Oulun yliopiston informaatiotutkimuksen oppiaineen kirjallisten töiden ohje 2020.

1. OULUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekunta
Informaatiotutkimus
KIRJALLISTEN TÖIDEN ULKOASUUN JA MUOTOSEIKKOIHIN
LIITTYVIÄ OHJEITA
Näitä ohjeita sovelletaan esseesuorituksissa, seminaaritöissä sekä kandidaatin- ja pro
gradu -tutkielmissa.
Oulu 2020

2. SISÄLLYS
1 JOHDANTO .............................................................................................................................. 3
2 YLEISIÄ MUOTOSEIKKOJA.................................................................................................. 4
2.1 Tekstinasettelu ja kappalejako ............................................................................................ 4
2.2 Sisällysluettelo ja sivunumerointi ....................................................................................... 4
3 TAULUKOT, KUVIOT JA LIITTEET..................................................................................... 8
4 LAINAUKSET JA LÄHDEVIITTEET................................................................................... 11
4.1 Lähdeviitteiden merkitseminen tekstissä........................................................................... 11
4.2 Lainaukset muilta kirjoittajilta ja tutkimusaineistosta....................................................... 13
4.3 Lähdeluettelo..................................................................................................................... 13
5 TUTKIELMIA KOSKEVIA OHJEITA .................................................................................. 20
5.1 Tutkimusraportin rakenne ................................................................................................. 20
5.2 Tiivistelmä......................................................................................................................... 24
5.3 Tutkielman jättäminen arvioitavaksi................................................................................. 26
KIRJALLISUUTTA ................................................................................................................... 28
LIITE 1. Kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmien arviointimatriisi.............................................. 30

3. 3
1 JOHDANTO
Tekstin selkeyden ja luettavuuden takaamiseksi tieteellisessä kirjoittamisessa
noudatetaan kirjoitusohjetta tai -mallia. Ohjeet vaihtelevat tieteenaloittain ja esimerkiksi
sen mukaan, missä teksti julkaistaan (lehtien ja julkaisusarjojen omat ohjeet). Oleellista
näiden ohjeiden noudattamisessa on johdonmukaisuus. Tämä merkitsee sitä, että yhdessä
tekstissä noudatetaan alusta loppuun asti yhtä kirjoitusohjeistusta.
Tässä kirjoitusohjeessa esitetään ne tekstin muotoiluun, viittauskäytäntöön ja viitteiden
merkitsemiseen liittyvät periaatteet, joita noudatetaan Oulun yliopiston
informaatiotutkimuksen oppiaineessa. Ohjeita noudatetaan kaikissa oppiaineen
esseesuorituksissa ja seminaaritöissä sekä kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmissa.
Muiden oppiaineiden kirjoitusohjeet voivat poiketa näistä ohjeista, joten esimerkiksi
sivuaineen osalta kannattaa tarkistaa kyseisen oppiaineen piirissä laaditut omat
kirjoitusohjeet. Lisätietoja tutkielman ja tieteellisten tekstien kirjoittamisesta löytyy
kirjallisuusluettelossa mainituista teoksista.
Kirjallisten töiden ohjetta on päivitetty helmikuussa 2020. Päivittämiseen osallistuivat
Noora Hirvonen, Terttu Kortelainen, Heidi Enwald, Maija-Leena Huotari, Anna-Maija
Multas, Teija Keränen, Aira Huttunen ja Anna Suorsa.

4. 4
2 YLEISIÄ MUOTOSEIKKOJA
Seuraavissa alaluvuissa kuvataan tekstinasetteluun, kappalejakoon sekä sivunumerointiin
liittyviä muotoseikkoja. Lisäksi annetaan ohjeista sisällysluettelon muotoiluun.
2.1 Tekstinasettelu ja kappalejako
Fonttikoko: 12.
Riviväli: tekstissä 1,5; kansilehdellä, sisällysluettelossa, taulukoissa ja tiivistelmässä 1.
Marginaalit: 3 cm.
Myös otsikoiden fonttikoko on 12.
Pääotsikot kirjoitetaan isoin kirjaimin (esim. 4 TUTKIMUSMENETELMÄT), toisen ja
kolmannen tason otsikot pienin kirjaimin (esim. 1.1 Laadullinen tutkimus; 1.1.1
Sisällönanalyysi). Neljännen tason otsikoita pyritään välttämään, mutta jos sellaisia on,
ne kirjoitetaan kursiivikirjaimin (esim. Teemahaastattelu).
Otsikon yläpuolelle lisätään kaksi tyhjää riviväliä ja alapuolelle yksi. Kappaleet erotetaan
toisistaan tyhjällä rivillä, kappaleen alkua ei sisennetä. Teksti tasataan molemmista
reunoista.
Pääotsikot (esim. 4 TUTKIMUSMENETELMÄT) sijoitetaan siten, että otsikko aloittaa
uuden sivun. Alaotsikkoa ei tule sijoittaa alkamaan suoraan pääotsikon jälkeen, vaan
niiden väliin kirjoitetaan tekstiä. Kussakin kappaleessa on oltava vähintään kaksi
virkettä. Jos pääluluvussa on alalukuja, niitä on oltava vähintään kaksi.
2.2 Sisällysluettelo ja sivunumerointi
Kaikkiin kirjallisiin töihin tulee merkitä sivunumerot. Sivunumero merkitään sivun
oikeaan alareunaan. Sisällysluettelon lisäämiseksi asiakirjan otsikot muotoillaan
otsikkotyyleillä (Heading 1, Heading 2, Heading 3). Silloin tekstinkäsittelyohjelma voi
muodostaa sisällysluettelon sivunumeroineen automaattisesti.

5. 5
Esimmäinen sivu on nimiösivu. Työn nimiösivun laatimista koskeva malli on sivulla 6.
Nimiösivuun, mahdolliseen tiivistelmään ja sisällysluetteloon ei merkitä sivunumeroa.
Sivunumerointiin kuitenkin lasketaan mukaan jokainen liuska nimiösivusta lähtien
viimeiseen liitesivuun asti käyttäen jatkuvaa numerointia arabialaisin numeroin.
Ensimmäinen sivunumero tulee näkyviin sivulle, jolta johdanto alkaa. (Ks. Malli
sisällysluettelosta, s. 23.)
Jotta voit tehdä sivunumeroinnin vain osaan dokumenttia, on se jaettava osiin
osanvaihdolla (section break). Esimerkiksi Word 2016 -tekstinkäsittelyohjelmalla:
 Vie kursori sisällysluettelo-sivun loppuun (sivu, joka on viimeinen, johon ei
merkitä näkyvää sivunumerointia) ja lisää osanvaihto Layout / Asettelu -
valikosta. Valitse osanvaihto alkamaan seuraavalta sivulta (Breaks > Section
Breaks > Next Page / Vaihdot > Osanvaihdot > Seuraava sivu)
 Tämän jälkeen voit lisätä sivunumerot dokumentin jälkimmäiseen osaan: siirrä
kursori sivulle, jolta haluat sivunumeroinnin alkavan. Avaa alatunniste
kaksoisklikkaamalla sivun alamarginaalia.
 Poista valinta Link to previous (linkitä edelliseen) -valinta ylävalikosta.
Kappaleen sivunumeroinnin voi nyt tehdä riippumatta aiemman kappaleen
numeroinnista.
 Valitse sivunumerotyyli ja lisää sivunumerot (Insert – Page number).
 Jos numerointi ei jatku edellisestä osasta, tarkista että Page number - Format
page number -valikosta on valittuna ”Continue from previous section”.
HUOM. Eri tekstinkäsittelyohjelmissa ja versioissa osanvaihdon toteutus voi poiketa
tästä ohjeesta.
Sisällysluettelo (sisältö, sisällys) antaa kokonaiskäsityksen siitä, mitä julkaisu sisältää.
Tämän takia teoksen kaikkien osien tulisi ilmetä siitä. Sisällysluetteloon merkitään myös
kirjallisuusluettelo sekä mahdollinen tiivistelmä ja liitteet. Liitteet numeroidaan ja
otsikoidaan.

