilpailluilla markkinoilla halutaan vallata markkinaosuutta markkinoilla jo toimivilta yrityksiltä. Edellyttää yleensä katteesta tinkimistä.
- 44. Hintaherkkyys Muuttuja, joka kuvaa, kuinka herkästi kuluttaja reagoi hintaeroihin ja hintojen muutoksiin siten, että kuluttajan ostokäyttäytyminen muuttuu Vrt. hintatajuisuus – kuinka helposti kuluttaja havaitsee tuotteiden väliset hintaerot Hintajousto Usein käytetään hintajouston itseisarvoa Giffen-hyödyke Veblenin hyödyke
- 45. Hinnoittelustrategioita I (Grover & Ramanlal, 2000) Versiointi (versioning) Tuotetta differoidaan paremmin asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Myös hintaa differoidaan. => Kilpailu siirtyy pienempiin markkinasegmentteihin. Hämmentäminen (confounding) Pyritään vaikeuttamaan tuotteen vertailua kilpaileviin tuotteisiin tarkoitushakuisesti tarjoten ja pidättäytyen tarjoamasta tuotteeseen liittyvää informaatiota tai luoden mahdollisimman monimutkainen hinnoittelumalli.
- 46. Hinnoittelustrategioita II (Grover & Ramanlal, 2000) Verkostoefekti (network effect) Pyritään luomaan verkosto, johon kuulumisesta on kuluttajalle hyötyä. Niputtaminen (bundling) Useita eri tuotteita niputetaan yhteen, niistä tehdään merkkituotteita ja myydään kokonaisuutena hinnalla, joka on edullisempi kuin tuotteiden hinta yksittäin ostettuna.
- 47. Hintadifferointi Ensimmäisen asteen hintadifferointi Jokainen yksikkö myydään yksilölle, joka arvostaa sitä eniten, sillä maksimihinnalla, jonka yksilö on siitä valmis maksamaan. Toisen asteen hintadifferointi Epälineaarinen hinnoittelu Kuluttajat jakautuvat ryhmiin riippuen tuoteominaisuuksista ja hinnasta. Määräalennukset, laskevat hinnat Kolmannen asteen hintadifferointi Myyjä tunnistaa kuluttajaryhmiä, joilla on erilainen maksuhalukkuus ja –kyky (esim. opiskelijat, eläkeläiset).
Editor's Notes
- Ydinhyödyllä tarkoitetaan sitä hyötyä, joka tekee tuotteesta asiakkaalle arvokkaan. Se on vastaus asiakkaalla olevaan ongelmaan, asiakkaan tarpeeseen. Varsinainen tuote on itse tuote, jonka avulla ydinhyöty toimitetaan asiakkaalle. Useimpien tuotteiden kyseessä ollen varsinainen tuote on fyysinen tuote.Laajennettu tuote on aina aineeton. Se koostuu varsinaisen tuotteen ohella asiakkaalle tarjottavasta lisäarvosta, esimerkiksi tuotteeseen liittyvistä erilaisista palveluista, takuista, rahoituksesta jne.
- Vuonna 1962 yritysten arvosta 62% oli aineellista pääomaa. Vuonna 1992 aineellisen pääoman osuus yritysten arvosta oli enää 32%.
- Tuottavuusparadoksi-käsitteen historia ulottuu vuoteen 1987, jolloin Nobel- palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Robert Solow julisti tietokoneaikakauden näkyvän kaikkialla, paitsi tuottavuustilastoissa (Solow, 1987, Macdonaldin ym., 2000 mukaan). Ilmiötä alettiin kutsua termillä Solowin paradoksi, joka on niin ikään edelleen käytössä synonyyminä käsitteelletuottavuusparadoksi. Solowin kannanotto informaatioteknologian heikkoihin saavutuksiin perustui aikaisempiin havaintoihin informaatioteknologian olemattomista vaikutuksista yritysten tuottavuuteen suurista odotuksista huolimatta (Macdonald ym., 2000). Tuottavuusparadoksin voidaankin sanoa olleen olemassa ilmiönä jo huomattavasti tätä aiemmin.
