1. lokakuu 201060
näin selviydyn
– Äiti olisi ollut kiva oppia
tuntemaan paremmin.
Minussa on kuulemma
paljon samaa, Annakaisa
Tiirinki sanoo.
lokakuu 2010 61
Annakaisa Tiirinki on pieni mutta sitkeä nuori nainen. Hänen äitinsä joi
raskausaikana eikä pystynyt huolehtimaan tyttärestään. Annakaisan pelasti
positiivinen asenne ja turvallinen sijaiskoti.
VIINA VEI ÄIDIN
teksti katarina malmberg | kuvat piia arnould
Minulle on sanottu, että
pieni on söpöä, mutta
itse tiedän, että voisin
olla isompi, Annakaisa
Tiirinki sanoo.
28-vuotiasnainenjoutuuedelleenos-
tamaanvaatteensalastenosastolta.Hän
ei enää haluaisi näyttää pikkutytöltä.
–Minualuullaanusein18-vuotiaaksi.
Syntyessään Annakaisa oli kilonpai-
noinen. Hänellä on jo vauvana todettu
FAS, joka tarkoittaa, että äidin alkoho-
linkäyttö raskausaikana on vaikutta-
nut Annakaisan kehitykseen.
Ulkopuolinen ei osaa kiinnittää huo-
miota Annakaisan ul-
konäköön, mutta hän
on välillä itse miettinyt,
millä lailla hän olisi eri-
lainen,joshänenäitinsä
ei olisi juonut odotusai-
kana. Koon lisäksi äidin
käyttämä alkoholi on vaikuttanut An-
nakaisan keskushermostoon. Se on nä-
kynyt esimerkiksi oppimisvaikeuksina.
– Matematiikka ja vieraat kielet oli-
vat minulle erittäin vaikeita koulussa,
Annakaisa kertoo.
Muuten FAS ei ole vaikuttanut älyk-
kyyteen.
Kymmenentuhannen lapsen tarina
Annakaisa on tyytyväinen elämäänsä.
Hän on pärjännyt eikä ole katkera.
Annakaisa on suorittanut ammat-
tikoulussa laitoshuoltajan tutkinnon.
Hän on tarjoilijana laivalla ja asuu it-
sekseen omassa asunnossaan, jonka
on juuri kunnostanut mieleisekseen.
Hän on kouluttautunut myös maskee-
raajaksi asuessaan vuoden Espanjassa.
Se, että hänellä on todettu FAS, vai-
kuttaa enää vähän hänen elämäänsä.
Hän haluaa kertoa oman tarinansa,
koska tietää, että heitä on monta. Suo-
messa syntyy joka vuosi vähintään 600
eri tavoin alkoholin vaurioittamaa las-
ta. Massamme kasvaa siis noin 10 000
alle 16-vuotiasta lasta, jotka ovat sikiö-
aikana vaurioituneet alkoholin takia.
– Minä pidän itseäni normaalina,
mutta tiedän, että olisi voinut käydä
huonomminkin, An-
nakaisa sanoo.
Osalla FAS-diag-
noosin saaneista on
rakenteellisia poik-
keamia esimerkiksi
sydämessä tai luustos-
sa. Annakaisalla poikkeavaa on vasem-
man käden pikkusormen jänne, joka
on jäänyt tavallista lyhyemmäksi. Li-
säksi häneltä on 12-vuotiaana leikattu
kaulasta pieni kasvain.
Vauva hörppii alkoholia
Vain kymmenisen prosenttia suoma-
laisista naisista on täysraittiita. Valta-
osa siis juo ainakin joskus.
Naisten alkoholinkäyttö on muut-
tunut entistä humalahakuisemmaksi.
Käsitys yhden alkoholiannoksen suu-
ruudesta on myös hämärtynyt, kun
olutta juodaan puolen litran tuopeista
ja viiniä 24 senttilitran annoksina. Yk-
si annos olutta on keskiolutpullollinen
(0,33 cl) ja viiniä pieni lasillinen (12 cl).
Tutkimusprofessori Ilona Autti-Rä-
mön ohje on, että jos nainen tietää voi-
vansa tulla raskaaksi, ei pidä juoda it-
seään humalaan.
– Ja kun raskaustesti näyttää positii-
vista, pitäisi lopettaa kokonaan.
Autti-Rämö on tutkinut suomalai-
sia äidin alkoholinkäytön vaurioitta-
mia lapsia 1980-luvulta asti. Kaikkien
tutkimusten mukaan runsaan alkoho-
linkäytön vähentäminen tai lopettami-
nen raskauden aikana parantaa sikiön
kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia.
– Alkoholinkäytön pitää olla äitiys-
neuvolassa asia, josta voi puhua ja josta
voi kysyä, Autti-Rämö sanoo.