6. 6
Sisällysluetteloon merkitään numeroidut luvut ja alaluvut ja niiden alkusivut. Pääluvun
otsikko aloitetaan vasemmasta marginaalista ja kirjoitetaan suurin kirjaimin.
Sisällysluetteloon merkitään myös kirjallisuusluettelon ja liitteiden alkusivut. Silloin
tekstinkäsittelyohjelma voi muodostaa sisällysluettelon sivunumeroineen automaattisesti
kun asiakirjan otsikot on muotoiltu otsikkotyyleillä (Heading 1, Heading 2, Heading 3).

7. 7
Malli: nimiösivu
OULUN YLIOPISTO
Humanistinen tiedekunta
Informaatiotutkimus
Antti Avaruus
AVARUUSTIEDON HALLINTA
Alla mahdollinen alaotsikko
Informaatiotutkimuksen
kandidaatintutkielma / pro gradu -tutkielma
Oulu 2020

8. 8
3 TAULUKOT, KUVIOT JA LIITTEET
Taulukoille annetaan juokseva numerointi, joka merkitään taulukon otsikon eteen (esim.
”Taulukko 2. Vastaukset...”). Taulukon otsikko sijoitetaan taulukon yläpuolelle.
Sarakkeiden väliin ei merkitä pystyviivoja. Vaakaviivat merkitään alla olevan mallien
mukaisesti (ks. Taulukko 2, Taulukko 3) sarakeotsikoiden ylä- ja alapuolelle sekä
taulukon loppuun ja mahdollisen yhteensä-rivin yläpuolelle.
Mahdollinen lähdeviittaus merkitään sulkuihin otsikon perään. Sarake- ja riviotsikot
aloitetaan suurin alkukirjaimin. Taulukkoon merkitään mittayksikkö (esim. %, €), yleensä
sarakeotsikkoon. Silloin sitä ei tarvitse toistaa lukujen perässä.
Taulukko 2. Vastaukset ipsatiivista, normatiivista ja teoreettisesti ohjattua
palauteviestityyyppiä koskeviin väittämiin (Hirvonen 2015, 105).
Palaute-
viestin
tyyppi
Vastaus
Täysin
samaa
mieltä
Samaa
mieltä
Neutraali Eri mieltä Täysin
eri mieltä
Epävar
ma
Yhteensä
n (%) n (%) n (%) n (%) n (%) n (%) N (%)
Ipsat.a
206 (41.9) 145 (29.5) 75 (15.2) 27 (5.5) 26 (5.3) 13 (2.6) 492 (100)
Normat.b
138 (28.0) 170 (34.6) 105 (21.3) 38 (7.7) 23 (4.7) 18 (3.7) 492 (100)
Teor.c
25 (5.1) 51 (10.4) 192 (39.3) 121 (24.7) 76 (15.5) 24 (4.9) 489 (100)
a
ipsatiivinen. b
normatiivinen. c
teoreettisesti ohjattu.
Taulukko 3. Havainnointiaineiston ja sitä koskevien koodien kuvaus Suorsan (2017, 67)
väitöskirjassa.
Materials Amount Codes
Observations in the meetings of the
pilot community
3 meetings, 17 pages O5, O10, O14, O20, O21
Observations in the meetings of the
Joy of Reading group in the largest
school of the community
2 meetings, 10 pages O9, O11
Observations in the national Joy of
Reading training sessions
6 training days, 14
sessions, 30 pages
O1, O2, O3, O4, O6, O7, O8, O12,
O13, O15, O16, O17, O18, O19
Field diary 10 pages OD
Video materials from the meetings of
the pilot community
5 meetings, total duration
7h 12min
V1, V3, V5, V6, V7
Video materials from the meetings of
the Joy of Reading group in the
largest school in the community
2 meetings, total duration
1h 36min
V2, V4

9. 9
Taulukko suositellaan sijoitettavaksi yhdelle sivulle, sillä taulukon jatkuminen
seuraavalle sivulle vaikeuttaa lukemista. Taulukoiden leveydeksi suositellaan tekstin
leveyttä. Lisäksi suositeltavaa on jättää tekstiin riviväli ennen taulukon nimeä ja taulukon
jälkeen. Taulukoissa voi käyttää tarvittaessa muuta tekstiä pienempää kirjasinkokoa (10)
ja riviväliä (1). Taulukon solujen sisällön voi joko keskittää tai asemoida vasempaan
reunaan. Taulukon alle voi tarvittaessa lisätä taulukkoviitteen kuten Taulukossa 2.
Kuvioille merkitään oma juokseva numerointinsa. Kuvion numero merkitään otsikon
eteen (esim. ”Kuvio 1. Tutkimuksen...”). Otsikot sijoitetaan kuvioiden alapuolelle.
Lähdeviitemerkintä sijoitetaan otsikon perään. Mittayksikkö on merkittävä näkyviin.
Kuvio 1. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys (Huotari, Tuomela, Keränen & Suorsa
2019).

10. 10
Kuvio 2. Supuolten välinen ero väitteen ”voin huoleti ja mielelläni jakaa
tutkimusaineisoani muiden kanssa” kohdalla. Kuviossa on yhdistetty luokat ”vahvasti
samaa mieltä” ja ”samaa mieltä” sekä ”eri mieltä” ja ”vahvasti eri mieltä” (Enwald
2018, 35).
Jokaiseen taulukkoon ja kuvioon viitataan tekstissä ainakin kerran. Tällöin käytetään
niiden numeroita (”Taulukossa 2 on esitetty...”).
Jokainen liite on otsikoitava ja numeroitava (esim. Liite 1. Kyselylomake, Liite 2.
Haastattelurunko). Liitteisiin on viitattava tekstissä. Kaikki liitesivut otetaan mukaan
raportin jatkuvaan sivunumerointiin ja sisällysluetteloon.

11. 11
4 LAINAUKSET JA LÄHDEVIITTEET
Aina kun tekstissä lainataan tai esitellään jonkun toisen kirjoittajan ideoita tai tekstiä, on
ilmoitettava käytetty lähde. Muiden tutkijoiden tekemän työn kunnioittaminen ja heidän
julkaisuihinsa asianmukaisella tavalla viittaaminen on osa hyvää tieteellistä käytäntöä
(ks. Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2012). Viittaamisen avulla dokumentoidaan
käytetyt lähteet ja samalla osoitetaan arvostusta muiden tutkijoiden työtä kohtaan.
Tutkijan on oltava rehellinen käyttäessään hyväkseen toisten tutkijoiden töitä.
Lainaukset, lähdeviitteet ja lähdeluettelo liittyvät kiinteästi toisiinsa. Kaikki tekstissä
mainitut teokset on mainittava lähdeluettelossa. Lähdeluetteloon ei merkitä teoksia, joihin
ei ole viitattu. Lähteiden merkitsemisessä mukaillaan APA-viittaustyyliä (American
Psychological Association 2020).
4.1 Lähdeviitteiden merkitseminen tekstissä
Tekstistä on selkeästi käytävä ilmi, mihin lähteeseen tietosisältö tai argumentti perustuu.
Tekstiviite merkitään sulkeisiin. Viitteeseen merkitään tekijöiden sukunimet ja
vuosiluku. Tekstiviittauksessa käytetään nimekettä tekijän nimen sijaan, jos viitattu teos
on lähdeluettelossa nimekkeen mukaan aakkostettuna.
Kun kyseessä on suora lainaus tai kun viitataan kuvaan, taulukkoon tai yksityiskohtaiseen
tietoon tai kun kyseessä on monografia merkitään vuosiluvun jälkeen pilkulla erotettuna
ne sivut, joihin viittaus kohdistuu. Jos viitataan laajasti koko teokseen tai tutkimukseen,
sivunumeroa ei merkitä. Lisäksi suositellaan lisäämään tarvittaessa sivunumero myös
muihin kuin suoriin lainauksiin, mikäli tämä auttaa lukijaa paikantamaan relevantin
kohdan lähteestä. Jos lähteeseen ei ole merkitty sivunumeroita, viitataan (ala)lukuun.
Esimerkkejä:
1. Jos viittaus koskee vain yhtä lausetta, lähdeviite tulee ennen virkkeen lopettavaa
pistettä:
Tämä piti paikkansa esimerkiksi Rochesterin yliopistokirjastojen käytössä
olevassa Netlibraryssa (Gibbons 2001, 2).