- “Proletariaatin diktatuuri”
- Kuvassa työvoiman merkityksen lisääntyminen sattuu juuri siihen kohtaan, jossa kommunistiset ja sosialistiset ajatukset voimistuivat => ajatus siitä, että tärkeimmän tuotannontekijän haltijan pitäisi myös hallita. Nyt informaatio tärkein tuotannontekijä. Informaatio on sekin aina ihmisen (= “työläisen”) tuottamaa, mutta merkittävä ero aiempaan on se, ettei kaikilla ole edellytyksiä ryhtyä tietotyöläisiksi => Sassin ajatus vallankumouksesta ja alaspäin suuntautuvasta sosiaalisesta kehästä.Kun hyvinvointivaltion jälkeisellä kaudella pääosa turvaverkoista on menetetty ja työhön tarvittavien taitojen jatkuva päivittäminen ei onnistu kaikilta, ihmiset putoavat kilpailusta ja päätyvät alaspäin suuntautuvalle sosiaaliselle kehälle. Syrjäytymisen prosessit eivät koske vain todella epäedullisessa asemassa olevia, vaan kaikkia niitä, joiden elämästä on tullut taistelua arvottomaksi muuttumista ja alaluokkaan putoamista vastaan.
- Uusikasvuteoriakorostaateknologisenkehityksen, tiedonjaosaamisenmerkitystä. Eräskeskeinenkirjoittaja on Paul Romer, jokakytkeeschumpeteriläisen (luovatuho) näkemyksenkasvunmekanismeihineksponentiaalisestikasvavienrajatuottojenmallillaan. Uusi kasvuteoriaeipyriselittämäänyksittäisentaloudellistakasvuavaankorostaasitä, ettäpanostuksettuotekehitykseen, koulutukseen, teknologiaanjamarkkinoidenavoimuuteenparantavattietynmaankilpailukykyäkansainvälisessävaihdannassajanopeuttavat talouskasvua. Uusikasvuteoriaolettaa, ettätiedonkumuloituminentaloudessa, johonliittyyverkostointia tuottaa suuremmantaloudellisentehokkuusvaikutuksenkuinneoklassisenmallinpääomanjatyönallokaatio.
- Niukkuus on taloustieteessä keskeinen käsite, joka koskee useimpia hyödykkeitä (tuote tai palvelu), koska niitä haluttaisiin kuluttaa ilmaiseksi enemmän kuin niitä on tällöin tarjolla. Niukan hyödykkeen kysyntä ja tarjonta määrävät sille hinnan, joka rajaa sen kulutuksen niihin kuluttajiin, jotka ovat valmiita maksamaan siitä eniten.Niukkuus ei siis tarkoita, että hyödykkeestä olisi suoranaisesti pulaa. Se tarkoittaa vain, että hyödykettä on tarjolla markkinoilla vähemmän kuin sitä kysytään. Kysynnän kasvaessa markkinahinta nousee niukkuuden lisääntyessä. Tällöin kuitenkin yritysten kannattaa lisätä tuotantoa, mikä vähentää niukkuutta ja laskee hintaa.Niukkuus on yleensä edellytys markkinoiden syntymiselle. Ei-niukalla hyödykkeellä, kuten esimerkiksi puhtaalla ilmalla Suomessa, ei voi käydä kauppaa, koska sitä on riittävästi kaikkien saatavilla, hyödykkeestä vallitsee runsaus. Toisaalta hyödykkeistä voidaan luoda keinotekoisesti niukkoja. Esimerkiksi tieto tai tietokoneohjelmat ja tiedostot eivät ole luonnostaan niukkoja. Patenteilla ja lisensseillä estetään niiden vapaa levittäminen, jolloin niistä tulee niukkoja hyödykkeitä.Niukkuustekijä on tuotannossa se tuotantotekijä, joka muodostaa pullonkaulan tuotannolle ja määrää tuotantovauhdin, kapasiteetin, hinnan tms. attribuutin. Jonkin resurssin ollessa niukkuustekijä se pyritään hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Esimerkiksi teollisuusmaissa työvoiman hinta on niukkuustekijä - työvoiman ollessa kallista tuotanto pyritään automaation ja rationalisoinnin keinoin tekemään mahdollisimman tuottavaksi verrattuna kehitysmaiden pienempihintaiseen työvoimaan ja sen tuottavuuteen.Informaatio substituuttina: kun muita tuotannontekijöitä käytetään informaation lisääntymisen seurauksena tehokkaammin, informaatio on käytännössä substituutti esim. työvoimalle.
