Tiina Ison/Kansalliskirjasto: Travel Europeana–Suomen vanhat matkailukirjat
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×
 

Like this? Share it with your network

Share

Tiina Ison/Kansalliskirjasto: Travel Europeana–Suomen vanhat matkailukirjat

on

  • 1,539 views

Tiina Isonin presis EuropeanaLocalin kansallisessa kokouksessa 13.09.2010 Helsingissä.

Tiina Isonin presis EuropeanaLocalin kansallisessa kokouksessa 13.09.2010 Helsingissä.

Statistics

Views

Total Views
1,539
Views on SlideShare
1,539
Embed Views
0

Actions

Likes
0
Downloads
0
Comments
0

0 Embeds 0

No embeds

Accessibility

Categories

Upload Details

Uploaded via as Microsoft PowerPoint

Usage Rights

© All Rights Reserved

Report content

Flagged as inappropriate Flag as inappropriate
Flag as inappropriate

Select your reason for flagging this presentation as inappropriate.

Cancel
  • Full Name Full Name Comment goes here.
    Are you sure you want to
    Your message goes here
    Processing…
Post Comment
Edit your comment
  • Tiina kääntää ja jäsentää
  • Tiina lisää wp leaders ja LIBER orgnaisaation
  • ACERBI   Italialainen lakimies Giuseppe Acerbi (1773–1846) edustaa täydellisesti 1700-luvun valistunutta sivistyneistöä. Olennainen osa nuorten miesten koulutusta 1700-luvulla oli kiertomatka Euroopassa, ns. grand tour, jota pidettiin tarpeellisena yhteisen eurooppalaisen kulttuurin omaksumisen kannalta. Acerbi oli saanut monipuolisen yleiseurooppalaisen kasvatuksen, hän puhui sujuvasti useita kieliä saksaa, englantia ja ranskaa. Hän hallitsi hyvin myös eurooppalaisen oppineisuuden yleiskielen latinan. Acerbi harrasti taiteita laajasti, luki klassista kirjallisuutta, oli taitava piirtäjä ja muusikko. Acerbi oli omaksunut ajalle ominaisen romanttisen ajatuksen alkuperäiskulttuurien aitoudesta ja korkeasta tasosta, joka ilmeni hyvin aikakauden muotoilemassa ”jalon villin” käsitteessä. Acerbin ensimmäinen grand tour matka suuntautui 1796 Skotlantiin ja Irlantiin. Tuntematon eksoottinen Pohjola viehätti kuitenkin Acerbia erityisesti. Hän aloitti matkansa kohti Nordkappia 1798 ja saapui matkaseurueineen Tukholmaan syyskuussa 1798. Tukholmassa hän tutustui välittömästi kaupungin kulttuurieliittiin ja oleskeltuaan siellä noin puoli vuotta hän jatkoi seurueineen matkaansa Pohjoiseen. Nyt mukaan oli liittynyt ruotsalainen eversti A. F. Skjöldebrand   Saavuttuaan Turkuun Acerbi otti, kulttuurimatkailijoiden tavoin, yhteyttä paikallisiin merkkihenkilöihin. Hän vieraili seurueineen Turun akatemian kirjastossa, jossa tapasi professori Henrik Gabriel Porthanin ja kirjastonhoitaja, runoilija Frans Mikael Franzénin.   Franzén tutustutti Acerbin suomalaiseen kansanrunouteen runon ”Jos mun tuttuni tulisi ” ranskankielisellä käännöksellään. Acerbi ihaili runoa, joka oli Suomessa merkitty muistiin ensimmäisen kerran 1700-luvulla, se oli ilmestynyt painettuna Porthanin De Poesi Fennicassa (1778). Runosta on myöhemmin kerätty talteen 157 toisintoa , suurin osa Karjalasta ja Inkeristä. Runon lähtökohtamuotona pidetään seuraavaa:   Jos mun tuttuni tulisi, Ennen nähtyni näkyisi, Sille kättä käppäjäisin, Vaikk ois käärme kämmenpäässä, Sille suuta suikkajaisin, Vaikk ois suu suden veressä, Siitä kaulahan kapuisin, Vaikk ois kalma kaulan päällä, Vielä vierehen kävisin, Vaikk ois vierus verta täynnä.   