12. 12
2. Jos viittaus koskee useampaa lausetta, esimerkiksi koko kappaletta, viittaus tulee
viimeisen virkkeen jälkeen. Lähdemerkinnän loppuun merkitään sulkumerkkien
sisäpuolelle piste:
Lyhytkestoista lukemista korostaa eräässä tutkimuksessa havaittu e-
kirjojen suosion kohdistuminen etenkin talouteen, tietotekniikkaan ja
lääketieteeseen. Näillä aloilla keskeistä on lyhyiden tarkistusten tekeminen
kirjallisista lähteistä, mikä on tyypillistä Internet-lähteiden käyttöä. (Dillon
2001, 119.)
3. Jos tekijä mainitaan lauseessa, viittaukseksi riittää nimen jäljessä suluissa
vuosiluku ja sivunumero(t). Jos kirjoittajia on useampia, käytetään
lausemuotoisessa viitteessä ja‐sanaa kahden viimeisen kirjoittajan välissä:
Fukuyama (1996, 26) korostaa luottamuksen yhteisöllisyyttä.
Christensen ja Aucoin (2005) toteavat...
4. Jos teoksella on kaksi tekijää, viitteessä kirjoittajat erotetaan &‐merkillä. Jos
kirjoittajia on enemmän kuin kaksi, tekstiviitteeseen merkitään heidät kaikki, kun
lähdeteos mainitaan ensimmäisen kerran. Tämän jälkeen riittää ensimmäisen
tekijän nimi ja sen jälkeen merkintä ym. Jos kirjoittajia on kuusi tai enemmän,
voidaan heihin viitata alusta asti vain yhdellä nimellä ja ym.-merkinnällä.
Niemelä, Ek, Eriksson-Backa ja Huotari (2012) tutkivat arkielämän
terveystiedon lukutaitoa…
Tutkimuksessa kehitettiin terveystiedon lukutaidon seulontaväline (Niemelä
ym. 2016).
5. Jos samassa tekstin sisäisessä viitteessä viitataan useampaan lähteeseen, lähteet
erotetaan toisistaan pilkulla ja järjestetään aikajärjestykseen:
E-kirjojen käyttöä on tutkittu esimerkiksi kyselymenetelmällä ja
käyttötilastoilla (Dillon 2001, Gibbons 2001, Hutley 2002, Chan 2005,
Christensen & Aucoin 2005).
6. Toisen käden lähteeseen viittaamista on syytä välttää. Ellei tämä onnistu ja
tekstissä viitataan toisen käden lähteen kautta dokumenttiin, jota kirjoittaja ei ole
itse saanut käsiinsä, käytetään seuraavanlaista merkintää:
To establish an environment where people can admit conflict openly and
confront one another without distrust and intolerance, where disagreement

13. 13
is not considered threatening – in short, where there is a community of self-
enlightened and tolerant people working for goals they understand and
generally share. (D’Aprix 1972; tässä Bickham 1996, 104.)
Lähdeluetteloon merkitään vain toisen käden lähde (esimerkissä siis Bickham).
Toisen käden lähdettä käytetään vain, mikäli alkuperäislähde on mahdoton saada
luettavaksi.
4.2 Lainaukset muilta kirjoittajilta ja tutkimusaineistosta
Jos kyseessä on sanatarkka toisen tekstin lainaaminen, kirjoittajan on osoitettava se
tekstissään. Jos kyseessä on lyhyt lainaus (korkeintaan 3 riviä), osoittaminen tapahtuu
sijoittamalla lainattu teksti lainausmerkkeihin. Jos lainauksesta jätetään jotain pois, se
osoitetaan kolmella pisteellä. Pidemmät lainaukset kirjoitetaan omaksi kappaleekseen
vasemmalta sisentäen (1–1,5 cm) ilman lainausmerkkejä. Alkutekstin kappalejako tulee
säilyttää.
Malli:
Savolainen (1993, 28) huomauttaa, että ”kaikki tiedonhankinta ei suinkaan tapahdu
suunnitelmallisesti”. Hän jatkaa, että
Ongelmanratkaisuprosessin edetessä yksilö voi saada siihen liittyvää tietoa
myös sattumalta ja ilman erityistä etsintää. Osa tästä tiedosta voi kertyä
myös passiivisesti esim. siten, että sattumoisin mieleen jäänyt ja kokonaan
toiseen asiayhteyteen liittynyt menettelytapa osoittautuu myöhemmin
käyttökelpoiseksi ongelmanratkaisussa. (Savolainen 1993, 28.)
Tutkimusaineistosta otettu sitaatti laadullisessa tutkimuksessa merkitään samalla tavalla
sisennettynä. Sitaatin perään merkitään henkilön tunnus (esim. H2, ei yleensä nimeä) tai
lähteenä olevaa julkaisua koskeva tieto.
4.3 Lähdeluettelo

14. 14
Lähdeluettelon (kirjallisuusluettelon) tarkoituksena on tunnistaa tai paikantaa
dokumentti, johon tekstissä on viitattu. Lähdeluetteloon merkitään vain sellaiset julkaisut,
joihin tekstissä on viitattu. Lähdeluettelosta ei saa jättää pois teoksia, joihin on viitattu.
Lähdeluetteloon merkitään tiedot siinä muodossa, kuin ne esiintyvät lähdedokumentissa
tai sen metatiedoissa.
Lähdeluettelo järjestetään yhtenäiseksi listaksi aakkosjärjestykseen tekijän mukaan.
Saman tekijän julkaisut järjestetään aikajärjestykseen. Jos kirjoittaja viittaa saman tekijän
useaan samana vuonna ilmestyneeseen julkaisuun, lähteet erotetaan julkaisuvuoden
perään lisättävillä pienaakkosilla (esim. 2020a, 2020b). Tällöin saman vuoden sisällä
teokset järjestetään niiden otsikoiden mukaiseen aakkosjärjestykseen. Artikkelit kirjataan
aina ensimmäisen tekijän mukaan. Jos dokumentilla on kaksi tekijää, niiden väliin
merkitään viitetiedossa &-merkki. Jos dokumentilla on useampia tekijöitä, ne erotetaan
toisistaan pilkulla ja kahden viimeisen tekijän väliin merkitään &-merkki.
Lähdeteokset jaotellaan seuraavasti:
 Lähteet. Tällaisia ovat esimerkiksi lehtiartikkelit, monografiat, verkkojulkaisut
ja opinnäytteet.
 Julkaisemattomat lähteet. Tällaisia ovat esimerkiksi sähköpostiviestit,
haastattelut, kirjeet, puhelinkeskustelut ja luennot.
Kirjallisuusviitteet laaditaan seuraavien mallien mukaisesti. Huomaa kursiivin käyttö
kussakin tapauksessa:
Monografia:
Monografian tiedot ovat muotoa: Tekijät (vuosi). Julkaisun nimi. Kustannuspaikka:
Kustantaja.
Huotari, M-L., Hurme, P. & Valkonen, T. (2005). Viestinnästä tietoon: Tiedon luominen
työyhteisössä. Porvoo: WSOY.
Richardson, W. (2006). Blogs, wikis, podcasts, and other powerful webtools for
classrooms. Thousand Oaks, CA: Corwin Press.