- Informaation siirrettävyys + substituutiovaikutus = merkittävä muutos esim. asiakaspalvelun tai vaikkapa röntgenkuvien analysoinnin tapauksessa.
- Viittaus edellisen kerran Riot On! –elokuvaan. Viimeiset tuotteet jo voitollisia, mutta merkittävä osa tuotteiden kustannuksista oli aiheutunut jo ennen varsinaisia tuotteille kohdistettuja kustannuksia => koko toiminta tappiollista => konkurssi.
- Sopimussuhde Alkuinvestointi Erityistaidot Asiakasinformaatio AsiakasuskollisuusohjelmatKamera ja sen objektiiviSIM-lukitut puhelimetOhjelmistojen omat tiedostomuodot (MS-OOXML)Windowsin API-kirjastoiTunesin aikaisempi DRM-suojattuAAC-muotoPartakone ja sen teräAsiakasuskollisuusohjelmat
- Vaihtokustannukset ovat talouden kitkaa
- Kasvava rajahyöty on Marshallin pienenevän rajahyödyn vastakohta. Kasvava rajahyöty on mekanismi, joka toimii positiivisen palautteen avulla. Karkeasti sanottuna, pienenevä rajahyöty sopii paremmin kuvaamaan prosessiteollisuuden tuotantoa, kasvava rajahyöty esiintyy enemmän tietopohjaisessa teollisuudessa. Jos esimerkiksi tietokoneen käyttöjärjestelmä menestyy, se kerään entistä enemmän sovellusohjelmien kehittäjiä, jotka edelleen omalta osaltaan parantavat käyttöjärjestelmän sopivuutta ja näin ollen markkina-asemaa.
- Metcalfen lain idea on, että kun käyttäjien määrä kasvaa lineraarisesti, kasvaa yksittäisen käyttäjän kokema hyöty tätä nopeammin eli eksponentiaalisesti – käytännössä käyttäjien määrän toisena potenssina. Eksponentiaalinen kasvu käynnistyy niin sanotun Metcalfen polven jälkeen pisteessä, jota kutsutaan kriittiseksi massaksi. Tällöin tapa käyttää tuotetta – tai esimerkiksi tehdä työtä – muuttuu yleensä merkittävästi. Tyypillinen kriittisen massan piste on noin 16-20% penetraation kohdalla.
- Asiakkaateivätostaviidenmillinporia, vaanviidenmillinreikiä.Tuotteenkontekstijasiihenliittyvätarvot.
- Helsingin Sanomien tämän aamun lehtiuudistus“Mediamaailmanmurrosjakuluttajakäyttäytymisenmuuttuminenpakottavatmyösviestimetuudistustentielle. Jokaisentiedotusvälineenpitääyrittäälöytääratkaisu, jollatoimintasovitetaaninternetinaikaan. Mediayhtiöidenpitäämyöspystyäratkaisemaan, kuinkaverkontuomatmahdollisuudetvoidaanmuuttaakannattavaksiliiketoiminnaksi. Sanomalehtiäkustantavienmediayhtiöidentalous on kuitenkinvieläpitkäänratkaisevastiriippuvainenpainetunviestinnänelisanomalehdenkehityksestä.”“Viestintämaailmanmyllerrys on ravistanutviestintenympäriltäloputkinsuojatuntaloudenrakenteista. Sanomalehdetjamuuttiedotusvälineetkilpailevatsisällölläänihmistenajastajarahasta. Kilpailu on kovaa, silläpirstaloituvassaviestintäympäristössä on tekniikankehityksenmyötäyhäenemmänyrittäjiä – myössellaisia, joistaemmevielätiedäoikeastaanmitään.Tässäkilvassamenestyy se, jokaosaayhdistääperinteensäinternetinmuokkaamaanuuteen, avarampaanmaailmaan.”
- Negatiivinen ulkoisvaikutus => esimerkiksi markkinainformaatio, jota on tarkoitus käyttää spekulatiivisiin tarkoituksiin.Ulkoisvaikutus on taloustieteessä kaupankäynnin tai taloudellisen toiminnan vaikutus, joka koskee kolmansia osapuolia, jotka eivät osallistu tehtävään päätökseen.
