2. Infra FINBIM vauhditti inframallintamisen läpimurtoa................................... 4
Liikennevirasto edistää ja edellyttää inframallintamista................................ 5
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015 julkistetaan toukokuussa.................. 6
Lähtötiedot ovat inframallintamisen peruskivi ............................................ 8
Tampereella keskitetään infratiedon hallintaa ........................................... 10
Inframallintamisen visio 2025 .......................................................... 12
Oulussa kaupunkia rakennetaan inframallien avulla .................................... 14
Espoo kiristää asteittain mallinnusvaatimuksia ........................................... 16
Helsinki tehostaa sillanrakennusta tietomallintamalla .................................. 18
Mallipohjaisesta laadunvalvonnasta hyviä kokemuksia............................ 19
Tieverkon ylläpito helpottuu ja tehostuu ................................................ 20
Oppisopimustyylinen koulutus syvensi mallinnusosaamista....................... 22
Tieto- ja inframallintamisen yhteistyöfoorumi..................................... 24
JULKAISIJAT
RYM Oy, PRE-ohjelman Infra FINBIM -työpaketti
BuildingSMART Finland, Infra-toimialaryhmä
TOIMITUS
Image Builder Oy: Juha Salmi (vastaava toimittaja) ja Kaisa Salminen
Työryhmä: Kimmo Laatunen, Harri Mäkelä ja Juha Liukas
TAITTO
Tiina Kuoppala, Graforma
PAINATUS
Libris Oy, Helsinki 2015
INFRABIM-TIEDOTUSLEHTI 2015SISÄLTÖ
3. Tietomallintaminen uudistaa infra-alan
Infra-alalla otetaan määrätietoisia askeleita kohti tietomallintamisen tehokasta hyödyntämistä
infrarakenteen elinkaaren kaikissa vaiheissa suunnittelusta ylläpitoon.
Tietomallintamisen avulla infra-alalla on mahdollisuus parantaa merkittävästi toimintansa
tuottavuutta ja laatua sekä kustannustehokkuutta.
Inframallintaminen mullistaa koko alan toiminta- ja palvelukulttuurin.
4. INFRABIM 4
Keskeinen osa inframallintamisen viimeaikaisesta ke-
hitystyöstä tehtiin RYM Oy:n vuosina 2010–2014 to-
teutetun PRE-ohjelman (Build Environment Process
Re-engineering) InfraFINBIM -työpaketissa.Tässäyritys-
vetoisessatutkimuskonsortiossaolimukana17yritystä,
merkittäviä infran omistajia ja kolme tutkimuslaitosta.
Noin kuuden miljoonan euron tutkimuspanoksestaTe-
kes rahoitti noin puolet, puolet tuli yrityksiltä.
”Kaikki keskeiset infratoimijat olivat mukana yh-
teisessä rintamassa. Lähtökohtana oli tuottavuuden
parantamisen välttämättömyys. Visiomme oli, että
vuonna 2014 infran haltijat tilaavat pääsääntöisesti
Teksti: JUHA SALMI | Kuva: LAURI ASANTI
Infra FINBIM vauhditti
inframallintamisen läpimurtoa
VR Track Oy:n tuotekehityspäällikkö Kimmo Laatunen
veti Infra FINBIM -työpakettia.
tietomallipohjaista palvelua suunnittelusta kunnos-
sapitoon. Suurimmat esteet tietomallipohjaisen tilaa-
misen tieltä onkin saatu raivattua”, sanoo työpakettia
vetänyt VR Track Oy:n tuotekehityspäällikkö Kimmo
Laatunen.
Yleiset inframallivaatimukset julkaistaan kevään ai-
kana (ks. sivut 6–7). Inframodel-tiedonsiirtoformaatis-
ta julkaistaan maaliskuussa jo 3.1-versio. Sille luotiin
Infra FINBIM -työpaketissa yhtenäinen sisältö ja sa-
malla tehtiin ohjeet lähtötietojen sekä suunnittelu- ja
toteutusmallien tiedonsiirtoa varten. Infra-alan nimik-
keistö on laajennettu tietomallinnusta tukevaksi.
”Tietomallintaminen tulee muuttamaan jokaisen
infra-alan toimijan prosessia. Ajan mittaan se tulee vai-
kuttamaan myös jokaiseen, joka käyttää infraa. Olem-
me menossa kohti yhä älykkäämpää infraa”, Laatunen
kuvailee.
Tietomallipohjaisen toiminnan tarjoamien etujen
täysimittainenhyödyntäminenedellyttääLaatusenmu-
kaan jatkuvaa panostusta standardien, rajapintojen ja
ohjelmistojen kehittämiseen. ”Tilaajan tulee osata ar-
vioida, miten tietomallintamisella saadaan tuotettua
hankkeellemahdollisimmanhyvälisäarvojamitenmal-
linnusedistäähankkeenkokonaistavoitteidensaavutta-
mista.Toisaaltahankkeenpalveluntarjoajienonosatta-
va sovittaa toimintaprosessinsa tilaajien tavoitteisiin.”
Infra FINBIM -työpaketin ja monien sitä edeltänei-
den tutkimus- ja kehityshankkeiden tuloksia vie käy-
täntöön ja jalostaa Rakennustietosäätiön koordinoi-
man buildingSMARTFinlandin alaisuuteen perustettu
infra-alan toimialaryhmä BSF Infra (ks. sivut 12–13).
Tietomallintamisen yhä laajempi käyttöönotto infra-
alalla perustuu kolmeen tukipilariin: yleisiin infra-
mallivaatimuksiin ja -ohjeisiin, Suomessa kehitet-
tyyn avoimeen Inframodel-tiedonsiirtoformaattiin
ja tietomallintamista tukevaan InfraBIM-nimikkeis-
töön. Niitä kaikkia on kehitetty ja testattu kymme-
nissä pilottikohteissa eri puolilla Suomea.
YIV 2015-
mallinnus-
ohjeet
InfraBIM-
nimikkeistö
Inframodel-
formaatti
5. INFRABIM 5
”Tavoitteena on,että pääosa hankkeistamme toteute-
taan ennen pitkää tietomallipohjaisesti. Tämä koskee
erityisesti haastavimpia hankkeita, joiden onnistumi-
sen kannalta avoin tiedonhallinta ja -siirto on välttämä-
tön”, sanoo Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen.
Ruohosen mukaan mallintamisen edut ovat kiistat-
tomat. ”Sen avulla suunnittelun laatu paranee ja tuot-
tavuus kohenee työmailla.Tietoa ei huku eikä vääristy
hankkeen eri vaiheessa. Turhaa työtä jää pois ja vir-
heet vähenevät. Lisäksi saamme ylläpitoa varten tär-
keää tietoa väylistä ja niiden rakenteista.”
Tietomallintamisen kehityspäällikön Tiina Perttulan
mielestäensimmäisethyödyttulevatlähtötietojenmal-
lintamisesta ja siitä, että aineisto dokumentoidaan
jatkokäyttöä varten. Silloin koko hanke lähtee oikein
liikkeelle.
Toimintakulttuuri muuttuu
Liikennevirasto täsmentää ja kehittää jatkuvasti mallin-
nukseen liittyvää ohjeistustaan yhteistyössä infra-alan
muiden toimijoiden kanssa.Se on esimerkiksi edellyt-
tänyt Inframodel 3-tiedonsiirtoformaatin käyttöä kai-
kissa 1.5.2014 jälkeen käynnistyneissä suunnittelu-,
toteutus- ja parannushankkeissa.
”Lähtökohtaisesti tämä vaatimus koskee tilaajalle
luovutettavaa aineistoa. Näin varmistetaan, että tieto
on ohjelmistoriippumattomassa avoimessa muodossa
kaikkien hankkeen jatkosuunnitteluun, rakentamiseen
ja ylläpitoon osallistuvien käytössä”, Perttula korostaa.
”Kun tieto ei huku, voitamme paljon rahaa”, uskoo
Liikenneviraston ylijohtaja Kari Ruohonen.
”Tietomallintamisen käyttöönotto muuttaa
infra-alan toimintakulttuuria”, toteaa
tietomallintamisen kehityspäällikkö Tiina Perttula.
