Media & viestintä -lehti täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Oheiseen esitykseen on koottu Tiedotustutkimusta ja Media & viestintää toimittaneiden muisteluita lehden 40-vuotiselta taipaleelta. Kattavammat muistelut löytyvät lehden numerosta 2/2018 osoitteesta journal.fi/mediaviestinta.
2. 1970-LUKU
• Tiedotustutkimus-lehti perustetaan 1978.
• Tiedotustutkimus muuttuu uutiskirjeestä neljästi vuodessa
ilmestyvän journaalin muotoon vuoden 1979 alusta lukien,
keskeinen perustajajäsen oli Jukka Haapasalo.
• Journaalin ensimmäisen toimituksen toimitussihteerinä oli
Ylen toimittaja Juha Kulmanen ja toimittajina Kauko Pietilä
ja Renny Jokelin.
• Alkuvaiheessa lehdellä oli myös toimitusneuvosto, jossa oli
edustajia muun muassa yleisradiosta ja
sanomalehtimiesten liitosta.
3. 1980-LUKU
• Lehti saa uusia vakiopalstoja, kuten Tiede & edistys -lehden Tieteellinen elämä -
palstaa mukaillut Peilillä peilaten.
• Tavoittena oli saada konkreettista, empiiristä tutkimusta lehteen
teoriapainotteisuuden vastapainoksi.
• Journalismikriitiikki on johtava teema, mutta vaikutteita haetaan sekä
historiallisesta/klassisesta tutkimuksesta että uudemmista virtauksista.
• Lehti julkaisee ensimmäisen ”tiedotusopin naistutkimuksen” teemanumeron.
4. 1980-
LUKUPertti Eno Hemánuksen koneella
kirjoitetut ja selkeästi marginaaleihin
korjatut käsikirjoitukset. Taitavaa
käsityötä!
Esa Sirkkunen,
toimitussihteeri 1989-1992
Tiedotustutkimus siirtyi vuonna 1988
”laseraikaan”. Samana vuonna toimitussihteeri
antoi ohjeita lehden ”lerppukätisille avustajille” –
korput, muistitikut ja pilvipalvelut odottivat silloin
vielä tuloaan.
Heikki Luostarinen
toimitussihteeri 1986-1988
Käännöstoiminnalla oli kahtalainen tehtävä:
Yhtäältä sillä paikattiin kotimaisen
artikkelitarjonnan vähyyttä, sillä kenttä oli
ohut ja kapea.
Heikki Hellman,
toimitussihteeri 1984-1985
Lehti painettiin pienessä Metamer-painossa
Tampereella, mutta tekninen valmistus vaati
toimituksen isoa panosta. Koska rahaa tekstien
ladottamiseen ei ollut, toimitus korkeimman
omakätisesti latoi palstat itse taittopohjille.
Työkaluna käytettiin IBM-pallokonetta, kirjasin oli
kavennettu Gothic.
Heikki Hellman,
toimitussihteeri 1984-1985
5. 1990-LUKU• Humanistinen ja muu laadullinen viestinnän tutkimus,
semiotiikka, narratologia, konstruktivismi jne. alkavat saada
jalansijaa.
• Lehti saa uuden ulkoasun vuoden 1992 ensimmäisestä
numerosta alkaen.
• Lehti aloittaa artikkelien referee-käytännön 1994.
• Teemanumeroissa käsitellään tiedotusopin tilaa,
postmodernismia ja ympäristöjournalismia, oppihistoria ja
yleisö/vastaanotto olivat muita käsiteltyjä teemoja. Public
journalism ja kehysanalyysi tekivät tuloaan.
• Kiistanalainen Peilillä peilaten -palsta loppui vuonna 1996.
• Ensimmäinen Journalismikritiikin vuosikirja ilmestyi 1998.
6. 1990
-LUKU
Koko lehden aineisto lähetettiin toimitukselle
arvioitavaksi postitse isoissa ruskeissa
kirjekuorissa. Sivut tulostettiin David Kivisen
lasertulostimella laatupaperille Pispalassa, josta
tulosteet sitten kiikutettiin keskustaan
Cityoffsettiin.
