1. ARP:stä Androidiin
puhelin tielläliikkujan apuna ennen ja nyt
26.8.2014
Mobilia-säätiö
Lauri Ronkainen
TUTKIMUSRAPORTTI
TAKO pooli 5
Nykydokumentointi 2014
”Se ei ole enää pelkkä puhelin”
kohtaamisia mobiiliteknologian
tuotannon ja käyttökulttuurin äärellä

2. Sisällys
Johdanto...............................................................................................................................................1
Matkapuhelimen esiasteet: ula-radio ja la-puhelin.............................................................................2
Matkapuhelinverkot tulevat: ARP, NMT ja GSM .................................................................................5
Älypuhelimet......................................................................................................................................11
Kännykät liikenteessä 2014................................................................................................................14
Pohdintaa...........................................................................................................................................18
Lähteet ja tutkimuskirjallisuus ...........................................................................................................20
Liitteet ................................................................................................................................................24

3. 1
Johdanto
Matkapuhelimet ovat tulleet osaksi suomalaisten arkea. Vuonna 2011 96 prosenttia suomalaisista
omisti kännykän.1
Puhelinten tekniset ominaisuudet sekä verkon kattavuus ovat parantuneet
vuosien varrella. Myös hintakehitys on ollut huikeaa: vuonna 1992 Mobira Cityman 2000 (Nokia
1011, joka sai myös lempinimen Ringa) maksoi 8250 markkaa eli noin 1850 euroa.2
Vuonna 2014
kalleimmatkin älypuhelimet ovat noin 600 euron hintaisia ja halvimman peruspuhelimen saa 25
eurolla. Samalla myös puheluiden hinnat ovat pudonneet. Esimerkiksi vuosina 1995–2005
matkapuheluiden hinnat laskivat keskimäärin 9 prosenttia vuodessa.3
Mobilian nykydokumentointiprojektissa tutkitaan matkapuhelimen käyttöä tielläliikkujien
apuvälineenä. Miten ihmiset käyttävät laitteitaan, millaisia laitteita ja toimintoja käytetään ja
miten tämä käyttö on muuttunut vuosien varrella teknologian kehittymisen myötä?
Mielenkiintoista on tarkastella muun muassa sitä, miten ammatissaan tiellä liikkuvien kuljettajien
mobiililaitteiden käyttö poikkeaa ”siviilikäytöstä”. Tutkimuksessa luodaan myös katsaus
liikenteessä käytettävien sähköisten viestimien kehitykseen aina ensimmäisistä ULA-radioista ja
autoradiopuhelimista nykyaikaisiin älypuhelimiin asti.
Tutkimusta varten on kerätty tietoa vanhoista ja uusista puhelimista sekä niiden käytöstä.
Tutkimusmateriaali koostuu valokuvista, arkistoaineistosta, lehtiartikkeleista, mainoksista sekä
tätä tutkimusta varten kerätystä haastattelumateriaalista. Otanta oli yhteensä 50 haastattelua.
Kysely toteutettiin elokuussa 2014 Tampereen seudun ABC-huoltoasemilla lomakehaastatteluina,
joissa oli sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Tarkoituksena oli saada
mahdollisimman helposti kvantifioitavaa tietoa, mutta muutamat avoimet kysymykset jättivät tilaa
myös kvalitatiiviselle aineistolle. Tutkimusta varten on myös otettu valokuvia sekä
haastattelutilanteissa että elektroniikkaliikkeessä.
1
Euroopan komission, suomen edustuston viikkotiedote 17.2.2011, Kännykän käyttö ulkomailla lisääntyy, vaikka
hinta huolettaa.
2
Elias verkkonäyttely, Nokia 1011 / Mobira Cityman 2000, 1992–94; Markkamäärät voi muuttaa vuoden 2011 euroiksi
elintasokustannusindeksiin sidotun taulukon avulla.
3
Kangas 2007, 42.

4. 2
Matkapuhelimen esiasteet: ula-radio ja la-puhelin
Liikenteessä käytettävien mobiililaitteiden historia Suomessa alkaa 1950-luvulta. Ensimmäisenä
autoissa käytettävänä sähköisenä viestimenä voidaan pitää taksiliikenteessä käytettyjä ula-
radiota.4
Pohjoismaiden ensimmäiset ula-kokeilut aloitettiin Kööpenhaminassa heinäkuussa 1950
ja sieltä käytiin katsomassa mallia myös suomalaisia taksiradiojärjestelmiä suunniteltaessa.
Vuonna 1954 toimintansa aloitti Turun Ulataxi-osuuskunta 54 auton kalustolla. Seuraavan
kymmenen vuoden aikana ula-järjestelmä levisi Suomen suurimpiin kaupunkeihin ja saatiinpa
Sodankylään myös ”maailman pohjoisin ula”.5
Poikkeuksen suurten kaupunkien joukkoon teki
Oulu, jossa taksiautoilijat halusivat saada aikaan yksimielisen päätöksen ja näin ollen ula-aikaan
siirryttiinkin vasta vuonna 1967.6
Kuva 1. Turun ula-taksikeskus7
4
ULA = ultralyhyet aallot. Taajuus vaihtelee välillä 87,5–108 MHz.
5
Mauranen 1995,264.
6
Tommola 2006, 112.
7
Turun Taksit ry.

