Mistä emme puhu, kun puhumme energiatehokkuudesta ARA_paja 2016 Mattila

1. M I S TÄ E M M E P U H U ,
KU N P U H U M M E
E N E R G I AT E H O K KU U D E S TA
L A R S - E R I K M AT I I L A A R K K I T E H T I S A FA - A R A - P A J A H E U R E K A 7 . 6 . 2 0 1 6

3. Ra ke n t a m i s e n y m p ä r i s t ö v a i ku t u k s i a
e i v o i a r v i o i d a h e t ke l l i s e n
e n e r g i a n ku l u t u k s e n t a i
k a s v i h u o n e k a a s u p ä ä s t ö j e n p e r u s t e e l l a .
HIILIJALANJÄLKI ≠ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET
ENERGIATEHOKKUUS ≠ EKOLOGISUUS

4. 10-
luku
20-
luku
30-
luku
40-
luku
50-
luku
60-
luku
70-
luku
80-
luku
90-
luku
2000-00-
luku
-1900
16
14
12
10
8
6
4
2
0
milj.m³
< 30KAUKOLÄMPÖENERGIAN KULUTUS (kWh/m³) 30 - 40 40 - 50 50 - 60 > 60
tiilimuurirunko
sekarunko
betonipilarirunko
betoniseinärunko
kirjahyllyrunko
RakMK:n lämmöneristysmääräykset tulevat ensi kerran
voimaan 1976
Kurnitski, Jarek 2010: Rakennuskannan kestävä korjaaminen, kerrostalot 1960–1990. http://www.slideshare.net/DemosHelsinki/kurnitski-rakennuskannan-kestava-korjaaminen-20101124
TOTEUTUNEITA HELSINGIN ENERGIAN KAUKOLÄMMÖN KULUTUKSIA PER LÄMMITETTY m³ VUONNA 2010

5. 10-
luku
20-
luku
30-
luku
40-
luku
50-
luku
60-
luku
70-
luku
80-
luku
90-
luku
2000-00-
luku
-1900
16
14
12
10
8
6
4
2
0
milj.m³
< 30KAUKOLÄMPÖENERGIAN KULUTUS (kWh/m³)
TYYPILLISET RATKAISUT ASUINKERROSTALOISSA
30 - 40 40 - 50 50 - 60 > 60
runkotyyppi ulkoseinä ilmanvaihtovälipohja
tiilimuurirunko
sekarunko
betonipilarirunko
betoniseinärunko
kirjahyllyrunko
kirjahyllyrunko, BES
kahden kiven täystiilimuuri
puolentoista kiven reikätiilimuuri
betoniseinä + kevytbetonieristys
betonisandwich-elementti
puuvälipohja
I-teräsvälipohja
alalaattapalkisto
paikallavalettu massiivilaatta
massiivinen välipohjaelementti
U-laatta
ontelolaatta
painovoimainen ilmanvaihto
koneellinen poistoilmanvaihto
koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
RakMK:n lämmöneristysmääräykset
tulevat ensi kerran voimaan 1976
Neuvonen, Petri (toim.) 2006: Kerrostalot 1880–2000: arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Helsinki: Rakennustieto.

6. Thermos

7. © Samuli Lintula Creative Commons Attribution ShareAlike 3.0

8. 10-
luku
20-
luku
30-
luku
40-
luku
50-
luku
60-
luku
70-
luku
80-
luku
90-
luku
2000-00-
luku
-1900
16
14
12
10
8
6
4
2
0
milj.m³
< 30KAUKOLÄMPÖENERGIAN KULUTUS (kWh/m³)
TYYPILLISET RATKAISUT ASUINKERROSTALOISSA
30 - 40 40 - 50 50 - 60 > 60
runkotyyppi ulkoseinä ilmanvaihtovälipohja
tiilimuurirunko
sekarunko
betonipilarirunko
betoniseinärunko
kirjahyllyrunko
kirjahyllyrunko, BES
kahden kiven täystiilimuuri
puolentoista kiven reikätiilimuuri
betoniseinä + kevytbetonieristys
betonisandwich-elementti
puuvälipohja
I-teräsvälipohja
alalaattapalkisto
paikallavalettu massiivilaatta
massiivinen välipohjaelementti
U-laatta
ontelolaatta
painovoimainen ilmanvaihto
koneellinen poistoilmanvaihto
koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto
RakMK:n lämmöneristysmääräykset
tulevat ensi kerran voimaan 1976
Neuvonen, Petri (toim.) 2006: Kerrostalot 1880–2000: arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Helsinki: Rakennustieto.

