Uusia tuotteita metsästä (UUTU) -hankkeen loppuseminaari 26.11.2019

1. Metsämittarin hyödyntäminen
Alueellisen metsäohjelman (AMO)
laadinnassa
Uusia tuotteita metsästä (UUTU) -hankkeen loppuseminaari
26.11.2019
Jyrki Haataja
aluekehityksen johtava asiantuntija

2. AMO-vastaavat ja
maakunnalliset metsäneuvostot

3. https://www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat
AMO-alueet ja metsäneuvostot
Pohjoinen palvelualue (aj. Arto Sorri)
Kainuu: Tuomo Mikkonen
Pohjois-Pohjanmaa: Eeva-Liisa Repo
Lappi: Ulla Huusko
Itäinen palvelualue (aj. Helena Reiman)
Keski-Suomi: Seija Tiitinen-Salmela
Pohjois-Savo: Seppo Niskanen
Pohjois-Karjala: Leena Leskinen
Läntinen palvelualue (aj. Helena Herttuainen)
Lounais-Suomi (V-S, SK): Tapio Nummi
Pirkanmaa: Ari Lähteenmäki
Etelä- ja Keski-Pohjanmaa: Yrjö Ylkänen
Kaakkoinen palvelualue (aj. Antti Heikkilä)
Kaakkois-Suomi (KL, E-K): Jouni Väkevä
Etelä-Savo: Antti Heikkilä
Eteläinen palvelualue (aj. Karen Wik-Portin)
Österbotten – Pohjanmaa: Mårten Lövdahl
Häme (P-H, K-H): Jouni Rantala
Uusimaa: Juha Niskanen

4. Tavoitteet valmistelulle

5. AMO: MMM ohje
Tulostavoite:
Metsäkeskus koordinoi alueellisten metsäohjelmien valmistelua siten, että
ne muodostavat valtakunnan tasolla kokonaisuuden, joka säädöksissä
määriteltyjen sisältötavoitteiden lisäksi mahdollisimman monipuolisesti
toteuttaa päivitetyn Kansallisen metsästrategian keskeisenä päämääränä
olevan kokonaiskestävyyden tavoitteen toteutumista hallitusohjelman
painotukset huomioon ottaen.
SMK AMO-valmistelun tavoite:
Metsissä toimitaan kokonaiskestävästi ja moniarvoisesti
Se takaa toiminnan hyväksyttävyyden
Metsät ovat osa ratkaisua, ei se varsinainen ongelma

6. RAKENNE

7. AMOn sisältö 2021-2025
0. Yhteenveto
1. Johdanto (JH, AN, SL)
Ohjelman tausta ja tarve
Lakiperusta
Toiminnallinen tarve
Miten ohjelma on valmisteltu ja miten sitä toteutetaan
Haastetaan kaikki yhteistyössä toteuttamaan ohjelmaa
2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja
tulevaisuuskuvat
Toimintaympäristön kuvaus yleisesti (KMS_2025 + JH valmistelee
valtakunnallisesti)
KMSn ja SMKn visiot, missiot ja strategiset linjaukset. (JH)
valtakunnallisesti)
Alueen toimintaympäristön kuvaus (AMO-vastaava + metsäneuvosto)
Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin, maakuntastrategiaan,
rahoitusohjelmat ym. (AMO-vastaava + metsäneuvosto)
3. Ohjelman tavoitetila ja strategiset linjaukset
Alue valmistelee oman tavoitetilan, joka vastaa kysymyksiin:
Millainen on toivottava, tavoiteltava ja mahdollinen tulevaisuus?
Millä strategialla sinne pyritään?
Millä toimenpiteillä sinne päästään?
4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet
Metsätieto ja alustatalous (läpileikkaava)
Metsäalan vuorovaikutus ja viestintä (läpileikkaava)
Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito
Talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus
Ilmastokestävä metsätalous
Metsätieto ja metsien saavutettavuus
Uudet puupohjaiset tuotteet
Luontomatkailu, luonnontuoteala ja luontoon perustuvat muut palvelut
Osaaminen ja koulutus (läpileikkaava)
Kansainvälinen metsäpolitiikka ja EU-vaikuttaminen
5. Ohjelman toimeenpano
Toimeenpanosuunnitelma
Toimintamalli (työryhmät, aikataulut, vuosisuunnittelu)
Vastuut
6. Ohjelman seuranta
Digi-AMOn ylläpito (Digi-AMO –vastaava, alueen AMO-vastaava)
Toimintaympäristön seuranta (Seppo L.)
Toimenpiteiden ja vaikuttavuuden seuranta ( Metsäneuvosto)
Analyysit, tarvittavien muutosten teko, ohjelman ajantasasitus
(Metsäneuvosto)
7. Ohjelman vaikutukset
Ohjelman toimeenpanon vaikutukset kokonaiskestävyyden näkökulmista
(Taloudellinen , Ekologinen, Sosiaalinen, Kulttuurinen näkökulma)

