Monipaikkaisuus - skenaarioista ratkaisuihin. Esitelmä aluekehittäjien joukKOKOhtaus-päivillä Hämeenlinnassa 3.5.2011.

1. Monipaikkaisuus- skenaarioista ratkaisuihin 3.5.2011 joukKOKOhtaus, Hämeenlinna Eeva Hellström ja Lea Konttinen

2. Monimuotoinen monipaikkaisuus Muodot Esiintyminen Suuntia Haasteita Ratkaisuja

3. Monipaikkaisuuden muodot

4. Monipaikkaisuus ja yksilölliset hyvinvointireseptit Millainen merkitys eri paikoilla on suomalaisten hyvässä elämässä? Asuin- paikasta riippumaton koettu hyvinvointi 4 24.3.2010 Miten tietyn alueen asukkaat voivat? Alueeseen liitetty tilastollinen hyvinvointi

5. ”Monipaikkaisuus” Määritelmä mukailee ja täydentää Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen vuonna 2007 käyttämää määritelmää Käsitteellä “monipaikkaisuus” viitataan ihmisten jokapäiväisiä elinympäristöjä yhä useammin leimaavaan, monienmerkityksellisten paikkojen ja niiden välillä tapahtuvan liikkumisen kokonaisuuteen. Monipaikkaisuus voi liittyä asumiseen, työhön, vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin Monipaikkaisuus voi olla vapaaehtoista/etuoikeutettua tai pakotettua Monipaikkaisuutta on myös toistuva liikkuminen paikasta toiseen Monipaikkaisuudessa virtuaalisten ympäristöjen merkitys kasvaa Monipaikkaisuus johtaa yksilön kannalta uudenlaisten paikkaidentiteettien ja yhteisöllisten roolien syntymiseen. 5

6. Mikä monipaikkaisuuden muoto on Suomessa yleisintä? Asuminen Työ Vapaa-aika Identiteetti 3.5.2011 6

7. ”MONIPAIKKAISUUDENLIIKENNEYMPYRÄ” Pakolaisia Avioerolapset, vuosittain Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Asuttavia veneitä Elatusapusopimuksia vuonna 2009 Yksinäisiä asunnottomia Suomessa Matkailuvaunuja tai -autoja Asunnottomia perheitä PAKOTETTU Ei vakituisia asuntoja Identiteetti eri kuin asuinpaikka (maalainen vs. kaupunkilainen) ASUMINEN Kesämökkejä Asuinkunta eri kuin syntymäkunta Etätyöläisiä Kokee olevansa sekä maalainen että kaupunkilainen Pendelöijiä HARRASTUKSET IDENTITEETTI Ulkosuomalaisia Tekee työtä osittain jossain muualla kuin työpaikalla TYÖ Vapaa-ajan matkat Suomessa asuvia, ulkomailla syntyneitä Harrastukset (pelit, kuvataide, tietokone) Osallistuva toiminta Liikunta ja ulkoilu Kaksoiskansalaisia Kulttuuri- ja huvitilaisuudet 7

8. Monipaikkaisuuden esiintyminen

9. Kuinka monet suomalaiset eivät koe olevansa sidoksissa mihinkään tiettyyn paikkaan? 3 % 8 % 15 % 26 % 3.5.2011 9

10. Monilla eri paikoilla voi olla ihmisille erilaisia merkityksiä. Miten tämä ilmenee elämässäsi? Valitse osuvat kohdat. Joka neljäs suomalainen ei koe olevansa sidoksissa mihinkään tiettyyn paikkaan.

14. Miten seuraavat paikat liittyvät elämääsi? Valitse kuhunkin väittämään omaa tilannettasi parhaiten kuvaava paikkakuntatyyppi. Vapaa-aikaa vietetään asuinpaikasta riippumatta lähellä asuinpaikkaa.

