Environmental benefits of re-usable food packaging
Kaalin ja porkkanan tuholaistarkkailu ja tulokset, Tuononen, Marja
1. TULOKSIA KAALIKASVIEN JA
PORKKANAN UUSISTA TUHOLAISTEN
TARKKAILUMENETELMISTÄ
Uusia menetelmiä kasvintuhoojien tarkkailuun ja hallintaan
Webinaari 21.1.2021
Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
UUSIA MENETELMIÄ
KASVINTUHOOJIEN TARKKAILUUN JA
HALLINTAAN –WEBINAARI 21.1.2021
2
9.30 Tilaisuuden avaus
Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
9.45 Lanttusääski – tulokastuhooja,
Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi
10.00 Kaalikasvien ja porkkanan tuholaisten tarkkailumenetelmät,
Michaela Kontu, ProAgria Länsi-Suomi
10.30
10.50
Tuloksia kaalikasvien ja porkkanan uusista tarkkailumenetelmistä
Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
Tauko
11.00 Olosuhteiden vaikutus porkkanakemppivioitukseen ja
Liberibakteerin esiintymiseen, Anne Nissinen, Luke
11.15 Pajunkuori perunaruton torjunnassa,
Marika Rastas, Luke
11.45 Keskustelua ja loppuyhteenveto,
Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
12.00
Tilaisuus päättyy
Kuva: Marja Tuononen
Tuholaistarkkailulla on pitkät perinteet Satakunnassa,
Varsinais-Suomessa ja Hämeessä
MTT:n Hämeen tutkimusasemalla Pälkäneellä tarkkailua on alettu kokeilla vuodesta 1993
lähtien
Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa on aloitettu systemaattinen tarkkailu vuonna 1997 MTT:n ja
ProAgria Satakunnan yhteishankkeena
tarkkailussa oli lähinnä porkkana, lanttu ja kaalit
Hämeessä maksullinen tarkkailu alkoi vuonna 2000
Osa tiloista on ollut mukana alusta lähtien
2007 – 2014 tarkkailu oli ympäristökorvauksen piirissä, joten tarkkailuun tulivat em.
Lisäksi mm. sipulit, punajuuri, mansikka, vadelma, herukat, karviainen, herne, kumina
Tarkkailua on tehty viljelijöiden torjuntapäätösten tueksi ja turhien ruiskutusten
välttämiseksi
Tuloksia on hyödynnetty mm. porkkana- ja kaalikärpäsen lentoennustemallien ylläpidossa
Uudessa kasvinsuojelulaissa on vuodesta 2014 MMM:n asetus integroidun
kasvinsuojelunperiaatteista, joka velvoittaa viljelijöitä mm. tekemään tarkkailua
torjuntapäätöksien tueksi
3
Kuva: Irmeli Pihala
LANTTUSÄÄSKI-
TULOKSET 2020
Kuvat: Cornellin yliopisto, Kallela M., Tuononen Marja
30.5.2018 Eura
2. Lanttusääsken seuranta Satakunnassa ja V-Suomessa
Lanttusääsken feromoniansoja yhteensä 16 kpl 27.4. – 20.7.20
• Uusikaupunki, kukkakaali 2 kpl, Hollanti
• Eura, puna- ja valkokaali 5 kpl, Saksa ja Puola
• Eura, luomuvalkokaali, 1 kpl, Saksa
• Eura, valkokaali, 1 kpl, Saksa
• Eurajoki, valkokaali, 2 kpl, Saksa
• Säkylä, valkokaali, 2 kpl ja parsakaali 1 kpl, Saksa
• Huittinen, valkokaali 2 kpl, Saksa
5
Kuvat: Marja Tuononen
KUNTA ALKUPERÄMAA KASVI 23 24 25 26 27 28 29 30
UUSIKAUPUNKI HOLLANTI KUKKAKAALI 1 ? 0 0 0 0 - - -
UUSIKAUPUNKI HOLLANTI KUKKAKAALI 1 ? 0 1 ? 0 0 0 0 -
EURAJOKI 1 SAKSA KAALI 0 1 ? 25 ? 1 ? 0 0 0 -
EURAJOKI 2 SAKSA KAALI 0 0 2 ? 0 0 0 1 ? -
EURA 1 SAKSA PUNAKAALI 0 1 ? 0 0 1 ? 1? 0 -
EURA 2 SAKSA VALKOKAALI 0 1 ? 0 0 0 0 0 -
EURA 3 SAKSA KAALI 0 1 ? 0 0 0 0 0 0
EURA 4 PUOLA KAALI 0 1 ? 0 0 0 0 0 2 ?
EURA 5 KAALI 0 0 0 0 0 - - -
HUITTINEN 1 SAKSA KAALI 0 0 1 ? 0 0 0 1 ? 1 ?
HUITTINEN 2 SAKSA KAALI 0 0 2 ? 1 ? 0 0 0 -
SÄKYLÄ 1 SAKSA KAALI 0 0 8 ? 0 0 0 0 0
SÄKYLÄ 2 SAKSA KAALI 0 0 2 ? 0 0 0 0 -
SÄKYLÄ 3 SAKSA PARSAKAALI 0 1 ? 0 0 0 0 0 -
EURA (LM) SAKSA LUOMUKAALI - 0 0 0 1 ? 5 ? -
EURA SAKSA VALKOKAALI 0 0 0 0 0 0 2 ? 1 ?
LANTTUSÄÄSKIMÄÄRÄT 2020 SATAKUNTA JA V-SUOMI
6
Kuvia kesältä 2020
7
LANTTUSÄÄSKEN
ELINKIERTO –MILLOIN
TARKKAILU ?
Lanttusääsken elinkierto on nopea, joten se voi tehdä
Euroopassa 3-5 sukupolvea kasvukaudessa,
Meillä lanttusääski todennäköisesti tulee tuontitaimien
mukana, joten on syytä seurata tilannetta
Tarkkailu on aloitettava heti alkuvaiheessa, sillä eniten
tuhoa tulee juuri lehtien kehitysvaiheessa ja toisaalta
myös pään/kukinnon kehittyessä
Tarkkailun voi lopettaa kun kukinto/pää muodostuu,
sillä silloin ei ole enää vioitusriskiä
Torjuntakynnys ylittyy kun viikossa löytyy 10
koirassääskeä pyydyksestä.
http://web.entomology.cornell.edu/shelton/swede-midge/images/BIO/LifeCycle1.jpg