Acerbi ja Skjöldebrand julkaisivat matkakirjoissaan runon sekä englanniksi että ranskaksi . Runon käänsi käänsi Goethe nimellä Finnische Lied v. 1810 .   Acerbi matka suuntautui 1799 Suomen ja Lapin halki Nordkappiin , Euroopan pohjoisimpaan kärkeen. Vuonna 1802 hän julkaisi retkestään laajan englanninkielisen teoksen Travels through Sweden, Finland and Lapland to the North Cape in the years 1798 and 1799 , ja siitä tuli sensaatio. Teos käännettiin pian saksaksi, ranskaksi ja hollanniksi.   Matkakertomusta on pidetty erinomaisena kuvauksena Suomesta vuonna 1799. Kirja antoi myönteistä tietoa eurooppalaisille lukijoille Suomesta ja maan olosuhteista. Lisäksi Acerbi ja hänen matkakumppaninsa Skjöldebrand veivät suomalaista kirjallisuutta ensi kerran Eurooppaan.   Acerbin matkakirjoissa olevat havainnolliset piirrokset ovat tulleet tunnetuiksi Suoman kansan kuvauksina . Tunnetuin esimerkki lienee Acerbin kirjassa oleva kuva vastatusten istuvista ja toisiaan kädestä pitävistä miehistä . Kuva on nimetty ”suomalaisiksi runonlaulajiksi”. Myöhempi tutkimus on tosin kiistänyt kuvan esittävän runonlaulantaa.   Guiseppe Acerbi kuvaus matkastaan jäitse Ahvenanmeren yli poikkeaa voimakkaasti nykyaikaisista merenylitystunnelmista: ”Koko matkan aikana emme kohdanneet jäällä ainoatakaan ihmistä, nelijalkaista eläintä, lintua tai muuta elävää olentoa. Nuo jääaavikot ovat kuin elotonta, luonnon hylkäämää autiomaata. Siellä vallitsevan kuoleman hiljaisuuden keskeltä kuuluu vain tuulen vinkunaa sen puhaltaessa jäänkohoutumia vastaan, tai toisinaan kovaa pauketta, kun ne repeytyvät vastustamattomasti irti tästä jäätyneestä lakeudesta. Ainoat eläimet, jotka näillä jääaavikoilla asustavat ja viihtyvät ovat hylkeet.”
  •   Kielet: ruotsi, latina, englanti, ranska, saksa, hollanti (nämä kielet n. 85 kirjan aineistossa). Suomeksi vain ne n. 15 kirjaa. Eräänä periaatteena on ollut ottaa mukaan saman teoksen muut mahdolliset kieliversiot.   Pääosa on jo luetteloitu Fennicaan ja/tai Helkaan, mutta osa ilman aiempaa kuvailua näissä kahdessa tietokannassa. Hyödynnetty ja vertailtu tietoja muihin tietokantoihin, esim. http://www.ubka.uni-karlsruhe.de/kvk/kvk/kvk_en.html   Bibliografinen kuvailu Noudatettu ISBD:tä (International Standard Bibliographic Description), joka sisältää myös säännöt For older monographic resources -aineistoille. Myös suomenkielistä Vanhojen monografia-julkaisujen kuvailu -sääntöjä on käytetty.   Tässä ei ole voinut suoraan kopioida tietueen sisältöä esim. Fennicasta, vaan lopulliseen englanninkielistä tietuetta varten on osin täytynyt poistaa tai täydentää tietoja. Toisin sanoen, on pyritty luomaan tietue (ISBDtä noudattaen), joka toimii globaalisella tasolla, mitkä tiedot tärkeitä, mitä tietoja oletetaan olevan tietueessa? (Vastakohtana voisi sanoa Fennican, joka avautuu suomenkielellä suomalaisille.) Ja jos on täydennettävä olemassa olevaa tietuetta, miten muotoilla vaaditut fraasit, tarkennukset, joita ei ole ehkä aiemmin käytetty?   