Silloille on tehty oma tietomalliohje, jossa tiedonsiir-
ron formaattivaatimuksena on IFC. Hankesuunnitte-
lun lähtötiedot jäsennellään pian valmistuvien yleis-
ten lähtötietomalliohjeiden mukaan.
”Tietomallintamisen käyttöönotossa ei ole kysymys
niinkään teknologisesta uudistuksesta,vaan toiminta-
kulttuurin muutoksesta.On tärkeää saada ihmiset ajat-
telemaan uudella tavalla eikä tekemään niin kuin on
aina ennenkin tehty”, Perttula toteaa.
Liikennevirasto edistää monin tavoin tietomallinta-
misen käyttöönottoa. Mallintaminen sisältyy viras-
ton tulostavoitteisiin ja virasto etenee vaiheittain
kohti mallintamisen yhä kattavampaa käyttöä infra-
hankkeiden eri vaiheissa.
Teksti: JUHA SALMI | Kuvat: Liikennevirasto
Liikennevirasto edistää ja edellyttää
inframallintamista
6. INFRABIM 6
Teksti: HARRI MÄKELÄ, Innogeo Oy
Yleiset inframallivaatimukset YIV 2015
julkistetaan toukokuussa
Tarve yleisille inframallivaatimuksille on syntynyt suu-
rimpien infratilaajien tavoitteesta siirtyä tietomallin-
tamisen käyttöön. Tilaajilla ja palvelujen tarjoajilla on
oltava yhteinen näkemys siitä, mitä ja miten mallinne-
taan hankkeiden eri vaiheissa.
InfraBIM.fi-sivustolla julkaistavat inframallivaati-
mukset on tarkoitettu käytettäviksi hankintojen yleisi-
nä teknisinä viiteasiakirjoina ja inframallintamisen oh-
jeina. Tapauskohtaisesti voidaan sopia mallintamisen
yksityiskohdista ja käytännön toteutuksesta.
Rakennustietosäätiön erityispäätoimikunta
buildingSMART Finland (bSF) julkaisee
Yleiset inframallivaatimukset 2015.
JULKISTUSTILAISUUS
on tiistaina 5.5.2015 kello 14–18 Espoon Dipolissa.
Tilaisuuteen tulee ilmoittautua sähköisesti
buildingSMART Finlandin sivustolla (www.buildingsmart.fi)
olevan ilmoittautumislomakkeen avulla.
Inframallivaatimukset julkaistaan myös osoitteessa
www.infrabim.fi
Esimerkki tiesuunnitelmavaiheen yhdistelmämallista,
jossa on esitetty sillan ja pohjanvahvistuksen rakenteet.
7. INFRABIM 7
INFRAMALLIVAATIMUKSET:
1. Tietomallipohjainen hanke
2. Yleiset vaatimukset
3. Lähtötietojen vaatimukset: lähtötilamallit
4. Inframalli ja -mallinnus hankkeen
eri suunnitteluvaiheissa
5. Rakennemallit:
5.1 Maa-, pohja- ja kalliorakenteet, päällys- ja pinta-
rakenteet (Rakennusosa RO-nimikkeet 1000-2000),
5.2 Maarakennustöiden toteutusmallin
(koneohjausmalli) laadintaohje ja
5.3 Maarakennustöiden toteumamallin laadintaohje
6. Rakennemallit: Järjestelmät
(Rakennusosa RO-nimikkeet 3000)
7. Rakennemallit: Rakennustekniset rakennusosat
(Rakennusosa RO-nimikkeet 4000)
8. Inframallin laadunvarmistus
9. Määrälaskenta, kustannusarviot
10. Havainnollistaminen
11. Inframallin hyödyntäminen eri suunnittelu-
vaiheissa, infran rakentamisessa sekä infran
käytössä ja ylläpidossa
Vuorovaikutteista ja käytännönläheistä
valmistelua
Mallinnusohjeita on valmisteluvaiheessa testattu ja
pilotoitu useissa käytännön kohteissa. Niissä muka-
na olleet henkilöt ovat toisaalta olleet ohjeita kirjoit-
tamassa.
Ohjeiden valmistelutyöstä ovat vastanneet RYM
Oy:n PRE-ohjelman Infra FINBIM -työpaketin osapuo-
let vuoden 2014 kesään asti ja sen jälkeen building-
SMARTFinland Infra-toimialaryhmä.Valmistelutyöhön
ovat osallistuneet seuraavat tahot:VRTrack Oy,Destia
Oy, Finnmap Infra Oy, Lemminkäinen Infra Oy, NCC
Roads Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sito
Oy,Tekla Oyj,Terramare Oy,YITRakennus Oy Infrapal-
velut, Vianova Systems Finland Oy, WSP Finland Oy,
A-Insinöörit Oy, Rakennustieto Oy ja Liikennevirasto.
Lisäksi ohjeiden valmistelutyötä ovat tukeneet ke-
hittämisryhmän kaupunkijäsenet Helsinki,Espoo,Van-
taa, Turku, Tampere, Lahti ja Oulu. Näiden tahojen li-
säksi palautetta ovat antaneet useat infra-alan toimijat
ja organisaatiot.
Ohjeiden päivittäminen on jatkuva
prosessi
Ohjeita tullaan päivittämään ja täydentämään kerät-
tävien palautteiden perusteella. Ohjeita hallinnoivat
buildingSMARTFinland Infra -toimialaryhmä ja rahoit-
tajista koostuva ohjausryhmä.
Ohjeiden päivitystarvetta tulee lähivuosina tuotta-
maan myös inframallintamisen kansainvälinen stan-
dardointityö ja siitä saatavat kotimaiset kokemukset.
BuildingSMART Finland tulee päivittämään lisäksi ta-
losektorin tietomallinnusohjeita. Tämä tulee heijas-
tumaan myös infraohjeisiin, jotta koko rakennusalaa
koskevat tietomallinnuksen ohjeet olisivat saman-
suuntaiset ja yhtäläisesti käytettävissä mm.alueraken-
nushankkeissa.
Inframallivaatimukset tulevat jatkossa kehittymään
entistä enemmän sähköiseen muotoon. Esimerkiksi
Wiki-tyyppistä julkaisuformaattia on pohdittu.
Toteutusmallin ylimmän yhdistelmä-
pinnan taiteviivojen nimet ja koodit
InfraBIM-nimikkeistön ohjeiden
mukaisesti.
Yleiset tehtävät erilaisille
tietomallihankkeille.
Ohjaus ja
koordinointi
Lähtötietojen
hankinta ja
mallintaminen
Inframallintaminen
Tekniikkalajien
yhteensovittaminen
(yhdistelmämalli)
Laadunvalvonta
Suunnittelu ja
rakentaminen
Vuorovaikutus ja
yhteistyö
YLEISET
INFRAMALLI-
VAATIMUKSET
8. INFRABIM 8
Luotettavien lähtötietojen kerääminen ja saaminen on infrahankkeen suunnittelun ja toteutuksen
tärkeimpiä tehtäviä. Satoja aineistoja pitää koota kymmenistä lähteistä ja dokumentoida ne selkeäksi,
hankkeen aikana täydentyväksi kokonaisuudeksi.
Lähde ja kuvat: Sito Oy
Lähtötiedot ovat inframallintamisen
peruskivi
Lähtöaineistojen laajuutta voidaan havainnollistaa kartalla.
Ajantasaiset lähtötiedot palvelevat
kaikkia elinkaaren vaiheita.
Päivitetty
lähtötieto-
malli
Suunnittelu-
vaihe
Seuraava
suunnittelu-
vaihe
Suunnittelu-
malli
Päivittyneet
lähtötiedot
Lähtötieto-
malli
9. INFRABIM 9
Lähtötietojen merkitys korostuu tietomallipohjaises-
sa infrahankkeessa. Suunnittelualueen nykytilaa ku-
vaavat tiedot on kyettävä harmonisoimaan sellaiseen
muotoon,joka tukee tietomallipohjaista suunnittelua.
Lähtötietomallilla tarkoitetaan tietynlaista tapaa do-
kumentoida, jaotella, jalostaa ja hallita hankkeen nyky-
tilaa kuvaavaa lähtöaineistoa. Malliin sisältyy sekä 2D-
että 3D-aineistoja ja erilaisia raportteja ja selvityksiä.