8. KMS 2025, strategiset hankkeet

9. AIKATAULU

11. Valmisteluryhmät

12. ALUEELLISET METSÄNEUVOSTOT (vastaavat ja hyväksyvät)
Valmisteluryhmät:
+ WOOD
+ NONWOOD
+ ENIVIRONMENT
› .. kuten edelliselläkin kerralla
› (suom. Metsä, Metsän muut tuotteet, Ympäristö)
› Ryhmiin mukaan teeman mukaiset jäsenet (<10 kpl) eri sidosryhmistä +
Metsäkeskuksen asiantuntijoita
› Ilmastonmuutoksen hillintä läpileikkaavana teemana mukana kaikkien
työryhmien työssä
› Taloudellinen, ympäristöllinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
soveltuvin osin
AMOn valmisteluryhmät

13. VERKOSSA

14. ALUEELLISET METSÄOHJELMAT 2021–2025
Valmistelusivun linkki:
https://www.metsakeskus.fi/alueelliset-metsaohjelmat-2021-2025
Twitterissä: #metsäohjelma, #skogsprogrammen
Verkossa…

15. METSÄMITTARI + AMO?

16. Metsämittari-työkalu
”Metsien monitavoitteinen käyttö on tasapainoilua eri hyötyjen välillä.
• Miten tuotetaan puuta sekä turvataan monimuotoisuutta?
• Miten kasvatetaan hiilinieluja ja parannetaan marjasatoja?
• Mitä metsänomistaja metsien monitavoitteisesta käytöstä hyötyy?”
Metsämittari-työkalu ilmaisee metsien käytön vaikutuksia
ekosysteemipalveluihin, eli metsien käytön yhtäaikaisista vaikutuksista
puuntuotantoon, monimuotoisuuteen, hiilinieluun ja marjasatoihin.
https://metsamittari.azurewebsites.net/
Tuloksia on arvioitu Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin ja niitä hyödynnetään
mm. alueellisten metsäohjelmien päivityksessä.
(Lähde:https://www.lyyti.fi/reg/Uusia_tuotteita_metsasta_UUTU_hankkeen_loppuseminaari_Kuinka_puun_k
aytto_ekosysteemipalvelut_ja_monimuotoisuus_saadaan_samaan_pakettiin_2758 )

17. Hakkuut ja talous
Ainespuukertymä
Männyn ainespuukertymä
Kuusen ainespuukertymä
Koivun ainespuukertymä
Muun lehtipuun ainespuukertymä
Tukkikertymä
Kuitupuukertymä
Energiapuukertymä
Kokonaishakkuuala
Harvennushakkuuala
Uudistushakkuuala
Avohakkuuala
Luontainen uud. ala
Ylispuiden poistoala
Nettotulot kantohinnoin
Tuottoarvo 4%
Monimuotoisuus
Vanhojen metsien pinta-ala
Mustikan peittävyys
Puolukan peittävyys
Heinien peittävyys
Ruohojen peittävyys
Kanervan peittävyys
Jäkälien peittävyys
Uusi lahopuu
Keruutuotteet
Mustikkasato
Puolukkasato
Hiili
Hiilivarasto
Hiilinielu
Puuston kehitys
Kokonaistilavuus
Männyn tilavuus
Kuusen tilavuus
Koivun tilavuus
Muun lehtipuun tilavuus
Kasvu
Männyn kasvu
Kuusen kasvu
Koivun kasvu
Muun lehtipuun kasvu
Biomassa
Luonnonpoistuma

