Metsätalous ja kaavoitus 7.11.2018 -tilaisuuden esitys. Kaavoituksen merkitys metsien käyttöön, metsälaki/kemera, Mikko Korhonen

1. Mikko Korhonen
7.11.2018 Laukaa
Kaavoituksen merkitys metsien käyttöön, metsälaki/kemera

2. • Luonnonsuojelulaki
• Vesilaki
• Muinaismuistolaki
• Maankäyttö- ja rakennuslaki
• Ympäristönsuojelulaki
• Metsälaki
• Kestävän metsätalouden rahoituslaki
• Metsätuholaki
Metsän käyttöön vaikuttavia lakeja

3. •Onko metsä/kemera laki alueella voimassa?
•Sisältääkö kaavamerkintä rajoitteita metsätalouden
toimenpiteille?
•Vaaditaanko maisematyölupa?
Metsätalous kaavoitetuilla alueilla

4. Metsätalous kaavoitetuilla alueilla

5. • Metsälakia sovelletaan metsän hoitamiseen ja
käyttämiseen metsätalousmaaksi luettavilla alueilla.
› Lakia ei kuitenkaan sovelleta (Metsälaki 2 §):
› luonnonsuojelulain (1096/1996) nojalla muodostetuilla suojelualueilla
› maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaisessa kaavassa
suojelualueeksi osoitetulla alueella
› asemakaava-alueilla lukuun ottamatta maa- ja metsätalouteen
osoitettuja alueita
› alueilla, joilla on voimassa toimenpiderajoitus asemakaavan
laatimiseksi
› oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella lukuun ottamatta maa- ja
metsätalouteen ja virkistyskäyttöön osoitettuja alueita
› puolustusvoimien ampuma-alueiden maalialueilla
Metsälain soveltamisala

6. • Erikoistapaus: oikeusvaikutteisen yleiskaavan rajauksen sisälle
jäävä ”valkoinen alue”, jolle ei karttamerkinnällä
(kehittämistavoitemerkinnällä) ole osoitettu mitään käyttötarkoitusta
• Metsäkeskuksen tulkinta: myös yleiskaavan valkoisia alueita
koskevalla yleismääräyksellä voidaan osoittaa alueen
käyttötarkoitus metsälaissa tarkoitetulla tavalla – jos maa- ja
metsätaloutta tai virkistyskäyttöä koskevaa yleismääräystäkään ei
ole, metsälaki ei ole voimassa
Metsälain soveltamisala

7. Metsälain soveltamisala

8. • Soveltamisala
› Laissa tarkoitettua rahoitusta voidaan kohdistaa vain niihin metsiin,
jotka kuuluvat metsälain (1093/1996) 2 §:ssä säädettyyn
soveltamisalaan taikka niihin valtioneuvoston periaatepäätökseen
perustuviin yksityisiin luonnonsuojelualueisiin, joiden
rauhoitusmääräysten mukaan rahoitettava toiminta on sallittu.
• Tuen myöntämisen yleiset edellytykset (Kemera 6 §)
› Tuettavien töiden on oltava taloudellisesti ja metsien biologisen
monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta tarkoituksenmukaisia.
Kestävän metsätalouden rahoituslaki
(Kemera)

9. • Kemeran nmh/tvh hakemuksen/ mki:n käsittely kaava-alueella.
Aluevarausmerkinnän perusteella pitäisi pystyä yksiselitteisesti
päättelemään metsä/kemera-lain voimassaolo

10. • Toimenpiteestä ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta
• Metsälain 10 § kohteilla ei metsälain tuomaa suojaa
• Ei metsänuudistamisvelvoitetta
• Ei Kemera-tukia
› Mm. taimikon hoitoon, nuoren metsän hoitoon
› Ympäristötuki
• Kunta (yleiskaavat) ja maakuntaliitto (maakuntakaava) ovat
toimivaltaisia viranomaisia
• Metsätaloutta ja hakkuita ohjataan kuntien päätöksellä
(maisematyölupa, rakennuslupa) tai kaavamerkinnöillä ja päätöksillä
Huom! MRL voimassa aina kaavoitetuilla alueilla, metsälaki ei
Kaavoitetut alueet, joilla metsälaki ei ole
voimassa

11. • Metsälain mukainen metsänkäyttöilmoitus velvollisuus
› Esim. metsänkäytössä huomioitava metsälakikohteet
• Elinympäristöjen käsittelyn yleiset periaatteet ja kielletyt
toimenpiteet
• Kasvatushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite (5 §)
• Uudistushakkuu ja siihen liittyvä uudistamisvelvoite (5a §)
Kaavoitetut alueet, joilla metsälaki on
voimassa

