2. Uutta liiketoimintaa kiertotaloudesta -tapahtuma
Aika: 27.10.2014 klo 9.00–11.30
Paikka: Wanha Freda (Yliopistonkatu 11, 40100 Jyväskylä)
Alueelliset resurssivirrat -seminaarityöpaja
8.45 Aamukahvitarjoilu
9.00 Tilaisuuden avaus ja resurssitehokkuus Sitrassa, Resurssiviisas alue -avainalueen vetäjä, Lari Rajantie, Sitra
9.10 Alueelliset resurssivirrat, FT dosentti Joonas Hokkanen, Ramboll Finland Oy
9.35 Yritysnäkökulma alueellisiin resurssivirtoihin, tuotantovastaava Heikki Koskinen, Valio Oy
9.50 Metsäteollisuuden tulevaisuuden ekosysteemit, metsäteollisuusasiantuntija Matti Kurki, Jyväskylän
ammattikorkeakoulu
10.10 Ryhmätyöskentelyn tavoitteet ja ohjeistus, Ramboll
10.15 Ryhmätyöskentely: Resurssitehokkuutta kuvaavat tunnusluvut aluetasolla ja yrityksissä
11.00 Työskentelyn yhteenveto ja loppukeskustelu, Ramboll
11.25 Tilaisuuden yhteenveto, Lari Rajantie, Sitra
11.30 Omakustanteinen lounas
3. TYÖPAJAN TAVOITTEET
Saada hankkeen eri sidosryhmiltä näkemystä mallin kehittämiseen: Mihin
kysymyksiin mallin tulisi kyetä vastaamaan? Millaista resurssitehokkuuden
indikaattoritietoa mallilla olisi tarpeen tuottaa?
Herättää kiinnostus alueelliseen resurssitehokkuuteen ja kannustaa vaikuttamaan
siihen, millä tavoin resurssitehokkuutta tullaan tulevaisuudessa arvioimaan ja
seuraamaan alueellisella tasolla.
Selvittää, mikä tieto on kerättävissä ja hyödynnettävissä vaivattomasti aluetasolla,
mitä tietoa vielä puuttuu ja minkä tiedon yritykset haluavat pitää liikesalaisuutena.
4. RYHMÄTYÖSKENTELYN KYSYMYKSET
1. Mitä resurssitehokkuus tarkoittaa yrityksen liiketoiminnan ja alueen kehityksen näkökulmasta?
2. Mitä resurssitehokkuutta kuvaavaa tietoa yrityksissä seurataan tällä hetkellä?
(olemassa oleva tieto)
3. Mistä indikaattoreista yritykset ovat kiinnostuneet ja miksi?
4. Mitä voitaisiin jatkossa edellyttää seurattavan yrityksissä?
5. Mikä tieto halutaan pitää liikesalaisuutena?
6. Mihin kysymyksiin kehitteillä olevan alueellisen resurssitehokkuusmallin tulisi kyetä vastaamaan?
5. 1. MITÄ RESURSSITEHOKKUUS TARKOITTAA YRITYKSEN
LIIKETOIMINNAN JA ALUEEN KEHITYKSEN NÄKÖKULMASTA?
Sivuvirtojen hyödyntäminen, uudelleen käyttö
Laitteiden ja materiaalien käytön vähentämistä,
työvaiheiden karsimista
Edullisen energian saatavuus
Paikalliset raaka-aineet
Säästettyjä euroja
Kustannussäästöt, kilpailukyky
raaka-aineiden ja käytetyn energian minimointi
Paikallisten/alueellisten resurssien hyödyntäminen
Uudet liiketoimintamahdollisuudet
Alihankintaketjun “tarkistus” väliajoin: onko saatavilla nyt tai
kohta alueellisesti resurssiviisaampaa
Lisää alueen vetovoimaa
Säästöjä, imagoetua
Parempi osaaminen resurssien hyödyntämisestä
Mallien yhteen kytkeminen?
Alueellinen tarkastelu – miksi?