15. 15
Teos merkitään lähdeluetteloon nimekkeen mukaan, ellei sillä ole merkittyä tekijää.
Monografioiden alanimekkeiden merkitseminen on suositeltavaa, mutta ei pakollista.
Kustannuspaikan nimen perään voi liittää maan tai osavaltion nimen tai nimilyhenteen.
Jos kustannuspaikkoja on useita, merkitään dokumentissa ensimmäinen tai typografisesti
korostetuin. Jos kustannuspaikka ei ilmene dokumentista, voidaan merkitä painopaikka.
Kustannuspaikka merkitään lähteen kielellä.
Monografia sarjan osana:
Sarjaan kuuluvan monografian tiedot ovat muotoa: Tekijät (vuosi). Julkaisun nimi. Sarjan
nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja.
Suominen, V. (2004). Grammaattis-luokituksellinen johdatus dokumentaaristen
sisältöjen rekonstruktioon ja tuntemukseen: Metodologia, metodiikka ja illustraatio.
Finnish Information Studies 22. Oulu: Oulun yliopisto.
Sarjamerkintä kirjoitetaan siinä muodossa, kuin se on dokumentissa. Jos sarjanimikkeestä
käy ilmi yliopistollinen laitos, kustantajaksi merkitään korkeakoulun nimi.
Kokoomateos:
Kokoomateoksen tiedot ovat muotoa: Toimittajat (toim.) (vuosi). Julkaisun nimi.
Kustannuspaikka: Kustantaja.
Huotari, M-L. & Lehto, A. (toim.) (2009). Johtamishaasteena muutos: Kirjasto
akateemisessa yhteisössä. Tampere: Tampere University Press.
Viitettä kokoomateokseen tarvitaan vain, mikäli siihen on viitattu tekstissä
kokonaisuudessaan. Jos tekstissä viitataan vain tiettyyn kokoomateoksen artikkeliin,
kirjallisuusluetteloon ja tekstiin, merkitään viite tähän artikkeliin. Tällöin viite merkitään
lähdeluetteloon artikkelin kirjoittajan sukunimen mukaan.

16. 16
Aikakauslehtiartikkeli:
Aikakauslehden tiedot ovat muotoa: Tekijät (vuosi). Artikkelin otsikko. Lehden nimi
voluumi(numero), sivut. Mahdollinen DOI-tunniste tai URL-osoite
DOI (Digital Object Identifier) on pysyvä tunniste, joka viittaa tiettyyn dokumenttiin
osoitteesta riippumatta. Mikäli DOI-tunnistetta ei ole saatavilla, voidaan merkitä
mahdollinen URL-osoite.
Enwald, H. & Huotari, M-L. (2010). Preventing the obesity epidemic by second
generation tailored health communication: An interdisciplinary review. Journal of
Medical Internet Research 12(2), e24. DOI: 10.2196/jmir.1409
Kortelainen, T. & Katvala, M. (2012). ”Everything is plentiful – except attention”.
Attention data of scientific journals on social media tools. Journal of Informetrics 6(4),
661–668. DOI: 10.1016/j.joi.2012.06.004
Huttunen, A., Hirvonen, N., & Kähkönen, L. (painossa). Early stage identity-related
information needs of transgender people. Journal of Documentation.
Huom. ylläoleva esimerkki koskee artikkelia, joka on hyväksytty julkaistavaksi, mutta ei
vielä ole ilmestynyt.
Artikkeli kokoomateoksessa, esimerkiksi konferenssijulkaisussa:
Kokoomateoksen osana olevan artikkelin tiedot ovat muotoa: Tekijät (vuosi). Artikkelin
otsikko. Teoksessa: Toimittajien nimet (toim.), Kokoomateoksen nimi (artikkelin sivut).
Mahdollinen sarjan nimi. Kustannuspaikka: Kustantaja. Mahdollinen DOI-tunniste tai
URL-osoite
Kortelainen, T. (2010). Tieteellinen julkaisutoiminta ja informetrinen tutkimus.
Teoksessa: S. Serola (toim.), Ote informaatiosta: Johdatus informaatiotutkimukseen ja
interaktiiviseen mediaan (s. 244–263). Vantaa: BTJ Finland Oy.
Huhta, A.-M., Hirvonen, N., & Huotari, M.-L. (2018). Concepts related to health
literacy in online information environments: A systematic review with an emphasis on

17. 17
approach to information. Teoksessa: S. Kurbanoğlu, J. Boustany, S. Špiranec, E.
Grassian, D. Mizrachi, L. Roy (toim.), Information Literacy in the Workplace. 5th
European Conference, ECIL2017, Saint Malo, France, September 18-21, 2017, Revised
Selected Papers (s. 460–469). Communications in Computer and Information Science,
vol 810. Cham: Springer.
Opinnäytetyö:
Opinnäytetyön tiedot ovat muotoa: Tekijä (vuosi). Julkaisun nimi. Tieto tutkielman
tyypistä. Kustannuspaikka: Kustantaja.
Niemelä, J. (2011). Lasten ja nuorten monikulttuuriset kirjastopalvelut: Tapaustutkimus
Entressen kirjastosta. Informaatiotutkimuksen pro gradu -tutkielma. Oulu: Oulun
yliopisto.
Tilasto:
Tilastojen tiedot ovat muotoa: Tekijä (vuosi). Julkaisun nimi. Kustannuspaikka:
Kustantaja. Saatavuustiedot
Suomen virallinen tilasto (SVT). (2011). Kulttuuritilasto. Helsinki: Tilastokeskus.
http://www.stat.fi/til/klt/tup.html
Säädös (esim. lait ja asetukset):
Lakien ja säädösten tiedot ovat muotoa: Laki tai säädös päivämäärä/säädösnumero.
Julkaisija. Saatavuustiedot
Laki yleisistä kirjastoista 29.12.2016/1492. Finlex.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492
Tekstissä: Laki yleisistä kirjastoista (1492/2016), myöhemmin kirjastolaki, koskee....
Huom. Tekstissä lakeihin ja säädöksiin viitataan niiden vakiintuneilla nimillä ja/tai
lyhenteillä ja säädösnumeroilla. Kattava lista säädösten lyhenteitä ja vakiintuneita nimiä
löytyy Edilex-tietokannasta (https://www.edilex.fi/saadokset#toolbar=tab-

18. 18
abbreviations/tab-abbreviations-aliases). Lyhenteitä ja vakiintuneita nimiä voi etsiä myös
Finlex-tietokannasta, Suomen laki -teoksista tai Suomen säädöskokoelmasta.
Uutisartikkelit:
Uutisartikkelin tiedot ovat muotoa: Tekijät (päivämäärä). Artikkelin nimi. Julkaisun nimi.
Saatavuustiedot
Rabin, R.C. (20.2.2020). Why the coronavirus seems to hit men harder than women.
The New York Times. https://www.nytimes.com/2020/02/20/health/coronavirus-men-
women.html
Tekstissä: Rabin (2020) kirjoittaa...
Jos tekijän nimi ei ole tiedossa, tekijätiedoksi merkitään julkaisun nimi:
Helsingin Sanomat. (23.2.2020). Sinusta kerätään dataa, etkä voi tietää, mihin se päätyy.
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006416480.html
Tekstissä: Helsingin Sanomat (2020) kirjoittaa...
Blogikirjoitus tai -kommentti:
Blogikirjoituksen tai -kommentin tiedot ovat muotoa: Tekijät (päivämäärä).
Blogikirjoituksen otsikko. Sivuston nimi. Saatavuustiedot
Vanha-Majamaa, A. (10.2.2020). Ahdistumme liikaa kaikesta – mitä, jos unohtaisit osan
asioista? [blogikirjoitus]. Yle Uutiset. https://yle.fi/uutiset/3-11187290
Jos tekijän nimi ei ole tiedossa, tekijätiedoksi merkitään julkaisun nimi:
Tervettä skeptisyyttä. (26.11.2017). Huuhaan tunnistusopas [blogikirjoitus].
http://www.tervettaskeptisyytta.net/huuhaan-tunnistusopas/
Tekstissä: Tervettä skeptisyyttä (2017) kirjoittaa...
Verkkosivu:
Verkkosivun tiedot ovat muotoa: Tekijä (vuosi). Julkaisun otsikko. URL-osoite (käytetty
päivämäärä).