5. 3
Ensimmäiset autoihin asennetut ula-radiot olivat ”parin kenkälaatikon kokoisia” ja painoivat 7,5
kiloa.8
Radiot eivät olleet halpa investointi, sillä yksi laite maksoi 110 000 markkaa eli noin
neljänneksen uuden Pobedan hinnasta.9
Rahalle sai kuitenkin vastinetta, sillä ennen ulaa
kyyditykset oli sovittava kasvokkain ajokeskuksen kanssa ja kuljettajille viestitettiin autojen
tarvetta muun muassa erilaisin signaalilipuin. Uutta radiopohjaista järjestelmää puolustettiinkin
sen aiheuttamilla säästöillä: hukka-ajo ja odottelu vähenivät, joten autot ja kuljettajat olivat
tehokkaammassa käytössä. Suomalaisen taksiautoilun historiaa tutkineen Tapani Maurasen
mukaan jo ensimmäisenä ula-vuosikymmenenä arvioitiin hukka-ajon vähentyneen 35–40
prosenttia.10
Puhelinten yleistyessä asiakkaat toki pystyivät soittamaan tilauksensa ajokeskukseen
ja vastaavasti kuljettajat pystyivät tarkistamaan seuraavan toimeksiantonsa puhelimitse.11
Kaikkiin
kaupunkeihin taksien puhelinkeskusjärjestelmiä ei kuitenkaan ollut vielä rakennettu 1950-luvulla.
Joskus järjestelmä oli niin tuore, ettei siitä haluttu heti luopua tai se omaksuttiin niin myöhään,
että ula-järjestelmä oli ehditty jo luoda. Esimerkiksi Tampereella toimi 1950-luvun puolivälissä
rinnakkain sekä puhelinvälitteinen tilauskeskus että ula.12
Kun taksiliikennettä ohjattiin ula-radioiden avulla, kuulivat kaikki samalla taajuudella ja kantama-
alueella olevat radiot toisiaan. Käytännössä tämä tarkoitti jatkuvaa radioliikenteen taustameteliä
taksimatkan aikana. Meluhaitan lisäksi ongelmia syntyi myös siitä, että autoilijat ”vastasivat
kaukaa” eli ottivat vastaan tilauksia, joiden luokse jokin toinen auto olisi ennättänyt ensin.13
Tätä
ja muuta häiriökäyttäytymistä pyrittiin kitkemään radioliikenteen sisäisillä pelisäännöillä, joiden
rikkomisesta seurasi rangaistuksia. Esimerkiksi Oulussa oli käytössä yhden tai kahden viikon
”nappulakielto”, jonka aikana rangaistu taksi ei saanut ottaa tilauksia ulalta.14
Lyhytaaltopuhelin yleistyi Suomessa 1960-luvulla edullisuutensa ansiosta. La-puhelin eli
ammattislangissa ”lälläri” oli monelle ammattiautoilijalle ula-radiota halvempi viestintäratkaisu ja
siksi sitä kutsuttiinkin ”köyhän miehen ulaksi”. Laitteet olivat aluksi melko suuria ja ne oli
8
Mauranen 1995, 261.
9
Mauranen 1995, 261; Blomberg 1996, 116.
10
Mauranen 1995, 265.
11
Blomberg 1996, 115.
12
Mauranen 1995, 263–264.
13
Mauranen 1995, 262.
14
Tommola 2006, 112.

6. 4
asennettava esimerkiksi kuskin istuimen alle. Myöhemmin koko kuitenkin pieneni ja La-puhelinta
saattoi kantaa mukanaan tai siirtää sen helposti toiseen kulkuneuvoon. ”Lällärin” vakavimpia
ongelmia oli ajoittain heikko kuuluvuus ja alttius häiriöille. Suomalainen autoilija saattoi toisinaan
kuulla la-puhelimestaan italialaista radioliikennettä, sillä Alppien toisella puolella sallittiin
suuremmat lähetystehot.15
Ula-radio ja la-puhelin eroavat ominaisuuksiltaan ja toimintaperiaatteeltaan myöhemmistä ARP-,
NMT- ja GSM-verkoissa toimineista laitteista. Näiden erojen vuoksi ulasta ja la-puhelimesta ei ole
mielekästä puhua varsinaisina matkapuhelimina, vaikka ne mahdollistavatkin sähköisen
kommunikoinnin tien päällä. Ula-radio lähettää ja vastaanottaa äänisignaalia tietyllä
aaltopituudella. Signaali kulkee tukiasemien kautta toisiin vastaanottimiin ja kaikki kanavalla ja
tukiaseman kantosäteellä olevat kuulevat toisiaan. La-puhelimet toimivat myös ilman tukiasemia,
kunhan puhelun osapuolet ovat toistensa kantosäteellä. Tukiasemat olivat esimerkiksi
taksiliikenteessä pääasiassa yritysten ja osuuskuntien ylläpitämiä. Julkisissa verkoissa taas niistä
vastasi ensin Posti- ja lennätinlaitos ja GSM-aikana myös yksittäiset palveluntarjoajat, kuten
Radiolinja ja Finnet.
15
Blomberg 1996, 117.

7. 5
Matkapuhelinverkot tulevat: ARP, NMT ja GSM
Posti- ja lennätinlaitoksen ylläpitämä Autoradiopuhelin eli ARP oli toiminnassa vuosina 1971–2000.
Se oli ensimmäinen valtakunnallinen matkapuhelinverkko Suomessa. Julkisen palvelun verkoissa
puhelin on jatkuvasti yhteydessä vahvimman signaalin tukiasemaan ja etsii ympäristöstä
voimakkaampaa signaalia. Tukiasemien ohjain puolestaan pitää lukua yksittäisten puhelinten
sijainnista, jolloin puhelut ohjautuvat oikeisiin laitteisiin. Toisin kuin myöhemmissä NMT- ja GSM-
verkoissa, ARP:ssa siirtyminen tukiasemasolujen välillä ei ollut automaattista vaan edellytti
käyttäjältä vastaus- ja kutsukanavien säätämistä. Lisäksi toiseen ARP-puhelimeen soittaessa olisi
ollut hyvä tietää tämän sijainti.
Kuva 2. Saloran autopuhelinmainos 1970-luvun alusta.

