1. HELSINGIN SANOMAT 29
Lapsi päihittää aikuiset
muistipelissä, mutta
unohtaa tuoda märät
uimahousut koulusta
kotiin. Toimittaja kyseli
kolmelta pojaltaan, mitä
nämä muistavat.
Veljekset Vilho (vas.), Lauri
ja Henri pelaavat yhdessä.
3. 30 HS TEEMA
I
säni kuoli vuonna 2005.
Vanhin poikani Henri, 11, oli silloin
viisivuotias. Juttelin asiasta Henrin
kanssa yhtenä iltana saunan lau-
teilla. Hän muistaa, kuinka Mofa
oli siellä, missä Mummu asuu, ja söi paljon
lääkkeitä. Hän muistaa myös yhden joulun,
kun Mofa kävi meillä, istui jalat ristissä no-
jatuolissa.
Yhdeksänvuotias pikkuveli Laurikin
muistaa Mofan, vaikka oli vain kolmivuo-
tias, kun tämä kuoli. Hän muistaa, kuinka
Mofa makasi sängyssä Mummun luona ja
sillä oli ruskea tukka.
”Se oli kuolemassa”, Lauri sanoo. Mieleen
on jäänyt myös Mummun ja Mofan keskus-
telu, jonka he kävivät ruotsiksi. Lauri ei ym-
märtänyt, mistä puhuttiin.
Tiedetään, että lapsen varhaisimmat aidot
muistot liittyvät noin kolmen vuoden ikään.
Joku saattaa muistaa varhaisempiakin asioi-
ta, mutta silloin tapahtumasta on ehkä pu-
huttu jälkeenpäin tai siitä on valokuvia, joita
lapsi myöhemmin on katsonut.
Henri ei muista edellistä kotiamme, jos-
ta hän muutti kaksivuotiaana, mutta Lauri
muistaa sinisen Opelin, joka perheellä oli,
kun hän oli saman ikäinen.
Ensimmäisestä hoitopaikastaan, jossa
Henri oli kolmivuotiaana, hän muistaa koi-
ran ja liha-perunasoselaatikon.
Vastasyntynyt ja muutaman kuukau-
den ikäinen vauva muistaa melodioita ras-
kausajalta. Tämä käy ilmi sikiön ja vauvan
pään kääntymistä ja sykkeen vaihtumista
kuvanneesta tutkimuksesta.
Juuri syntynyt pienokainen tunnistaa
myös äitinsä puheäänen. Sikiöaikana vauva
oppii tunnistamaan myös äidin lihasjänni-
tyksiä ja hengitystä. Siitä johtuu, että usein
äidin rauhallinen tuudittelu nukuttaa pie-
nen vauvan parhaiten.
Vauva muistaa aistein: haistaa, maistaa,
kuulee, näkee ja tuntee. Jokainen koke-
mus muokkaa alusta asti hänen persoonalli
suuttaan.
Tunnemuisti rekisteröi kokemuksia jo
varhaisilta vuosilta. Pienellekin lapselle voi
kehittyä esimerkiksi lääkärikammo, vaikkei
hän pysty kertomaan, että hänellä on ikäviä
kokemuksia valkotakkisista ensimmäisen
elinvuotensa aikana. Moni aikuisena omak-
suttu toimintamalli on osa lapsena opittua
ei-tietoista muistia.
Suomalaislapset oppivat esimerkiksi
nauttimaan saunasta jo hyvin pieninä.
Leikki-ikäinen osaa harvoin sanoa, mi-
tä ruokaa päiväkodissa oli tänään, jos äiti
tai isä sitä kysyy. Lapsi ei kiinnitä siihen
huomiota, koska hän ajattelee leikkejään.
Pieni lapsi ei myöskään välttämättä hah-
mota aikaa: oliko lihapullia tänään, eilen
vai viime maanantaina.
Kun Lauri oli esikoulussa, aloin kysel-
lä häneltä päivittäin, mitä ruokaa oli. Yh-
tenä päivänä poika kertoi, että ruuaksi oli
pitsantuoksuista, italialaista napolinpataa.