Alkoholi on syntymättömälle lapsel-
le paljon pahempi myrkky kuin äidil-
le itselleen. Äidin maksa pystyy pilk-
komaan alkoholia mutta sikiön mak-
sa ei. Sikiön elimistöstä alkoholi me-
nee virtsan mukana lapsiveteen, josta
se päätyy takaisin pikkuiseen elimis-
töön. Syntymätön juo alkoholipitoista
lapsivettä vielä, kun promillet ovat jo
haihtumassa äidin verestä.
Vaikutuksia ei voi ennustaa
Alkoholin juominen raskausaikana
voi vaikuttaa sikiöön monella tapaa, ja
tarkka määritys on haastavaa.
– FAS-oireyhtymä on vain jäävuoren
huippu kaikista sikiöaikaisen alkoholi-
vaurion saaneista, Autti-Rämö sanoo. ››
”Olen miettinyt,
millä lailla olisin
erilainen, jos äiti
ei olisi juonut.”

2. 62 lokakuu 2010
Alkoholille sikiöaikana altistunei-
den oirekirjo on laaja, FAS on noin 10–
20 prosentilla.
FAS-lapsi syntyy pienikokoisena ja
hänen päänsä on tavallista pienempi.
Ylähuulen ja nenän välinen poimutus
on alikehittynyt, ylähuuli on ohut ja
luomirako jää lyhyeksi. FAS-lapsilla on
myös aina jonkinasteinen keskusher-
moston toimintahäiriö.
Raskausaikana on mahdotonta en-
nustaa, miten juuri tämän äidin alkoho-
linkäyttö sikiöön vaikuttaa.
– Ääritapauksessa alkoholialtistus
voi aiheuttaa vaikeita, jopa sikiön tai
vastasyntyneen kuolemaan johtavia
rakenteellisia poikkeavuuksia, Ilona
Autti-Rämö sanoo.
Alkoholille altistuneista lapsis-
ta suurella osalla on vain osa oireista.
Heillä voi olla pelkästään rakenteelli-
nen poikkeama, kuten sydänvika, tai
neurologisia ongelmia, kuten oppimis-
vaikeus. Alkoholin vaikutukset ovat
hyvin yksilöllisiä.
Aina ei varmasti edes tiedetä, onko
äiti käyttänyt alkoholia.
– Tällainen tilanne voi olla ulkomail-
ta adoptoidun lapsen kohdalla.
Osa äideistä kieltää alkoholinkäyt-
tönsä kokonaan, vaikka lähipiiri kertoi-
si toista. Iso osa alkoholistiäitien lapsis-
ta otetaan huostaan, jotta lapselle voi-
daan taata turvallinen kasvu.
Vuotta vanhempana kouluun
Annakaisa on kasvanut nelivuotiaas-
ta nuoreksi naiseksi sijaisvanhempi-
en luona. Lea ja Pekka Nuutinen haki-
vat hänet luokseen vuonna 1986 Folk-
hälsanin lastenkodista, jonne tyttö oli
viety alkoholistiäidin luota.
– Annakaisa oli pieni ja hento. Ihas-
tuimme heti, Lea Nuutinen kertoo.
Aluksi tyttö ei leikkinyt ollenkaan
vaan käveli uusien vanhempiensa pe-
rässä huoneesta toiseen. Kyläreissulla
tai linja-autossa Annakaisa saattoi kii-
vetä kenen tahansa aikuisen syliin ha-
kemaan huomiota.
Annakaisa aloitti koulunkäynnin
8-vuotiaana normaalilla luokalla, mut-
ta välillä oli suuria ongelmia. Alaluo-
killa hän pystyi noudattamaan vain
yhtä ohjetta kerrallaan, mutta tyttö
pärjäsi muiden mukana, koska opetta-
ja osasi ottaa sen huomioon.
Myös reittien ja suunnan hahmotta-
minen oli pitkään hankalaa. Kun An-
nakaisa aloitti ammattikoulun 16-vuo-
tiaana, hän kulki reitin kertaalleen si-
jaisäitinsä kanssa ennen ensimmäistä
koulupäiväänsä. Varmuuden vuoksi.
Laskemista Annakaisa opetteli tun-
tikausia sijaisisänsä Pekka Nuuti-
sen kanssa tulitikkujen tai rusinoiden
avulla. Silti matematiikka oli välillä lä-
hes ylivoimaisen vaikeaa.
– Edelleen pyydän joskus apua esi-
merkiksiKelanlomakkeidentaiveropa-
perientäyttämisessä,Annakaisasanoo.
Hänonainajaksanutopiskellajayrit-
tää positiivisen asenteensa ja perään-
antamattoman luonteensa ansiosta.
Aina ikävä äitiä
Annakaisa puhuu biologisesta äidis-
tään pelkkää hyvää.