Alue: teollinen ekologia
Virtaustehokkuus palvelu toimii laatu
Alueen kehitys: ostetaan oman kunnan yritykseltä,
jotta arvonlisäys jää hyödyttämään omaa kuntaa
verotulojen muodossa
Konsultointi: tiedonsiirto tutkimus ja yritystoiminta
Verkostoituminen (eri yritykset, rahoitus, start-up)
uudet arvoketjut
Resurssien tehokkaampaa käyttöä hyödyt
liiketoimintaan ja ympäristöön
Tuottoja, säästöjä
Jätemateriaalien hyötykäyttö
Uusia yrityksiä
Tulevaisuuden trendit ja tulossa oleva lainsäädäntö
Kustannussäästöjä
Kilpailukyky?
Erottautumiskeino yrityksenä jo alueellisella tasolla
Liiketoiminnan kannattavuus paranee
Onko virrat tehokkaassa käytössä? Onko vielä jotakin missä
voitaisiin toiminnassa tehostaa?
Sivuvirtojen kustannustehokkaampi hyödyntäminen
Uusia työpaikkoja
Jalostusarvon nostaminen
Imagoetu
Omavaraisuuden parantaminen aluetalous kohenee
Tieto tarjolla olevista virroista?
Mahdollisuuksien yhdistäminen
Resurssitehokkuus voi olla myös kallista
6. 2. MITÄ RESURSSITEHOKKUUTTA KUVAAVAA TIETOA YRITYKSISSÄ
SEURATAAN TÄLLÄ HETKELLÄ? (OLEMASSA OLEVA TIETO)
Energian ja veden kulutus, jätemäärät
Työtunnit per tuotanto
Metallijätteen kierrätys ja siitä saadut tulot
Energian käyttö
Materiaalivirrat, vedenkulutus, energian kulutus
Jäte ja jätevesi
Tuotantokustannukset/liikevoitto
Käytetty työaika
Materiaalien hankinta
jätevirrat
Energiatehokkuus
Jätevirtoja, energian kulutusta
Päästöt
Raaka-aineet, sivuvirrat, energiankulutus
Seurataan yleiskehitystä ja EU direktiivejä
Jätteen määrä, kierrätysaste, ominaisjätemäärä
Poismenevä materiaali
Sivutuotteiden määrä ja kustannukset
Lämpöenergian kuhan hyödyntäminen
Jätemäärät lajeittain
Energia, vesi, jätteet
Laatu- ja ympäristöjärjestelmien tiedot
7. 3. MISTÄ INDIKAATTOREISTA YRITYKSET OVAT KIINNOSTUNEET JA
MIKSI?
Sivuvirtojen uudelleen käyttö
Materiaalien määrä ja hinta (säästöt)
Muutto +/-
Ympäristövaikutukset ( imago)
Verotulojen kehitys
Kierrätysmateriaalien käyttö tuotannossa
Hyödyntämättömän ja potentiaalisen energian määrä
Materiaalien säästäminen
Palvelujen osuus liikevaihdosta
Uusi palvelumuotoilu
Prosessit toimii, kun ovat ammattilaisten käsissä
Koko alueen jalostusarvo
Sivuvirrat ja jätteiden hyötykäyttö One Planet Living –konsepti: monenko maapallon yritys on?
EU:n energiatehokkuusdirektiivi: mitä on tulossa?
Materiaali- ja energiatehokkuuteen liittyvät
indikaattorit (jätteet, energiankäyttö, päästöt) Hiili/vesijalanjälki
Sivuvirtojen
hyödyntämismahdollisuudet/kustannukset
Kokonaisnäkemys edut liiketoiminnalle
Materiaalijalanjälki
8. 4. MITÄ VOITAISIIN JATKOSSA EDELLYTTÄÄ SEURATTAVAN
YRITYKSISSÄ?