12. • Antaa joustavuutta metsien käsittelyyn kaavojen M- ja V-
alueilla
› Hakkuu voidaan suorittaa kohteen erityisluonteen
edellyttämällä tavalla
› Erityiskohteissa toteutettavat käsittelyalueen toimenpiteet ja
niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa
Maisema Monikäyttö
- Asutuksen lähellä - Ulkoilut- ja virkistysalue
- Rantametsät - Ennallistaminen
- Harjut, muut korkeat paikat -melun, tuulen torjunta yms
Metsälain 5b §: Hakkuu erityiskohteissa

13. Esimerkki yleiskaavasta

14. • Alueiden käyttötarkoitukset on yleiskaavamerkinnöissä
ryhmitelty 11 pääluokkaan, jotka ovat:
› A: Asuminen
› C: Keskustatoiminnot
› P ja KM: Palvelut
› T: Työ ja tuotanto
› V: Virkistys Metsälaki voimassa
› R: Loma-asuminen
› L: Liikenne
› E: Erityisalueet
› S: Suojelu
› M: Maa- ja metsätalous Metsälaki voimassa
› W: Vesialueet
Metsälain soveltamisala

15. Aluevarausmerkinnät Rasteri- ja viivamerkintöjä
Aluevarausmerkinnät, viiva- ja
kohdemerkinnät

16. • M. Maa- ja metsätalousvaltainen alue
› Onko tarpeen merkitä yleiskaavoihin M-alueita, jos niihin ei kohdistu
mitään kaavallista ohjausta? →ohjaus metsälain kautta
• MU. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun
ohjaamistarvetta
› Ongelmia on aiheutunut, koska moni on kokenut MU-alueen
virkistysalueeksi, vaikka se on metsätalousaluetta
› YM:n kaavoitusohjeen mukainen MU-alue ei ole ristiriidassa
metsäalan toimijoiden näkemysten kanssa
• MY. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja
› MY- ja luo-merkintöjä käytetään usein ohjaamaan samaa asiaa
› Kun MY-merkintään sisältyy usein toimenpiderajoitus, joka kieltää avohakkuut,
saattaa rajoitus aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta haittaa, jolloin kunnalle
voi syntyä korvausvelvoite
Kokemuksia kaavamerkinnöistä

17. • Luo. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä
alue
› Luo-merkinnän käyttö on hyvin kirjavaa. Merkintään pitäisi aina
sisältyä kaavamääräys, josta näkyy, millä juridisella perusteella
Luo-merkintää on käytetty. Luo-merkinnän käytöstä tarvitaan
nykyistä selkeämpää ohjeistusta
• S-alkuiset merkinnät
› S-merkinnän käyttö on myös hyvin kirjavaa pois lukien SM-
merkintä. Merkintään pitäisi aina sisältyä kaavamääräys, josta
näkyy, millä juridisella perusteella S-merkintää on käytetty
Kokemuksia kaavamerkinnöistä

18. • V. Virkistysalue on puistojen, urheilu- ulkoilu- ja uimaranta-alueiden sekä
muiden vastaavien alueiden yleisnimitys.
› Sen pääkäyttötarkoitus on ulkoilu ja virkistys
› Milloin kunta voi määrätä, että yksityisen metsänomistajan maa-alueen
pääkäyttötarkoitus on ulkoilu ja virkistys?
› Kunnalla voi aiheutua lunastusvelvollisuus
Kokemuksia kaavamerkinnöistä

19. • Käytännössä yleiskaavojen vaikutukset metsätalouteen ja muihin
metsien käyttömuotoihin riippuvat pitkälti siitä, miten kunnat
käyttävät kaavoitusta koskevaa harkintavaltaansa
• Kaavojen joustavat laatimissäännöt sallivat sekä erilaisten
olosuhteiden huomioon ottamisen että maankäytöllisten
tavoitteiden painottamisen monilla tavoilla kaavoissa
› kaavoituksen rooli metsäalueiden käytön ohjauksessa vaihtelee suuresti
kunnittain
• Metsäalan toimijoille on tärkeää, että tunnistetaan MRL:n,
metsälain ja muiden säädösten ”työnjako”
› Pyrittävä välttämään kaavoituksesta MRL:n ja Metsälain päällekkäistä
ohjausta tai säätelyä
• Kaava-aineistot kattavasti sähköiseen muotoon ja toimijoiden
käyttöön mahdollisimman pian (ulkorajat+sisältö)
Metsätalouden ja kaavoituksen
yhteensovittaminen

20. Kiitos
• ASIAKKAAT – HENKILÖSTÖ – KUMPPANIT – YHTEISKUNTA
www.metsäkeskus.fi | www.metsään.fi
www.twitter.com/metsakeskus | www.facebook.com/suomenmetsakeskus