Periaatteena kuitenkin että painetun kirjan tietue ja digitoidun kirjan tietue ovat sopusoinnussa keskenään, asiakasta ajatellen.   Itse luetteloinnista vielä jotain Toisaalta on pyritty selkeään tietue-kokonaisuuteen asiakasta ajatellen, jolloin myös on luovuttu lyhenteistä ja kirjoitettu fraasit, sanat ym. lyhentämättöminä auki (Ded.: > Dedication to:). Tämän aineiston useita väitöskirjoja varten luotiin omat periaatteet, joilla haluttiin tiiviisti ilmaista eli kuvailla väitöskirja (tietueet ovat Fennicaan verrattuna lyhyemmät). Esimerkkinä globaalista tasosta ja tutkijoiden kiinnostuksesta; kun vain on ollut mahdollista (ja lisätietoja löytynyt netistä), niin kuvituksen tekijä on mainittu tietueessa.   Asiasanat ja YSO (engl.) Koska tämä valittu RV-signum -aineisto ei ole kovin laaja määrällisesti, niin työn aikana on huomannut, että asiasanasto rajautuu tiettyyn määrään ja siis painottuu tiettyihin asiasanoihin ja paikannimiin. Luetteloidessa lähtökohtana on ollut jo luetteloidun tietueen asiasanat, joille on etsitty vastine englanninkielisestä YSOsta. Pääsääntöisesti englanninkielinen asiasana on löytynyt, ja tarvittaessa on käytetty esim. Kongressin kirjaston sanastoa.   Abstraktit Abstraktien muotoilulle on valittu lyhyt ilmaisumuoto. Siten kunkin kirjan kohdalla on tapauskohtaisesti avattu auki nimekettä, jos se ilmaisee kirjan sisältöä hyvin. Tai tarvittaessa abstraktia on täydennetty sopivalla tiedolla tai huomiolla tekijästä tai itse teoksesta.   Kun nimekkeissä ja sisällöissä on viitattu historiallisiin paikkoihin varsinkin, tai tapahtumiin, on täytynyt silloin tarkemmin miettiä abstraktin sisältöä, jotta se toimisi eri käyttäjille.   Provenienssi Provenienssi-tiedolle on luotu käytänteet, miten ilmaista tieto eri tavoin kirjastoon saadulle kirjoille, jotta ne olisivat yhteneväisiä ja selkeitä asiakkaalle. Tässäkin on päädytty lyhyeen ilmaisuun. Esim. aikajärjestyksen kertomiselle, jos on useampi omistaja, on otettu sama käytäntö kuin on jo Helkassa vanhemman aineiston kohdalla käytetty. (Ylipäätään vaikutelma on että provenienssi-tiedon muotoa ja syvyyttä voisi jatkossa pohtia ja siten täsmentää millainen tieto olisi ideaali kokoelmille.)   Toisaalta internetistä on löydetty täsmentävää hyvää tietoa täydentämään hankinta-asiakirjan tietoja (ne ovat muotoa keneltä, mikä teos, millä tavoin, mikä hinta, eli ei kovin paljon tietoja). Lisäksi kokoelman asiantuntijan tieto on tässä toinen tapa saada ao tieto: joko täydentämään asiakirja-tietoja tai asiantuntija kokoelmatuntemuksensa perusteella tunnistaa, mistä julkaisu tullut kokoelmaan ja se tieto on tässä tallennettu provenienssi-tietoon. (Entä tällaisen tiedon tallentaminen jatkossa?)   Tässä vaiheessa ei ole laskettu miten paljon koko määrästä on onnistuttu löytämään provenienssi -tiedot ja miten monista puuttuu. Tämän tiedon voisi lopuksi laskea tästä aineistosta.
  • Otsikko voisi olla wanhahstava – ilmaisten ongleman. (kuviana OCR ongelma example) Ovatko vanhat paikan nimet etc onglema ? Eeva ?
  • Tiina muokkaa