19. 19
Vuodeksi merkitään vuosi, jolloin sivu on ilmestynyt tai viimeksi päivitetty. Mikäli tätä
tietoa ei ole saatavilla, merkitään kuluva vuosi. Koska verkkosivujen sisältö tavallisesti
muuttuu, merkitään lisäksi tieto siitä, milloin sivua on käytetty.
Finavia. (2020). Tietoa Finaviasta. https://www.finavia.fi/fi/tietoa-finaviasta (käytetty
21.2.2020).
Tekstissä: Finavian (2020) mukaan...
Kuva- ja media-aineistot:
Kuva- ja media-aineistojen tiedot ovat muotoa: Tekijät (päivämäärä). Kuvan tai teoksen
nimi [aineistotyyppi]. Sivuston nimi. Saatavuustiedot
Oulun kaupunginkirjasto. (21.1.2020). Eväitä opiskeluun – tiedonhankinnan opas
[video]. YouTube. https://www.youtube.com/watch?v=DHW5E-1CeVI
Tekstissä: Oulun kaupunginkirjasto (2020)…
Tulivirta, H. [tulivirta]. (13.9.2019). "Mä oon käsittänyt että te kirjastoissa vaan luette,
juotte kahvia ja välillä lainaatte asiakkaille luettavaa?" Kahvia kyllä kuluu, mutta muuten
tuo varsin yleinen mielikuva on melko kaukana totuudesta. Kuvattiin @kirjastoseura'n
kanssa aiheesta vlogi! [twiitti]. Twitter.
https://twitter.com/tulivirta/status/1172431979813359618
Tekstissä: Tulivirta (2019)...

20. 20
5 TUTKIELMIA KOSKEVIA OHJEITA
Tämän luvun ohjeita noudatetaan kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmissa. Ohjeet
koskevat tutkielman rakennetta ja tiivistelmää sekä arviointiprosessia.
5.1 Tutkimusraportin rakenne
Ellei toisin ohjeisteta, tutkimusraportti vastaa tyyliltään tieteellisen artikkelin tyyliä ja
IMRAD-rakennetta:
 Introduction (johdanto)
 Methods (menetelmät ja aineistot)
 Results (tulokset)
 And
 Discussion (pohdinta)
1 LYHYT JOHDANTO-OSA
Alun johdannossa herätetään lukijan kiinnostus, esitetään taustatietoja tarkasteltavasta
ongelmasta ja kuvataan työn yhteiskunnallinen ja tieteellinen kontribuutio – mitä hyötyä
tutkimuksesta on? Jo alun johdannossa voidaan myös esitellä lyhyesti tutkimuksen
näkökulma, keskeiset käsitteet ja aiheen rajaus. Johdannon lopuksi voidaan kuvata työn
rakenne.
2 LAAJA JOHDANTO-OSA ELI TEOREETTINEN VIITEKEHYS TAI
KIRJALLISUUSKATSAUS
Laajemmassa johdanto-osassa kuvataan laajemmin tutkittavan ilmiön taustoja ja aiempaa
aiheeseen liittyvää tutkimusta. Osio otsikoidaan sisältöä kuvaavaksi. Osiossa
määritellään tarkasti keskeiset käsitteet ja niiden väliset suhteen. Lisäksi voidaan esitellä
empiiristä tutkimusta ohjaava teoreettinen viitekehys. Tutkimuksen tavoite ja
tutkimuskysymykset esitellään yleensä joko lyhyen tai laajan johdannon lopuksi.
3 MENETELMÄT JA AINEISTOT

21. 21
Menetelmäosassa kuvataan tarkasti käytetyt aineistonkeruumenetelmät, aineistot ja
aineiston analyysimenetelmät. Valinnat myös perustellaan. Kirjoita raportissasi
jokaisesta aineistonkeruu- ja analyysimenetelmästä 1) millainen se on
(menetelmäkirjallisuuden kuvaamana) ja 2) miten itse sitä sovellat.
4 TULOKSET
Tulokset ovat toteuttamasi analyysin lopputulos. Tulososassa vastataan asetettuihin
tutkimuskysymyksiin. Tulokset voidaan jäsentää tutkimusongelmittain tai jonkin muun
loogisen rakenteen mukaisesti. Laadullisessa tutkimuksessa tulosluvun pääosassa ovat
aineistosta tehdyt tulkinnat, joita varmentamaan voidaan käyttää näytteitä aineistosta
(esimerkiksi lainauksia haastatteluista). Tuloksia voidaan myös havainnollistaa kuvien ja
taulukoiden avulla. Laadullisessa tutkimuksessa tulosten ja aiemman tutkimuksen
vuoropuhelu voi tapahtua tulosluvussa tai pohdintaosassa. Määrällisessä tutkimuksessa
tulos- ja pohdintaosan raja on selkeämpi, eikä tulososassa esitetä tulkintoja. Määrällisen
tutkimuksen tulokset raportoidaan tekstimuodossa, taulukoina ja diagrammeina.
5 POHDINTA
Pohdintaluvussa kuvataan usein aluksi päätulos lyhyesti ja peilataan sitten tuloksia
johdanto-osassa esitettyyn aikaisempaan tutkimukseen tai teoreettiseen viitekehykseen.
Tukevatko tulokset aikaisempaa tutkimusta vai osoittavatko ne jotain uutta? Lisäksi
arvioidaan, kuinka hyvin tutkimuksen avulla pystyttiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin
ja pohditaan menetelmien sopivuutta, tulosten yleistettävyyttä ja tutkimuksen
hyödynnettävyyttä. Onnistuttiinko tutkimuskysymyksiin vastaamaan? Olivatko käytetyt
menetelmät onnistuneita? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Pohdinnassa esitetään myös
jatkotutkimusehdotuksia.
(5 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tutkimuksen tieteellinen ja käytännöllinen kontribuutio tiiviisti – mitä löydettiin ja mitä
tieteellistä tai yhteiskunnallista kontribuutiota tuloksilla on. Johtopäätökset voivat myös
sisältöä Pohdinta-lukuun.)

22. 22
LÄHTEET
Lähteiden merkitsemisessä noudatetaan kirjallisten töiden ohjetta.
Pro gradu -tutkielman ohjeellinen pituus on 40 op:n tutkielmassa 70–90 sivua ja 30 op:n
tutkielmassa 50–70 sivua. Kandidaatintutkielman ohjeellinen pituus on 25 sivua.

23. 23
Malli: sisällysluettelo
Sisällys
TIIVISTELMÄ
1 JOHDANTO 3
1.1 Tutkimuksen aihe ja tavoitteet 4
1.2 Keskeiset käsitteet 5
1.3 Tutkielman rakenne 6
2 AVARUUSTIEDON HALLINTA 7
2.1 Avaruustieto 7
2.1.1 Avaruustiedon käsite 9
2.1.2 Avaruustiedon hallinta 10
2.2 Avaruustiedon ja sen hallinnan kehittyminen Suomessa 13
2.3 Avaruustietoa koskeva tietopalvelu 15
2.4 Aiempi avaruustietoa ja sen hallintaa koskeva tutkimus 17
2.6 5Yhteenveto ja tarkennetut tutkimuskysymykset 24
3 TUTKIMUSMENETELMÄT JA –AINEISTO 25
3.1 Aineistonkeruu- ja analyysimenetelmät 25
3.2 Tutkimusaineisto 27
3.3 Tutkimuksen toteuttaminen 28
4 TUTKIMUSTULOKSET 30
4.1 (Tutkimuskysymykseen 1 liittyvät tulokset) 30
4.2 (Tutkimuskysymykseen 2 liittyvät tulokset) 35
4.23 Jne. (Jäsennys esim. tutkimuskysymysten mukaan; jaettavissa alalukuihin) 39
5 POHDINTA 48
5.1 Tutkimustuloksia koskeva pohdinta 48
5.2 Tutkimusmenetelmiä koskeva pohdinta 52
5.3 Jatkotutkimusehdotukset (ja toimenpidesuositukset) 54
6 JOHTOPÄÄTÖKSET 56
LÄHTEET 58
LIITTEET 66