8. 6
”On miehiä, joilla on kaikkialla langat käsissään – heillä on autossaan Salora -radiopuhelin.” Näin
mainostettiin 1970-luvun alussa Salora SRP 22/25 CAP -autopuhelinta.16
Tuolloin autopuhelimet
olivat vielä melko uusi ilmiö. Itse laitteet olivat suuria ja kalliita. Esimerkiksi Salora SRP 22/25 CAP
maksoi 4000 markkaa, joka oli keskituloiselle kansalaiselle suurin piirtein 4-5 kuukauden palkka.17
Lisäksi ne kuluttivat paljon virtaa ja niiden käyttö oli vaikeaa ja kallista.
Autopuhelin koostui kolmesta osasta: käyttölaiteesta (luuri), radioyksiköstä ja
antennisuodattimesta. ARP-laitteet voidaan jakaa duplex- ja simplex- luokkiin. Simplexissä
lähettäminen ja kuuntelu eivät onnistuneet yhtä aikaa, vaan kunkin kanavan käyttäjän oli
odotettava omaa vuoroaan. Duplex puolestaan salli ”normaalin” puhelinkeskustelun. Vuonna 1976
markkinoille tullutta Salora SRP 25:a sai sekä simplexinä että duplexina (mallit S/CAA & D/CAA).
Samaan aikaan myös laitteen koko pieneni ja sen pystyi ottamaan kantolaukussa mukaan. Massaa
autopuhelimelle jäi kuitenkin edelleen 7 kiloa.18
Hintansa ja käyttöominaisuuksiensa vuoksi
autopuhelimesta ei tullut koko kansan käyttöesinettä, vaan se jäi enemmänkin viranomaisten
viestimeksi. ARP-verkko tarjosi kuitenkin ensimmäisen, koko maan kattavan, julkisen
radioliikenneverkon, jolle oli käyttöä myös aikana, jolloin NMT- ja GSM-verkot eivät vielä kattaneet
koko maata.
1970- ja 80-lukujen taitteessa ARP-verkon varaan alettiin rakentaa taksien alueellisia ja jopa
läänikohtaisia tilausjärjestelmiä. Taksiliiton yhteistyökumppanina oli Posti- ja telelaitos, joka
vuonna 1989 palveli 900 autoa 12 välityskeskuksen kautta.19
Radiotaksi ei siis huippuvuosinakaan
ollut kaikkia takseja koskenut uudistus (vuonna 1989 takseja oli Suomessa liikenteessä noin
940020
). Ennemminkin voidaan puhua siirtymäkauden ilmiöstä, joka jäi eteenpäin jyräävän, uuden
teknologian jalkoihin. Vuonna 1987 Helsingin Ympäristön Ula-Taksiosuuskunta otti käyttöön atk-
pohjaisen TAXI-80 -välitysjärjestelmän. Sen etuina nähtiin asiakaspalvelun ja työajankäytön
tehokkuus, hiljaisuus ja tasapuolisuus (kyydin sai se taksi, joka tilaushetkellä oli asiakasta lähinnä).
16
ELIAS-verkkonäyttely, Salora SRP-22/25 CAP tuote-esite.
17
ELIAS-verkkonäyttely, Salora SRP-22/25 CAP, 1971–73.
18
ELIAS-verkkonäyttely, Salora SRP 25 S/CAA & D/CAA, 1976–81.
19
Mauranen 1995, 355.
20
Suomen Taksiliitto ry, vuosikertomus 1989.

9. 7
Ongelmana taas oli laitteiden hinta, etenkin kun monilla paikkakunnilla siirtyminen uuteen
järjestelmään eli ”datalle” osui 1990-luvun lamaan.21
Yhteispohjoismainen NMT 450 (Nordiska mobiltelefongruppen) otettiin käyttöön vuonna 1981. Se
toimi 450 MHz taajuusalueella ja kattoi melko laajan maantieteellisen alueen Pohjoismaissa,
Baltiassa ja Venäjän länsiosissa. NMT 450 oli ensimmäinen täysautomaattinen
matkapuhelinverkko ja se mahdollisti verkkovierailut myös toisen valtakunnan
matkapuhelinverkoissa. NMT 900 otettiin käyttöön vuonna 1987, jotta ruuhkautuvan NMT 450-
verkon kuormitus olisi keventynyt. Samalla voitiin palvella markkinoille tulevia uusia
matkapuhelimia. Suomessa NMT 900 oli aluksi tarjolla vain suurimmissa kaupungeissa eikä sen
kattavuus ollut muutenkaan yhtä laaja kuin NMT 450:n.22
Suomen NMT-verkot ajettiin alas vuoden
2002 lopussa.
Mobiililaitteiden kehitys sai lisää vauhtia NMT 450- ja NMT 900-verkkojen avaamisen myötä.
Huhtikuussa 1981 tulivat markkinoille ensimmäiset suomalaisen Mobiran23
valmistamat NMT 450-
verkkoon tarkoitetut autopuhelimet. Mobira MD25 D10, jota markkinoitiin muun muassa nimellä
Mobira Combi, painoi kymmenen kiloa ja maksoi 20 000 markkaa. ARP-aikaan verrattuna
ominaisuudet olivat kuitenkin jo huomattavan edistyksellisiä. Kuluttajan kannalta suurin uudistus
lienee ollut verkon automaattisuus: käyttäjän ei tarvinnut enää pitää lukua tukiasemista ja
välityskeskusalueista, vaan puhelut hoituivat yhtä yksinkertaisesti, kuin lankapuhelimessakin.
Muita ominaisuuksia olivat muun muassa 50-paikkainen lyhytvalintamuisti sekä lisävarusteena
saatava hands free.24
Vuonna 1984 markkinoille tuli ensimmäinen Mobiran valmistama kannettava NMT-puhelin Mobira
Talkman MD50NA, jolla olikin painoa enää 5 kiloa. NMT 900-verkon tullessa käyttöön vuonna 1987
Mobira lanseerasi Cityman 900-mallin, joka oli ensimmäinen Mobiran suurelle yleisölle tarkoitettu
käsipuhelin. Laite oli keventynyt entisestään ja nyt päästiin jo alle 800 gramman. Samana vuonna
21
Mauranen 1995, 356.
22
YLEN elävä arkisto: Ensimmäinen kännykkä: NMT; Blomberg 1996, 118.
23
Nokia ja Salora perustivat Mobira oy:n vuonna 1979. Nokiasta tuli Saloran enemmistöosakas 1983. Samana vuonna
valtionyhtiö Televan ja Nokian yhteisyritys Telenokia tuli osaksi Mobiraa. Vuonna 1986 Mobirasta tuli Nokia-Mobira
Oy ja vuonna 1989 Nokia Mobile Phones. ELIAS-verkkonäyttely, 1970, 1980.
24
ELIAS-verkkonäyttely, Mobira MD25 D16, 1981–84.

