Etnologian menetelmäkurssi II:n (Jyväskylän yliopisto) luentosarjan kuudes luento keväällä 2014. Diat ovat vain osa opetusta, eivät luennon koko sisältö.
2. Luennot
• 3.2. Aloituspaketti / arkistojärjestelmä / Tutkimusetiikka
• 6.2. Harjoitustehtävän ohjeet / Muistitietotutkimus
Kotitehtävä
• 10.2. Kotitehtävän purku / Muistitietotutkimus loppuun
• 13.2. Vierailu: Keski-Suomen museon arkisto (Vapaudenk. 28)
• 17.2. Visuaalinen kulttuuri. Kotitehtävä.
• 20.2. Kotitehtävän purku Verkkoetnografia ja sähköiset
aineistot
• 24.2. Lukutapoja ja näkökulmia arkistoaineistoihin
• 27.2. Lukutapoja edelleen. Kurssin koonti ja valmistautumista
arkistomatkaan
3. Harjoitustehtävä
• Tavoite on tutustua erilaisiin tapoihin käyttää
tekstuaalista, visuaalista tai verkkoaineistoja,
hahmottaa lukutapoja ja tutkimuseettisiä kysymyksiä.
• Tehtävänä on lukea tekstejä ja kirjoittaa niiden pohjalta
4 sivun mittainen (riviväli 1,5, fontti 12) essee. Ks.
esseen ohjeen Helan nettisivuilta.
• Palautus 21.3.2014 mennessä kurssin opettajalle
sähköpostilla.
• Ks. ohjeet kurssin tukisivulta
http://etna202jy2014.wordpress.com/2014/02/06/kurs
sin-harjoitustehtava/
4. Lue Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston sivuilta tutkimusetiikasta.
Lue teksti, selaa linkkejä ja pohdi lukemaasi kurssilla käsiteltyjen
aiheiden yhteydessä.
http://www.fsd.uta.fi/fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html (Luettu
5.2.2014.)
Valitse alla luetelluista artikkeleista kaksi erilaista. Lue ne ja pohdi
lukiessasi muun muassa:
• Mikä on artikkelissa esitetty tutkimuskysymys?
• Millaisella aineistolla kysymykseen pyritään vastaamaan?
Millainen muu aineisto voisi tulla kyseeseen ja miten
tutkimusasetelma muuttuisi silloin?
• Millaisia eettisiä näkökulmia tuodaan esiin?
• Millaisia näkökulmia ja lukutapoja aineistoon suunnataan?
• Millainen vastaus/vastauksia tutkimuskysymykseen saadaan?
• Millaisia kysymyksiä artikkeli herättää sinussa?
• Mitä pidit artikkelista?
5. Teoksessa Kansanrunousarkisto, lukijat ja tulkinnat. Toimittanut Tuulikki Kurki. Suomalaisen
Kirjallisuuden Seura 2004.
Fingerroos, Outi: Sisällissodan arkistoidut muistot ja tulkinnan mahdollisuus.
Koski, Kaarina: Monitulkintaisen aineiston ongelmia. Huomioita uskomustarinoiden
luokittelusta.
Latvala, Pauliina: Kerrotun ja kertomatta jätetyn jäljillä. Suvun suuri kertomus -keruu ja
tutkimusprosessin vaiheet.
Olsson, Pia: Vain lehtohuorat viheltävät. Siveys tyttöjen kasvatuksessa. Teoksessa Sukupuolen
kohtaaminen etnologiassa. Toimittaneet Pia Olsson ja Terhi Willman. Ethnos ry 2007.
Hänninen, Vilma ja Timonen, Senni: ”Huoli” ja ”masennus”. Kärsimyksiä ennen ja nyt. Teoksessa
Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä. Toimittaneet Marja-Liisa Honkasalo, Terhi
Utriainen ja Anna Leppo. Vastapaino 2004.
Helsti, Hilkka: ”Rakkaat omaiset” Heikkilän sisarusten kirjeet ja perhestrategiat 1901–1919.
Teoksessa Modernisaatio ja kansan kokemus Suomessa 1860–1960. Toimittaneet Hilkka Helsti,
Laura Stark ja Saara Tuomaala.
Teoksessa Tekstien rajoilla. Monitieteisiä näkökulmia kirjoitettuihin aineistoihin. Toimittaneet Sami
Lakomäki, Pauliina Latvala ja Kirsi Laurén. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2011.
Sorainen, Antu: Laki, sukupuoli ja seksuaalisuus. Oikeudelliset tekstit queer-tutkimuksen
lähdemateriaalina.
Saarikoski, Helena: Menneisyyden ruumiinkokemusten tutkiminen kirjoitetuissa aineistoissa.