24. 24
5.2 Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmaan kirjoitetaan tiivistelmä, jonka tavoitteena on kertoa olennainen
tutkimuksesta, sen tarkoituksesta, sovellettavista menetelmistä, tuloksista ja niiden
luotettavuudesta (ks. esimerkki tiivistelmästä seuraavalla sivulla). Tiivistelmä
kirjoitetaan täydellisinä lauseina ja sen laajuus on 2500–3000 merkkiä (välilyönteineen).
Tiivistelmästä tulee ilmetä:
 tutkielman aihe
 tutkimuksen kohde, aineisto ja tarkoitus
 käytetyt tutkimusmenetelmät (mikäli tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja
perustuu tiettyyn kirjalliseen materiaaliin, on mainittava tärkeimmät
lähdeteokset; mikäli tutkimus on luonteeltaan empiirinen, on mainittava käytetyt
metodit)
 keskeiset tutkimustulokset
 tulosten perusteella tehdyt päätelmät ja toimenpidesuositukset
 asiasanat
Jos opiskelija on kandidaatintutkinnossaan kirjoittanut kypsyysnäytteen ja osoittanut
suomen tai ruotsin kielen hallinnan, pro gradu -tutkielman tiivistelmä hyväksytään
maisterintutkinnon kypsyysnäytteeksi. Tiivistelmä sisällytetään pro gradu -tutkielmaan
heti nimiösivun jälkeen ja syötetään lisäksi Laturi‐järjestelmään.

25. 25
Malli: tiivistelmä
Antti Avaruus TIIVISTELMÄ
Pro gradu -tutkielma, tammikuu 2020, 65 sivua + 2 liitettä
Oulun yliopisto, Humanistinen tiedekunta, Informaatiotutkimus
AVARUUSTIEDON HALLINTA : Mahdollinen alaotsikko
Tämän pro gradu -tutkielman tarvoitteena oli tarkastella avaruustiedon hallintaa…
[Ensimmäisessä kappaleessa kuvataan tiiviisti työn aihe ja tavoite.]
Tutkimuksen aineisto kerättiin....ja analysoitiin... [Toisessa kappaleessa kuvataan
tutkimuksen kohde ja tarkoitus sekä käytetty aineisto ja tutkimusmenetelmät.]
Tulokset osoittivat, että... [Kolmannessa kappaleessa kuvataan tutkimuksen
keskeisimmät tulokset.]
Tulokset tukevat aikaisempaa tutkimusta... Uutta tutkimuksessa oli… [Viimeisessä
kappaleessa kuvataan tulosten perusteella tehtävät päätelmät ja mahdolliset
toimenpidesuositukset.]
Avainsanat: avaruustieto, tiedonhallinta, tietopalvelu [3–5 tutkimusta kuvaavaa
asiasanaa; voit hyödyntää YSO-sanastoa asiasanojen valinnassa]

26. 26
5.3 Tutkielman jättäminen arvioitavaksi
Kandidaatin tutkielma tehdään Kandidaattiseminaari ja Kandidaatintutkielma -
opintojaksojen yhteydessä. Työ esitetään ja virallinen kandidaatintutkielma on
kandidaattiseminaarin esitelmän viimeistelty versio, johon on tehty seminaarin ohjaajan
vaatimat korjaukset ja lisäykset.
Kun ohjaaja on hyväksynyt tutkielman, hän toimittaa opintotoimistoon Laturi-
lupalomakkeen. Siinä hän myöntää opiskelijalle luvan syöttää opinnäytetyö Laturiin.
Opintotoimistolta luvan saatuaan opiskelija syöttää tutkielman Laturiin. Valmis
kandidaatin tutkielma tarkistetaan plagiaatintunnistamisjärjestelmä Urkundissa, ja
julkaistaan hyväksynnän jälkeen Jultika-julkaisutietokannassa.
Kypsyysnäyte suoritetaan tenttiakvaariossa kandidaattiseminaarin ohjaajan sinne
avaamana henkilökohtaisena tenttinä. Kypsyysnäytteen sisällön tarkistaa ohjaaja ja kielen
kielentarkastaja. Hyväksytystä kypsyysnäytteestä tulee suoritusmerkintä Weboodiin.
Kun pro gradu -tutkielma on valmis, ohjaaja antaa opiskelijalle luvan syöttää tutkielma
ja sen tiivistelmä Laturi-järjestelmään. Tätä varten opiskelija lähettää ohjaajalle työn
kansilehden ja opiskelijanumeronsa. Ohjaaja lähettää kansilehden ja siitä ilmenevät tiedot
sekä tiedon työn ohjaajasta ja tarkastajista tiedekunnan opintopalveluihin Oodi-kirjausta
varten. Huom. Kandidaatintutkinnon on oltava suoritettuna, ennen kuin pro gradu -
tutkielman tarkastusprosessin voi aloittaa.
Oodista pohjatiedot siirtyvät Laturi-järjestelmään, johon opiskelija syöttää valmiin työnsä
PDF/A-tiedostomuodossa sekä työn tiivistelmän. Tiivistelmä syötetään ”tiivistelmä
(ensisijainen)” -kenttään. Jos tutkielman kieli ei ole suomi, ”tiivistelmä (toissijainen)” -
kenttään liitetään suomenkielinen tiivistelmäteksti. Ensisijainen tiivistelmä kirjoitetaan
aina samalla kielellä kuin pro gradu -tutkielma on kirjoitettu. Valmis pro gradu -tutkielma
tarkistetaan plagiaatintunnistamisjärjestelmä Urkundissa.
Työn tarkastajilla on tämän jälkeen kuukausi aikaa työn arviointiin ja lausunnon
tekemiseen. Kun tarkastajat ovat palauttaneet tutkielman kirjallisen lausunnon

27. 27
palvelupisteeseen, koulutusdekaani hyväksyy pro gradu -tutkielman. Opiskelija saa
tiedon työn hyväksymisestä ja arvosanasta WebOodiin ja tarkastajien lausunnon
sähköpostitse.
Tutkielmien arvioinnissa noudatetaan Humanistisen tiedekunnan kandidaatin- ja pro
gradu -tutkielmien arviointimatriisia (Liite 1). Opiskelija voi pyytää tutkintolautakunnalta
tutkielman arvosteluun oikaisua 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin hänellä on
ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta
kohdaltaan tietoonsa. Ks. www.oulu.fi/yliopis-to/hallinto/tutkintolautakunta.
Valmistuminen on mahdollista kerran kuukaudessa. Publiikkitilaisuuksia järjestetään
kahdesti vuodessa, joulu- ja kesäkuussa. Huomioi valmistumisaikataulu (ks.
https://www.oulu.fi/opiskelijalle/node/57247#6444): tutkielma on jätettävä arviointiin
kuukautta ennen aikataulussa mainittua lausunnonantamispäivämäärää.
Esimerkki:
Valmistumispäivä (maisterin tutkinto): 31.12.2019
 tarkastajien on toimitettava gradulausunto koulutuksen palvelupisteeseen
viimeistään 13.12.2019
 pro gradu tutkielma tulee jättää tarkastettavaksi kuukautta ennen tätä
päivämäärää eli viimeistään 13.11.2019
 opintojen tulee olla rekisteröitynä ja kokonaisuuksien koostettuina Oodissa
viimeistään 31.12.2019
 tutkintotodistushakemus on lähetettävä viimeistään 31.12. (klo 00.00)
Lisää ohjeita tutkielmista ja valmistumisesta löydät Oulun yliopiston verkkosivuilta
osoitteesta: https://www.oulu.fi/opiskelijalle/opinnaytetyo-ja-valmistuminen