– Äidillä oli tyylitajua ja hän oli kau-
KIRJO OIREITA
n FASD on kattonimitys alkoholin aiheuttamille sikiövauri-
oille. Sen alle kuuluu laaja kirjo erilaisia ongelmia: vaikeasta
kehitysvammasta ja rakennevioista lieviin keskittymis-,
tarkkaavuus- ja oppimishäiriöihin.
nFAS, fetaalinen alkoholisyndrooma, tarkoittaa, että raskaus-
ajan alkoholinkäyttö on aiheuttanut lapselle sekä keskusher-
moston toimintahäiriön, kasvuhäiriön että muutoksia kasvon-
piirteissä. FAS-lapsia on noin 10–20 prosenttia FASD-lapsista.
Annakaisa teetti vasempaan nilkkaansa tatuoinnin:
– Keijukainen olen minä ja tähti kuvaa äitiäni.
– Olen saanut elää
onnellisen lapsuuden
suuressa perheessä,
Annakaisa Tiirinki sanoo.
ASIANTUNTIJA
TUTKIMUSPROFESSORI
ILONA AUTTI-RÄMÖ,
KANSANELÄKELAITOS
››
lokakuu 2010 63
nis nainen. Hän oli hyvin taiteellinen.
Minussa on kuulemma paljon samaa.
Annakaisan suurimpia suruja elä-
mässä onkin ollut äidin menetys. Äi-
din kaipuu on syvällä, vaikka suhteet
sijaisäitiin ovat aina olleet läheiset.
– On myös surullista, etten tiedä su-
kulaisistani paljon mitään. Isästäni en
tiedä edes nimeä.
Äidinäitiään Annakaisa on tavan-
nut säännöllisesti. Äidistä puhuessaan
nuoren naisen silmät kostuvat herkäs-
ti. Äiti olisi ollut kiva tuntea paremmin.
Annakaisa halusi pikkutyttönä huoleh-
tia äidistään, hän suunnitteli lapsena
menevänsä töihin ja pystyvänsä sitten
ostamaan heille kodin, jossa voisi hoi-
taa sairasta äitiä. Elokuussa Annakai-
sa teetti vasempaan nilkkaansa tatu-
oinnin. Siinä on hentoinen vaaleanvih-
reä keijukainen, jota valaisee pään yllä
loistava tähti.
– Keijukainen olen minä ja tähti ku-
vaa äitiäni.
Annakaisa uskoo, ettei äiti tiennyt
aiheuttavansa vahinkoa lapselleen ras-
kaana ollessaan.
– On paljon ihmisiä, jotka eivät tie-
dä, että raskaana olevalla viina ei vau-
rioita pelkästään omia aivoja, Anna-
kaisa sanoo.
Hän tapasi lapsena äitiään silloin
tällöin joko tämän luona tai niin, että
äiti kävi sijaiskodissa. Äiti yritti välillä
ryhdistäytyä ja juomi-
nen jäi. Selvät jaksot
eivät kuitenkaan jat-
kuneet niin pitkään,
että äiti olisi voinut
ottaa lapsensa luok-
seen.
Annakaisan äiti kuoli, kun tyttö oli
16-vuotias. Vielä viimeisinä elinviik-
koina Annakaisa kävi katsomassa äiti-
ään sairaalassa. Koskaan hän ei puhu-
nut omista ongelmistaan.
– Äidillä on ollut kauheat syyllisyy-
dentunteet siitä, mitä hän oli minulle
aiheuttanut. Minulla ei ollut koskaan
tarvetta lisätä sitä tunnetta.
Iso perhe tuuppii eteenpäin
Lea Nuutisen mielestä Annakaisan
FAS-diagnoosi helpotti lapsen kanssa
selviytymistä. Oli hyvä kun tiesi, miksi
tyttö ei kasva normaaliin tahtiin.
Kotona Annakaisaan ei koskaan
suhtauduttu eri tavalla kuin muihin
lapsiin. Nuutisilla on neljä biologista
lasta ja neljä pitkään heillä asunutta si-
jaislasta. Lisäksi heillä on asunut kesä-
lapsia, vaihto-oppilaita sekä joitain ly-
hyeksi ajaksi sijoitettuja lapsia.
He asuvat Siuntiossa pienellä maa-
tilalla, jossa on hevostalli. Nyt hevo-
sia on enää yksi, kotonakin asuu enää
17-vuotias Hilla.
– Annakaisa on pienestä asti tehnyt
kotitöitä siinä missä muutkin, suurper-
heen äiti kertoo.
Lähes kaikkien sijoitettujen lasten
kanssa Lea ja Pekka Nuutinen ovat
käyneet perheneuvolassa, mutta An-
nakaisan kasvatuksessa he ovat tar-
vinneet ulkopuolista tukea hyvin vä-
hän. Annakaisa on lähinnä tarvinnut
ihmisiä, jotka ovat rohkaisseet häntä
tarttumaan asioihin. Ja tuuppijoita on
pihapiiristä aina löytynyt.