Teoksessa Polkuja etnologian menetelmiin. Toimittaneet Pirjo Korkiakangas, Pia Olsson ja Helena
Ruotsala. Ethnos ry 2005.
Sinisalo, Hannu: Kuva tutkimuksen välineenä ja kohteena.
Räsänen, Riitta: Piika ei oo ihminen eikä ihra voita – sukupuoli ja omakohtainen näkökulmina
kyselyaineiston tulkinnassa.
Haverinen, Anna: Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita
virtuaalisessa ympäristössä. J@rgonia vol 7 (2009). Online: <
http://research.jyu.fi/jargonia/artikkelit/jargonia16_haverinen.pdf> (luettu 5.2.2014).
6.
7. Media-antropologien kysymyksiä
1. Kuinka massamedia ilmaisee ja muokkaa
kulttuurisia arvoja yhteiskunnassa?
2. Mikä on massamedian merkitys sosiaalisten
suhteiden ja kulttuuristen identiteettien
muotoutumisessa?
3. Kuinka massamedia vaikuttaa paikan ja ajan
kokemiseen?
4. Mikä rooli massamedialla on yhteisöjen
rakentamisessa/uusintamisessa sekä
sosioekonomisessa ja kulttuurisessa
muutoksessa?
9. Digitaalinen kulttuuri
• “The habits, customs and patterns of behavior
that emerge from the process of digital
communication”
• Tutkimuksessa digitaalista kulttuuria
lähestytään usein:
– Teknologiana
– Organisaatiotasolla
– Talousjärjestelmänä
– Sosiaalisena ja kulttuurisena ilmiönä
10. Virtuaaliantropologin kysymyksiä
• Kuinka ihmisten käyttäytyminen, tarpeet ja halut toteutuvat
Internetissä?
• Kuinka ihminen ymmärtää itsensä ja toisensa virtuaalisessa
ympäristössä?
• Onko Internet uusi ympäristö vai vain vanhojen normien ja
tapojen representaatio?
• Voidaanko puhua kyberkansalaisuudesta? Onko Internet
primääri viestintäkanava ja tietolähde?
11. • Kuinka intressiryhmät muodostuvat kun Internet
ylittää paikallisuuden sekä etniset ja sosiaaliset rajat?
Kuinka uudet rajat ja normit muodostuvat?
• Netti on vallankumouksellinen ilmiö, mutta kuinka se
näkyy ihmisyydessä ja vaikkapa politiikassa?
• Virtuaali-ilmiöitä on tutkittu, mutta niitä ei ole
tulkittu suuremmassa virtuaalisen maailman
merkityksien kontekstissa – mitä tämä kaikki
merkitsee?
18.4.2012
ETNA103
11
12. Kuinka etnologi voi tutkia digitaalisia
aineistoja?
•
•
•
•
•
•
Kyberavaruuden kulttuurinen merkitys
Uudet kulttuuriset ilmiöt Internetissä
Teknologia, työ, vapaa-aika, leikki
Muutos, vastustus
Osallistuva havainnointi, haastattelut
Laadulliset menetelmät
13. • Tutkimuskohteena verkossa tapahtuva
vuorovaikutus
– menetelminä havainnointi, haastattelut,
tekstintutkimukselliset menetelmät
– kokonaan verkossa tai perinteiseen etnografiaan
yhdistäen
14. Millaisia aineistoja verkosta voi löytää?
• Mikä voisi olla virtuaaliantropologin ”kenttä”?
Keskustelupalstat
Blogit
Peliyhteisöt
Sovellukset
Deittipalstat
Uutissivustot (myös satiiriset)
…
15. Verkkoetnografian haasteita
• Aineiston heterogeenisyys ja analyysi?
• Tutkijan rooli ja osallistuminen
verkkoyhteisöissä?
• Miten hallitaan laajat aineistokokonaisuudet?
• Eettiset ongelmat: onko verkko yksityinen vai
julkinen tila? Miten tutkittavia pitää
informoida tutkimuksesta? Ks. esim. mitä
Anna Haverinen kirjoittaa.
16. Tutkimusetiikka
• ”Se on verkossa, se on siis julkista?”
• Missä menevät yksityisen ja julkisen rajat?
• Miten tutkittavat ihmiset hahmottavat
yksityisen ja julkisen rajan?
• Onko kaikelle internetissä olevalle tiedolle
lupa asianomaisilta ihmisiltä?
• Osaavatko tutkittavat ihmiset käyttää salausasetuksia?
• Kirjesalaisuus internetissä?
17. Tutkimusesimerkkejä:
• Anna Haverinen: kuolemaan ja suruun liittyvät
rituaalit virtuaalitiloissa
• Anne Holappa: Nettideittailu ja ruumiillisuus
• Sari Östman: elämäjulkaiseminen, ks. esim. Elore
2/2008
• Riikka Turtiainen: mediaurheilu
• Turun yo, digitaalinen kulttuuri: professori Jaakko
Suominen ja monta hyvää tutkijaa (em. lisäksi).