28. 28
KIRJALLISUUTTA
Lisää ohjeita kirjoittamisesta saat muun muassa seuraavista teoksista:
Evans, D. (2014). How to write a better thesis. New York: Springer.
Hakala, J. T. (2005). Graduopas: melkein maisterin niksikirja. Helsinki: Gaudeamus.
Hakala, J. (2012). Uusi graduopas: Melkein maisterin entistä ehompi niksikirja.
Helsinki: Gaudeamus.
Hakala, J. (2017). Tulevan maisterin graduopas. Helsinki: Gaudeamus.
Hallamaa, J., Launis, V., Lötjönen, S. & Sorvali, I. (toim.) (2006). Etiikkaa
ihmistieteille. Tietolipas 211. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. (2009). Tutki ja kirjoita (15., uud. p.). Helsinki:
Tammi.
Kananen, J. (2014). Laadullinen tutkimus opinnäytetyönä: Miten kirjoitan
kvalitatiivisen opinnäytetyön vaihe vaiheelta. Jyväskylä: Jyväskylän
ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. (2014). Laadullinen tutkimus pro graduna ja opinneytetyönä. Jyväskylä:
Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. (2015). Opinnäytetyön kirjoittajan opas: Näin kirjoitan opinnäytetyön ja
pro gradun alusta loppuun. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
Kananen, J. (2019). Opinnäytetyön ja pro gradun pikaopas: Avain opinnäytetyön ja pro
gradun kirjoittamiseen. Jyväskylä: Jyväskylän ammattikorkeakoulu.

29. 29
Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. (2017). Tiede ja teksti. Helsinki:
Gaudeamus.
Murray, R. (2003). How to write a thesis. Buckingham: Open University Press.
Mäkinen, O. (2005). Tieteellisen kirjoittamisen ABC. Helsinki: Tammi.
Pihlaja, J. (2004). Ajattele, tutki ja opi: Ohjeita oppimiseen ja tutkielmantekoon. Lahti:
Soceda.
Pihlaja, J. (2004). Tutkielman ongelmia ratkaisemaan. Lahti: Soceda.
American Psychological Association. (2020). Publication manual of the American
Psychological Association (7. p.). Washington: American Psychological Association.
SFS 5989 Lähde- ja tekstiviitteitä koskevat ohjeet. (2012). Helsinki: Suomen
Standardoimisliitto SFS.
Svinhufvud, K. (2016). Gradutakuu. Helsinki: Art House.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2012). Hyvä tieteellinen käytäntö.
http://www.tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto (käytetty 12.2020)

30. 30
LIITE 1. Kandidaatin- ja pro gradu -tutkielmien arviointimatriisi
Hyväksytty Oulun yliopiston Humanistisen tiedekunnan koulutustoimikunnassa 22.12.2016
5 = erinomainen 4 = kiitettävä 3 = hyvä 2 = tyydyttävä 1 = välttävä 0 = hylätty
Aihe ja
kysymyksen-
asettelu
Aihepiiriä ei ole
aiemmin tutkittu tai
tutkimuksessa on
osattu löytää tuore
näkökulma paljonkin
tutkittuun aiheeseen.
Kysymyksenasettelu
on metodisesti ja
teoreettisesti haastava
ja syvällinen. Aiheen
valinta ja tutkimus-
tehtävän asettaminen
osoittavat kunnian-
himoa ja innovatiivi-
suutta.
Aihepiiriä ei ole
aiemmin juurikaan
tutkittu tai tutkimuk-
sessa on osattu löytää
tuore näkökulma
paljonkin tutkittuun
aiheeseen.
Kysymyksenasettelu
on metodisesti ja
teoreettisesti vaativa.
Aiheen valinta ja
tutkimustehtävän
asettaminen osoittavat
kunnianhimoa.
Tutkimustehtävä on
selkeästi asetettu,
mutta ei ole erityisen
vaativa. Aiheen
valinta ei osoita
erityistä
kunnianhimoa.
Tutkimustehtävä on
muotoiltu
ymmärrettävästi,
mutta se on
suppeahko ja
tavanomainen.
Aiheen valinta ei
osoita kunnianhimoa.
Tutkimustehtävän
muotoilussa on
puutteita, ja se on
suppea ja
tavanomainen.
Aiheen valinta ei
osoita kunnianhimoa.
Tutkimustehtävä ei
ole mielekkäästi
asetettu, jotta
tutkimus olisi
mahdollista toteuttaa.
Aiheen
tuntemus
Tutkimustehtävän
kannalta olennainen
ja ajankohtainen
kansainvälinen ja
kotimainen tutkimus-
kirjallisuus on
syvällisesti omaksuttu
ja sitä sovelletaan
oivaltavasti. Tutki-
musaiheen viitekehys
on ymmärretty
monipuolisesti ja
syvällisesti.
Tutkimustehtävän
kannalta olennainen
ja ajankohtainen
kansainvälinen ja
kotimainen tutkimus-
kirjallisuus on hyvin
omaksuttu ja sitä
sovelletaan taitavasti.
Tutkimusaiheen
viitekehys on
ymmärretty
monipuolisesti.
Tutkimustehtävän
kannalta olennaista
kirjallisuutta on
hyödynnetty hyvin,
mutta sitä on käsitelty
toteavasti.
Tutkimusaiheen
kannalta olennainen
viitekehys
hahmotetaan
selkeästi.
Tutkimustehtävän
kannalta olennaista
kirjallisuutta on
hyödynnetty mutta
niukasti, tai sitä
hyödynnetään puut-
teellisesti. Tutki-
musaiheen kannalta
olennainen viitekehys
hahmotetaan
tyydyttävästi.
Tutkimustehtävän
kannalta olennaista
kirjallisuutta on vä-
hän, tai sitä hyödyn-
netään puutteellisesti.
Tutkimusaiheen
kannalta olen-nainen
viitekehys
hahmotetaan välttä-
västi.
Työssä ei ole hyö-
dynnetty aiheen
tuntemuksen kannalta
olennaista tutkimus-
kirjallisuutta.

31. 31
5 = erinomainen 4 = kiitettävä 3 = hyvä 2 = tyydyttävä 1 = välttävä 0 = hylätty
Tutkimus-
aineisto
(lähdeaineisto)
Valittu aineisto
osoittaa
tutkimusongelman
syvällistä
ymmärrystä, ja sen
laatu ja määrä
mahdollistavat
erinomaisen analyy-
sin. Tutkimusaineisto
on kerätty
huolellisesti ja se on
tarkasti ja
virheettömästi
dokumentoitu.
Valittu aineisto on
perusteltu
asiantuntevasti, ja sen
laatu ja määrä mah-
dollistavat kiitettävän
analyysin.
Tutkimusaineisto on
kerätty huolellisesti ja
se on tarkasti
dokumentoitu.
Valittu aineisto mah-
dollistaa laadultaan ja
määrältään hyvän
analyysin.
Tutkimusaineisto on
kerätty huolellisesti ja
se on hyvin doku-
mentoitu.
Valittu aineisto
mahdollistaa laadul-
taan ja määrältään
tyydyttävän
analyysin.
Tutkimusaineiston
keruussa on puutteita,
eikä dokumentointi
ole kaikilta osin
riittävää.
Valittu aineisto
mahdollistaa laadul-
taan ja määrältään
välttävän analyysin.
Tutkimusaineiston
keruussa on puutteita,
eikä dokumentointi
ole riittävää.
Aineisto on epä-
oleellinen tutkimus-
ongelman näkökul-
masta, tai se on ku-
vattu virheellisesti.
Analyysi Analyysi on
systemaat-tista,
perusteellista ja
oivaltavaa. Analyysin
teossa sovelletaan
valittua metodia/
valittuja metodeja va-
kuuttavasti tai siinä
testataan rohkeasti
jotakin uutta
menetelmää.
Analyysin ja teorian
välinen yhteys on
erinomainen.
Analyysi on
systemaattista ja
perusteellista.
Analyysin teossa
sovelletaan taitavasti
valittua
metodia/valittuja
metodeja. Analyysin
ja teorian välinen
yhteys on kiitettävä.
Analyysi on riittävä.
Analyysissä on hyö-
dynnetty hyvin valit-
tua metodia/valittuja
metodeja. Analyysin
ja teorian välinen
yhteys on hyvä.
Analyysin toteutus on
tyydyttävällä tasolla.
Valitun metodin/
valittujen metodien
soveltaminen on
vaillinaista tai
mekaanista.
Analyysin ja teorian
välinen yhteys on
tyydyttävä.
Analyysin toteutus on
vaatimattomalla
tasolla. Valitun me-
todin/valittujen me-
todien soveltaminen
on puutteellista.
Analyysin ja teorian
välinen yhteys on
välttävä.
Aineiston analyysi on
virheellistä tai se
puuttuu, minkä vuoksi
tulokset eivät ole
relevantteja.
Analyysin ja teorian
välistä yhteyttä ei ole,
tai teoria on
ymmärretty väärin.