Prosessissa on ensiarvoisen tärkeää dokumentoi-
da huolellisesti sekä lähtötietoihin liittyvät metatiedot
– esimerkiksi alkuperä- ja tarkkuustiedot – että lähtö-
aineistoille suoritettavat muokkaustoimenpiteet. On
myös sovittava pelisäännöt sille, miten epävarmat tai
tarkkuudeltaan erilaiset tiedot esitetään.
Lähtötietomalli on syytä koota mahdollisimman ai-
kaisessa vaiheessa ennen suunnitteluprosessin alkua,
jotta suunnittelijalla on käytössään kattavat lähtöai-
neistot suunnittelua varten. Tämän jälkeen lähtötieto-
malli seuraa hanketta koko sen elinkaaren läpi päivitty-
en kussakin suunnitteluvaiheessa syntyneiden uusien
lähtötietojen osalta.Päivitykset voivat olla esim. hank-
keen aikana laadittuja uusia pohjatutkimuksia tai tar-
kempia maastomittauksia.
Lähtötietomallin lopputuotteita ovat
• aineisto jaetultuna selkeisin kansioihin
• lähtöaineistoluettelo
• lähtötietomalliselostus
LÄHTÖTIETO-
MALLI
Eri tietolähteistä saadut tai mitatut
tuotteiden, toiminnan ja palveluiden
suunnittelua varten hankitut lähtötiedot
jäsenneltynä digitaalisessa muodossa.
Tällaisia ovat esimerkiksi maastomalli, kaavamalli,
maaperämalli ja nykyisten rakenteiden malli sekä
viiteaineisto, kuten viranomaisluvat ja päätökset.
Lähtötietomalli täydentyy hankkeen edetessä.
Lähtötietomallin 2D- ja 3D-aineistosta voidaan lisäk-
si laatia havainnollinen katselumalli ja jakaa aineistot
latauspalvelun kautta.
Lähtötietomallin sisältöä ja tekemistä koskevat oh-
jeet sisältyvät toukokuussa julkistettaviin Yleisiin Infra-
mallivaatimuksiin 2015.
Tavoitteena on, että lähtötiedot saadaan oikeassa
muodossa suoraan infran omistajilta. Tulevaisuudessa
lähtötiedotpäivittyneväthankkeenedetessäautomaat-
tisestierilaisiinrekistereihinjatietovarastoihin,joistane
voidaan myöhemmin lukea helposti rajapintojen kaut-
ta seuraavan hankkeen lähtötietoihin.
Lähtötietomallissa raaka-aine jalostetaan lähtötiedoksi.
10. INFRABIM 10
Tampereen kaupunki haluaa hyödyntää infrahankkeiden lähtötietoja tehokkaammin suunnittelussa.
Tavoitteena on saada helpommin esimerkiksi maanalaisten johtojen ja putkien rakennetiedot eri
tahojen käyttöön. Lähtötietoja voidaan toimittaa jatkossa myös kaupungin tietomallipalvelimelle,
jossa hallitaan keskitetysti infrasuunnittelun malleja.
Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: Tampereen kaupunki
Tampereella keskitetään
infratiedon hallintaa
Tampereen kaupunki kokoaa infrahankkeen lähtötie-
tomallin tietoja kolmiulotteiseen kaupunkimalliin. Se
voi havainnollistaa esimerkiksi uutta asuinaluetta kan-
salaisille. Lisäksi se sisältää hankkeen suunnittelijoita
palvelevaa tietoa maanalaisista rakenteista,maan pin-
nan muodoista ja vaikka kasvillisuudesta.
Lähtötietoja hallitaan vielä hankekohtaisesti, mut-
ta jatkossa halutaan siirtyä kantakaupungin kattavaan
kaupunkimalliin palvelemaan monia eri tahoja.Tietoa
voitaisiin suodattaa käyttötarpeen mukaan esimerkiksi
kaupungin omalle infrasuunnittelun tietomallipalveli-
melle, joka otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana.
Ajatuksena on, että tulevaisuudessa suunnittelijan
tekemä malli olisi selkeämmin tilaajan omaisuutta ja
sijaitsisi hankkeen alusta alkaen tilaajan palvelimella.Ratapihankadun suunnittelu
on ollut alusta lähtien
mallipohjaista.
Rantatunnelin kaltaisia suurhankkeita ei kyetä hallitsemaan ilman mallintamista.
Tampere ottaa
tänä vuonna käyttöön
oman infrasuunnittelun
tietomallipalvelimen.
11. INFRABIM 11
KAUPUNKI-
MALLI
Kaupunkimalli on kolmiulotteinen
tietomalli kaupungin maanpäällisistä
ja maanalaisista rakenteista sekä
muista kaupungin ominaisuustiedoista.
Mallia voidaan hyödyntää monipuolisesti
kaavoituksen, suunnittelun ja rakentamisen
prosesseissa, mm. lähtötietomallina
infra- ja rakennushankkeissa sekä
osana hankkeiden viestintää.
”Palvelimen käyttöönotto on iso edistysaskel ja vähen-
tää turhaa työtä, koska suunnitteluaineistoja ei tarvit-
se enää koota eri tiedostoihin eikä lähettää tai polttaa
dvd-levyille. Lisäksi hankkeen suunnitelmien etene-
mistä voi tarkastella reaaliaikaisesti selaimen kautta
havainnollisena 3D-näkymänä”, Tampereen kaupun-
gin tietohallintokoordinaattori Janne Lindberg toteaa.
Kaikki lähtötiedot tärkeitä
Myös teleoperaattoreille ja johtoyhtiöille on yritetty
viestiä tietomallintamiseen liittyvistä kehitystarpeista.
Johto- ja kaapelitietoja voitaisiin hyödyntää huomat-
tavasti tehokkaammin,jos järjestelmissä olisi avoimen
standardin mukaiset rajapinnat ja tietosisällöt sekä ai-
neistossa korkeustiedot.
”Nyt suunnitellaan valitettavasti olemassa olevia ra-
kenteita yhä uudestaan, vaikka haluaisimme maksaa
uuden suunnittelusta eikä vanhan mallintamisesta”,
Lindberg harmittelee.
Kaikki suunnittelussa tarvittavat lähtötiedot ovat
Lindbergin mielestä tärkeitä tarkkuudesta riippumat-
ta, koska tieto päivittyy hankkeen edetessä: ”Tulevai-
suudessa maanalaisten rakenteiden mallinnettuja
lähtötietoja voidaan hyödyntää tehokkaammin vaik-
ka talon rakennesuunnittelussa tai ne voidaan palaut-
taa johtoyhtiöiden järjestelmiin.”
Mallintamaan jo alkumetreillä
Tampereella on käynnissä useita suuria Rantatunnelin
kaltaisia keskustahankkeita, joissa on monia osapuo-
lia ja paljon maanalaisia rakenteita.Näin suurissa koh-
teissa on Lindbergin mukaan pakko käyttää mallinta-
mista, jotta niitä pystytään hallitsemaan.
Mallintamisen hän soisi leviävän myös pienempiin
hankkeisiin tietämyksen kasvun myötä. Nyt on se ti-
lanne,että tietomallintamisen merkitys kirkastuu sekä
tilaajalle että suunnittelukonsultille usein vasta hank-
keen aikana.
”Tietomallintaminen olisi huomioitava kaikissa hank-
keissaalkumetreiltälähtien.Tilaajanpitäisipystyämää-
rittelemään myös mallinnusvaatimukset tarkemmin
joissakin hankkeissa”, Lindberg toteaa.
Usein vaatimukset ovat varsin yleisiä. Esimerkik-
si Tampereen kaupungin toteuttamassa Ratapihan-
kadun hankkeessa on vaadittu, että hankkeessa on
noudatettava luonnosvaiheessa olevia yleisiä infra-
mallivaatimuksia (YIV 2015). Tiedot on päivitettävä
mallinnusnimikkeistöä vastaaviksi ja työmaata varten
on tuotettava koneohjausaineisto.
Näkymä maan alle
Ratapihankadun hankkeessa rakennetaan uutta, Ranta-
tunneliin yhdistyvää vajaa kilometrin pituista katua.Mal-
lintamista on tehty suunnittelun alusta lähtien, mikä on
Tampereen katuhankkeissa vielä harvinaista.