10. 8
Nokia rekisteröi tavaramerkikseen Aarne Visurin kehittämän ”kännykkä”-sanan, vaikka nimi pian
vakiintuikin tarkoittamaan kaikkia matkapuhelimia.25
Toisen sukupolven automaattinen matkapuhelinverkko GSM otettiin näyttävästi käyttöön 1.
heinäkuuta 1991. Tuolloin ensimmäiseksi mainostetun GSM-puhelun soitti Suomen Pankin
pääjohtaja Harri Holkeri.26
Jälkeenpäin saavutus on tosin siirtynyt tilaisuutta varten yhteyttä
testanneen Nokian insinöörin Pekka Longan nimiin.27
GSM (Groupe Special Mobile, myöhemmin
Global System for Mobile Communications) oli Euroopan Yhteisön viestintäviranomaisten yhteinen
hanke, jota oli valmisteltu jo vuosikymmenen ajan. Ensimmäinen GSM-verkko toimi 900 MHz
taajuusalueella, mutta tämän ruuhkautuessa otettiin käyttöön myös 1800 MHz taajuusalue 1990-
luvun lopussa. Tämä edellytti uutta teknologiaa myös itse matkapuhelimissa: pelkästään 1800
MHz:n alueella toimivia ”Citypuhelimia” alettiin myydä vuonna 1998 ja myös ensimmäiset
kaksitaajuuspuhelimet tulivat pian markkinoille.
Käyttäjän kannalta GSM tarjosi huomattavia teknologisia uudistuksia NMT-verkkoon verrattuna.
Irrotettava SIM-kortti paransi käyttäjien tietoturvaa kehittyneen salausmenetelmän ansiosta ja
puhelinliittymien luvattomat käyttöönotot vähenivät nelinumeroisen PIN-koodin myötä. GSM
laajennuksineen mahdollisti myös monipuolisemman tietoliikenteen: käyttäjät pystyivät
lähettämään toisilleen tekstiviestejä ja käyttämään internetiä aluksi yksinkertaistettujen WAP-
sivujen ja myöhemmin kehittyneempien mobiiliselainten avulla. Tiedonsiirto on nopeutunut
olennaisesti laajennusten (muun muassa HSCSD, GPRS, EDGE) myötä.28
Nykyään on jo käytössä
kolmannen ja neljännen sukupolven tietoliikenneyhteyksiä, jotka mahdollistavat entistä
nopeamman tiedonsiirron ja muun muassa videopuhelut. Yhtenäinen EU-lainsäädäntö on myös
helpottanut mobiililaitteiden käyttöä kotimaan ulkopuolella luomalla hintakattoja toisen maan
verkossa soitettaville puheluille, tekstiviesteille ja datansiirrolle. Lähitulevaisuudessa nämä
roaming-maksut saattavat jopa olla historiaa.29
25
ELIAS-verkkonäyttely, Mobira Cityman 900, 1987.
26
YLE:n elävä arkisto: Maailman ensimmäinen GSM-puhelu, 1.7.1991 .
27
HS 1.3.2014: Insinööri Pekka Lonka kertoo, kuinka Nokian ihme luotiin ja tuhottiin.
28
Vanhaa GSM-datayhteyttä käyttäen siirtonopeus on ollut 9,6 kbit/s, kun taas EDGE mahdollistaa jopa 236,8 kbit/s
latausnopeuden.
29
Wired 4.3.2014: European Parliament Votes to Protect Net Neutrality, Kill Roaming Fees.

11. 9
Matkapuhelinvalmistajat ovat ottaneet autoilijat huomioon tuotekehityksessä. Vuonna 1999
suomalainen matkapuhelinvalmistaja Benefon toi markkinoille Esc! -mallin, joka oli maailman
ensimmäinen GPS-sateliittipaikannuksella varustettu puhelin. Painoa tällä oman aikansa
edelläkävijällä oli enää 150 grammaa. Vuonna 2001 Tekniikan maailma -lehdessä hehkutettiin
laitteen navigaatio-ominaisuuksia: ”Benefon muuttuu puhelimesta navigaattoriksi valitsemalla
vain menuvalikosta GPS-osa päälle ja kääntämällä takana oleva pikku levyantenni kohti taivasta.
Laite kertoo käyttäjänsä sijainnin heti, kun se saa yhteyden avaruudessa kiitäviin satelliitteihin.
Parhaimmillaan tämä käy alle kahdessa minuutissa.”30
Esc!:iin pystyi myös ohjelmoimaan reittejä
ja lataamaan sekä maa- että merikarttoja tietokoneelta.
Kuva 3. Garmin zümo 390 LM moottoripyöränavigaattori.
30
TM 7.11.2001 Maailma Kartalla.

12. 10
2000- ja 2010-luvuilla puhelinten karttaominaisuudet ovat kehittyneet huomattavasti. Tämä
johtuu osittain siitä, että johtavat käyttöjärjestelmien kehittäjät ja laitteiden valmistajat ovat
rakentaneet omia karttapalveluitaan (Google, Nokia ja Apple).31
Nokia tosin on tehnyt yhteistyötä
myös autovalmistajien kanssa ja tämän seurauksena 80 prosenttia kiinteästi autoihin
asennettavista navigaattoreista käyttää Nokian karttoja.32
Matkapuhelimet eivät heti syrjäyttäneet
erillisiä GPS-laitteita. Vuotta 2012 voidaan pitää tämän kehityksen käännepisteenä, sillä silloin
markkinat olivat jakaantuneet tasan älypuhelinten ja varsinaisten navigaattoreiden välillä. Tuolloin
molemmilla oli noin 150 miljoonaa käyttäjää, mutta sittemmin älypuhelimet ovat kasvattaneet
osuuttaan ja kehityksen ennustetaan jatkuvan samaan suuntaan.33
31
Malm 2014.
32
Ääni-blogi, Nokia Drive kaikkiin Windows 8 -älypuhelimiin.
33
Malm 2014.

13. 11
Älypuhelimet
Vuonna 2014 älypuhelimina pidettäviä laitteita on ollut markkinoilla jo 20 vuotta, mutta suuren
yleisön keskuuteen ne ovat levinneet toden teolla vasta vuodesta 2007 alkaen. Tuolloin julkaistiin
sekä Applen iPhone-puhelin että Googlen Android-käyttöjärjestelmä. Ensimmäinen Android-
puhelin HTC Dream tuli markkinoille seuraavan vuoden syksyllä. Sekä Apple että Google ovat
vallanneet puhelinmarkkinoita matkapuhelinjätti Nokialta, joka turvautui pitkään Samsungin
kehittämään Symbian-käyttöjärjestelmään, mutta joka vuodesta 2011 lähtien on käyttänyt Lumia-
tuoteperheessään Microsoftin Windows Phone 8 -käyttöjärjestelmää. Lokakuusta 2013 lähtien
Microsoft on omistanut Nokian matkapuhelintuotannon. Vuoteen 2014 mennessä Google on
ottanut markkinat tehokkaasti haltuunsa. Maailmanlaajuisesti Androidilla on nyt 85 prosentin
markkinaosuus älypuhelinten käyttöjärjestelmistä.
Kuvio 1. Älypuhelinkäyttöjärjestelmien markkinaosuudet vuoden 2014 toisella neljänneksellä. 34
Millaisia sitten ovat 2010-luvun puhelimet? Koska kirjo on hyvin laaja, on kysymykseen vaikea
vastata ilman karkeaa yleistämistä. Käyttötarkoituksensa ja ominaisuuksiensa perusteella
puhelimet voidaan jakaa ”peruspuhelimiin” ja älypuhelimiin. Tyyppiesimerkkinä 2010-luvun
peruspuhelimesta voi toimia vaikkapa Nokia 108, joka vuonna 2014 maksaa 25,90 euroa. Painoa
laitteella on 70 grammaa, näyttö on 1,8 tuuman kokoinen ja puhelimen VGA-tasoisella (640x480
34
The Next Web, Report: Android reached record 85% smartphone market share in Q2 2014, Xiaomi now fifth-largest
vendor.
Android
Apple iOS
Microsoft
Muut