18. Metsäohjelmien seurantamittarit
Teemoittain
1. Resurssitehokas ja kestävä metsänhoito
2. Talousmetsien luonnonhoito ja metsäluonnon monimuotoisuus
3. Ilmastoviisas metsätalous - hiilitaseet, hakkuut ja käyttö
4. Metsätiet ja metsien saavutettavuus
5. Uudet puupohjaiset tuotteet
6. Luontomatkailu, luonnontuoteala ja luontoon perustuvat muut
palvelut
7. Osaaminen ja koulutus

19. Hakkuut ja talous
Ainespuukertymä
Männyn ainespuukertymä
Kuusen ainespuukertymä
Koivun ainespuukertymä
Muun lehtipuun ainespuukertymä
Tukkikertymä
Kuitupuukertymä
Energiapuukertymä
Kokonaishakkuuala
Harvennushakkuuala
Uudistushakkuuala
Avohakkuuala
Luontainen uud. ala
Ylispuiden poistoala
Nettotulot kantohinnoin
Tuottoarvo 4%
Monimuotoisuus
Vanhojen metsien pinta-ala
Mustikan peittävyys
Puolukan peittävyys
Heinien peittävyys
Ruohojen peittävyys
Kanervan peittävyys
Jäkälien peittävyys
Uusi lahopuu
Keruutuotteet
Mustikkasato
Puolukkasato
Hiili
Hiilivarasto
Hiilinielu
Puuston kehitys
Kokonaistilavuus
Männyn tilavuus
Kuusen tilavuus
Koivun tilavuus
Muun lehtipuun tilavuus
Kasvu
Männyn kasvu
Kuusen kasvu
Koivun kasvu
Muun lehtipuun kasvu
Biomassa
Luonnonpoistuma

20. Skenaariot
• Npv 4%
• Suurin kestävä
• Nykyisten hakkuiden taso
• Nykyisten hakkuiden taso (1%)
• Lievä lisäys nykytasoon
• Merkittävä lisäys nykytasoon
• Äärevät muutokset kaudelle 1
• Äärevät muutokset kausille 1-3
Ajanjaksot
• 2015-2024
• 2025-2034
• 2035-2044

21. Npv 4%
Laskelma määrittää lähiajan suurimman taloudellisesti tehokkaan
hakkuumahdollisuuden laskelmakorkokannan ollessa 4 %. Laskelma tuottaa
siis 4 %:n tuottovaatimuksella nettotuottojen nykyarvoa maksimoiden
suurimman välittömästi hakattavissa olevan aines- ja energiapuun
hakkuukertymän. Laskelmassa kaikki metsänkäsittelysuositusten mukaiset
hakkuukypsät puustot, jotka eivät täytä kasvatuksen tuottovaatimusta,
hakataan ilman toiminnan kestävyys- ja lopputilan puustovaatimuksia.

22. Suurin kestävä
Suurimman kestävän aines- ja energiapuun hakkuukertymän mukainen laskelma
määrittää hakkuiden ylärajan silloin, kun metsätalouden kestävyyttä pidetään
tavoiteltavana. Suurin jatkuvasti hakattavissa oleva taloudellinen ja
puuntuotannollinen kestävyys ajatellaan toteutuvan, kun laskelmakausittaiset (ts.
ajanjaksoittaiset) nettotulot ja aines- ja energiapuun kokonaishakkuukertymät
pysyvät vähintään edellisen laskelmakauden tasolla, tukkipuukertymä säilyy
koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen laskelmakauden tasolla, puuston
tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna on laskelma-ajan lopussa
vähintään alkuhetken tasolla ja kun nettotulojen nykyarvo maksimoituu em.
rajoitteiden vallitessa neljän prosentin korkokannalla. Laskelmassa ei rajoiteta
kasvun ja poistuman suhdetta, metsien ikäluokkarakennetta tai
uudistushakkuiden määrää eikä puulajeittaista kestävyyttä edellytetä.
Energiapuukertymä voi vapaasti koostua rangasta, hakkuutähteestä ja
kannoista.