Tampereen kaupungin rakennuttajainsinööri Petri
Leppänenkertoo,ettäkokouksissaontarkasteltupaperi-
piirustustenlisäksi3D-mallia,jokatarjoaanäkymänmaan
allejaympäröiviinalueisiin.Toteutusvaiheessatyömaalla
onpystyttäväkäyttämäänkoneohjausmallia,koskakorke-
ustietojen mittaustarve vähenee,kun tiedot siirtyvät suo-
raan koneohjausmallista kaivukoneelle.
Usein mallintamisesta puhutaan vain suunnittelun
näkökulmasta. Leppänen haluaa korostaa, että mallit
on otettu ainakin kaupungin kohteissa myös kentällä
hyvin vastaan.
”Koneohjauksella tehdyistä suunnitelmista on tullut
suotuisimpia kommentteja saappaat ja kauhat savessa
kohdetta rakentavilta maarakennusmiehiltä. Skeptisim-
min mallintamalla tehtyihin suunnitelmiin on suhtaudut-
tu tilaaja- ja teettäjäpuolella”, Leppänen toteaa.
12. INFRABIM 12
Teksti: JUHA SALMI | Kuvat: AARNI HEISKANEN JA LAURI ASANTI
Inframallintamisen visio 2025
Avoimet ja ohjelmistoriippumattomat tietomallit
käytössä infraprosessien kaikissa vaiheissa
BuildingSMART Finland vie käytäntöön ja maailmalle Suomessa pitkään tehdyn inframallintamisen
tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. BSF Infran toimialaryhmän strategiatyön yhteydessä on hahmotettu
INFRA 2025 –visio, joka korostaa kaikkien infraprosessien digitalisoinnin tärkeyttä ja hyötyjä.
Elinkaaren
kattavat
standardit ja
ohjeet
Tiedon-
hallinnan
kattava
osaaminen
Yhteis-
toiminnalliset
mallipohjaiset
prosessit
Avoimen
tiedon
synnyttämät
palvelut
Mahdollistava
teknologia
Ennakointi
Systema-
tisointi
Vienti
arkeen
Yht.
työ
VISIO
Uusi liiketoiminta
Ryhmän tarkoitus:
Olemme rakennetun
infrastruktuurin vauhtipyörä
Suomen parantunut
tuottavuus ja
kilpailukyky
BuildingSMART Infra-toimialaryhmän strategia
INFRA 2025 =
Fyysinen
infrastruktuuri
+ Informaatio
13. INFRABIM 13
BuildingSMART Finlandin infran toimialaryhmässä on
mukana viitisenkymmentä infra-alan organisaatiota
ja satakunta henkilöä osallistuu eri työryhmien toi-
mintaan. Toimialaryhmä on ensimmäisenä toiminta-
vuotenaan panostanut erityisesti strategiatyöskente-
lyyn, jonka tuloksena on syntynyt myös INFRA 2025
–visio. Se rakentuu sekä fyysisestä infrastruktuurista
että informaatiosta.
Tavoitteena on,että vuoteen 2025 mennessä infran
suunnittelu- ja tuotantoprosessit on kauttaaltaan digi-
talisoitu. Tämä luo edellytykset paitsi infra-alan myös
koko Suomen tuottavuuden ja kilpailukyvyn merkittä-
välle parantumiselle.
”Strategiatyön yhteydessä täsmensimme vuoden
2015 toiminnan painopisteet,joita ovat mallinnusvaa-
timusten julkaiseminen sekä Inframodel-tiedonsiirto-
formaatin ja InfraBIM-nimikkeistön päivittäminen.Yk-
si tämän vuoden päätehtäviä on myös infraverkoston
eri omistajien mukaan saaminen toimintaan”,korostaa
BSF Infra -toimialaryhmän puheenjohtaja Juha Liukas
Sito Oy:stä.
etulyöntiasema kansainvälisessä
standardoinnissa
”Teemme myös tiekartan vuosille 2016–2025. Seu-
raamme tiiviisti, mitä maailmalla tapahtuu ja olemme
aktiivisesti mukana kansainvälisessä kehitys- ja stan-
dardointityössä. Suomessa kehitetty Inframodel-tie-
donsiirtoformaatti on herättänyt laajaa kiinnostusta”,
Liukas toteaa.
Standardoinnin pelikenttä on Liukkaan mukaan mo-
nisäikeinen infra-alan tiedonsiirron kannalta.LandXML
otettiin aikoinaan pohjaksi, koska se oli ainoa for-
maatti, jolla voitiin kunnolla siirtää infratietoa ominais-
tietoineen. Inframodel on käytännössä ratkaisu siihen,
mitenLandXML-formaattiakäytetäänSuomessa.Maa-
liskuussa2015julkaistaanInframodelista3.1-versio,jo-
ka tuo mukanaan esimerkiksi kaukolämpöverkostot,
johto- ja kaapelitiedot, stabiloinnit ja paalutukset.
AE Partners Oy:n toimitusjohtajan Aarni Heiskasen vetämässä
strategiatyössä inframallintamisen asiantuntijat hahmottivat
työpajoissa infra-alan tiedonhallinnan ja –siirron visiota vuo-
delle 2025. Näkemyksiä on kiteytetty www.infrabim.fi-sivuilla
julkaistuissa videoissa.
IFC (Industry Foundation Classess) on puolestaan
talopuolen kansainvälinen standardi,jota on kyetty so-
veltamaan siltasuunnittelussa.On todennäköistä,että
IFC tukee jatkossa entistä paremmin myös muita infra-
rakenteita koskevaa tiedonsiirtoa. Paikkatiedon puo-
lella pelurina on puolestaan OGC (Open Geospatial
Consortium), jota infra-ala kiinnostaa entistä enem-
män. Ranskalaisilla on oma IFC Bridge-hankkeensa
ja korealaisilla IFC Road.
”Meidän ei kannata jäädä odottelemaan mitä kan-
sainvälisillä pelikentillä tapahtuu,vaan meidän on olta-
va edelleen aktiivisia Inframodel-kehitystyössä ja vies-
titettävä siitä kertyvistä kokemuksista ja kehitystyön
tuloksista kansainvälisillä areenoilla. Näin voimme itse
parhaiten vaikuttaa siihen, missä muodossa infratieto
pian kulkee kautta maailman”, Liukas korostaa.
Juha Liukas toimii buildingSMART Finlandin Infra-toimiala-
ryhmän puheenjohtajana.
VISIO 2025:
”Suunnittelija ja urakoitsija
tarkastelevat suunnitelmia
reaaliaikaisesti, vaihtoehtojen vertailu
on helpompaa, virheet huomataan
ja korjataan hyvissä ajoin.
”
”10-11D-lasien avulla voi lukea
kotisohvalta tietoa eri rekistereistä
ja tietomalleista.
”
14. INFRABIM 14
Oulun kaupunki suunnittelee ja rakentaa kaikki infrahankkeet nykyisin tietomallien ja työkone-
automaation avulla. Toimintatapa on todettu hyväksi ja kehitystyötä jatketaan testaamalla yleisiä
inframallivaatimuksia pilottikohteissa. Niiden pohjalta on tarkoitus laatia kattavat ohjeet infrahank-
keen elinkaaren kaikkia vaiheita varten.
Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: Vianova Finland Oy (Suunnittelija: WSP Oy)
Oulussa kaupunkia rakennetaan
inframallien avulla
Oulun kaupungin katujen ja yleisten alueiden suun-
nitteluttamisesta, rakennuttamisesta ja ylläpidosta
vastaa Katu- ja viherpalvelut -yksikkö. Sen alaisuu-
dessa toimiva Tekninen liikelaitos on vastuussa kau-
pungin omasta tuotannosta ja ylläpidosta. Myös yk-
sityisiä toimijoita käytetään paljon.
Suunnitteluinsinööri Markku Mustonen OulunTek-
nisestä liikelaitoksesta kertoo, että mallipohjainen
suunnittelu ja koneohjattu rakennustyömaa vakiin-
nuttivat nopeasti asemansa sen jälkeen, kun ensim-
mäinen pilottikohde käynnistyi vuonna 2010.