Kun selvisi, että lapseni syö aina hyvin, lak-
kasin kyselemästä. Lauri närkästyi: ”Etkö
kysy, mitä meillä oli ruokana?” Hänen päi-
värutiineihinsa kuului painaa asia mieleen-
sä ja kertoa se äidille.
Sotaa tai kaltoin kohtelua kokeneet lap-
set voivat traumatisoitua. Jos taas on aina
ollut turvallinen aikuinen saatavilla, perus-
turvallisuuden rakentaminen helpottuu.
On myös olemassa niin sanottuja teflon-
lapsia, jotka säilyvät ehjin nahoin kasvusta
vaikkapa huume- tai alkoholistiperheissä.
Järkyttävät tai pelottavat tilanteet muis-
tetaan. Kun muistoon liittyy voimakas tun-
ne, se jää paremmin aikuisenkin mieleen.
Henri muistaa, kun hän päiväkodissa ol-
lessaan keikkui tuolilla, kaatui ja löi päänsä
pöydänkulmaan. Hän muistaa, kuinka sii-
vooja tuli moppaamaan lattialle valunutta
verta. Henri muistaa olleensa päiväkodin
open kanssa terveyskeskuksessa, jossa hoi-
taja liimasi haavan.
Ӏiti tuli hakemaan, ja Mummukin oli
meillä”, Henri muistelee.
Kolmas poikani Vilho, 6, taas muisti kol-
mivuotiaana, kuinka hän eksyi kaksivuo-
tiaana ja tuttu setä toi hänet kotiin, ja Vil-
ho sai istua pakettiautossa koira vieressään.
Nyt kolme vuotta myöhemmin hän ei enää
kunnolla muista sitä.
Muistot haalistuvat.
Vastasyntynyt
vauva muis-
taa melodioita
raskausajalta
ja tunnistaa
myös äitinsä
puheäänen.
4. HELSINGIN SANOMAT 31
Yhdeksänvuotias
Lauri ei muista
kuusivuotiaan
pikkuveljensä
syntymää.
Saunan jälkeen pelasimme poikien
kanssa muistipeliä. Vanha tuttu pelihän
etenee näin: kaikki kortit käännetään kuva-
puoli alaspäin lattialle, ja jokainen saa vuo-
rollaan katsoa kaksi korttia. Pelaajat yrittä-
vät aina etsiä kortille parin.
Jo yksivuotiaan muistia voi testata sa-
mantapaiseen ideaan perustuvalla tehtäväl-
lä: pöydällä on kaksi kuppia tai liinaa, jois-
ta toisen alle piilotetaan lapsen nähden pie-
ni muovilelu. Sitten kysytään, missä se on.
Kaksivuotias voi muistaa, missä esine on
piilossa jopa silloin, kun piilottamisen jäl-
keen kuppien paikkoja vaihdetaan keske-
nään.
Vauvan muistin huomaa myös arjessa
– jos tietystä keittiön kaapista on annettu
pienokaiselle hyviä rinkeleitä, osaa hän jo
konttausiästä lähtien mennä kaapin eteen
ja pyytää sieltä rinkeleitä.
Lapsen muistia voidaan testata neuro-
psykologisella testisarjalla. Tutkimusmene-
telmää on ollut kehittämässä suomalainen
neuropsykologian professori Marit Kork-
man.
Kolmivuotiaasta alkaen lapselle voi näyt-
tää ruudukkoa, jossa on erilaisia kuvioi-
ta. Ruudukko piilotetaan, ja lapsi saa tyh-
jän ruudukon ja kuviokortteja, joista hänen
pitää valita oikeat kuviot oikeisiin kohtiin.
Iän mukana kuviot vaikeutuvat.
Tarinamuistitestissä kerrotaan tarina, jo-
ka lapsen pitää kertoa omin sanoin uudes-
taan. Kasvomuistitestissä lapselle näyte-
tään 16 lapsen kasvot, minkä jälkeen pitää
isommasta kuvajoukosta osoittaa, mitkä
kasvot on nähnyt.