Tiina Ison/Kansalliskirjasto: Travel Europeana–Suomen vanhat matkailukirjat Presentation Transcript

  • 1. Travel Europeana Suomen Vanhat Matkailukirjat Kansalliskirjasto Tiina Ison, pääsunnittelija - [email_address] Konservointi ja Digittointikeskus Giuseppe Acerbi Travels through Sweden, Finland and Lappland to the North Cape in the years 1798 and 1799
  • 2. Jäsennys
    • Kansalliskirjaston digtioitnipolitiikka 2010
    • Kansalliskirjasaton aineistojen käyttöönsaattaminen
    • Travel Europeana digtitointi hanke 2008-2010
    • Kansalliskirjaston aineisto – Vanhat Matkailukirjat
    • Kansalliskirjaston digitointiprosessit ja metadata
    • Digitointiprosessit ja kehityskokeiluja..
  • 3. 1. Kansalliskirjaston digitointipolitiikka 2010
    • Kansalliskirjaston strategisen tavoitteena on saattaa kulttuuriperintöaineisto laajaan verkkojakeluun edistäen mm :  
    • Aineistojen mahdollisimman vapaan tutkimus-, opetus- ja kansalaiskäytön
    • Digitoitujen aineistojen luotettavuuden ja autenttisuuden turvaamisen
    • Digitoitujen aineistojen pysyvän ja kestävän saatavuuden, haettavuuden ja käytettävyyden
    • Digitoitujen aineistojen laaja verkkojakelu
    • Kansalliskirjasto luo uusia prosesseja ja toimintamalleja....
    • perinteisen analogisen aineiston hallinnoimisen ja säilyttämisen rinnalle digitaalisen aineiston tuottamiseen, käyttöön saattamiseen ja pitkäaikaissäilytykseen.
  • 4. … .kansalliskirjaston digitoitavia aineistoja
    • Aikakausilehdet
    • Historialliset sanomalehdet
    • Monografiat (mm Pelasta Kirja)
    • Pergamentit
    • Turun Väitöskirjat
    • Äänitteet (C-kasettia)
    • Peinpainatteeta
    • Travel Europeana (100 teosta Europeanaan 2010)
  • 5. …… digitointipolitiikan operationalisointi
    • Autenttisuus – lähdeaineistoa vastaava korvike (ID’t, seuranta).
    • Tunnistettavissa Kansalliskirjaston tuottamaksi - tuottajan maine
    • massa- ja erikoisdigitiointiprosessit – ylläpito ja kehittäminen
    • digitoinnin- ja jälkikäsittelyn tuotannon hallinnointi (eri linjat)
    • provenienssitietojen keruu, liittäminen ja tallennus (METS/PREMIS) – fyysinen ja digitaalinen provenienssi
    • METS profiilit eri aineistoille(monografiat) kuvaileva, rakenteellinen ja hallinnollinen metadata (määritys, metatyöryhmät)
    • rakenteistamisen laatutasot ja mittarit (osakohteet)
    • kahden tietueen malli, minimiluettelointi, luetteloinnin rikastaminen
    • PAS kelpoisia säilytyspakettien tuottaminen
    • yksilölliset tunnisteet, tekijänoikeus metadata sekä käyttöoikeus
  • 6. …… .digitoinnin tietotuotteet
    • Kansalliskirjatonlinjaa digitointipolitiikassa tietotuotteita digitointituotannon tuottamina:
    • Digitoidut aineistot
    • Rakenteistetut aineistot sekä osakohteet
    • Yhteisöllinen rikastaminen
    • Digitoidut kokoelmat tutkimuskäyttöön
    • Digitoitujen aineistojen metadata ja rikastaminen
    • Digitoitujen aineistojen pitkäaikaissäilytys
  • 7. 2. Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen käyttöönsaattaminen
    • Kansalliskirjaston tavoitteena on tuottaa dataa standardi- sekä vaihtokelpoisessa muodossa jota voidaan saattaa käyttöön mahdollisimman laajaan jakeluun