”Olemme oppineet, että infra-alan toimintamalle-
ja voidaan muuttaa. Jatkossa on tarkoitus pilotoida
inframallintamista niin suunnittelussa, rakentamises-
sa kuin ylläpidossa Infra FINBIM -projektissa kehitet-
tyjen mallinnusohjeiden avulla.Tältä pohjalta tehdään
kaupungin omaan käyttöön soveltuvat inframallinta-
misen ohjeet”, hän sanoo.
Suunnitteluinsinööri Markku Mustonen
Oulun Teknisestä liikelaitoksesta.
15. INFRABIM 15
Kalibrointi tärkeää tiellä kohti
paperitonta työmaata
Tietomallintamista ei tehdä pelkästään suunnittelua
varten, vaan tähtäin on prosessien kehittämisessä.
Mustosen mukaan työmailla ennen jälkimitattiin val-
tavasti toteutunutta työtä,mutta nykyisin pääpaino on
ohjata ja valvoa prosesseja. ”Mallintaminen ei ole ai-
nakaan hidastanut työtä, vaan pikemminkin nopeut-
tanut sitä”, Mustonen arvioi.
Visiona on muun infra-alan tapaan paperiton työ-
maa.Jo nyt valvojat lukevat piirustuksia työmaalla pdf-
muodossajatulevaisuudessatyömaamestaritkinhalut-
taisiin saada tarkastamaan rakenteita mobiililaitteilta.
”Haasteena on ollut saada valvojat luottamaan työ-
koneautomaatioon, koska heiltä on puuttunut jonkin
verran työkaluja varmistaa rakentamisen oikeellisuus.
Vaikka rakennettaisiin mallin mukaan,koneessa voi ol-
la systemaattinen virhe, johon on vaikea puuttua. On
huolehdittava etenkin siitä,että koneen kalibroinneis-
ta pidetään kirjaa ja jokaisen kauhanvaihdon jälkeen
järjestelmä kalibroidaan uudestaan kyseistä kauhaa
varten”, Mustonen korostaa.
Koko ei ole rajoite – mallintamisesta
hyötyä pienissäkin kohteissa
Oulussa on rakenteilla paljon isoja uudisalueita, min-
kä lisäksi käytöstä poistettuja teollisuusalueita muun-
netaan asuinkäyttöön keskustan lähialueilla.Isot infra-
hankkeetovatedistäneetmallintamisenkäyttöönottoa
myös pienissä hankkeissa.
Tästä hyvä esimerkki on työn alla oleva Notkotien
pilottikohde,joka käsittää 400 metriä pitkän katuosuu-
den. Kyseessä on tyypillinen saneerauskohde, jossa
olemassa olevat putket ja kadunrakenteet uusitaan.
Olemassa olevista putkista ja varusteista, laitteista
ja esimerkiksi leikatuista maanpinnoista kerätään läh-
tötiedot ja suunnittelun edettyä on tarkoitus verrata
keskenään suunniteltuja aineistoja ja lähtötietoja yh-
distelmämallissa. Lisäksi työmaalla kerätyt mittaustu-
lokset ja muut ominaisuustiedot pyritään viemään yl-
läpitojärjestelmään.
Yhdistelmämalli visualisoi
suunnitelmat ja osoittaa ongelmapaikat
Lähtötietojen keruu ei ole vaatinut tässä hankkeessa
paljon työtä, mutta se on koettu tärkeäksi vaiheeksi en-
nen suunnittelua. ”Yhdistelmämallien avulla suunnitel-
matvisualisoituvatkonkreettisestimallinkäyttäjälle.Näin
voidaan jo suunnitteluvaiheessa löytää ongelmapaikat,
jotka muuten tulisivat vasta työmaalla esille.Samalla var-
mistutaan siitä, että kohde on toteutettavissa”, Musto-
nen toteaa.
Notkotien pilotissa tullaan testaamaan myös tieto-
mallipohjaista työmaan laadunvalvontaa. Tähän tar-
koitukseen laaditaan tietomalliprosessipohjaisen ja
koneohjatun maarakentamisen laadun varmistavaa mit-
taussuunnitelmaa.
”On tärkeää, että kaikki tietomalliprosessipohjaiseen
rakentamiseen osallistuvat suunnittelusta toteutuksen
dokumentointiin koulutetaan hallitsemaan sekä oma toi-
mintaympäristöettäkokonaisuus”,Mustonenkorostaa.
Kaikkien eri tekniikka-alojen
suunnittelijoiden tietomallit
kerätään yhteen yhdistelmämalliin,
mikä mahdollistaa törmäystarkastelun.
Sen ansiosta mahdolliset ristiriidat
ja törmäykset eri tekniikka-alojen ja
suunnitteluosioiden välillä on
havaittavissa jo mahdollisimman
aikaisessa vaiheessa.
”Tietomallintaminen ei ole
ainakaan hidastanut työtä,
vaan pikemminkin
nopeuttanut sitä.
”
YHDISTELMÄ-
MALLI
16. INFRABIM 16
Espoon kaupungin Katu- ja viherpalvelut -yksikkö to-
teutti RYM Oy:n PRE-ohjelman Infra FINBIM -hank-
keessa neljä erilaista tietomallintamisen pilottikohdet-
ta.Osapilottikohteistaonjovalmistunutjakokemuksia
on jaettu tilaajan, urakoitsijan ja suunnittelijoiden yh-
teisessä koordinointiryhmässä.
”Tavoitteenamme on säästää rakentamisen kus-
tannuksissa ja se näyttäisi olevan mahdollista. Tär-
keintä on, että konekuski näkee tietokoneen näytöltä
maan alla olevat putket ja kaapelit, jolloin todennä-
köinen vaurioriski pienenee. Myös resursointitarve
on vähentynyt ja työskentely tehostunut, koska mitta-
henkilökuntaa ei tarvita jatkuvasti työmaalla”, toteaa
kaupungininsinööri Harri Tanska, joka vetää myös
koordinointiryhmää.
Tanska kuvaa tarjousten hintatasoa räväkän edulli-
seksi, joskin on vaikea sanoa, miten paljon se on joh-
tunut markkinatilanteesta ja miten paljon muista sei-
koista.
”Sellaistakin pelkoa on ollut,että urakoitsijoilta vaa-
ditut satsaukset koneohjauslaitteisiin näkyisivät tarjo-
usten hintatasossa.Voidaan kuitenkin sanoa,että mal-
lintaminen ei ole ainakaan nostanut hintatasoa.”
Espoon kaupunki vaatii tietomallipohjaista suunnittelua ja koneohjausta pikku hiljaa yhä useammissa
infrahankkeissa. Tavoitteena on säästää rakentamisen kustannuksia ja parantaa rakentamisen laatua.
Pilottihankkeiden perusteella se näyttäisi olevan mahdollista.
Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: Espoon kaupunki
Espoo kiristää asteittain
mallinnusvaatimuksia
Espoon kokemusten mukaan urakoitsijat ovat ottaneet
aktiivisesti käyttöön koneohjauksella varustettuja kaivin-
koneita ja jyrsijöitä.
17. INFRABIM 17
”Tavoitteena on säästää
rakentamisen kustannuksia
ja parantaa rakentamisen laatua.
”
”Ajatus on,
että vuosikymmenen lopulla
ei enää tehdä perinteistä
2D-suunnittelua.
”
Urakoitsijat aktiivisia koneohjauksessa
Espoossa ollaan tyytyväisiä siihen, että yksityiset ura-
koitsijat ovat ottaneet aktiivisesti käyttöön koneohjauk-
sellavarustettujakaivukoneitajajyriä,vaikkaseonollut
vaatimuksenavainpilottikohteissa.Tietomallipiloteissa
edellytettiin, että alimman kaivupinnan kaivutyöt teh-
dään 3D-koneohjausjärjestelmillä varustetuilla koneil-
la ja suunniteltuja pintamalleja hyödyntäen. Jatkossa
vaatimukset kiristyvät asteittain.
”Tavoitteenamme on, että vuonna 2015 alkavista
suunnitelmista tehdään kymmenen prosenttia tieto-
mallipohjaisesti. Lisäksi vaadimme koneohjauksessa
hyödynnettäviä malleja ja koneohjausjärjestelmien
käyttöä työkoneissa. Ajatuksena on, että vuosikym-
menen loppupuolella ei tehdä juurikaan perinteisiä
2D-suunnitelmia”, Tanska kertoo.