32. 32
5 = erinomainen 4 = kiitettävä 3 = hyvä 2 = tyydyttävä 1 = välttävä 0 = hylätty
Tulokset ja
johto-
päätökset
Tulokset vastaavat
esitettyihin
tutkimuskysymyk-siin
erinomaisesti. Tulok-
set esitetään selkeästi
ja suhteutetaan
vakuuttavasti
teoriataustaan. Joh-
topäätökset ovat
ansiokkaita.
Tutkimuksen luo-
tettavuutta on arvioitu
monipuolisesti ja
kriittisesti. Esitetyt
jatkotutkimusaiheet
ovat innovatiivisia.
Tutkimus tuo kiin-
nostavaa uutta tietoa,
jolla voi olla myös
sovellusarvoa, ja se
saattaa lisäksi kehittää
tutkimuksen me-
todologiaa.
Tulokset vastaavat
esitettyihin
tutkimuskysymyksiin
kiitettävästi. Tulokset
esitetään selkeästi ja
suhteutetaan
kiitettävästi
teoriataustaan.
Johtopäätökset ovat
kiitettäviä.
Tutkimuksen luotetta-
vuutta on arvioitu
monipuolisesti.
Esitetyt jatko-
tutkimusaiheet ovat
ansiokkaita. Tutkimus
tuo kiinnostavaa uutta
tietoa, jolla saattaa
olla myös so-
vellusarvoa.
Tulokset vastaavat
esitettyihin tutkimus-
kysymyksiin hyvin.
Tulokset esitetään sel-
keästi ja suhteutetaan
hyvin teoriataustaan.
Johtopäätöksiä on esi-
tetty. Tutkimuksen
luotettavuutta on
arvioitu.
Jatkotutkimusaiheita
on pohdittu. Tutkimus
tuo uutta tietoa.
Tulokset vastaavat
esitettyihin tutki-
muskysymyksiin
tyydyttävästi. Tulos-
ten esittämisessä on
puutteita, ja tulosten
suhde teoriataustaan
on vaillinainen.
Johtopäätöksien
esittäminen on tyy-
dyttävää. Tutkimuk-
sen luotettavuutta ei
ole arvioitu tai sitä on
arvioitu vähän. Ei ole
esitetty rele-vantteja
jatkotutki-musaiheita.
Tutkimus ei tuo
juurikaan uutta tietoa.
Tulokset vastaavat
esitettyihin tutki-
muskysymyksiin
välttävästi. Tulokset
on esitetty
puutteellisesti ja
hajanaisesti, ja
tulosten tulkinta on
heikosti yhteydessä
teoriataustaan, tai
yhteyttä ei ole.
Johtopäätöksien
esittäminen on vält-
tävää. Tutkimuksen
luotettavuutta ei ole
arvioitu tai sitä on
arvioitu hyvin niu-
kasti. Jatkotutki-
musaiheita ei ole
pohdittu. Tutkimus ei
tuo juurikaan uutta
tietoa.
Tulokset vastaavat
esitettyihin tutki-
muskysymyksiin
heikosti tai eivät
vastaa niihin lainkaan.
Johtopäätöksien
esittäminen on
heikkoa.
Yleinen esitys-
tapa ja kieli-
asu
Teksti etenee
selkeästi ja
johdonmukaisesti.
Tutkimus on
tyyliltään, kieli-
Tutkimus etenee
selkeästi ja
johdonmukaisesti.
Tutkimus on
tyyliltään, kieli-
Tutkimus etenee pää-
osin selkeästi ja joh-
donmukaisesti. Tutki-
mus on tyyliltään,
Tutkimuksessa on
rakenteellisia puut-
teita tai epäjohdon-
mukaisuutta. Tutki-
mus on tyyliltään,
Tutkimuksessa on
selviä rakenteellisia
puutteita tai epäjoh-
donmukaisuutta.
Tutkimus on tyylil-
Tutkimus ei noudata
rakenteeltaan, tyylil-
tään, kieliasultaan tai
muotoseikoiltaan
annettuja ohjeita.

33. 33
asultaan ja
muotoseikoiltaan
erinomainen.
asultaan ja
muotoseikoiltaan
kiitettävä.
kieliasultaan ja muo-
toseikoiltaan hyvä.
kieliasultaan ja
muotoseikoiltaan
tyydyttävä.
tään, kieliasultaan ja
muotoseikoiltaan
välttävä.
5 = erinomainen 4 = kiitettävä 3 = hyvä 2 = tyydyttävä 1 = välttävä 0 = hylätty
Tutkimus-
etiikka
Opiskelija noudattaa
erinomaisesti hyvää
tieteellistä käytäntöä
ja eettisiä ohjeita niin
aineiston keruussa,
menetelmien va-
linnassa kuin tulosten
esittämisessäkin.
Opiskelija noudattaa
kiitettävästi hyvää
tieteellistä käytäntöä
ja eettisiä ohjeita niin
aineiston keruussa,
menetelmien va-
linnassa kuin tulosten
esittämisessäkin.
Opiskelija noudattaa
hyvää tieteellistä
käytäntöä ja eettisiä
ohjeita niin aineiston
keruussa, menetel-
mien valinnassa kuin
tulosten esittämises-
säkin.
Opiskelija noudattaa
tyydyttävästi hyvää
tieteellistä käytäntöä
ja eettisiä ohjeita niin
aineiston keruussa,
menetelmien
valinnassa kuin tu-
losten esittämisessä-
kin.
Opiskelija noudattaa
välttävästi hyvää
tieteellistä käytäntöä
ja eettisiä ohjeita niin
aineiston keruussa,
menetelmien
valinnassa kuin tu-
losten esittämisessä-
kin.
Opiskelija ei noudata
työssään hyviä
tieteellisiä käytäntöjä
eikä eettisiä ohjeita.
Tutkimus saattaa
sisältää plagiointia
toisesta
tutkimuksesta, tai
siinä on esimerkiksi
vääristelty aineistoa.
Itsenäinen
työskentely ja
ohjauksen
hyödyntämi-
nen
Opiskelijan
omatoimisuus,
itsenäinen työpanos
sekä kyky hyödyntää
ohjausta ja palautetta
on ollut erinomaista.
Opiskelijan
omatoimisuus,
itsenäinen työpanos
sekä kyky hyödyntää
ohjausta ja palautetta
on ollut kiitettävää.
Opiskelijan
omatoimisuus,
itsenäinen työpanos
sekä kyky hyödyntää
ohjausta ja palautetta
on ollut hyvää.
Opiskelijan
omatoimisuus,
itsenäinen työpanos
sekä kyky hyödyntää
ohjausta ja palautetta
on ollut tyydyttävää.
Opiskelijan
omatoimisuus,
itsenäinen työpanos
sekä kyky hyödyntää
ohjausta ja palautetta
on ollut välttävää.
Opiskelija ei kykene
itsenäiseen työsken-
telyyn, tai hän ei ole
hakenut lainkaan
ohjausta.