– Kun muutin 21-vuotiaana omaan
asuntoon, suurin muutos oli se, että
ympärillä oli yhtäkkiä hiljaista, Anna-
kaisa sanoo nyt.
Lahjaksi kokonainen suku
Tutkimusprofessori Ilona Autti-Rä-
mön mukaan FAS-lapsen kuntoutus-
ta helpottaa, että alusta asti tiedetään,
mistä esimerkiksi kasvuhäiriö tai op-
pimisvaikeudet johtuvat.
– Näin pystytään myös suojaamaan
alkoholistiäidin seu-
raavia raskauksia, kun
tilanne on tiedossa.
Alkoholistiperheis-
sä kasvaneet lapset
tarvitsevat myös muu-
ta kuin lääketieteellis-
tä apua ja kuntoutusta. Huostaanottoti-
lanteissaonesimerkiksitärkeäätunnis-
taa, johtuvatko lapsen ongelmat perhe-
tilanteesta vai onko kyseessä neurolo-
ginen häiriö.
Turvallinen kasvuympäristö suojaa
ja tukee kehitystä, vaikka lapsi olisi jo
vammautunut.
Vauvana Annakaisan ennuste oli
lohduton. Hänet tutkinut neurolo-
gi sanoi, ettei tyttö tule pärjäämään
omillaan.
Annakaisaa hymyilyttää. Hän on
elänyt onnellisen lapsuuden suuressa
perheessä. Hänellä on sijaisperhees-
sä paljon siskoja ja veljiä, joiden kaut-
ta hän on saanut tätejä, setiä, serkkuja
ja isovanhemmat. Vaikka side biologi-
seen sukuun on ohut, on Annakaisan
ympärillä ollut aina läheisiä. Vuoden
verran hän on myös käynyt nuorille
FAS-aikuisille tarkoitetussa vertais-
tukiryhmässä.
– En ole ainoa, joka miettii näitä asi-
oita, Annakaisa sanoo.
Teinijuopottelu ei kiinnostanut
Suhde alkoholiin ei ole Annakaisal-
le koskaan tuottanut ongelmia. Sijais-
vanhemmat eivät juo ollenkaan.
– Kotona puhuimme alkoholin vaa-
roista jo varhain, sillä tiesin jo lapsena,
että äitini sairastaa alkoholismia.
Teini-iän kokeiluihin Annakaisaa ei
saanut mukaan, sillä kaveritkin tiesi-
vät hänen taustansa. Kukaan ei syrji-
nyt häntä juomattomuuden takia.
– Kerran yksi kaveri yritti tuputtaa
minulle pulloa. Silloin suutuin, eikä
kukaan enää tyrkyttänyt uudestaan.
Ensimmäisen kerran Annakaisa
maistoi alkoholia muutettuaan pois
lapsuudenkodistaan 21-vuotiaana.
Annakaisan lapsuusmuistot alka-
vat siitä, kun hän oli nelivuotias. Sitä
edeltävältä ajalta ei ole yhtään muistoa.
Vain muutama valokuva. Annakaisa ei
itse muista mitään ajasta, kun asui las-
tenkodissa.
– Tiedän, että Folkhälsanilla on ole-
massa jonkinlainen raportti lastenko-
tiajastani. Ehkä olen jonain päivänä
valmis lukemaan sen. Ihan vielä en us-
kalla. ✖
KUN ODOTAT, ET OTA
n Sikiö ei kykene hajottamaan alkoholia kuten aikuinen.
n Alkoholi säilyy lapsivedessä kauemmin kuin äidin
verenkierrossa ja siksi alkoholin pitoisuus säilyy sikiössä
pidempään.
n Humalahakuinen juominen on hyvä lopettaa jo silloin,
kun on mahdollisuus tulla raskaaksi.
n Kun raskaustesti näyttää plussaa, olisi hyvä lopettaa
alkoholinkäyttö kokonaan.
n Jokainen raitis päivä kannattaa. Vaikka äiti olisi juonut
koko alkuraskauden ajan, lopettaminen parantaa syntymät-
tömän lapsen ennustetta.
n Suomessa syntyy vuosittain vähintään 600 raskauden-
aikaisen alkoholinkäytön jollain tavalla vaurioittamaa lasta.
n Normaalissakin raskaudessa on parin prosentin riski siitä,
että sikiöllä on jotain poikkeavuuksia.
LISÄÄ TIETOA
WWW.PÄIHDELINKKI.FI
”Äidilläolikauhea
syyllisyys siitä,
mitä oli minulle
aiheuttanut.”