14. 12
pikseliä) kameralla voidaan ottaa myös videokuvaa. Puhelimessa omaa muistia on 4 MB, mutta
sitä voi laajentaa microSDHC -muistikortilla aina 32 gigatavuun asti. Laitteessa on FM-radio, mp3-
musiikkisoitin sekä MPEG-4 -videotoisto. Yhdellä latauksella puhelimen valmiusaika on jopa 31
vuorokautta.35
Vuonna 2014 puhelinskaalan toisesta ääripäästä löytyy Samsungin uusi lippulaivatuote Samsung
Galaxy S5. Puhelimessa on 5,1 tuuman 1080x1920 resoluution näyttö, 2,5 gigahertsin
neliydinprosessori, markkinoiden uusin 4.42-versio Googlen Android-käyttöjärjestelmästä, 8
gigatavua FLASH-muistia, 2 gigatavua RAM-muistia sekä paikka 32 gigatavun microSDHC-kortille.
Lisäksi laitteessa on sormenjälkitunnistin, sykemittari sekä vesi- ja pölytiiviit kuoret. Hintaa sillä on
629,90 euroa ja painoa 145 grammaa.36
Suurin osa älypuhelimista on kuitenkin huomattavasti
edullisempia. Esimerkiksi Samsungin älypuhelinten ”karvalakkimalli” Galaxy Trend Plussan saa
hintaan 78,90€. Fyysisiltä ominaisuuksiltaan se on lippulaivaa vaatimattomampi:
tuplaydinprosessorissa on vain 1,2 GHz suoritintehoa, näyttö, kamera ja akku ovat selkeästi
heikompia eikä puhelin pysty hyödyntämään kehittyvän GSM-verkon uusimpia
yhteisominaisuuksia ja huippunopeuksia. Käyttöjärjestelmäksi on jätetty Androidin vanhempi
versio 4.2.37
Käyttöjärjestelmiä tarjoavilla yrityksillä on omat verkkokauppansa, joista käyttäjät voivat ladata
suoraan laitteisiinsa ilmaista ja maksullista sisältöä, kuten pelejä, ohjelmia musiikkia, videoita sekä
kirjoja. Vuonna 2014 kolme suurinta kauppaa olivat Google Play (Google), iTunes (Apple) sekä Ovi
(Nokia). Puhelinten fyysiset komponentit asettavat rajoituksia niissä käytettäville ohjelmistoille ja
sisällölle. Esimerkiksi hidas suoritin tai vähäinen RAM-muisti voi aiheuttaa sovellusten
hidastumista, ”tökkimistä” ja kaatumista. Käytännössä tämä rajaa raskaampien sovellusten käytön
sellaisiin laitteisiin, joissa on tehoja niiden pyörittämiseen.
Tarjolla olevien sovellusten kirjo on hyvin laaja. Kesällä 2014 pelkästään Android-alustalle oli
tarjolla yli 1 300 000 sovellusta. Näistä yli 80 prosenttia oli ilmaisia.38
Sovellusten avulla käyttäjä
35
Nokia 108 puhelin, musta, Verkkokauppa.com.
36
Verkkokauppa.com, Samsung Galaxy S5, kulta.
37
Verkkokauppa.com, Samsung Galaxy Trend Plus, musta.
38
AppBrain, Number of Android applications.

15. 13
voi muun muassa seurata säätietoja, hoitaa pankkiasioitaan, oppia kieliä, tarkkailla ruokavaliotaan
ja verkostoitua. Eräs vuosituhannen suosituimmista sovelluksista on suomalaisen Rovio Mobilen
vuonna 2009 julkaisema Angry Birds. Tässä hittipelissä pelaaja ampuu ritsalla vihaisia lintuja
sikojen päälle. 2000-luvulla pelien tulonmuodostus on muuttunut: pelin ilmaisversiossa on
mainoksia, joista pääsee eroon ostamalla maksullisen version. Myös maksullisella lisäsisällöllä,
kuten paremmilla aseilla, kerätään tuloja.
Kuva 4. Angry Birds.

16. 14
Kännykät liikenteessä 2014
Elokuussa 2014 toteutetussa kyselytutkimuksessa kerättiin tietoa siitä, mitä laitteita ihmiset tien
päällä käyttävät ja mitä toimintoja he hyödyntävät. Tutkimusta varten haastateltiin yhteensä 50
ihmistä. Kyselyyn vastanneista noin kolme neljännestä oli miehiä, vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta.
Nuorin vastaaja oli 16-vuotias, vanhin 73-vuotias.
Mobiililaitteista on tullut tärkeä osa tielläliikkujien arkea. Kyselyyn vastanneista 96 prosenttia
sanoi käyttävänsä puhelinta autoillessaan ja 72 prosenttia kertoi käyttäneensä navigaattoria. Myös
kannettavilla tietokoneilla ja tableteilla oli käyttäjäkuntaa, sillä 42 prosenttia haastatelluista kertoi
käyttäneensä kyseisiä laitteita liikenteessä. Vastanneiden joukossa oli yllättävän paljon myös
sellaisia, jotka olivat käyttäneet liikenteessä radiopuhelimia ja kiinteitä autopuhelimia (yli
neljännes haastatelluista). Tämä selittyy osaltaan kyselyn melko suurella ikähaarukalla, sillä
iäkkäämmillä vastaajilla on ollut aikaa käyttää nykyisiä kännyköitä edeltäneitä laitteita. Mukaan
mahtui myös kaksi vastaajaa, joilla ei ollut omakohtaista kokemusta mobiililaitteista liikenteessä.
Kuva 5. Älypuhelimien tulon myötä Kalle Sorsa (vas.) ja Veli-Matti Jussila käyttävät
kännyköitään entistä monipuolisemmin.

