Jyväskylän kaupunkikeskustan kehittämishankkeen esittely

1. Jyväskylän keskusta 3.0
Anne Sandelin 14.01.2014

2. Keskustan kehittämisen 1. vaihe
1990-1996
• Ohikulkutie, Rantaväylä valmistui 1989
• PPP-yhteistyö
• Fyysisen ympäristön muutokset
05/2011

3. 23.9.2015 3
• Ilmapiirikartta
• Maanalaisen huollon
periaatteet, keskitetyt
huoltopihat
• Pyöräpysäköinnin
periaatteet
• Keskustaliikenteen
yleissuunnitelma
• Kaupunkikuvallinen
ohjaus
Keskustan kehittämisen 2. vaihe

4. Keskusta kehittyi 2000-luvun alussa
• Uusi matkakeskus
• Asemakadun kävelykatu
• Kauppalaispihan rakentuminen
• Anttilan tavaratalon uusi sijainti
• Sokos-tavaratalon laajennus
• Kauppakeskus Forumin uudistuminen
• Suunnittelupöydällä:
– Kauppakulma
– Väinönkadun kävelykatualue
– Kauppakadun yläpää
23.9.2015 4

5. Keskustakehittämisen vaihe 3.
• Pohjaselvitykset 2013
– Nykytilanteen analyysi
• Kaupunkikuvalliset tarkastelut
– Kaupallinen kehittyminen, raportti valmistui 11/2013
• Ympäristöministeriön raportti 8/2014
– Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla

6. Vähittäiskaupan kehitys keskustoissa
23.9.2015
YM:n raportti 8/2014
6
100%60%40%20% 80%
Monilla suurilla kaupunkiseuduilla
keskusta-alueiden aseman
heikkeneminen on ollut jatkuva
trendi, jonka päättymistä ei näy
seurantatiedoissa.
Keskustojen kaupallisen elinvoiman
heiketessä koko kaupunkiseudusta
uhkaa tulla autoriippuvainen.

7. Kaupan murros
• Automarkettien marssi 1970-luvulta jatkuu edelleenkin
Kouvolan kauppakeskus Veturi: elokuvakeskus + n. 80 liikettä ja
1800 autopaikkaa avattiin 09/2012
– ”Keskustan tyhjeneminen ei ollut
tarkoitus” sanoo Kouvolan tekninen
johtaja Hannu Luotonen, Yle 16.1.2014
• Suuria keskustan ulkopuolisia ostoskeskuksia rakentumassa:
– Pori, Oulu, Seinäjoki, Jyväskylä
• Keskustojen kehittäminen on perustunut kaupalliseen ytimeen ja
erikoiskauppaan
23.9.2015 7

8. Mitä on tapahtumassa?
23.9.2015 8
1,2 milj. suomalaista
ostaa verkkokaupasta,
10,5 miljardilla eurolla
vähittäiskaupan tuotteita
=kasvu 9% TNS Gallupin, Kaupan
liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton
Verkkokauppatilasto
” Tämä on maailmanlaajuinen ilmiö, että
keskustan tavaratalot ovat liiketyyppinä
vaikeuksissa", Halmesmäki, Kesko ”
Boston Group:
Suomalaiset kuluttaja 3.
parhaita verkon hyödyntäjiä
OECD-maista, Boston Group
”Polttavin kysymys kaikille tavarataloketjuille
on, miten yhdistää verkkokauppa ja kivijalan
digitaaliset palvelut.” Kauppalehti 16.4.2014

9. Keskustahakuinen erikoiskauppa
• Kesä-syksy 2013 Pöyry Finland Oy ja Tuomas Santasalo Ky
• Kyselytutkimus käyttäjille, kiinteistönomistajille ja yrittäjille ja Kaupan rakennetutkimus
• Ydinkeskustassa tulisi olla pääosa
seudun keskustahakuisesta kaupasta,
nyt vain 54 %.
• Seppälän 27 % + sen tulevat
kauppakeskushanke lisäävät
keskustahakuisen kaupan
määrän lähes yhtä suureksi kuin
keskustassa.
• Tavaratalokaupan (tavaratalot, hypermarketit, alennustavaramyymälät) kehitys vuosina
2007-2011 on osaltaan saanut erikoistavaroiden markkinoita itselleen
• Verkkokaupan vaikutuksia ei vielä pystytä ennustamaan tarkasti
• Arvio: Ydinkeskustan erikoiskaupan kehitys hidastuu lähivuosina
entisestään
23.9.2015 9