Onnistuminen ei riipu vain muistista,
vaan esimerkiksi lapsen sanavarasto ja ky-
ky keskittyä ja noudattaa ohjeita vaikutta-
vat tehtävien tekemiseen.
Samalla logiikalla ylivilkas, tarkkaavai-
suushäiriöinen lapsi unohtaa tuoda uima-
housut koulusta kotiin kuivumaan, mut-
ta se ei johdu ongelmasta muistissa, vaan
hänen kyvystään toimia johdonmukaises-
ti. Siinä missä aikuisen on helppo opetella
muistisääntöjä, lapsella ei vielä ole sitä käy-
töksen suunnitelmallisuutta, jonka avulla
muistia voisi käyttää hyväksi.
Kun lapsi on testitilanteissa opetellut
vaikkapa tarinan ja sitä kysytään puolen
tunnin kuluttua, hän on unohtanut hyvin
vähän asioita. Lapsen unohtelussa onkin
harvoin kyseessä muistihäiriö.
Varsinaisia muistihäiriöitä – sellaisia
joista kärsivät muistihäiriöiset vanhukset
– lapsi voi saada, jos vaikkapa herpesvirus
aiheuttaa aivotulehduksen ja aivojen hippo-
kampuksessa sijaitseva muistikeskus vau-
rioituu. Aivot voivat vaurioitua myös pään
vamman takia, ja joskus vaikeaan epilep-
siaan liittyy ongelmia muistissa.
Lapsilla muistiongelmat liittyvät yleensä
tarkkaavaisuushäiriöön tai oppimisongel-
miin, joiden syy on neurobiologinen.
5. 32 HS TEEMA
Esimerkiksi lukihäiriössä tiettyjen asioi-
den oppiminen on hankalaa.
Jatkamme muistipelin pelaamista. Vai-
kuttaa, että yhdeksänvuotiaan muisti on
huippuluokkaa. Onko näin? Onko olemas-
sa ikä, jossa muisti toimii erityisen hyvin?
Näkömuisti kehittyy varhain hyväksi ja
pysyy hyvällä tasolla pitkään. Siksi lapseni
pärjäävät minua paremmin muistipelissä.
Oma näkömuistikykyni on yli 40-vuotiaa-
na alkanut jo heiketä. Vielä parikymppise-
nä näkömuisti voi olla samalla tasolla kuin
lapsena.
Nuorena on erityisen helppoa oppia ään-
tämään vierasta kieltä. Professori Marit
Korkmanin mukaan kaikille koulunsa aloit-
taville pitäisi opettaa jonkin vieraan kielen
alkeita. Opiskelun ei siinä vaiheessa tarvitse
olla kieliopin tai sanavaraston kartuttamis-
ta, mutta laulut ja runonpätkät tuovat ään-
teet ja kielen rytmin tutuksi.
Pienellä lapsella on usein luontainen ky-
ky erotella kielen eri vivahteita, kuten eri-
laisia s-kirjaimia ja pitkiä ja lyhyitä vokaa-
liäänteitä.
Vieraiden kielten tuttuus helpottaa myö-
hemmin vieraiden kielten oppimista ja nii-
den käyttämistä. Alle yhdeksänvuotias voi
ulkomailla asuessaan oppia ääntämään vie-
raan kielen täysin samalla tavalla kuin sitä
äidinkielenä puhuva.
Lapsissakin on huippumuistajia. Tutki-
japiireissä on kerrottu islantilaisesta tytös-
tä, joka opetteli kahdeksan vierasta kieltä
katsomalla televisiosta vieraskielisiä ohjel-
mia. Jokunen vuosi sitten oululainen kah-
deksanvuotias Qiyu Zhou voitti hopeaa
shakin nuorten MM-kilpailuissa.
Joskus lievässä autistisessa häiriössä saat-
taa esiintyä poikkeavan hyvä muisti. Lap-
si saattaa esimerkiksi tuntea kaikki kasvit,
juna-aikataulut tai tapahtumien päivämää-
rät. Hyvä muisti voi myös liittyä korkeaan
älykkyysosamäärään.
Lapsen muistia ei kuitenkaan kannata
ruveta valmentamaan, jos ongelmia ei ole.