    • Digitointituotannon taustajärjestelmät (Kansalliskirjaston digitoinitikeskus) tuottavaen digitoituja aineistoja joita voidaan saattaa käyttöön sekä:
      • Digitool ( 50 Travel Eu teosta Kansalliskirjston Digitool Monogratiat)
      • KDK
      • Europeana (Marraksuu 2010)
      • WDL
      • Kulttuuri Sampo ?
      • Yksi aineisto, maksimi saatavuus, haettavuus ja käytettävyys.
  • 8. 3. Travel Europeana digitointi hanke 2009-2010
    • Päätävoite: digitoida matkailuun ja turismiin liittyvää aineistoa ja saattaa käyttöön Europeaanan kautta.
    • Hanke rahoitus: European Commission: ‘Digital Libraries’ of the eContentplus Programme
    • Hanketta tukevat: EDL Foundation, CENL - The Conference of European National Librarians - ja LIBER - Association of European Research Libraries
    • Hankkeen aloitus 1 st Toukokuuta 2009. Hanke on 2-vuotinen.
    • Hankeen tavoitteen on 1 miljoonaa objektia.
    • Hankkeen tavoitteita on lisäksi. ‘luoda malliesimerkkejä digitoinnin ‘best practice’ prosesseista sekä syventää LIBER ja CENL (tutkimuskirjastojen) tukea Europeanalle.
  • 9. ....travel Europeana hankkeeseen osallistuvat
    • National Library of Estonia  Coordinator
    • Austrian National Library EDL Foundation Eremo srl Lund University Library Moravian Library in Brno National Library of Finland National Library of Latvia National Library of Poland National and University Library of Slovenia
    • Kriittinen massa digitoituja aneistoja...
    National Library of The Netherlands National Library of Wales Trinity College Library Slovak National Library Goettingen State and University Library University College London University of Innsbruck University Library of Regensburg University and National Library of Debrecen WP 3: UCL London – LIBER organisaationiden aggregaatti. Digitool – ESE – Europeana. Paul Eyers.
  • 10. 4. Kansalliskirjaston Travel EU matkailuaineisto
    • Kansalliskirjaston aineisto on n 100 matkailuun liittyvää teosta, suomalaisten julkaisemaa tai keskittyy Suomeen ja etenkin Lappiin.
    • Materiaali on kansainvälisesti kiinnostavaa sisältäen ensimmäisiä matkakertomuksia Suomesta 1600–1800-luvuilta enimmäkseen Ruotsin vallan ajalta. kirjoja ja niihin liittyviä (avokkaita) kuvia, kuvauksia ja karttoja. ....Tekijänoikeusvapaata.
    • Matkailukirjat: monikielisiä kokteksti versioita - eri versiot, painokset mm Acerbi ja Topelius (suomi, ruotsi, saksa, englanti, venäjä, ranska).
    • Kokotekstit mielenkiintoisia myös ontologisoinnin kannalta koska sisältävät paikannimiä eri kielillä sekä historiallisessa kontekstissa.
  • 11. .... matkailu aineisto esimerkkinä Acerbi
    • Jos mun tuttuni tulisi, (goethe käänsi 1810)
    • Ennen nähtyni näkyisi, Sille kättä käppäjäisin, Vaikk ois käärme kämmenpäässä, Sille suuta suikkajaisin, Vaikk ois suu suden veressä, Siitä kaulahan kapuisin, Vaikk ois kalma kaulan päällä, Vielä vierehen kävisin, Vaikk ois vierus verta täynnä.
    • 1799 Acerbi Grand Tour
    • Kuvaukset ja Kuvitukset
    • Globaali toursimsi
    • Kulttuurimatkailijat
    • Kartat, reitit, paikannimet...
    • Konteksti (i was here 1799 :)
  • 12. 5. Kansalliskirjaston taustajärjestelmä: digitointiprosessit