10. Kuluttamisen tulevaisuus?
• Matkalla jälkimaterialistiseen yhteiskuntaan
– Maslow’n tarvehierarkia ylin taso, itsensä toteuttaminen
• Viestitään vaurauden sijaan arvoista, merkityksestä ja
tarinoista
• Ostoksilla käynti, tapa viettää vapaa-aikaa
– Seurata näytelmää ja olla osa sitä, ”Store as a Theatre”
• Keräily- ja metsästysvietti
– Identiteetinetsijät
– Alennusmyyntimetsästäjät
• Ostoselämyksen täytyy olla tyydyttävämpi itse liikkeessä
kuin tilaaminen verkosta
23.9.2015 10

11. Anne Sandelin Kaupunkirakennepalvelut
Kävelykatu
tori-
keskus
Jyväs
keskus
Forum Sokos
Aren aukio
Väinön
keskus
uusi
vetovoima-
piste
uusi
vetovoima-
piste
uusi
vetovoima-
piste
Erikoiskaupan
kokonaismäärän
väheneminen
verkkokaupan kasvun
myötä
Kasvaako kaupan
pinta-ala enää
ostovoiman kasvun
myötä?

12. Anne Sandelin Kaupunkirakennepalvelut
Kävelykatu
tori-
keskus
Jyväs
keskus
Forum Sokos
Aren aukio
Väinön
keskus
uusi
vetovoima-
piste
Kasvaako kaupan
pinta-ala enää
ostovoiman kasvun
myötä?
Mitä keskustaan jää?
Onko Jyväskylän
ydinkeskustalle
tarvetta?

13. Keskustakehittämisen painopisteet
• Materialistisesta keskustakehittämisestä jälkimaterialistiseen
– Ostamisvetoinen keskustakehittäminen tiensä päässä?
– Shoppailu edelleen tärkeä tekijä, mutta ei tärkein
– Palveluelämyksen merkitys korostuu
• Palvelukokemus kaupassa ja sen lähiympäristössä
• Ajanvieton osuus voimistuu
– Tilasto: Ravintola- ja kahvilatoiminnan kaksinkertaistunut pinta-ala
kävelykeskustassa 20 vuodessa
– Tapahtumat, kulttuuri ja taide: elokuvateatterit, museot
• Satunnaisen kohtaamisen kaupunkitila
– Välitilojen merkitys kaupungissa korostuu
• Asukkaat tuovat aktiivisuutta 24/7
23.9.2015 13

14. Keskustan
vetovoima ennen
23.9.2015 14
Kauppa
tapahtumat
palvelut

15. Keskustan
vetovoima nyt
23.9.2015
Kauppa
tapahtumat
palvelut
asuminen

16. Keskustakehittämisen
hankkeistaminen
Keskustan kehittäminen kaupungin strategiseksi hankkeeksi
• Tavoiteluonnokset:
– Keskustan vetovoima erikoiskaupan alueena elpyy
– Keskustan asema ajanvieton, tapahtumien ja oleskelun keskuksena
on ylivoimainen
• Osatavoite: Keskustassa käynnistyy
– 3 kaupallista rakennushanketta seuraavan 5 vuoden aikana
– 5 asumisen täydennysrakentamisen kohdetta seuraavan 5 vuoden
aikana
• Osatavoite: Ajanvietto ja elämys
– Tapahtumajärjestäminen on helppoa ja houkuttelevaa
– Kaupunki järjestää itse, markkinoi ja hankkii kaupunkiin tapahtumia
– Mitä muuta?
23.9.2015 16

17. Toimijat
23.9.2015 17
Kaupunki
Maankäyttö
Liikenne ja viheralueet
Viestintä
Matkailu
Kulttuuri
Tilapalvelu jne.
Jekku ry
Jyväskylän elävä
kaupunkikeskusta
Jäseninä yrityksiä
kiinteistönomistajat ja kaupunki
Päätehtäviä: Tapahtumat ja
kävelykadun vuokraus
Kiinteistön-
omistajat
Keski-Suomen
Kiinteistöyhdistys
Jyväskylän Ydin ry
Satamapalvelut
Kauppa ja
palvelut
Ravintolat ja
majoitus
Elokuvat
Messut ja
konferenssit
Kaupan ketjut
Jykes
elinkeinomarkkinointi
Asukkaat
1 km etäisyydellä Kompassilta
15310 ja asuntokuntia 9930
Asukasyhdistykset
Media
Keskisuomalainen
konserni
Yle Keski-Suomi
Radio Jyväskylä
Torikokous.fi
Radio Kompassi jne.
Keskustan käyttäjät
Jyväskylän alueelta
Jyväskylän seudulta
Koko maasta
Jyväs-
Parkki Oy
Tapahtumat
Jyväskylän Kesä
Yläkaupungin Yö
Muotipäivät
Muut
opiskelijat
Nautiskelijat ja
kuljeskelijatOstoksilla
kävijät
Työssäkävijät
Kauppa
kamari
Joukkoliikenteen
toimijat
VR, Onnibussi, Jyväskylän
liikenne
Huolto- ja
kuljetusalan
toimijat
Maakunnalliset
toimijat
K-S liitto
Ely-keskus
Keskus
voim
Yhdistykset
kuten
Pyöräilyseura
Matkailijat
Kiinteistökehittäjät
ja rakennusliikkeet
Oppilaitokset