9. TOTEUTUNEITA ENERGIANKULUTUKSIA ERI VUOSIKYMMENINÄ VALMISTUNEESSA
KERROSTALOKANNASSA SUOMESSA ENERGIAMUOTOKERTOIMIN KORJATTUNA
(TIEDOT KOOTTU KULUTUSJAKSOILTA 2004, 2005, 2010 JA 2014)
Kaukolämmön kulutus = lämpöindeksi normaalivuoteen korjattuna. Ei sisällä
muita lämmönlähteitä eikä kaukojäähdytystä.
Kiinteistösähkö käsittää talotekniikan, kuten koneellisen ilmanvaihdon ja hissit.
Valtioneuvoston asetuksen 9/2013 mukaiset energiamuotojen kertoimet ovat
kaukolämmön osalta 0,7 ja sähkön 1,7.
Mittaustiedot: Talokeskus Yhtiöt Oy - Taulukointi: Ransu Helenius 2016

10. Säynäjoki, Antti; Heinonen, Jukka ja Junnila, Seppo (2012): A scenario analysis of the life cycle greenhouse gas emissions of a new residential area. Environmental research letters 7/2012 034037
2010
0
20000
tCO₂e
40000
tCO₂e
60000
tCO₂e
80000
tCO₂e
100000
tCO₂e
120000
tCO₂e
2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
UUDISRAKENTAMINEN, keskiarvo
NYKYINEN RAKENNUSKANTA, keskiarvo
UUDISRAKENTAMINEN, matalaenergiataso (50 kWh/m²a) KORJAUSRAKENTAMINEN, matalaenergiataso (50 kWh/m²a)
UUDISRAKENTAMINEN, passiivitaso (15 kWh/m²a)
2010
0
20000
tCO₂e
40000
tCO₂e
60000
tCO₂e
80000
tCO₂e
100000
tCO₂e
120000
tCO₂e
2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
UUDISRAKENTAMINEN, keskiarvo
NYKYINEN RAKENNUSKANTA, keskiarvo
UUDISRAKENTAMINEN, matalaenergiataso (50 kWh/m²a) KORJAUSRAKENTAMINEN, matalaenergiataso (50 kWh/m²a)
UUDISRAKENTAMINEN, passiivitaso (15 kWh/m²a)

11. 2010
0
20000
tCO₂e
40000
tCO₂e
60000
tCO₂e
80000
tCO₂e
100000
tCO₂e
120000
tCO₂e
2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
2010
0
20000
tCO₂e
40000
tCO₂e
60000
tCO₂e
80000
tCO₂e
100000
tCO₂e
120000
tCO₂e
2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
UUDISRAKENTAMINEN, keskiarvo
NYKYINEN RAKENNUSKANTA, keskiarvo
UUDISRAKENTAMINEN, matalaenergiataso (50 kWh/m²a) KORJAUSRAKENTAMINEN, matalaenergiataso (50 kWh/m²a)
UUDISRAKENTAMINEN, passiivitaso (15 kWh/m²a)

12. 2010 2060 2110 2160 2210
PÄÄSTÖT(CO₂e)
ELI
N
KA A R I
ELI
N
KA A R I
ELI
N
KA A R I
2010
0
20000
tCO₂e
40000
tCO₂e
60000
tCO₂e
80000
tCO₂e
100000
tCO₂e
120000
tCO₂e
2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 2055 2060
UUDISRAKENTAMINEN, keskiarvo
NYKYINEN RAKENNUSKANTA, keskiarvo
UUDISRAKENTAMINEN, matalaenergiataso (50 kWh/m²a) KORJAUSRAKENTAMINEN, matalaenergiataso (50 kWh/m²a)
UUDISRAKENTAMINEN, passiivitaso (15 kWh/m²a)

13. laskennalla on eroja ja yhtäläisyyksiä. Kan-
nattavuuslaskentapyrkiiselvittämään,on-
ko tietty hanke kannattava, huomioimalla
hankkeen tulot, riskit, rahoitus ja tuotto-
vaatimukset. Elinkaarikustannus puoles-
taanmittaarakennuksenelinkaarenaikaisia
kokonaiskustannuksia. Laskennan tekijä
valitsee tarkoitukseen tai tapaukseen so-
veltuvan diskonttauskoron, jonka avulla
tulevaisuudessa tapahtuvat kustannukset
saadaan laskettua nykyarvoon.
Rakennushankkeen vaihtoehtoja ja
tapauksia on mielekästä vertailla elinkaa-
rikustannusten perusteella silloin, kun
vaihtoehdoillaonsamapalvelutasojaneei-
vät eroa merkittävästi toisistaan lisäarvon,
tuottojen, tulevaisuuden vaihtoehtojen,
riskien tai niiden ajoittumisen osalta.
• Rakennuttajan tulee vaatia pit-
käikäisiä ja rakennuksen elinkaaren
kannalta tehokkaita ratkaisuja.
HANKEVAIHE > 1 v.
Rakennus-
tuotteet
Rakennus-
prosessi
Käyttö Käyttö Purku
Peruskorjaushanke
RAKENNUKSEN ELINKAARI
KÄYTTÖVAIHE esim. 50 v. PURKU
MittarintaustallaoneurooppalaisenCEN/
TC 350 – Sustainability of Construction
Works – perheen elinkaarikustannusten
puitestandardi EN 15643-4. Elinkaari-
kustannuslaskenta tehdään samalla peri-
aatteella kuin elinkaaren hiilijalanjälkilas-
kennassa. Energiakustannusten nousuen-
nuste huomioidaan, mutta muiden hyö-
dykkeiden ja palveluiden hinnat lasketaan
nykyhinnoin.
58 Green Building Council Finland – Rakennusten elinkaarimittarit (2013)
c o n s u l t i n g
Liite 5: Rakennustyyppien käyttöikäarviot
N
äitä arvoja voidaan käyttää silloin, kun rakennuksen
käyttöikävaatimukset ovat epäselviä. Näitä ei tule
käyttää ensisijaisina arvoina, vaan arvot on valitta-
va kappaleen 6.3.4 mukaisessa järjestyksessä. Käy-
tännössä useimmille tavanomaisille rakennuksille taulukon
mukainen oletuskäyttöikä on 50 vuotta.
KATEGORIA OHJEEllINEN KÄYTTÖIKÄ, V. ESIMERKKEJÄ
1 10 Väliaikaiset rakenteet
2 10-25 Korvattavissa olevat rakenneosat
3 15-30 Maatalousrakenteet ja vastaavat rakenteet
4 50 Rakennukset ja muut yleiset rakenteet
5 100 Monumentaaliset rakennukset, sillat ja muu infrastruktuuri
Ohjeellisen käyttöiän arvot perustuvat EN 1990:2002
Eurocode – Basis of structural design -ohjeeseen.
Green Building Council Finland - Rakennusten elinkaarimittarit 2013
CO₂e
€