17. 15
Kuvio 2. Matkapuhelimen käyttö liikenteessä.
Kaikki vastaajat, jotka olivat käyttäneet matkapuhelinta tien päällä, olivat käyttäneet sitä
puheluihin. Nykyään oletetaan, että ihminen on aina tavoitettavissa, myös tien päällä. Jo
ensimmäisiin NMT-puhelimiin kehitettiin lisävarusteiksi hands free -laitteita, joiden avulla
kuljettaja pystyi keskittymään paremmin liikenteeseen käsien jäädessä vapaaksi. Vuonna 2003
Suomessa säädettiin laki, joka velvoitti autoilijat käyttämään hands free -laitetta liikenteessä,
mutta silti suuri osa ihmisistä ajelee kännykkä korvalla. Tieliikenneturvallisuuden
valistusorganisaatio Liikenneturva on kuitenkin todennut, että lain myötä kännykkään puhuminen
ratissa on muuttunut harkitummaksi.39
Tilannetta on helpottanut myös tekniikan kehittyminen:
useimmissa kännyköissä on kaiutintoiminto, joten puhelimen voi laskea keskustelun ajaksi pois
käsistään.
Hands free -laitteiden turvallisuutta liikenteessä on kyseenalaistettu. Vuonna 2006 julkaistussa
tutkimuksessa David L. Strayer ja Frank A. Drews toteavat, että laboratorio-olosuhteissa
kännykkään puhuminen hands free -laitteella aiheutti käytännössä yhtä paljon vaaratilanteita, kuin
puhuminen puhelin korvalla. Olennainen ero tavalliseen ajoon on reaktioajan pituudessa: testeissä
puhelimessa puhuvilla havaittiin keskimäärin 72 millisekuntia (noin 10 prosenttia
kokonaisreaktioajasta) pidempi viive kuin ilman puhelinta autoilevilla. Tämä viive selittyy sillä, että
autoilija keskittyy puhelussaan keskustelun sisältöön ja huomio siirtyy osittain pois liikenteestä.
39
Liikenneturva 17.8.2006, Uutta tietoa matkapuhelimen ja hands free -laitteen käytöstä.
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
100%
Puhelut Tekstiviestit Navigaattori Internet

18. 16
Kännykän pitäminen korvalla ei kuitenkaan ole niin vaativaa puuhaa, että se vaikuttaisi
olennaisesti reaktioaikaan.40
Puheluiden lisäksi ihmiset viestivät liikenteessä myös tekstiviesteillä. 60 prosenttia oli ottanut
vastaan tai lähettänyt tien päällä tekstiviestejä. Suomessa on viimeaikoina ryhdytty puuttumaan
tähän ja sosiaalinen normi on alkanut pikkuhiljaa muuttua: haastattelutilanteissa autoilijat, jotka
myönsivät lähettävänsä tekstiviestejä liikenteessä, suhtautuivat asiaan hieman nolostellen.
Useimmat kuitenkin vakuuttivat, etteivät lue tai lähetä tekstiviestejä ajon aikana. Tekstiviestien
lukemista pidettiin kuitenkin hyväksyttävämpänä toimintana, kuin viestin kirjoittamista.
Noin puolet vastaajista käytti kännykällä navigaattoria ja Internetiä. Eniten puhelimen Internet-
yhteyttä käytettiin hakupalveluihin, mutta huomattava joukko käytti puhelimellaan myös
sosiaalista mediaa ja sähköpostia. Nettiyhteyttä käytettiin myös iltapäivälehtien lukemiseen,
pikaviestittelyyn, karttojen selailuun ja sääennusteiden seuraamiseen. Mobiililaitteiden
hakupalveluissa Google oli ylivoimainen suosikki, sillä sen osuus hakupalveluiden mainostuloista
oli lähes 70 prosenttia vuonna 2014.41
Älypuhelimella on tärkeä rooli myös takapenkin viihdekeskuksena. Jos maisemien katselu
automatkan ainoana ohjelmanumerona alkaa tympiä, nykyaikaisella kännykällä pystyy
katselemaan videoita, kuuntelemaan musiikkia ja pelaamaan. Vaikka kuljettajien kyselytuloksissa
viihdekäyttö jäikin melko pieneen rooliin, ovat nämä ominaisuudet tärkeitä, kun liikutaan autolla
lasten kanssa.
54 prosenttia vastaajista käytti työtehtävissään mobiililaitteita liikenteessä. Heistä noin puolet koki
työkäytön ja siviilikäytön olevan erilaista. Suurimmat erot liittyivät käytön määrään ja eri
viestintämuotojen suhteeseen: töissä laitteita käytettiin enemmän ja usein puhelut ja
hakupalvelut korostuivat. Tien päällä etsittiin etenkin asiakkaiden ja yritysten yhteystietoja sekä
reittiohjeita.
40
Strayer & Drews 2006.
41
Search Engine Land, 5.6.2014, Report: Google Losing Share Of Mobile Search Ad Market.

19. 17
Noin kolmannes kaikista vastaajista koki mobiililaitteiden käyttönsä kasvaneen vuosien varrella.
Toisaalta neljännes haastatelluista oli sitä mieltä, ettei heidän kohdallaan mobiililaitteiden käyttö
ollut muuttunut lainkaan. Suurimmat muutokset liittyivät laitteiden ja palveluiden kirjoon.
Viidennes vastaajista koki, että viestintä mobiililaitteilla on monipuolistunut ja joka kymmenes oli
sitä mieltä, että kosketuspinta ympäröivään maailmaan on siirtynyt Internetiin: yhteydenpito
töissä ja vapaa-ajalla sekä asioiden hoitaminen tapahtuvat nykyään verkossa. Eräs haastateltava oli
jopa sitä mieltä, että puhelimesta on tullut niin tärkeä osa arkea, että ”se on integroitunut kehoon
omaksi jäsenekseen.”
Kuvio 2. Internetin käyttö puhelimella.
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
Haku SoMe ja viestintä Viihde