- Coasenkonjektuuri: Kulumatonta kestokulutushyödykettä myyvän monopolistin tulee jatkuvasti hinnoitella rajakustannuksen perusteella. Edellytyksenä on, että tuote säilyy muuttumattomana. Ratkaisu onkin useimmiten tuotteen jatkuva päivittäminen. Toinen vaihtoehto on, että tuotetta ei myydä, vaan vuokrataan (= lisensointi).
- Päämies–agentti-ongelmalla (myös esimies–alainen-ongelma) tarkoitetaan taloustieteessä tilannetta, jossa päämies palkkaa agentin toimimaan puolestaan epätäydellisen tai epäsymmetrisen informaation vallitessa. Tyypillinen esimerkki on työnantaja, joka ei pysty valvomaan, kuinka paljon tai tehokkaasti työntekijä tekee töitä. Päämies yrittää saada alaisensa toimimaan tahtomallaan tavalla: työskentelemään parhaan kykynsä mukaisesti yrityksen etua ajaen ja ottamaan oikeita riskejä. Yksi ratkaisu on tehdä alaisesta yrityksen omistaja, jolloin tällä on aito kannustin toimia yrityksen parhaaksi. Motivointiongelma voidaan siis yrittää ratkaista tehokkuuspalkkaus- ja voitonjakojärjestelmillä.Bengt Robert Holmström (s. 18. huhtikuuta 1949 Helsinki) on suomalainen ekonomisti, joka on toiminut Massachusetts Institute of Technologyn taloustieteen professorina vuodesta 1994. Hän suoritti kandidaatin tutkinnon Helsingin yliopistossa matematiikasta vuonna 1972, jonka jälkeen hän siirtyi Stanfordin yliopistoon ja väitteli siellä talouden alalta vuonna 1978. Vuodesta 1979 alkaen Holmström on toiminut eri tieteellisissä tehtävissä useissa yhdysvaltalaisissa yliopistoissa.Holmströmin tieteellinen tutkimustyö on keskittynyt työn taloustieteeseen sekä yritysten toimintaan (engl. industrialorganisation). Hänet tunnetaan parhaiten kannusteiden analyysista epäsymmetrisen informaation tilanteissa. Holmströmin väitöskirjassaan esittelemä moraalisen hasardin malli on muodostunut kirjallisuudessa niin sanotuksi benchmark-malliksi. Hän on julkaissut useita artikkeleita taloustieteen arvostetuimmissa julkaisuissa (mm. Econometrica ja American EconomicReview).Akateemisen toimintansa lisäksi Holmström on toiminut useiden suomalaisten yritysten ja yhteisöjen luottamustehtävissä, kuten jäsenenä Nokia Oyj:n ja EVA:n hallituksissa.Holmströmin on arveltu olevan todennäköisin suomalainen taloustieteen Nobelin palkinnon saaja. Syksyllä 2006 Thomson Scientific veikkasi Holmströmiä yhdeksi Nobelin saajaksi
- Olkoon meillä tapaus, jossa Liisa haluaa ostaa itselleen kaskun, jonka hän voisi kertoa esitelmänsä aluksi kongressissa, johon osallistuu taloustieteilijöitä ja runoilijoita. Kaskun olisi siis oltava hauska molempien mielestä. Liisa on valmis maksamaan hyvästä kaskusta 10 euroa ja huonosta kaskusta 1 euron. Jussilla on verkkopalvelu, joka tuottaa varmasti hyvän kaskun perustuen asiakkaan antamiin avainsanoihin. Asiakkaan tulee maksaa kaskusta 10 euroa ennen kuin hän saa tietää, millaisen kaskun kone tuottaa. Kaskun tuotantokustannus on Jussille 7 euroa. Myös Mikolla on verkkopalvelu, joka näyttää aivan samalta kuin Jussin palvelu, mutta joka tuottaa täysin sattumanvaraisia kaskuja. Mikolle aiheutuu kaskun tuottamisesta kustannuksia vain 1 euro.Jos Liisalla on riittävästi tietoa – hän siis tietää, miten Jussin ja Mikon verkkopalvelut poikkeavat toisistaan – hän menee luonnollisestikin Jussin palveluun ja hankkii hyvän kaskun 10 eurolla. Ongelma on kuitenkin siinä, ettei Liisalla ole riittävästi informaatiota. Niinpä hän onkin valmistautunut maksamaan kaskusta keskimäärin 5,50 euroa olettaen, että hyvän ja huonon kaskun saamisen todennäköisyys on sama (tässä siis 50%). Jos markkinoilla on riittävästi Liisoja, keskimääräinen oletushinta (5,50 euroa) muodostuu markkinahinnaksi, joka on vähemmän kuin Jussille aiheutuva tuotantokustannus. Tällaisessa tilanteessa Jussi poistuu markkinoilta, jonne jää vain Mikko. Koska Mikko onnistuu tuottamaan vain huonoja kaskuja, eivät Liisat ole valmis maksamaan niistä edes 5,50 euroa, vaan markkinahinta asettuu yhteen euroon – hintaan, jonka Liisa maksaa huonosta kaskusta. Mikolle on aivan sama, jääkö hän markkinoille vai ei, koska hinnan avulla hän saavuttaa kriittisen pisteen. Mikko jää markkinoille, ja markkinoilla on tarjolla vain huonoja kaskuja – sitruunoita.