    • Digitoinnin tuotantoprosessin EXPORT tiedostot sisältävät
    • - :JPEG2000, lossless, PDF, OCR TXT, ALTO XML, METSXML ja MARCXML.
    • METS export paketit laadittu monographioille määrittäen yhteensopivat standardit ja OAI-PMH vaihtokelpoisuuden
    • - kuvailevaa, hallinnollista, rakenteellista sekä pitkäaikaista metadatalle.
    • - Mets Rights kehitystyö aloitettu (käyttö-näyttörajoitteet)
  • 13. … .travel europeana projektin hallinnointi
  • 14. … METS profiilit: metadatan liittääminen
    • 1. Kuvaileva metadata (Travel Eu:ssa kehitetty)
      • luetteloiinti – Fennica (suomalaisille)
      • ISBD (International Standard Bibliographic Description) sääntöjä ’for older monographic resources’. Luotu tietue joka toiimii globaalilla tasolla
      • asiasanat ja YSO (englanti)
      • Abstrakti (englanti)
      • Povenienssi tiedot lisätty (alkuperä)
    • 2. Tekninen metadata
    • 3. Hallinnollinen metadata (tunnisteet)
    • 4. Rakenteellinen metadata (osakohteet)
    • Europeana Semantic Elements (Europeana Semantic Model) ? DC ?
  • 15. … .digitointiin liittyviä haasteita – Wanha teksti
    • Vanhat kirjainmuodot ongelma OCR:lle, vanhat nimimuodot
    • Teemojen ja relaatioiden tunnistaminen edellyttää automatisoinnin ja asiantuntijatyön yhdistämistä
    • Mahdollisia ratkaisuja:
    • Ohjelmistojen luominen jälkikäsittelyn automatisoimiseksi ja manuaalisen jälkikäsittelyn helpottamiseksi.
    • Ontologioiden ja valmiiden aihesanastojen hyödyntäminen
  • 16. 6. Digitointiprosessit ja kehityskokeilua …Acerbia prototyyppi kokeilua… (Mika Nyman & Eeva Murotmaa)
    • Tuottaa lisäarvoa massadigitoituun aineistoon
    • Verkkojulkaisemisen mahdollistaminen
    • Menetelmien kehittäminen ja prototyypin toteutus
    • TEI:n ja kieliteknologian käyttömahdollisuuksien selvittely
    • Sisällön muokkaaminen soveltuvaksi jakeluun semanttisessa webissä
  • 17. …… käytettyjä menetelmiä
    • Lähtökohtana OCR-digitointiprosessissa automaattisesti syntyneet Alto-tiedostot
    • Välineiden luominen OCR-korjailua varten: – virheiden silmämääräinen tunnistaminen ja korjailu automaattisesti luodusta konkordanssista – Alto-tiedostojen automaattinen korjailu
    • Tunnistamisen kohteita: nimetyt entiteetit, teemat, suhteet
    • Sisällönkuvailun välineitä: Outline of Cultural Materials, CIDOC CRM
  • 18. … ..Acerbi Projektin toteutuksen viitekehys Tallenne Acerbin teos Tarkoitteet Henkilöt, Paikat, Teemat Metadataskeema TEI Käsitemallit CIDOC CRM, FRBR, FRAD, FRSAD Luettelointisääntö RDA Aiheauktoriteetti OCM
  • 19. …… TEI:n käyttö Acerbi-hankkeessa
    • Automaattisesti muodostetut TEI-dokumentit
    • Jokaisella sivulla ja sanalla oma tunniste
    • Mahdollisuus viitata mihin tahansa sanaan tai sanojen yhdistelmään (segmenttiin)
    • Sanoihin tai segmentteihin voidaan viitata tekstin ulkopuolelle sijoittuvista annotaatioista
    • Annotaatiot voivat viitata ristikkäisiin segmentteihin
    • Annotaatiot voivat muodostaa erilaisia temaattisia kokonaisuuksia (esim. luonnon- kuvaukset, kansanelämä, mineraalit, kasvit)
    TEI = Text Encoding Initiative
  • 20. Kansalliskirjaston digitointi keskus (Mikkeli)