20. 18
Pohdintaa
Ensimmäiset varsinaiset autopuhelimet tulivat Suomeen 1970-luvun alussa. Näin ollen ARP-
laitteiden ja uusimpien älypuhelinten väliin mahtuu yli 40 vuotta laitteiden ja infrastruktuurin
kehitystä ja innovaatioita sekä käyttökulttuurin muotoutumista. Puhelinten globaalit markkinat,
kehittynyt teknologia sekä yleinen elintason nousu ovat tuoneet kännykät kaikkien suomalaisten
ulottuville. Kun 1970-luvun alussa keskituloisen kansalaisen piti investoida autopuhelimeen noin
neljän kuukauden palkka, kuittaantuu halvimman kännykän hankinta nykyään parin tunnin
työnteolla. Matkapuhelimet ovat osa arkea – ei pelkästään Suomessa, vaan koko maailmassa.
Vuonna 2013 maailmassa arvioitiin olevan 6,5 miljardia kännykkää. Laskennallisesti tämä
tarkoittaa sitä, että 91 prosenttia maailman väestöstä omistaa matkapuhelimen. Ruotsalainen
teknologiayhtiö Ericson arvioi kuitenkin käyttäjien todelliseksi määräksi 4,5 miljardia eli 63
prosenttia maapallon väestöstä.42
Ensimmäiset autopuhelimet ja kännykät kehitettiin täyttämään pienen ihmisjoukon tarvetta olla
tavoitettavissa jatkuvasti. Samalla kun puhelimista on tullut koko kansan kommunikaatioväline, on
myös tavoitettavuuden vaatimus yleistynyt ja siitä on tullut jopa sosiaalinen normi: kännykän
täytyy olla aina mukana ja siihen täytyy vastata. Tästä kehityksestä voidaan löytää sekä hyviä että
huonoja puolia: yhtäältä asioiden hoitaminen tehostuu ja epävarmuus vähenee, toisaalta
tehokkuuden vaatimusten myötä kiire ja stressi lisääntyvät. Kun kännykkäkulttuuri vielä haki
uomiaan 1990-luvulla, oli aivan normaalia jättää puhelin kotiin ja pitää sitä pois päältä.
Älypuhelimet ovat helpottaneet autoilua etenkin vieraassa ympäristössä muun muassa navigointi-
ja hakupalveluiden kautta. Karttojen, puhelinluetteloiden ja matkaoppaiden selaamisen sijaan
tarvittavat reitit, puhelinnumerot ja ruokapaikat löytyvät yleensä muutamassa sekunnissa
kännykän ruudulta. Hakupalvelut muodostavatkin suurimman osan tielläliikkujien Internet-
käytöstä.
Kuten ennustaminen yleensäkin, on myös informaatioteknologiamarkkinoiden tulevaisuuden
arviointi vaikeaa. Muutamista uudistuksista on kuitenkin jo merkkejä ilmassa. Vaikka Google pitää
Android-käyttöjärjestelmällään viestintäalaa tiukasti otteessaan, tulee sen hegemonia luultavasti
42
Ericsson Mobility Report 2013.

21. 19
murtumaan uusien innovaatioiden tieltä. Kädessä pidettävät puhelimet saattavat muutenkin
jossain vaiheessa jäädä historiaan silmille asetettavien älylasien kehityksen myötä.
Google Glass -älylasit ovat olleet tarjolla Yhdysvaltain markkinoilla keväästä 2014 lähtien, vaikkakin
vasta avoimessa beta-testauksessa. Aivan kaikkien ulottuvilla ne eivät vielä ole, sillä kesällä 2014
niistä piti maksaa 1500 dollaria. Toiminta-ajatus on kuitenkin innovatiivinen: laseilla voi tehdä
samoja asioita kuin älypuhelimellakin (etsiä tietoa, navigoida, kuunnella musiikkia, soittaa
puheluita ja vastata viesteihin), mutta käsien sijasta laseja ohjataan pääasiassa äänikomennoilla ja
liiketunnistuksella. Myös vaihtoehtoisia älylasien käyttöliittymiä on kehitteillä: Tampereen
yliopistossa testattiin keväällä 2014 muun muassa älylasien ohjausta katseella. Toimiakseen
tehokkaasti Google Glass tarvitsee tällä hetkellä älypuhelimen, jonka verkkoyhteyttä se pystyy
hyödyntämään langattoman bluetooth -yhteyden kautta.43
Ehkä kädessä pidettävälle puhelimelle
on siis käyttöä vielä tulevaisuudessakin.
43
Tech Radar, Google Glass review, Explorer Edition upgrades to 2GB of RAM in the US and UK. Is it worth the price
now?

22. 20
Lähteet ja tutkimuskirjallisuus
Arkistolähteet
Suomen Taksiliitto ry
Vuosikertomus 1989.
Turun Taksit ry
Valokuva: ”Turun Ula-Taxi:n ulakeskus 50-luvulla”.
YLE:n elävä arkisto
Ensimmäinen kännykkä: NMT,
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/ensimmainen_kannykka_nmt_35317.html#media
=35325 Yleisradio 2.4.1987.
Maailman ensimmäinen GSM-puhelu,
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/maailman_ensimmainen_gsm-
puhelu_28637.html#media=28640 Yleisradio 1.7.1991.
Näyttelyt
Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, ELIAS-verkkonäyttely,
elektroniikkakokoelmat. http://www.eliaskokoelmat.fi/fi/arkisto.php luettu 13.8.2014.
Mobira Cityman 900, 1987.
Mobira MD25 D16, 1981–84.
Nokia 1011 / Mobira Cityman 2000, 1992–94.
Salora SRP-22/25 CAP, 1971–73.
Salora SRP-22/25 CAP tuote-esite.
Salora SRP 25 S/CAA & D/CAA, 1976-81.
Lehdet ja verkkojulkaisut
Helsingin Sanomat
Hämäläinen, Unto, HS Insinööri Pekka Lonka kertoo, kuinka Nokian ihme luotiin ja
tuhottiin,
http://www.hs.fi/kuukausiliite/Insin%C3%B6%C3%B6ri+Pekka+Lonka+kertoo+kuinka
+Nokian+ihme+luotiin+ja+tuhottiin/a1393557253575?jako=2bf5ca97a57e2832ee9d9