Esa Sirkkunen,
toimitussihteeri 1989-1992
Vuosikerran 1991
kokonaissivumäärä oli ollut
ennätyksellisen suuri. Yli
neljäsataasivuisena se oli
laajempi kuin Sosiologia ja
Politiikka.
Pertti Suhonen,
päätoimittaja 1992-1993
Parhaiten muistiin jäänyttä ovat
taittosessiot Petri Nuutisen
kanssa. Aina oli hienoa seurata,
miten materiaali lopulta taipui
sivuille. Erityisesti kansikuvaa
säädettiin usein pitkäänkin –
koska pyrimme näyttäviin
kansiin.
Pertti Näränen,
toimitussihteeri 1999-2000
Hyvä puoli oli se, että
toimitussihteeri Risto
Kuneliuksella oli toimivat välit
TOY:n puheenjohtajan kanssa,
joten maksuja voitiin vähän
sumplia. Puheenjohtaja oli Risto
Kunelius.
Ullamaija Kivikuru,
päätoimittaja 1994-1996
Lehden mittavat debatit ovat
mielessä. Pertti Hemánuksen
objektiivinen journalismi
vastaan Kauko Pietilän "uusi
journalismi". Tarmo Malmberg
vastaan Veikko Pietilä - siinä
sanottiin toista
"umpisilmäiseksi" ja toinen oli
"puulla päähän lyötynä".
Erkki Karvonen
päätoimittaja 1999-2000
7. Kerran jos toisenkin jouduin anomaan
jatkoaikaa lastenhoitoavulta, kun en
päässytkään kotiin suunnitellussa
aikaraamissa. Useimmiten keskustelut
olivat kyllä innostavia.
Ullamaija Kivikuru,
Päätoimittaja 1994-1996
• Potentiaalisten kirjoittajien
maanittelu ja painostaminen
kuuluivat olennaisesti työn kuvaan.
•
• Esa Sirkkunen,
toimitussihteeri 1989-1992
Yksi lisä juttujen kirjoon oli lehden
loppuun sijoitettu tiivis haastattelu
”Viimeinen sana”. Se annettiin
ajankohtaisille tutkijoille,
journalisteille, järjestöjen edustajille.
Pertti Suhonen,
päätoimittaja 1992-1993
’
Peilillä peilaten’-pakinapalstalla
yritettiin ilkeillä viestintää
liippaaville yhteiskunnallisille
ilmiöille, tällaiset pikkunäppärät
viistoilupalstathan olivat silloin
muotia melkein lehdessä kuin
lehdessä.
Ullamaija Kivikuru,
Päätoimittaja 1994-1996
1990
-LUKU
Kollegoiden teosten arvioiminen viritti
pari pientä pensaspaloa, mutta nekin
sammuivat aika lailla itsestään. Ehkä
oraalla jo tuolloin trendi, jonka moni
tunnustaa nyt paremmin: kun pitää
koko ajan itse julkaista, ei ehdi lukea.
Risto Kunelius,
toimitussihteeri 1993-1996
8. 2000-LUKU
• Vuosituhannen alussa elettiin "digisiirtymää", eli valmistauduttiin
lähitulevaisuudessa koittavaan digitelkkarin ja digiradion aikaan.
• Suomalainen ja kansainvälinen median ja viestinnän tutkimus kasvoi ja
moniarvoistui nopeasti.
• Feministinen mediatutkimus ja sukupuolitietoisuus vahvistuu median ja
viestinnän tutkimuksessa.
• Teemanumeroiden aiheina olivat mm. tosi-tv, kansalaisuus tietoverkoissa,
julkishallinnon viestintä, media ja raha, julkisuusteoria ja kriisiviestintä.
• Keskustelu julkisuudesta ja aktiivisesta julkisosta (public) jatkui. Uusina
teemoina esillä olivat monimediaalisuus, multimodaalisuus ja
interaktiivisuus
• Lehden ulkoasu uudistettiin vuonna 2006.
