Puustotulkintaan vaikuttavat tekijät – puustotulkitsijan näkökulma, Arbonaut Oy, Jussi Peuhkurinen

1. Metsävaratiedon laatupäivät
12.10.2016
Helsinki
Puustotulkintaan vaikuttavat tekijät –
puustotulkitsijan näkökulma
Arbonaut
Jussi Peuhkurinen

2. Esityksen sisältö
1. Lähtöaineistojen merkitys
2. Laadun vaihtelu alueiden, metsiköiden ja tunnusten välillä
3. Menetelmän ominaisuuksia ja miten ne voisi huomioida
aineistoja käytettäessä

3. Lähtöaineistojen merkitys
Lopputulos ei voi olla parempi kuin käytettävistä lähtöaineistoista
saatava informaatio.
Mutta yhdistelemällä aineistoja (viisaasti) voidaan saada parempi
lopputulos kuin hyödyntämällä vain yhtä tietolähdettä.

4. Laadun vaihtelu
•Aineistojen keruun onnistuminen
•Vaikutus koko inventointialueen keskimääräiseen tarkkuustasoon.
•Alueen sisällä voi olla kohtia, joissa systemaattista virhettä.

5. Laadun vaihtelu
•Keskimäärin tarkkuustaso eri puolilla Suomea melko vakio,
mutta on myös ns. helppoja alueita ja vaikeita alueita.
•Helppoja: pääosin yhtä puulajia, pieni vaihtelu alueen sisällä,
”Metsänhoitosuositusten mukaan hoidettuja talousmetsiä”
•Vaikeita: useita puulajeja, paljon vaihtelua, epätasaisia puustoja,
”Korkea biodiversiteetti”

6. Laadun vaihtelu
Pituus tarkin tunnus, melkein ”mitattu”
Läpimitta, ppa ja tilavuus
seuraavaksi tarkimmat,
perustuvat kuitenkin enemmän
tilastolliseen mallinnukseen

7. Laadun vaihtelu
Puulajitieto perustuu vahvasti ilmakuviin
Ikä ja runkoluku ovat
epäluotettavimpia
Ikäennuste saadaan
luotettavimmin käyttämällä joskus
maastossa tehtyä arviota tai tietoa
metsikön perustamisajankohdasta

8. Laadun vaihtelu
Taimikot
• Taimikoissa laserpiirteinen ja puuston väliset korrelaatiot
ovat huomattavasti heikompia kuin varttuneissa
puustoissa
• -> Sama tarkkuus vaatisi moninkertaisen määrän koealoja
taimikoista

9. Ominaisuuksia
Läpimittajakaumien tarkastelu paljastaa menetelmän
ominaisuuksista

10. Kuva: Tapio
Ominaisuuksia
Aineiston pilkkominen osiin
paljastaa menetelmän
ominaisuuksista
• Esimerkiksi
harvennuskohteissa usein
tiheyden aliarvio

11. Ominaisuuksia
Menetelmän
perusyksikkö, jolle
inventointi lasketaan,
on hilaruutu
• Ei ole samantekevää,
miten tieto hilalta
yleistetään kuviolle

12. Yhteenveto
• Menetelmä tuottaa objektiivista pohjatietoa
päätöksentekoon
• Osa tunnuksista on luotettavampia kuin toiset, toisilla
metsiköillä parempi tarkkuus kuin toisilla
• Erityispiirteet kannattaa huomioida soveltaessa
aineistoa omaan käyttöön
• Menetelmää kehitetään koko ajan, tarkkuus paranee
pikkuhiljaa

13. Kiitos