23. Nykyisten hakkuiden taso
Laskelma kuvaa metsävarojen kehittymistä, jos aines- ja energiapuun hakkuita
jatketaan viime vuosien keskimääräisellä tasolla. Laskelmassa maksimoidaan
nettotulojen nykyarvoa 4 % korkokannalla siten, että hakkuumäärät vastaavat
ainespuun ja energiarunkopuun osalta vuosina 2015-2017 maakuntien alueilla
keskimäärin toteutuneita puutavaralajeittaisia hakkuukertymiä sekä muun
energiapuun kuin runkopuun osalta maakuntien alueilla vuosina 2015–2017
keskimäärin toteutuneita käyttömääriä (stat.luke.fi/metsa, haettu 1.7.2018).
Ainespuukertymä sisältää markkinahakkuiden tukki- ja kuitukertymän sekä
piensahojen sahaaman puun. Energiapuu koostuu metsähakkeesta ja
kotitalouksien käyttämästä polttopuusta. Rajoitteille on sallittu +-0,5 % vaihtelu
toteutuneeseen kertymä-/käyttötasoon verrattuna. Laskelmassa otetaan lisäksi
huomioon vuosien 2015-17 keskimääräiset kasvatus- ja uudistushakkuupinta-
alat metsänkäyttöilmoitusten mukaisissa suhteissa (stat.luke.fi/metsa, haettu
1.4.2019). Hakkuiden määrää tai laatua ei ole rajoitettu laskennassa
läpimittaluokkien, eikä kasvupaikkojen osalta. Jos ainespuun puulajeittaista
kokonaiskertymää ei saavutettu toteutuneella puutavaralajijakaumalla,
tukkipuukertymää joustettiin kunnes kokonaiskertymä toteutui.

24. Nykyisten hakkuiden taso (1%)
Laskelma vastaa skenaariota 'Nykyisten hakkuiden taso' tehtynä 1 %:n
korkokannalla. Laskelmassa maksimoidaan siis nettotulojen nykyarvoa 1 %
korkokannalla siten, että hakkuumäärät vastaavat ainespuun ja
energiarunkopuun osalta vuosina 2015-2017 maakuntien alueilla keskimäärin
toteutuneita puutavaralajeittaisia hakkuukertymiä sekä muun energiapuun
kuin runkopuun osalta maakuntien alueilla vuosina 2015–2017 keskimäärin
toteutuneita käyttömääriä. Laskelmassa otetaan lisäksi huomioon vuosien
2015-17 keskimääräiset kasvatus- ja uudistushakkuupinta-alat
metsänkäyttöilmoitusten mukaisissa suhteissa. Katso tarkemmin skenaarion
'Nykyisten hakkuiden taso' kuvaus.

25. Lievä lisäys nykytasoon
Laskelmassa maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa 4 %:n korkokannalla siten, että kasvatus- ja
uudistushakkuupinta-aloja lisätään laskelmakausittain lievästi nykytasosta. Hakkuupinta-alojen
lisäykset laskelmakaudella 1 (ts. ajanjaksolla 2015-24) tehdään suhteessa skenaarion ’Nykyisten
hakkuiden taso’ mukaiseen hakkuiden nykytasoon sekä laskelmakausilla 2 ja 3 (ts. ajanjaksoilla
2025-34 ja 2035-44) suhteessa edellisen laskelmakauden hakkuiden tasoon.
Kasvatus- ja uudistushakkuiden pinta-alojen oletettiin muuttuvan prosentuaalisesti kullakin
laskelmakaudella seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella kasvatushakkuut +5 %,
luontaiset uudistushakkuut +1 % ja avohakkuut +1 % ja Lapin maakunnan alueella kasvatushakkuut
+2,5 %, luontaiset uudistushakkuut +1 % ja avohakkuut -1 %. Energiapuun kokonaiskertymän
oletetaan lisääntyvän laskelmakausittain nykytasosta (eli vuosien 2015-17 keskimääräisestä
energiapuun kokonaiskertymästä) samassa suhteessa kuin hakkuiden kokonaispinta-ala kasvaa
suhteellisesti kullakin laskelmakaudella.
Laskelmassa lisäksi oletetaan, että metsämaan pinta-ala rajoitetussa puuntuotannossa ja
puuntuotannon ulkopuolella kasvaa laskelmakausittain (ts. laskelmakauden 1 osalta nykytasosta tai
laskelmakausien 2 ja 3 osalta edellisen laskelmakauden tasosta). Rajoitetun puuntuotannon
metsämaan pinta-alan oletetaan lisääntyvän laskelmakausittain 1 % Pohjois-Pohjanmaalla ja 2,5 %
Lapissa. Vastaavasti puuntuotannon ulkopuolisen metsämaan alan oletetaan kasvavan
laskelmakausittain 1 % sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapissa.