Paperittomaan työmaahan on vielä
matkaa
Paperiton työmaakaan ei ole Tanskan mukaan mah-
dottomuus, mutta työnjohto on kokenut toistaiseksi
helpommaksi tehdä merkintöjä ja käytännön toteu-
tukseen liittyvää suunnittelua paperille kuin tabletin
näytölle. Tietomallipohjaisten suunnitelmien rinnalla
tehdään siksi perinteiset suunnitelmat.
Urakkakilpailutukset ovat Espoossa olleet jo useam-
man vuoden ajan paperittomia. HILMA-järjestelmässä
on linkki Espoon tarjousportaaliin, josta urakoitsija voi
tulostaa haluamansa pdf-kuvat ja välittää niitä aliura-
koitsijoille.
”Tietomallipohjainen tarjouskilpailu voisi olla mah-
dollinen, jos avointa tiedonvaihtoa varten kehitetyt
Inframodel-formaatit olisivat täydellisiä, kaikki järjestel-
mät hyödyntäisivät niitä ja tietomallit olisivat täydellisiä.
Avoin asia on sekin, miten tietomallin tietoja hyödynne-
tään tulevaisuudessa ylläpidossa”,Tanska toteaa.
Opettelemista ja kehittämistä riittää
Pilottikohteissa kului Tanskan mukaan vielä paljon
aikaa tietomallipohjaisten suunnitteluohjelmistojen
opetteluun. Tilaajaosaamistakin pitää kehittää, jotta
vaatimuksia osataan määritellä paremmin. Esimer-
kiksi massalaskennassa voi tulla virheitä, jos suunni-
telmissa on pahoja epäjatkuvuuskohtia.
”Myös ohjelmistoja tulisi kehittää, jotta mallintava
suunnittelu olisi mahdollisimman helppoa. Suunnitte-
lujärjestelmät ovat lähtökohtaisesti mallintavia, mutta
esimerkiksi liittymädetaljien mallintamisessa on pal-
jon käsityötä. Toisaalta pitää miettiä, miten tarkkaan
kannattaa mallintaa, jos liittymädetaljin hieromiseen
menee kymmenkertainen aika kuin kaivurikuskilla itse
työn tekemiseen.”
Espoon kaupungilla toivotaan, että myös olemassa
olevasta vesijohto- ja viemäriverkostosta saatavaa tie-
toa kehitettäisiin mallipohjaista suunnittelua tuke-
vaksi. ”Näkemyksemme on, että verkoston omistajan
eli HSY:n pitäisi panostaa aitoon 3D-verkostomalliin,
josta näkyisi havainnollisesti kaivojen ja putkien sijain-
nit”, Tanska korostaa.
Työkoneiden ohjausjärjestelmissä
tarvittava jatkuva 3D-pinta- ja/tai linjamalli.
Voi sisältää myös yksittäisiä 3D-pisteitä, joita
voidaan hyödyntää työkoneiden ohjauksessa.
KONEOHJAUS-
MALLI
18. INFRABIM 18
Helsingin kaupungin rakennusvirasto HKR alkoi vaatia elokuun 2014 alussa kaikkien siltojen ja taito-
rakenteiden mallintamista uudiskohteissa. Kalasataman ja Mustikkamaan yhdistävä Isoisänsilta on
ensimmäinen kohde, jossa siltaa myös rakennetaan tietomallin perusteella. Se on tuonut kustannus-
säästöjä ja nopeuttanut mittatietojen siirtoa, mutta edellyttää urakoitsijalta uudenlaista tarkkuutta.
Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: Insinööritoimisto Pontek Oy
Helsinki tehostaa sillanrakennusta
tietomallintamalla
”Tämänhetkisen kokemuksen mukaan mallintaminen
on tuonut kustannussäästöjä, koska urakoitsijan mää-
räriskejä on voitu pienentää. Toivomme, että mallinta-
minenvähentäisimyösvirheitä,kunsuunnittelijajoutuu
karsimaan virheet uudella tavalla tarkemman suunnit-
telun takia. Perinteisessä piirustuksessa jäi monta koh-
taa esittämättä ja virheet paljastuivat vasta työmaalla”,
projektinjohtaja Ville Alajoki HKR:stä toteaa.
Kaikki Isoisänsillan rakenteet
työnaikaiseine aputukineen ja
-telineineen sekä siltaan liittyvät
kadut ja väylät on mallinnettu.
Urakoitsijalle on annettu Isoisänsillan tapauksessa
2D-piirustusten sijaan vain tietomalli ja sitä täyden-
täviä piirustuksia. Bonuksia ja sanktioita on asetettu
sen mukaan, hoitaako urakoitsija esimerkiksi aikatau-
lujen seurantaa ja perehdytystä tietomallipohjaises-
ti. Myös urakkakysely on lähetetty ensimmäistä ker-
taa tietomallipohjaisesti ja tilaaja on ottanut vastuun
määrätietojen oikeellisuudesta.Tarjoushinnat ovat ol-
leet HKR:n mukaan edullisia siitä huolimatta, että pii-
rustustuotanto on siirtynyt urakoitsijalle.
19. INFRABIM 19
Hyödyt konkretisoituvat työmaalla
Työmaan näkökulmasta mallintamisen tärkein anti on
liittynyt mittatietoihin ja rakenteiden hahmottamiseen.
”Isoisänsillan rakenne on monimutkainen, mutta ra-
kentajan tarvitsemat mittatiedot on saatu nopeasti
työmaalle. Myös rakenteiden hahmotus on ollut hel-
pompaa kuin piirustuksista, mikä helpottaa perehdy-
tystäkin”, hankkeen tietomalli-insinööri Aki Kopra In-
sinööritoimisto Seppo Rantalasta kertoo.
Vaikkasuunnittelijanlaatimamalliontarkastettu,työ-
maalla on vaadittu Kopran mukaan uudenlaista tark-
kuuttatyöskentelyyn.Urakoitsijaonlaatinutmallinpoh-
jalta useita piirustuksia,mutta vain urakoitsijan tilaamat
teräsrakenteiden konepajapiirustukset on tarkastanut
toinen osapuoli eli sillan suunnitellut Insinööritoimisto
Pontek.
”Myös ohjelmistoissa on virhemarginaaleja eikä täy-
dellistä tietomallia pystytä todennäköisesti koskaan
rakentamaan. Oleellista on, ettei virheen suuruus ole
liian iso työmaan tarkkuuteen nähden. Meidän pitäisi
oppia tekemään samanvertaisia tietomalleja eikä ura-
koitsijalle pitäisi olla kertomassa, miten niitä luetaan”,
Alajoki täydentää.
Luonnosten status esiin
HKR on mallintanut toistakymmentä siltaa ja paljon
muita taitorakenteita. Liikenneviraston ohjeiden poh-
jaltaonlaadittukaupunginomasiltojenmallinnusohje,
jokaonollutkäytössäsyksystä2014lähtien. Myöskatu-
puolella on julkaistu kohdekohtaisia mallinnusohjeita.
Kaikki nämä ohjeet pyrkivät vastaamaan siihen, mi-
tä ja miten pitää milloinkin mallintaa. Tavoitteena on
siirtyä kaupungin omista ohjeista vähitellen infra-alan
yhteisiin ohjeisiin.
Tilaajan näkökulmasta haasteeksi on koettu sekin,
että tietoa pantataan siinä pelossa, että luonnoksena
laadittu malli saatetaan tulkita valmiiksi suunnitelmak-
si. Alajoen mielestä pitäisi uskaltaa näyttää luonnok-
sia ja laatia useita luonnosmalleja. Niiden statukses-
ta tulee näkyä vain selvästi, että kyse on luonnoksista
eivätkä ne ole kaikilta osin tarkkoja.
Tiedonhallinnan haasteet korostuvat Kruunusilto-
jen ja Pisararadan kaltaisissa hankkeissa,joissa on pal-
jon toimijoita.”Tilaajana meidän on ratkaistava,miten
tietoa ja suunnittelua hallitaan sekä miten teknisessä
kehityksessä pysytään mukana”, Alajoki tähdentää.