18. Jyväskylän keskustavisio 2030
23.9.2015
Tavoitteet:
1. Keskustan vetovoima erikoiskaupan alueena elpyy
2. Keskustan asema ajanvieton, tapahtumien ja oleskelun keskuksena on
ylivoimainen
Projektijohto
Viestintä ja osallistaminen
taloushallinta
Sidosryhmäyhteistyö ja verkostoituminen
Tori
Väinönkatu
Yläkaupunki
Lyseonkortteli
Kortteli9
Pysäköinti
TapahtumatJyväskylän kaupunkikeskustavisio 2030
Täydennysrakentami
nen
Maankäyttösopimuk
set
Kokeilut
Tausta-aineistot
Selvitykset
Toiminnan
kehittäminen

19. Tori
• Nykytilanteen tarkastelut
• Olemassa oleva aineisto
• Nykytilanteen kuvaus ja ongelmien kartoitus
• Torin merkitys kaupunkilaisille
• Torin sijainti, vaihtoehdot ja vaikutukset
– Kauppatori joutuu siirtymään nykypaikaltaan Tori-Parkin
peruskorjauksen vuoksi 3-6 vuoden sisällä
– Valtuustoaloite ja vilkas julkinen
keskustelu torin paikasta
• Tilapäinen siirto, minne
• Pysyvä siirto, minne
23.9.2015 19

20. Lyseon kortteli
• Vanha osa koulusta
LARS-kohde, uuden
osan suojelu
määritellään
asemakaavassa
• City-museon selvitys
käynnissä,
Tipa/kulttuuri/museot
Lyseon rakennuksen uusi käyttötarkoitus:
keskustaa elävöittävää toimintaa
Jyväs-Parkin laajennusosa
korttelin sisäpihalle
Noin 10-15 000 k-m2
täydennysrakentamispotentiaalia

21. Kortteli 9
05/2011 Anne Sandelin Kaupunkirakennepalvelut
• Keskustan kaupallisen kehittämisen
potentiaalisin kortteli
• Valtiontalon + tontin myynti
käynnistyy keväällä
• Muun korttelin asemakaavan
muutos ehdotusvaiheessa, n. 37
000 k-m2 täydennysrakentamista
– Korttelin keskitetty huolto
Valtiontalo ja tyhjä kulmatontti
Valtiontalo LARS kohde 3550 k-m2
Tyhjä kulmatontti 12500 k-m2

22. Kauppakadun yläpää
• Tavoite:
– Yhdessä tekeminen
– Kokeilemalla kohti lopullista suunnitelmaa
– Kävelypainotteinen katu
• ajoneuvot ja pyöräilijät samaan uraan
• Vaiheittainen toteutus, kevyet ratkaisut
• Suunnittelu
yhteistyössä yritysten
kanssa
23.9.2015 22

23. Maankäyttö ja liikenne
• Asumisen lisääminen
– Täydennysrakentamisen paikkojen
kartoittaminen ja edistäminen
• Maankäyttösopimuskäytäntöjen
kehittäminen
• Keskustan liikennesuunnitelma 2010
• Pysäköinti: Saavutettavuuden
edistäminen kaikilla kulkuvälineillä
23.9.2015 23

24. Yhdessä tekeminen
• Mitä kaupunki voi tehdä?
– Kaupungin edistävät toimenpiteet fyysisen ympäristön
kehittymiseksi
– Mitä muuta?
• Mitä yrittäjät voivat tehdä?
• Mitä kiinteistöjen omistajat voivat tehdä?
• Mitä kaupunkilaiset voivat tehdä?
• Mitä media voi tehdä?
23.9.2015 24

25. Elävä kaupunkikeskusta - miksi?
Vetovoimainen keskusta on menestyvän
kaupunkiseudun käyntikortti
Ihmiset haluavat olla ihmisten kanssa
Kaupunkikeskustan kehittämisen
merkittävimmäksi yksittäiseksi tekijäksi
kiteytyy sen ainutlaatuisuus ja identiteetti –
kyky tuottaa ainutlaatuisia kokemuksia
23.9.2015 25