26. Merkittävä lisäys nykytasoon
Laskelmassa maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa 4 %:n korkokannalla siten, että kasvatus- ja
uudistushakkuupinta-aloja lisätään laskelmakausittain merkittävästi nykytasosta. Hakkuupinta-alojen
lisäykset laskelmakaudella 1 (ts. ajanjaksolla 2015-24) tehdään suhteessa skenaarion ’Nykyisten
hakkuiden taso’ mukaiseen hakkuiden nykytasoon sekä laskelmakausilla 2 ja 3 (ts. ajanjaksoilla 2025-
34 ja 2035-44) suhteessa edellisen laskelmakauden hakkuiden tasoon
Kasvatus- ja uudistushakkuiden pinta-alojen oletettiin muuttuvan prosentuaalisesti kullakin
laskelmakaudella seuraavasti: Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella kasvatushakkuut +10 %,
luontaiset uudistushakkuut +5 % ja avohakkuut +5 % ja Lapin maakunnan alueella kasvatushakkuut
+7,5 %, luontaiset uudistushakkuut +5 % ja avohakkuut -5 %. Energiapuun kokonaiskertymän
oletetaan lisääntyvän laskelmakausittain nykytasosta (eli vuosien 2015-17 keskimääräisestä
energiapuun kokonaiskertymästä) samassa suhteessa kuin hakkuiden kokonaispinta-ala kasvaa
suhteellisesti kullakin laskelmakaudella. Energiapuun kokonaiskertymän oletetaan lisääntyvän
laskelmakausittain nykytasosta (eli vuosien 2015-17 keskimääräisestä energiapuun
kokonaiskertymästä) samassa suhteessa kuin hakkuiden kokonaispinta-ala kasvaa suhteellisesti
kullakin laskelmakaudella.
Laskelmassa lisäksi oletetaan, että metsämaan pinta-ala rajoitetussa puuntuotannossa ja
puuntuotannon ulkopuolella kasvaa laskelmakausittain (ts. laskelmakauden 1 osalta nykytasosta tai
laskelmakausien 2 ja 3 osalta edellisen laskelmakauden tasosta). Rajoitetun puuntuotannon
metsämaan pinta-alan oletetaan lisääntyvän laskelmakausittain 1 % Pohjois-Pohjanmaalla ja 2,5 %
Lapissa. Vastaavasti puuntuotannon ulkopuolisen metsämaan alan oletetaan kasvavan
laskelmakausittain 1 % sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapissa.

27. Äärevät muutokset kaudelle 1
Laskelmassa maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa 4 %:n korkokannalla siten, että
luontaisen uudistushakkuiden ja avohakkuiden pinta-alat laskelmakaudella 1 (ts.
ajanjaksolla 2015-24) pienenevät kumpikin 30 % nykytasosta (eli skenaarion ’Nykyisten
hakkuiden taso’ mukaisen laskelman tasosta) ja tämä vähennys korvautuu
uudistuskypsien metsien kasvatushakkuiden vastaavan suuruisella pinta-alan lisäyksellä
(Pohjois-Pohjanmaa +10,1 % ja Lappi +11,2%). Kasvatushakkuiden pinta-alan lisäys on
laskennallinen ja vastaa uudistushakkuiden pinta-alan vähennystä.
Kasvatus- ja uudistushakkuiden kokonaispinta-alat laskelmakausilla 2 ja 3 (ts.
ajanjaksoilla 2025-34 ja 2035-44) eivät muutu laskelmakauden 1 tasosta. Hakkuiden
kokonaispinta-alojen ja energiapuun kokonaiskertymien laskelmakausien 1-3 aikana
oletetaan pysyvän nykytasolla.
Laskelmassa lisäksi oletetaan, että metsämaan pinta-ala rajoitetussa puuntuotannossa ja
puuntuotannon ulkopuolella kasvaa laskelmakausittain (ts. laskelmakauden 1 osalta
nykytasosta tai laskelmakausien 2 ja 3 osalta edellisen laskelmakauden tasosta).
Rajoitetun puuntuotannon metsämaan pinta-alan oletetaan lisääntyvän laskelmakausittain
1 % Pohjois-Pohjanmaalla ja 2,5 % Lapissa. Vastaavasti puuntuotannon ulkopuolisen
metsämaan alan oletetaan kasvavan laskelmakausittain 1 % sekä Pohjois-Pohjanmaalla
että Lapissa.