Eri materiaalien ja energian käyttö, kierrätys ja
jäte
Tuotannon ja resurssien käytön eriytymistä
(decoupling)
Panosten käyttö (hyödyketaso, fysikaalisten
yksiköt, panosten alkuperä
Tuotanto (hyödyketaso, fysikaaliset yksiköt,
kohde)
Päästöt, vaikutukset ympäristöön
Parhaan tehokkaan teknologian käyttöönotto
Jätemäärä
Ilmastovaikutus / hiilijalanjälki
Hukatun energian määrää esim. Jäteveden
mukana
Kierrätysmateriaalin määrä (%) rakentamisessa
Osallistumista alan ja alueen seminaareihin
(tiedon lisääminen)
Uusiomateriaalien osuus käytetyistä
materiaaleista
Neitseellisten raaka-aineiden käyttö ja osuus
tuotannosta
Hukkaenergia
Energiatehokkuus
Materiaalivirtojen paikallisuutta / alueellisuutta?
Materiaali- ja hiilijalanjälki
Sivuvirtojen jatkohyödyntäminen
läpinäkyvämmäksi
9. 5. MIKÄ TIETO HALUTAAN PITÄÄ LIIKESALAISUUTENA?
Yksityiskohdat
Yksityiskohtainen paikkatieto
Hinnat
Kannattavuus
Tieto, joka tuo kilpailuetua esim. Teknologinen
ratkaisu jakeen hyödyntämiseksi
Materiaalin hankinta, ei aina haluta kertoa mistä
hankitaan
Isoin kate
Uusiotuotteiden koostumukset, esim.
Komposiittien reseptit
Yksityiskohtainen tekninen tieto
Innovaatio, joka ei ole patentoitavissa
Teknologiaan ja tuotantoon liittyvät investoinnit,
ei välttämättä itse raaka-aineisiin liittyvä tieto
Mitkä tahot hyödyntävät toistensa sivuvirtoja ja
miten
Sivutuotteiden hintatiedot
Omaa liiketoimintaa hyödyttävät virrat
10. 6. MIHIN KYSYMYKSIIN KEHITTEILLÄ OLEVAN ALUEELLISEN
RESURSSITEHOKKUUSMALLIN TULISI KYETÄ VASTAAMAAN?
Mitkä virrat jäävät hyödyntämättä?
Painopistealueet, joilla saadaan paras
hyötysuhde resurssitehokkaasta
toiminnasta (volyymit ja eurot)
Miten mallia voidaan hyödyntää eri
liiketoimintasektoreilla?
Kehityskohteet
Uudet yhteistyökumppanit
Mihin voidaan alueellisesti vaikuttaa?
Ohjaamaan investointeja
Uudet liiketoimintamahdollisuudet?
Vältetyt investoinnit
Tuoda kokonaiskuvaa, pois osaoptimointi
Kulutuskysynnässä
tapahtuvien muutosten
vaikutuksiin alueella
Aluetalous: mistä verotuloja? Mistä kannattaa maksaa? Esim. Ostot, mitkä aluetaloudelliset vaikutukset?
Seurataan yleistä kehitystä (ennustaminen, EU säädökset)
Mistä euro (arvonlisäys) syntyy? (mistä sivuvirroista saa rahaa?)
Miten lainsäädännölliset muutokset vaikuttavat resurssivirtoihin, skenaariot
Alueellisten resurssien hyödyntäminen oman kunnan alueella: verotulot vs. kunta maksaa korkeamman hinnan oman alueen
yrityksille
Missä osa-alueessa on helpointa tuottaa euroja? (eli arvonlisäys suhteessa käytettyihin panoksiin on suurin)
Missä on suurin kehityspotentiaali? Missä on saavutettavissa kehitystä nopeimmin/helpoiten?
Millä kierrätystuotteilla saadaan suurin lisäarvo?
Millä tuotannolla/materiaalivirroilla suurin lisäarvo ja pienin ympäristövaikutus näihin panostus (kysyntää pitää olla)
Minkälaisia päästöjä resurssivirrat aiheuttavat?
Mihin suunnata tutkimustyötä?
Miten tehokasta resurssien käyttö on? Missä voitaisiin tehostaa?
Konkreettiset toimenpide-ehdotukset
11. Lisätietoja:
Hankkeen projektipäällikkö, Joonas Hokkanen
joonas.hokkanen@ramboll.fi, p. 0400 355 260
Hankkeen projektikoordinaattori, Riina Känkänen
riina.kankanen@ramboll.fi, p. 040 7688 084