14. Marcello Casal Jr./Agência Brasil - http://www.agenciabrasil.gov.br/media/imagens/2008/02/20/1325MC0175.jpg/view/normal

15. T E H O K KU U S

16. A I K A
T E H O K KU U S

17. A I N E E N K I E RT O KU L KU
A I K A
T E H O K KU U S

18. va 8. Ekologisesti kestävän rakennuksen vaatimusten täyttämisen ja rikkomisen seuraukset.
Löfroos, Jonas: Vaatimukset ekeologisesti kestävälle rakennukselle. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu arkkitehtuurin laitos 2013

19. 1 9 0 0 1 9 5 0 2 0 1 7 2 1 0 0
YKSINKERTAINEN
YLLÄPIDETTÄVÄ
YMPÄRISTÖLLE HAITATON
KESTÄVÄ
MASSIIVIRAKENNE
KEVYESTI PROSESSOITU
VIKASIETOINEN
KOSTEUTTA SITOVA
HIILIDIOKSIDIA LÄPÄISEVÄ
MYRKYTÖN
LAITTEISTA RIIPPUMATON
PITKÄAIKAISTESTATTU
YKSINKERTAINEN
YLLÄPIDETTÄVÄ
YMPÄRISTÖLLE HAITATON
KESTÄVÄ
MASSIIVIRAKENNE
KEVYESTI PROSESSOITU
VIKASIETOINEN
KOSTEUTTA SITOVA
HIILIDIOKSIDIA LÄPÄISEVÄ
MYRKYTÖN
LAITTEISTA RIIPPUMATON
PITKÄAIKAISTESTATTU
MONIMUTKAINEN
KERTAKÄYTTÖINEN
YMPÄRISTÖLLE HAITALLINEN
HETKELLINEN SUORITUSKYKY
MONIKERROSRAKENNE
RASKAASTI PROSESSOITU
KORJAUSKELVOTON
KOSTEUTTA HYLKIVÄ
HIILIDIOKSIDIA LÄPÄISEMÄTÖN
MYRKYLLINEN
LAITTEISTA RIIPPUVAINEN
KOERAKENTAMISTA

20. YKSINKERTAINEN
YLLÄPIDETTÄVÄ
YMPÄRISTÖLLE HAITATON
KESTÄVÄ
MASSIIVIRAKENNE
KEVYESTI PROSESSOITU
VIKASIETOINEN
KOSTEUTTA SITOVA
HIILIDIOKSIDIA LÄPÄISEVÄ
MYRKYTÖN
LAITTEISTA RIIPPUMATON
PITKÄAIKAISTESTATTU
YKSINKERTAINEN
YLLÄPIDETTÄVÄ
YMPÄRISTÖLLE HAITATON
KESTÄVÄ
MASSIIVIRAKENNE
KEVYESTI PROSESSOITU
VIKASIETOINEN
KOSTEUTTA SITOVA
HIILIDIOKSIDIA LÄPÄISEVÄ
MYRKYTÖN
LAITTEISTA RIIPPUMATON
PITKÄAIKAISTESTATTU
MONIMUTKAINEN
KERTAKÄYTTÖINEN
YMPÄRISTÖLLE HAITALLINEN
HETKELLINEN SUORITUSKYKY
MONIKERROSRAKENNE
RASKAASTI PROSESSOITU
KORJAUSKELVOTON
KOSTEUTTA HYLKIVÄ
HIILIDIOKSIDIA LÄPÄISEMÄTÖN
MYRKYLLINEN
LAITTEISTA RIIPPUVAINEN
KOERAKENTAMISTA

21. Lars-Erik Mattila - Tulevaisuuden kerrostalo 2014