28. Äärevät muutokset kausille 1-3
Laskelmassa maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa 4 %:n korkokannalla siten, että luontaisten
uudistushakkuiden ja avohakkuiden pinta-alat laskelmakaudella 1 (ts. ajanjaksolla 2015-24)
kummatkin pienenevät 30 % nykytasosta (eli skenaarion ’Nykyisten hakkuiden taso’ mukaisen
laskelman tasosta) ja tämä vähennys korvautuu uudistuskypsien metsien kasvatushakkuiden
vastaavan suuruisella pinta-alan lisäyksellä.
Luontaisten uudistushakkuiden ja avohakkuiden pinta-alat laskelmakausilla 2 ja 3 (ts. ajanjaksoilla
2025-34 ja 2035-44) pienenevät kumpikin 30 % edellisen laskelmakauden tasosta ja korvautuvat
vastaavalla pinta-alalla uudistuskypsien metsien kasvatushakkuita (laskelmakausi 1 / 2 / 3: Pohjois-
Pohjanmaa +10,1 % / +6,4% / +4,2 % ja Lappi +11,2% / +7,1 % / +4,2 %). Kasvatushakkuiden pinta-
alan lisäys on laskennallinen ja vastaa uudistushakkuiden pinta-alan vähennystä. Hakkuiden
kokonaispinta-alojen ja energiapuun kokonaiskertymien laskelmakausien 1-3 aikana oletetaan
pysyvän nykytasolla.
Laskelmassa lisäksi oletetaan, että metsämaan pinta-ala rajoitetussa puuntuotannossa ja
puuntuotannon ulkopuolella kasvaa laskelmakausittain (ts. laskelmakauden 1 osalta nykytasosta tai
laskelmakausien 2 ja 3 osalta edellisen laskelmakauden tasosta). Rajoitetun puuntuotannon
metsämaan pinta-alan oletetaan lisääntyvän laskelmakausittain 1 % Pohjois-Pohjanmaalla ja 2,5 %
Lapissa. Vastaavasti puuntuotannon ulkopuolisen metsämaan alan oletetaan kasvavan
laskelmakausittain 1 % sekä Pohjois-Pohjanmaalla että Lapissa.

34. METSÄMITTARI + AMO
• SKENAARIOT
› Skenaariotarkastelu tuottaa tietoa skenaarioiden vaikutuksista
ja niiden eroista – saadaanko tuloksena, mitä AMOssa halutaan?
› Tukevat päätöksentekoa – erityisesti ei-toivottujen vaikutusten
välttäminen tai niiden vähentäminen AMO-toimenpitein
› Kiinnostavaa tietoa erityisesti ”uusista” muuttujista (marjat, hiili)
ja mahdollisista uusista ekosysteemipalveluista (hiilensidonta-
palvelut)
• KEHITTÄMISEHDOTUKSIA
› Dynaaminen malli – omat skenaariot laskentaan
tai jonkun muuttujan muutoksen vaikutusten laskentaa
› Hiilensidonta uutena tulonlähteenä – tila-arvio
› m3 ja € -vaikutukset näkyviin => eri tuotteiden ja palvelujen
osuus metsänomistajan tulonmuodostuksesta (€/ha/v)
› AMO – kaikki maakunnat laskentaan mukaan
Monimuotoisuus
Vanhojen metsien pinta-ala
Mustikan peittävyys
Puolukan peittävyys
Heinien peittävyys
Ruohojen peittävyys
Kanervan peittävyys
Jäkälien peittävyys
Uusi lahopuu
Keruutuotteet
Mustikkasato
Puolukkasato
Hiili
Hiilivarasto
Hiilinielu

35. KIITOS