• 2009 Tiedotustutkimuksen nimi vaihtuu Media & viestinnäksi.
Salli Hakala
” Kansalaisia varten” – Kuinka valtion-
hallinnon viestintää voisi a rvioida?
Hannele Huhtala
Ma x Weberin byrokratia ja kriisiviestintä
Vilma Luoma-Aho
Lupa toimia – julkisorganisaatioiden
sidosryhmäsuhteet
Hanna Rautajoki
Televisiokeskustelun agendan
moraaliset ulottuvuudet
3/ 2006
9. 2000-LUKU
Lehti taitettiin digitaalisesti, mutta
painotiedostot kulkivat rompulla
Matkahuollon kyydissä
kirjapainoon.
Pertti Vehkalahti,
toimitussihteeri 2001-2002
Päällimmäisenä kehityshankkeena meillä
oli tuolloin ulkoasu-uudistus,
joka tuli voimaan 2006. Tavoitteena oli
kirkastaa ja selkeyttää lehden
ilmettä ja tuoda sitä lähemmäs muiden
tieteellisten lehtien ulkoasua.
Tämä taisi herättää mielipiteitä puolin ja
toisin.
Pauliina Lehtonen,
toimitussihteeri 2005-2007
Lehteä tukee parhaiten
tarjoamalla artikkeleita
julkaistavaksi, viittaamalla omiin
ja muiden artikkeleihin
esimerkiksi esiin sosiaalisessa
mediassa ja käyttämällä
julkaisuja osana median ja
viestinnän alan opetusta.
Iiris Ruoho,
päätoimittaja 2003-2004,
2013-2015
Arkiston digitointia vasta
mietittiin, samoin
artikkeleiden verkossa
julkaisemista. Niistä oltiin
tietoisia, mutta tuntuivat
liian suurilta paineilta,
joten printillä mentiin
tuo aika.
Laura Ahva,
toimitussihteeri 2009
Lehden nimen muutos
liittyi kiinteästi osaksi
tieteenalan
itsemäärittelyä,
tiedotusopista siirryttiin
viestintätieteisiin.
Sinikka Torkkola,
Päätoimittaja 2007-2008)
10. 2010-LUKU
• Keskustelu lehden sähköistämisestä ja avoimesta
julkaisemisesta käy kiivaana. Lehti siirtyy open access
-verkkojulkaisuksi 2014.
• Journalismikritiikin vuosikirja ilmestyy viimeistä kertaa 2013.
• Teemanumeroissa käsitellään politiikan viestinnästä,
yleisötutkimuksesta ja totuudenjälkeisestä ajasta.
• Lehti muuttaa Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan
ylläpitämälle journal.fi-sivustolle 2017.
11. 2010-LUKU
Näimme toimituksen roolin nimenomaan
tässä: kotimaisen lehden kehittämisen
tilanteessa, jossa julkaisuja oli alettu
luokitella osana yliopistojen
rahoituspolitiikkaa. Kirjoittajia oli
houkuteltava takaisin ja löydettävä myös
uusia kirjoittajia.
Iiris Ruoho,
päätoimittaja 2003-2004, 2013-2015
Lehden tekemisessä oli kiva
yhdessä tekemisen meininki;
viimeisiä versioita hiottiin usein
yhteistyössä kirjoittajien ja
päätoimittajan kanssa.
Salla-Maaria Laaksonen,
toimitussihteeri 2011-2012
Vuodessa on kaksi kohokohtaa:
ensimmäinen on Media & viestinnän
toimituskunnan vuoden ensimmäinen
live-tapaaminen tammikuussa ja toinen
on syyskuussa, jolloin toimitus
kokoontuu toisen kerran. Mitkään
näiden tapaamisten välillä pidetyt
etäkokoukset tai Moodle-keskustelut
eivät korvaa näitä istuntoja.
Mari Maasilta
päätoimittaja 2016-2018
