2. Perustiedot ja määritelmä
● Syntymä- ja kuolintiedot lähteistettävä
– ([[31. lokakuuta]] [[1950]] [[Bagdad]], [[Irak]] – [[31. maaliskuuta]]
[[2016]] [[Miami]], [[Yhdysvallat]]) <ref>
● Onko henkilö tehnyt jotain niin merkittävää, että hänestä
voisi olla artikkeli tietosanakirjassa?
– ”...oli irakilaissyntyinen, brittiläinen arkkitehti. Hadidille
myönnettiin vuonna 2004 Pritzker-palkinto.[2] Hän oli
ensimmäinen palkinnon saanut nainen.[3] ”
● Pitää pystyä osoittamaan, mitä henkilö on tehnyt?
3. Mikä on henkilön
”wikimerkittävyys”?
● Vältä ”superlatiiveja”: ”suurin”, ”tärkein”, ”eniten” – Wikipedian
teksti on konservatiivista, pidättyvää
● Mistä henkilö on tunnettu?
– ”Hadidin toimisto Zaha Hadid Architects tunnetaan orgaanisesta
muotokielestä, jota on sovellettu moneen mittakaavaan
kaupunkisuunnittelusta hotellihuoneisiin.”
● Wikipedian henkilöartikkeli ei ole ansioluettelo eikä henkilön
verkkosivu:
– Älä esitä ansioita luetteloina, vaan rivimuodossa
– Kannattaako kaikkia ansiota luetella, vaan vain olennaisimmat tiedot?
4. Ulkopuoliset lähteet
● Ulkopuoliset tietolähteet ovat ulkopuolisen,
henkilöstä riippumattoman kirjoittamia
– Esim. kriitikot, toimittajat
– tutkijat, elämäkerrat
● Ulkopuoliset lähteet lisäävät merkittävyyttä
● ”sisäpuoliset” (esim. taiteilijahaastattelut, näyttelyn
järjestäjän jukaisut) eivät ole kiellettyjä, mutta
niiden merkitys usein vähäisempi
5. Henkilöartikkelin ongelmia
● Henkilöiden omaiset ja läheiset lisäävät usein
lähteistämätöntä tietoa
● Onko sopivaa lisätä tietoa itsestään?
– Faktat vai tulkinnat?
● Kumpi merkittävämpää: Elämä vai taide?
● Wikimerkittävyys on usein kiinni siitä, onko
henkilöstä julkaistu jotain?
– Artikkelit, arvostelut, kirjat
6. Kritiikki
● Jos henkilön näkemyksiä vastaan on esitetty julkaistua kritiikkiä. kritiikki
lähteistetään ja erotetaan selvästi erottuvaksi, omaksi kappaleeksi. Puhujapositiot
tultava ilmi joko viitteissä tai tekstissä.
– Antti Heikkilä:
● ”Arvostelua
● Heikkilän mielipiteet ovat ristiriidassa Suomen ravitsemustieteen ja lääketieteen edustajien näkemysten
kanssa ja hän on huonoissa väleissä Suomen terveysviranomaisten kanssa.[1] Heikkilä kritisoi usein
julkisuudessa suomalaisia ravitsemus- ja diabeteshoitosuosituksia, eivätkä hänen ajatuksensa ole
vastavuoroisesti myöskään saavuttaneet Suomen terveysviranomaisten tai Suomen Diabetesliiton
hyväksyntää.[1]
●
● Ravitsemuskirjailijoiden Ilkka Salmenkaidan ja Varpu Tavin mukaan Heikkilä ei useinkaan ole kirjoissaan
tarkka yksityiskohdista, vaan jättää niihin virheitä, kömpelyyksiä ja perustelemattomia väitteitä.[23]
Ravitsemusterapeutti Jan Verhon mielestä Heikkilän Ravinto & Terveys -kirjan dieetti voi ihan hyvin toimia
ja kirjassa on osuvia kohtia kuten kritiikki lääkärien vähäistä ravitsemustiedekoulutusta kohtaan. Toisaalta
kirja sisältää Verhon mukaan paljon asiavirheitä, jotka olisi helposti voinut tarkistaa netistä, jopa monia
samalla sivulla.[24] Anu-Elina Lehti arvioi Vihreässä Langassa Heikkilän vaikuttavan "lievästi sanottuna
vainoharhaiselta" kirjoittaessaan mediasta ja lääketeollisuudesta.[1]”
7. Ulkomaiset kuuluisuudet
● Yksityiselämän yksityiskohdat eivät sopivia
● Yritä selvittää, mitä tekemistä henkilöllä on
Suomen ja suomalaisten kanssa:
– ”Zaha Hahidin yksityisnäyttely oli
Arkkitehtuurimuseossa Helsingissä keväällä 1988.
[7] Hän osallistui myös kansainväliseen, kokeilevan
taiteen ja arkkitehtuurin tapahtumaan The Snow
Show Rovaniemellä ja Kemissä vuonna 2004.[8]”
8. Merkittävyys
● Kenelle henkilö on merkittävä?
● Urheilussa vakiintuneet kriteerit
merkittävyydelle.
● Pop-henkilöt: Onko kuuluisuus ansio?
● Luokka: mihin luokkaan/luokkiin henkilö
kuuluu?