Tietomallin sisältämiä tietoja on tarkoitus hyödyn-
tää myös ylläpidossa, mutta tarkempia laatuvaatimuk-
sia kaivataan vielä siihen, miten esimerkiksi rakenteen
kunto määritetään jollakin aikavälillä.
Tietomallipohjaista laadunvalvontaa on pilotoitu ja
kehitetty esimerkiksi Kokkola-Ylivieska-kaksoisraiteen
rakennusurakoissa. Toteutusmallit on toimitettu työ-
maiden käyttöön mallipohjaisina tiedostoina.Niitä on
hyödynnetty työkoneiden koneohjauksessa, merkin-
tä- ja laadunvalvontamittauksissa, työnsuunnittelussa
ja -johdossa.
Työnaikanaurakoitsijallajatilaajallaonollutmahdol-
listaseuratarakentamistalähesreaaliaikaisesti.Tämäon
antanut hyvät mahdollisuudet rakentaa kerralla oikein.
Mallipohjaisen laadinvalvontaprosessin päävaihei-
ta ovat olleet
• toteutusmallin tarkastus ja dokumentointi
• työkoneohjausjärjestelmän tarkastus ja
dokumentointi
• toteumamittaus työkoneohjausjärjestelmällä
• tarkemittaus 200 metrin välein
Työmailla, joiden laadunvalvonnassa voidaan hyödyn-
täätyökoneautomaationmittaustuloksia,tarvitaanvain
neljännesosa mittausresursseja verrattuna perinteisiin
työmaihin.
Mallipohjaisesta laadunvalvonnasta
hyviä kokemuksia
Työnjohdolla ja valvojilla on ollut käytössään tablet-laitteet,
joiden avulla he ovat voineet seurata ja varmistaa, että työt
tehdään suunnitelmien ja laatutavoitteiden mukaisesti.
Teksti: JUHA SALMI | Kuva: VR Track Oy
20. INFRABIM 20
Mallipohjainen infraprosessi tuo monia etuja myös infraverkoston ylläpitoon. Aikaa ja rahaa säästyy,
kun ylläpitäjällä on käytössään luotettavaa ja mahdollisimman reaaliaikaista tietoa tien rakenteista,
kunnosta ja parannustarpeista.
Teksti: JUHA SALMI | Kuvat: Destia Oy ja NCC Roads Oy
Tieverkon ylläpito helpottuu ja tehostuu
Tietomallipohjainen ylläpidon prosessi.
Mobilikartoitus
ja signaalien
tarkemittaus
Maatutkaluotaus
ja referenssi-
näytteidenotto
Tiedonhaku
mallipohjaisella
käyttöliittymällä
Prosessointi ja
lähtötietomallin
luominen
Koneohjausmallin
vienti työmaalle
Toteutus
koneohjausmallin
avulla
Koneohjausmallin
tuottaminen
Mallipohjainen
suunnittelu
21. INFRABIM 21
”Infran omistajien kannalta erittäin tärkeää on se, mi-
ten mallintamista saadaan hyödynnettyä infraraken-
teiden ylläpidossa.Omaisuuden hallintanäkökulmas-
ta potentiaali on valtava”, sanoo tietomallintamisen
kehityspäällikkö Tiina Perttula Liikennevirastosta.
”Ylläpito on ollut perinteisesti rekisteripohjaista.On
olemassasuunnatonmäärätieverkkoonliittyväätietoa
metatietoineen. Ydinkysymys on se, kuinka saadaan
ylläpitäjän käyttöön tärkein tieto mahdollisimman te-
hokkaasti, jotta ei tarvitse tehdä mittauksia tai tutki-
muksia aina uudelleen. On oltava tietoa siitä, missä
on tietoa”, sanoo aluepäällikkö Manu Marttinen NCC
Roads Oy:stä ja jatkaa: ”Teiden ylläpidossa mallinta-
minen antaa infran omistajalle mahdollisuuksia tehdä
kohdennettujahankintojajasaadavähemmälläenem-
män aikaan.Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden omak-
suessa uusia, tehokkaampia toimintatapoja voimme
aidosti päästä win-win-asetelmaan.”
Tulevaisuudessa tieverkon ylläpidossa on hallittava
monia eri malleja,tietovarastoja ja rekistereitä saman-
aikaisesti.Ylläpidon oma tuotemalli,ylläpitomalli,voi-
si Marttisen mukaan tulevaisuudessa olla ilmentymä
kunkin toimijan juuri sillä hetkellä tarvitsemasta tie-
dosta – älykäs tietovarasto ja käyttöliittymä, josta olisi
avoin rajapinta eri tietovarastoihin.
Mallipohjaista prosessia pilotoitiin
päällystysurakoissa
Infra FINBIM –hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin mal-
lipohjaista tiedonhallintaa ja prosessia teiden yllä- ja
kunnossapidossa sekä päällystysurakan mallipohjais-
ta hankintaa. Esimerkiksi Destia Oy ja NCC Roads Oy
ovat testanneet menettelyä Kaakkois-Suomen ja Uu-
denmaan ELY-keskusten päällystysurakoissa.
Prosessi on sinänsä hyvin samankaltainen kuin infra-
mallintamisessa yleensä.Kaikki hyötyvät siitä,mitä pa-
remmat tiedot suunnittelijalla on ja miten tehokkaasti
ne siirtyvät työmailla esimerkiksi koneohjausta tuke-
maan. Uusissa infrakohteissa syntynyt tieto on tietys-
ti fiksua tallentaa ja jalostaa sellaiseen muotoon, että
siitä on hyötyä myös ylläpidossa.
”Ajatuksena on tuottaa infran omistajalle esimer-
kiksi tieverkon vuosittaisten mittausten tai erillisten
tutkimusten avulla kattava tieto mm. tien vaarallisis-
ta epätasaisuuksista sekä näiden korjaamiseen kulu-
vasta tasausmassan materiaalimäärästä ja euroista.
Tämän tiedon avulla tilaaja pystyisi entistä parem-
min arvioimaan päällystysohjelman kokonaiskuluja”,
Marttinen toteaa.
”Uskon, että ylläpidollisten toimien läpivienti mal-
lipohjaisesti edesauttaa eri toimijoiden välistä yhteis-
työtä. Näin etenkin toimintaympäristössä, jossa osto-
palvelujen käytön lisääntyessä toimijoita on koko ajan
enemmän”, Marttinen arvioi.
VIdeO HAVAINNOLLISTAA
INFRAMALLINTAMISTA PääLLYSTäMISeSSä
Porvoossa kantatiellä 55 selvitettiin ja ohjeistet-
tiin mallipohjaisten työmenetelmien käyttöä yl-
läpidon päällystyskohteiden suunnittelussa.Ke-
sällä 2014 Finnmap Infra teki Liikenneviraston
ja Uudenmaan ELY-keskuksen tilaaman jyrsintä-
ja tasaussuunnittelun 4 km päällystyskohteelle.
Kohde kuvattiin pienoiskopteriin asennetulla vi-
deokameralla ja videokuvaan istutettiin suunnit-
telujärjestelmän avulla toteutettuja inframalleja.
Katso näistä koostettu esittelyvideo
www.infrabim.fi.
Työstä ja sen tuloksista laadittiin myös raportti
”Mallipohjaisen suunnittelun hyödyntäminen
ylläpidon päällystyskohteissa – Päällystysopti-
mointi, Case Kt55”.
”Ylläpitomalli on tulevaisuudessa
älykäs tietovarasto ja käyttöliittymä,
josta on avoin rajapinta
eri tietovarastoihin.
”
22. INFRABIM 22
Digitalisaatiosta haetaan tuottavuushyötyjä ja suuret infran haltijat haluavat saada kaikki tiedot maan alla
olevien putkien rakenteista lähtien sähköiseen muotoon hyödyttämään infrahanketta. Suomen ensim-
mäisessä korkeakoulutetuille suunnatussa oppisopimustyyppisessä inframallintamisen koulutuksessa
kehitettiin mallintamista infrahankkeen eri vaiheissa ja testattiin tekeillä olevia mallinnusohjeita.