Muistia tutkitaan, jos puhumaan tai luke-
maan oppiminen viivästyy tai on suuria vai-
keuksia oppimisessa, keskittymiskyvyssä tai
suhteissa muihin ihmisiin.
Islantilainen
tyttö
opetteli
kahdeksan
vierasta
kieltä
televisiota
katsomalla.
11-vuotias Henri
muistaa ensimmäisestä
hoitopaikastaan koiran ja
liha-perunasoselaatikon.
6. HELSINGIN SANOMAT 33
Poliisikuulusteluissa alle koulu-
ikäisen lapsen haastatteleminen vaatii tai-
toa, jotta todistajan kertomus olisi luotetta-
va. Lapsia on helppo johdatella sanomaan,
mitä aikuiset haluavat kuulla.
Jos lapselta kysyy suoran kysymyksen
”Löikö äidin miesystävä sinua?” tai ”Koski-
ko setä paljasta takapuoltasi?”, poimii lap-
si herkästi kysymyksestä ajatuksen ja alkaa
toistaa sitä. Lasta kuulustellessa pitää olla
mahdollisimman neutraali ja kysyä avoimia
kysymyksiä, kuten: ”Kertoisitko kaiken, mi-
tä eilen tapahtui?” Avoimilla kysymyksil-
lä voidaan auttaa lasta jäsentämään omaa
kertomustaan, esimerkiksi: ”Sanoit, että
menitte taloon. Kerro siitä lisää.”
Jos aikuinen kysyy saman kysymyksen
kaksi kertaa, se voi tuntua lapsesta syytök-
seltä. Hän kokee, että ensimmäinen vastaus
oli väärä. Lasten kuulustelun luotettavuu-
den arviointiin ei ole tarkkaa alaikärajaa,
sillä osa lapsista osaa kertoa tapahtumista
hyvinkin jo kolmivuotiaana, toiset eivät.
Parivuotias sekoittaa herkästi yhteen kuu-
lemaansa juttua, katsomaansa ohjelmaa,
näkemäänsä unta tai kirjaa, jota aikuinen
on hänelle lukenut.
Keskimmäinen poikani Lauri ei muis-
ta nuoremman veljensä Vilhon syntymää.
Hän oli silloin kolmivuotias. Sen sijaan
Lauri muistaa, kun minulla oli pullea ma-
ha enkä voinut kantaa häntä reppuselässä
päiväkotiin.
Vanhin poikamme Henri muistaa, kun
Vilho syntyi. Hän kertoo muistavansa, kuin-
ka veli puoliksi makasi Naistenklinikan au-
lassa autonistuimessa, joka oli ”harmaan-
ruskean-tummansinistä ruutukuviota”.
Henri kävi myös katsomassa kuollutta
Mofaa sairaalan kappelissa. Hän oli piirtä-
nyt Mofalle piirustuksen, joka oli tarkoitus
panna arkkuun mukaan. Henriä jännitti, ja
hän pyysi minua laittamaan piirustuksen
isäni vatsan päälle.
Henri ei muista enää jännittäneensä.
Mutta hän muistaa hyvin Mofan makaa-
massa arkussaan.
”Näytti hiljaiselta”, hän kuvailee tilannet-
ta nyt, kuusi vuotta myöhemmin. ■
Artikkelia varten on haastateltu neuropsykologian professori Marit
Korkmania Helsingin yliopistosta, psykologian tohtori Julia Kork
mania Husin oikeuspsykiatrisesta osaamiskeskuksesta ja vanhem
paa tutkijaa Minna Huotilaista Työterveyslaitoksesta.
Vielä
parikymppisenä
näkömuisti
voi olla
samalla
tasolla kuin
lapsena.
Vilho (oik.) muisti kolmivuotiaana, kuinka hän eksyi kaksivuotiaana.
Hänkaatuijalöipäänsäpöydänkulmaan.SittenpäiväkodinsiivoojamoppasilattianjaHenrivietiinterveyskeskukseen.
muistiTESTI:Mitä Henrille
tapahtui, kun hänkeikkui päivä-
kodissa tuolilla?