- Ei tunneta tuotettavaa määrää.Ei tiedetä, mitä kustannuksia millekin tuotteelle tulisi kohdentaa.
- Koska hintajousto on kaikille normaalihyödykkeille negatiivinen, eli hinnan noustessa kysyntä laskee, käytetään taloustieteellisessä kirjallisuudessa usein hintajouston itseisarvoa, sillä mielenkiinnon kohteena on yleensä nimenomaan jouston suuruus.E=0, täydellisen joustamattomuus. Hinnan muutokset eivät vaikuta kysyntään, ns. pakko saada -tavara tai -palvelu. Kysyntä- ja tarjontateoria ei toimi, koska kysyntäteoria ei toimi.E<1, joustamaton. Hinnan muutos on suhteessa suurempi kuin kysynnän muutos.E=1, yksikköjoustava. Yhden prosentin muutos hinnassa muuttaa kysyntää saman verran.E>1, joustava. Hinnan muutos on suhteessa pienempi kuin kysynnän muutos.E=∞. Täydellinen elastisuus. Mikä tahansa pieni muutos hinnassa aiheuttaa kysynnän laskun nollaan.Giffen hyödyke – Kysyntä kasvaa, kun hinta nousee. Tyypillisesti mahdollisesta Giffenin hyödykkeestä on käytetty esimerkkinä heikkolaatuisia peruselintarvikkeita köyhissä olosuhteissa. Heikkolaatuisten peruselintarvikkeiden hintojen noustessa köyhyydessä elävät eivät voi ostaa kalliimpia elintarvikkeita ruokavalionsa täydentämiseksi, joten he joutuvat ostamaan enemmän halpoja (mutta siis hinnaltaan nousseita) peruselintarvikkeita.Veblenin hyödyke – Kysyntä laskee, kun hinta laske. Määritelmä on teoreettinen, eikä vaadi Veblenin hyödykkeiden oikeasti esiintyvän reaalimaailmassa. Joihinkin "statushyödykkeisiin" voidaan kuitenkin väittää liittyvän Veblenin hyödykkeen tunnuspiirteet, sillä kalliiden autojen, parfyymien, tai vastaavien tuotteiden kysyntä saattaa laskea niiden hinnan laskiessa. Ilmiö johtunee siitä että tällainen hyödyke koostuu suurelta osin statusarvosta, eikä ainoastaan sen materia-arvosta. Jos tällaisen tuotteen hinta laskee, sitä ei voi enää pitää eksklusiivisena, tai sen omistamista vain etuoikeutettujen huvina. Hinta laadun indikaattorina.
- Opiskelu- ja kotikäyttöön tarkoitetut tietokoneohjelmat (esim. Office). Aiemmin kaikki lailliset Office-paketit maksoivat satoja euroja => helppo kopioitavuus aiheutti laajan piratismin. Nyt hinta pudonnut murto-osaan aiemmasta => volyymi monikymmenkertaistunut, rajakustannus noin nolla => huomattava lisätulovirta.