15. Miten seuraavat paikat liittyvät elämääsi? Valitse kuhunkin väittämään omaa tilannettasi parhaiten kuvaava paikkakuntatyyppi. Kaupunki on tärkeä lomanvietto-paikka joka neljännelle maalaiselle Maaseutu on tärkeä lomanvietto-paikka joka toiselle kaupunkilaiselle Kaupungista etsiydytään lomalle vastakohtaiseen ympäristöön, maaseudulla lomaillaan lähipiirissä

17. korkeaan tulotasoon

19. Miten seuraavat paikat liittyvät elämääsi? Valitse kuhunkin väittämään omaa tilannettasi parhaiten kuvaava paikkakuntatyyppi. Maaseudulla asuvat ovat tyytyväisempiä nykyiseen asuinpaikkaansa kuin kaupungissa asuvat Mieluisin asuinpaikka on yleensä nykyistä maaseutumaisempi

20. Monipaikkaisuuden suuntia

21. Miten kestävä monipaikkaisuus mahdollistuu? Miten voisin saada palveluja asuinpaikasta riippumatta? Miten voisin välttyä liikenneruuhkilta? Miten voisin päättää milloin ja missä teen töitä? Miten voisin osallistua ja vaikuttaa asuinpaikkakuntani päätöksentekoon? Miten voisin käydä koulua etänä? … 3.5.2011 19

22. 3.5.2011 20 Monipaikkaisuuden draivereita

23. Monipaikkaisuuden ratkaisuja

25. Uusiutuvan energian käyttö3.5.2011 22

26. Palveluiden tasa-arvoisuus yli kuntarajojen Palveluiden konseptointi palvelut, jotka saa ”kännykästä” tai ”neitistä” paikkariippumattomasti palvelut, jotka tuotetaan fyysisesti, mutta joita tarvitaan harvoin (esim. lonkkaleikkaus), voidaan hakea satojen kilometrien päästä palvelut, jotka hoidetaan työssäkäyntialueella, esim. liikkumispalvelut lähipalvelut (päivähoito, peruskoulu jne.) Palveluiden saatavuuden parantaminen Palvelusetelin käytön kehittäminen Henkilökohtainenbudjetti Palveluiden käytettävyys joka paikassa Palveluiden tuotantokustannusten läpinäkyvyys Osallistava päätöksentekokulttuuri Asiakaslähtöinen palvelukehitys: avoimet innovaatioympäristöt 3.5.2011 23

27. Ajasta ja paikasta riippumaton työ työ- ja johtamiskulttuurin haasteena Uusia pelisääntöjä ja johtamismalleja Yksi yksikkö tai organisaatio->verkostot Johtaminen: Yksittäisen ihmisen ominaisuudesta -> ihmisten väliseen suhteeseen Yritys luo arvoa asiakkaalle-> arvo syntyy asiakkaan tavassa käyttää yrityksen luomaa Itsensä johtamisen vahvistaminen Ihmiset johtavat omaa elämäänsä, mutta miksi työpaikoilla he eivät pysty itse päättämään? Uutta työn mittaamista lopputulos ja laatu prosessien sijasta Työtilojen uudet muodot Osa tehtävistä paikkasidonnaisia, osa voidaan tehdä missä vaan Studiot, hubit->sosiaalinen yhteisöllisyys videoteknologia korvaavat osan matkustamistarpeesta 3.5.2011 24

28. Mustat joutsenet ja heikot signaalit

29. Mustat joutsenet: epätodennäköisiä, mutta merkittäviä tapahtumia Radikaali ilmastonmuutos ilmastopakolaiset mökkeilyn/asumisen siirtymät Teknologia riippuvuus haavoittuvuus sähköisten virtojen terveysvaikutukset humaani robotti Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset kuntakonkurssiaalto pakkoyhteiskunta Energian saatavuuden ja hinnan muutokset Globaali energian ja raaka-aineiden käytön jyrkkä ja nopea nousu Polttoaineiden raju hinnannousu Logistiikan hillitseminen globaalisti 3.5.2011 26

30. Heikot signaalit: mahdollisia nousevia ilmiöitä Seuraava talous on onnen talous: liikkumattomuuden onni Slow life: Lähityön, -ruoan ja -palveluiden arvostus ”Lähimaaseudun” merkityksen nousu Uusien ICT-ratkaisujen mahdollistamat virtuaalimaailmat Uudet verkostot ja organisaatiorajojen häilyvyys Uudenlaisen yhteisöllisyyden vahvistuminen 3.5.2011 27

31. Kiitos! Lisätietoa: www.sitra.fi