Ks. esim. Sosiaalisen median lyhyt historia
18. • Jukka Jouhki: esim. nettipokeri; kännykän
käyttö Intiassa
• Heli Niskanen: naisten vauvakuumeilusta
kertovat verkkopäiväkirjat (ks. esim.
Ethnologia Scandinavica 2009)
19. Vuorovaikutus internetissä
• Internetissä myös tutkija on tutkittaville
ihmisille läsnä vain verkkopersoonana
• Kuinka esiintyä netissä tutkijana?
– Omana itsenään? Nimimerkillä? Millaisella
nimimerkillä? Keksityllä identiteetillä?
– Vrt. perinteinen etnografia: tutkijan ulkonäkö ja
ulkoasu sekä (suulliseen ja ruumiilliseen ilmaisuun
perustuvat) vuorovaikutustaidot
– Millaista visuaalista tietoa tutkija itsestään antaa?
– Millaista kirjoitettua kieltä tutkija käyttää?
20. Mitä tietoja tutkijasta on saatavilla?
• Suositeltavaa laatia nettisivu
tutkimusprojektista, jossa tutkimusta, sen
tavoitteita ja tehtäviä esitellään lähemmin –
myös tutkimustulokset julki
• Keskustelumahdollisuus projektin sivuilla?
• Mitä tietoa tutkijasta löytyy pikaisella googlehaulla?
• Entä jos mitään tietoa ei löydy?
21. Vuorovaikutus internetissä
•
•
•
•
Haastateltavien aitouden todentaminen?
Tulisiko haastateltavat tavata myös ”livenä”?
Osallistujien anonyymiyden aste?
Yksi ihminen voi osallistua verkkokeskusteluun
monen nimimerkin kautta
• Mitä tutkija haluaa tutkia:
– Aitoja merkityksiä?
– Diskursseja?
– Todellisten ihmisten todellisia mielipiteitä vai onlineihmisten online-mielipiteitä?
22. Osallistuva havainnointi online
• Esim. keskustelupalsta: Participant-observer –
participant-experincer: muita osallistujia ei voi
havainnoida, mutta tutkija voi kokea, millaista on
osallistua ryhmään
• Avoin osallistuminen tutkijana – tutkijan roolin
salaaminen – sivustaseuraajan rooli?
• Roolit voivat vaihdella tutkimuksen edetessä
• Mikä on tutkijan valitseman roolin/osallisuuden
merkitys tiedon saamiselle?
• Onko ryhmässä sallittua olla vain seuraajana?
(Sallitut käyttäytymiskoodit ryhmässä?)
23. Verkkoetnografiaa
• Post-moderni antropologia: Mikä on kenttä? Mikä
on tutkijan rooli? Mikä on tiedon luonne? Miten
tietoa saadaan?
• Refleksiivisyys: tutkimusprosessin
aukikirjoittaminen, tutkijan ja tutkimuksen
läpinäkyvyys
–
–
–
–
Tutkimusasetelman tausta
Oma tausta
Tutkimuksentekoa koskevat valinnat
Kuinka loppupäätelmiin on päädytty
24. Yhteenvetoa
Yksinkertainen jaottelu:
– Perinteinen etnografia – verkkoetnografia
Moniulotteisempi jaottelu:
• Internet-aineistot voi ”elävän elämän” virtuaalisen
version lisäksi nähdä jatkeena monille aiemmin
käytetyille aineistoille tai niiden yhdistelmänä: erilaiset
tekstit, visuaaliset
aineistot, muistitietoaineistot, media-aineistot
• Tutkimuksen lähestymistapana ja -menetelmänä voi
hyödyntää seuraavia tutkimussuuntauksia:
mediatutkimus, mediaetnografia, mediaantropologia, tekstin tutkimus, visuaalisen viestinnän
tutkimus, muistitietoaineiston tutkimus
25. • Verkko-etnografia ei perustu kasvokkaiseen
vuorovaikutukseen – tutkijan tulee hallita
tekstien ja visuaalisten aineistojen analyysitaitoja
sekä verkkoympäristölle ominaiset
interaktiivisuuden muodot
• Tutkija on tutkittaville ihmisille itse läsnä vain
tekstuaalisten ja visuaalisten viestintämuotojen ja
representaatioiden kautta
• Yksityisen ja julkisen jako on internetissä
toisenlainen, vaatii tutkijalta perehtyneisyyttä
asiaan!
– Tutkimusasetelma: milloin tarvitaan
tutkimuslupa, milloin tieto on julkista?
– Tulosten raportointi: miten huolehtia tutkittavien
anonyymiyden säilymisestä