Teksti: KAISA SALMINEN | Kuvat: LAURI ASANTI
Oppisopimustyylinen koulutus
syvensi tietomallinnusosaamista
Inframallinnuksen oppisopimuskoulutukseen osallistuneet ker-
toivat oppineensa ymmärtämään infrahankkeen eri osapuolien
näkemyksiä paremmin käytännön kehitysprojekteissa. Myös
laaja-alainen tietämys mallintamisesta kasvoi. Kuvassa palkit-
tujen töiden tekijöitä ohjaajineen.
Koulutus järjestettiin vuonna 2014 kolmella paikka-
kunnalla ja toteuttajina olivat Oulun yliopisto, Tam-
pereen teknillinen yliopisto, Tampereen ammattikor-
keakoulu TAMK, Aalto-yliopisto ja Metropolia AMK.
Alkusysäyksen koulutukselle antoivat opetus- ja kult-
tuuriministeriö,RYM Oy ja sen PRE-ohjelman Infra FIN-
BIM -työpaketti.
Infra FINBIM -työpaketin vetäjän,VRTrack Oy:n tuote-
kehityspäällikön Kimmo Laatusen mukaan koulutuk-
sen lähtökohtana oli lisätä tietämystä mallintamisesta
läpi koko infrahankkeen elinkaaren käytännön kehitys-
projektien kautta. Aikaisemmin näin laaja-alaista kou-
lutusta ei ole järjestetty.
Mallinnuksella ymmärretään usein vain 3D-visuali-
sointeja ja koneautomaatiota,mutta suurimpia hyötyjä
odotetaan hankkeen elinkaaren aikaisesta tiedonhal-
linnasta.Tieto halutaan saada siirtymään työvaiheesta
toiseen ja eri järjestelmien välillä.
”On tärkeä saada tehtäväksi konkreettisia projek-
teja, joissa on selkeä tavoite. Kehitysprojekteissa on-
nistuttiin muun muassa kehittämään ansiokkaasti
määrätietojen hallintaa, käytiin väsymätöntä taistelua
tietomallinnuksen käyttöönoton puolesta ja toteutet-
tiin mallikkaasti kaupunkisuunnittelua”, kolmen työn
ohjaajana toiminut Juha Liukas Sito Oy:stä totesi.
23. INFRABIM 23
Tehokkaampaa määrälaskentaa
Espoon Metropoliassa 22.1.2015 järjestetyssä tulos-
seminaarissa jaettiin yli 40 päättötodistusta, stipen-
dejä ja kunniakirjoja. Parhaan kehitysprojektin stipen-
ditojennettiinHeikkiLehkoselleSkanskaInfrasta,Ilkka
Tieaholle Sitosta ja Topi Kämäräiselle Plaana Oy:stä.
Heikki Lehkosen palkittu kehitysprojekti käsitte-
li määrätietojen hallintaa yhteistyössä suunnittelijan
ja urakoitsijan kanssa. Lehkosen mukaan tietomalli-
en käyttö nopeuttaa selvästi määrälaskentaa. Työssä
osoitettiin, että myös isojen väylähankkeiden läpime-
noa voidaan parantaa merkittävästi massansiirron te-
hokkaammalla suunnittelulla.
Virheriskejäkin voidaan vähentää,kunhan tarpeelli-
set tarkastukset tehdään ennen laskentoja.Haasteena
on, että kaikkia määrätietoja ei saada malleista ulos ja
osa määrätiedoista on johdettava muista määristä tai
laskettava muilla tavoilla.
Kehitysprojektinperusteellaontehtyseikkaperäinen
ohjeistus, jossa kuvataan Skanska Infran tapa toimia.
”Moni tietää, että määrälaskentaa tarvitaan tarjous-
laskennassa.Harvemmin ymmärretään,että määrälas-
kentaa tarvitaan myös työmaalla massansiirtojen hal-
linnassa ja loppuselvityksessä”, työtä ohjannut Kyösti
Ratia Skanska Infrasta totesi.
Opetusvideot avuksi
Ilkka Tieahon palkitussa kehitysprojektissa oli tavoit-
teena arvioida geosuunnittelun toteutusta ja haasteita
tietomallipohjaisessa hankkeessa sekä suunnitella yri-
tyksen tietomallikoulutuksen muotoa ja käyttöönottoa.
Työn ohjaaja Juha Liukas Sitosta totesi tyytyväisenä,
että kehitysprojektissa tartuttiin vaativimpaan tehtä-
vään eli mallinnusosaamisen jalkauttamiseen. Ope-
tusvideoiden käyttö koulutuksessa toi selkeää edis-
tystä tietomalliosaamisen saralla.
”Muutossuunnittelu kasvattaa merkittävästi hank-
keen kokonaiskustannuksia. Tiedonhallinta on iso
haaste jatkossa ja vuorovaikutusta kaikkien osapuol-
ten välillä pitää lisätä. Nämä haasteet ovat kuitenkin
ratkaistavissa aktiivisella otteella ja konkreettisella ke-
hitystyöllä”, Tieaho tiivisti projektinsa johtopäätöksiä.
Päällystystoimenpiteiden optimointia
Finnmap Infran Petri Niemen työn tavoitteena oli ke-
hittää mallipohjaisen suunnittelun käyttöä ylläpidon
päällystyskohteissa. Esimerkiksi teiden uria korjataan
Niemen mukaan usein sellaisilla menetelmillä, jotka
jättävätsivukaltevuudentapaisetgeometrisetpuutteet
korjaamatta. Työssään hän osoitti, että mallipohjaisel-
la suunnittelulla voidaan optimoida päällystystoimen-
piteitä halutuilla kriteereillä ja kohdentaa käytettävissä
olevia varoja paremmin ongelmakohtiin.
”Päällystyskohteiden mallipohjaista suunnittelua ei
tietääkseni ole kokeiltu muualla kuin Suomessa. Toi-
vottavasti tämä oli alkuaskel ja ylläpidon mallintami-
nenkin yleistyisi laajemmin.Aihe tuntuu kiinnostavan
ja projektin tuloksia on pyydetty esittelemään niin
Suomessa kuin ulkomailla”, työtä ohjannut Markku
Pienimäki Finnmap Infrasta kertoi.
Finnmap Infran Petri Niemen (oik.) työ
käsitteli mallipohjaisen suunnittelun hyö-
dyntämistä päällystyskohteissa. Ohjaa-
jana toimi Markku Pienimäki.
Sitostainframallinnuksenoppisopimus-
koulutukseen osallistuivat Liisa Kemp-
painen ja Ilkka Tienaho Juha Liukkaan
ohjauksessa.
Heikki Lehkonen (vas.) Skanska Infrasta
selvitti Kyösti Ratian johdolla tietomal-
lintamisen mahdollisuuksia määrälasken-
nassa.
24. Tieto- ja inframallintamisen yhteistyöfoorumi
Ajantasaista tietoa inframallintamisesta
www.infrabim.fi
BuildingSMART Finland on suomalaisten kiinteistö- ja
infra-alan omistajien ja palvelujen tuottajien muodosta-
ma yhteistyöfoorumi. Mukana ovat omistajien lisäksi laa-
jasti suunnittelijat, urakoitsijat, ohjelmistotalot, yliopistot
ja korkeakoulut ja muut rakennusalan yritykset.Foorumin
tarkoituksena on levittää tietoa tietomallintamisesta ja tu-
kea toiminnassa mukana olevia tietomallipohjaisten pro-
sessien käyttöönotossa.
www.buildingsmart.fi
BuildingSMART Finland Infran toimialaryhmä
Tammikuussa 2014 perustettu infran toimialaryhmä on
rakennetun infrastruktuurin vauhtipyörä, joka ennakoi-
malla, systematisoimalla ja infran tiedonhallintaa arkeen
viemällä parantaa yhteistyöllään Suomen kilpailukykyä
ja tuottavuutta.
Infran toimialaryhmässä on mukana viitisenkymmentä
infra-alan organisaatiota. Johto- ja ohjausryhmät koordi-
noivat viidessä sisäisessä ryhmässä tapahtuvaa toimintaa:
• ohjeryhmä
• standardointiryhmä
• kehitysryhmä
• koulutusryhmä
• viestintäryhmä
www.buildingsmart.fi/infran