23. 21
6cd608ce835&ref=og-url&fb_locale=fi_FI&sivu=1 HS:n kuukausiliite 1.3.2014, luettu
13.8.2014.
The Next Web
Josh Ong, Report: Android reached record 85% smartphone market share in Q2 2014,
Xiaomi now fifth-largest vendor,
http://thenextweb.com/google/2014/07/31/android-reached-record-85-
smartphone-market-share-q2-2014-report/ 31.7.2014, luettu 12.8.2014.
Search Engine Land
Sterling, Greg, Report: Google Losing Share Of Mobile Search Ad Market,
http://searchengineland.com/report-google-losing-share-mobile-search-ad-market-
193418 5.6.2014, luettu 26.8.2014.
Tech Radar
Swider, Matt, Google Glass review, Explorer Edition upgrades to 2GB of RAM in the
US and UK. Is it worth the price now?
http://www.techradar.com/reviews/gadgets/google-glass-1152283/review 7.8.2014,
luettu 14.8.2014.
Tekniikan maailma
Ylönen, Raimo, Maailma kartalla, http://tekniikanmaailma.fi/vanhat/benefon-esc-
gsmgps-navigointipuhelin-maailma-kartalla 7.11.2001 7.11.2001, luettu 13.8.2014.
The Wired
Finley, Klint, European Parliament Votes to Protect Net Neutrality, Kill Roaming
Fees http://www.wired.com/2014/04/eu-net-neutrality/ 4.3.2014, luettu 13.8.2014.
Ääni
Nokia Drive kaikkiin Windows 8 -älypuhelimiin,
http://aani.nokia.fi/2012/07/11/nokia-drive-kaikkiin-windows-8-alypuhelimiin/
11.7.2012, luettu 7.8.2014.
Tiedotteet
Ericson
Ericsson Mobility Report, Interim Update,
http://www.ericsson.com/res/docs/2013/emr-august-2013.pdf elokuu 2013, luettu
14.8.2014.

24. 22
Euroopan komissio
Suomen edustuston viikkotiedote 17.2.2011, Kännykän käyttö ulkomailla lisääntyy,
vaikka hinta huolettaa, http://ec.europa.eu/finland/misc/viti/tiedote_2011_07.htm
luettu 13.8.2014.
Liikenneturva, Uutta tietoa matkapuhelimen ja hands free -laitteen käytöstä,
http://ikansaratissa.multiedition.fi/www/fi/index.php?we_objectID=1633 17.8.2006.
Muut lähteet
AppBrain
Number of Android applications http://www.appbrain.com/stats/number-of-
android-apps luettu 15.8.2014.
Tilastokeskus
Rahanarvonkerroin 1860 – 2011, http://www.stat.fi/til/khi/2011/khi_2011_2012-01-
18_tau_001.html luettu 7.8.2014.
Verkkokauppa.com
Nokia 108 puhelin, musta,
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/13152/dntrg/Nokia-108-puhelin-musta
luettu 8.8.2014.
Samsung Galaxy S5, kulta,
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/28446/drqxk/Samsung-Galaxy-S5-kulta
luettu 8.8.2014.
Samsung Galaxy Trend Plus, musta,
http://www.verkkokauppa.com/fi/product/30942/dqttf/Samsung-Galaxy-Trend-
Plus-musta luettu 11.8.2014.
Tutkimuskirjallisuus
Blomberg, Olli, Suomen Kuorma-autoliikenteen historia I – Maanteiden tavaraliikenne
– talouselämän perusedellytys, Forssan kirjapaino, Forssa 1996.
Kangas, Pertti, Suomen telemaksujen hintataso 2006, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja
17/2007, http://www.lvm.fi/fileserver/LVM17_2007.pdf Helsinki 2007.

25. 23
Malm, André, Mobile Navigation Services and Devices, Berg Insight,
http://www.berginsight.com/ReportPDF/ProductSheet/bi-mns6-ps.pdf
luettu 7.8.2014.
Mauranen, Tapani, Taksi! – Matka Suomalaisen taksin historiaan, Forssan kirjapaino, Forssa 1995.
Strayer, David L. & Drews, Frank A. Multitasking in the Automobile, teoksessa Kramer, Arthur F. &
Wiegmann, Douglas A. & Kirlik, Alex, Attention: From Theory to Practice, Oxford
University Press, Oxford 2006.
Tommola, Kalle, Taksit taloussuhdanteiden pyörteissä (1956–1979). Teoksessa Hankonen, Johanna
& Tommola, Kalle, ”Vuosisadan matka – Oululaisen taksiautoilun historia 1906 –
2006”, Kalevaprint, Oulu 2006.

26. 24
Liitteet
Kollaasi 1. Androidin valikkoja ja sovelluksia.

27. 25
Kollaasi 2. Lippulaivoja ja karvalakkeja.

28. 26
Kollaasi 1. Androidin valikkoja ja sovelluksia.
Vasen yläkulma: Android 4.4:n valikko. Käyttäjä voi kustomoida aloitusnäytön ulkoasua ja
toimintoja hyvin vapaasti. Niin sanottujen ”widgetien” kautta sovelluksia voidaan käyttää suoraan
aloitusnäytöltä niin, ettei varsinaista sovellusikkunaa tarvitse avata.
Oikea yläkulma: Google Play -kauppa. Kaupan kautta käyttäjä voi hankkia laitteeseensa ilmaista ja
maksullista sisältöä. Nokialla ja Applella on omat vastaavat kauppansa Ovi ja App Store.
Vasen alakulma: Google maps. Navigaatiosovellus etsii reitin käännös käännökseltä.
Kulkuvälineeksi voi valita auton, joukkoliikenteen, polkupyörän tai omat jalat.
Oikea alakulma: Google Goggles. Sovellus nopeuttaa tiedonhakua tunnistamalla kuvista tekstiä,
viiva- ja QR-koodeja, kasvoja sekä muotoja.
Kollaasi 2. Lippulaivoja ja karvalakkeja.
Vasen yläkulma: Samsung Galaxy S5. Korealaisvalmistajan uudessa lippulaivassa on muun muassa
sykemittari. Musta möykky puhelinten yläkulmassa on Verkkokauppa.comin varkaudenestolaite
eikä kuulu itse puhelimeen.
Ylhäällä keskellä: iPhone 5S. Applen tuorein ja kallein älypuhelin on ulkoasultaan ja valikoiltaan
hyvin lähellä alkuperäistä vuoden 2007 designia.
Oikea yläkulma: Nokia 108. Tämän karvalakkimallin sai vuonna 2014 hintaan 25,90€. Toisin kuin
älypuhelimissa, siinä on fyysinen näppäimistö kosketusnäytön sijaan. Pieni näyttö takaa myös
pitkän akunkeston.
Vasen alakulma: Samsung Galaxy Trend Plus. Yhtenä Samsungin edullisimmista älypuhelinmalleista
Trend Plus tarjoaa suurimman osan samoista toiminnoista, kuin kalliimmat kilpailijansa.
Oikea alakulma: Nokia Lumia 1520:n aloitusnäyttö. Nokian ryhdyttyä käyttämään Windows Phone-
käyttöjärjestelmää uudessa Lumia-tuoteperheessään älypuhelinten valikot ovat muuttuneet
huomattavasti. Aikaisempi käyttöjärjestelmä Symbian muistutti enemmän Androidia.