2. Hallituksen päätös alueiden kehittämisen
tavoitteista 2011 - 2015
• sisältää hallituskaudella noudatettavat valtioneuvoston toimivallassa
olevat aluepoliittiset linjaukset ja painopisteet.
• tarkentaa alueiden kehittämislain ja -asetuksen tavoitteita.
• sovittaa yhteen eri hallinnonalojen ja maakuntien alueiden
kehittämisen tavoitteet.
• Lähtökohtana hallitusohjelman tavoitteet
1. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen
2. Julkisen talouden vakauttaminen
3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn
vahvistaminen
3. Tavoitepäätöksen linjaukset
1. Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta
2. Edistetään väestön hyvinvointia
3. Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö
Aluekehityksen reunaehtoja:
• Globalisoituminen
• Julkisen talouden vakauttaminen
• Väestörakenteen muutos ja huoltosuhteen kehitys
• Ilmastotavoitteiden saavuttaminen
• Alueiden erilaisuus ja erityispiirteet, saavutettavuus
4. Alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden vahvistamiseksi
• parannetaan elinkeino- ja innovaatiotoiminnan edellytyksiä
koko maassa.
• turvataan koulutuksen saatavuus ja sivistyksellinen
yhdenvertaisuus.
• vahvistetaan koulutuksen työelämäyhteyksiä kaikilla
koulutusasteilla.
• pyritään työvoiman täysimääräiseen hyödyntämiseen.
Erityishuomion kohteena nuoret.
• lisätään uusiutuvaa energiantuotantoa ja parannetaan
energiatehokkuutta.
• hyödynnetään luonnonvaroja kestävällä tavalla.
5. Edistetään väestön hyvinvointia
• uudistamalla kuntarakenne mahdollistamaan yhdenvertaisten
kunnallisten palvelujen saatavuus koko maassa.
• kannustamalla kuntia palvelutuotannon strategiseen tarkasteluun
(palvelustrategiat).
• lisäämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä
palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä.
• huolehtimalla sosiaalisesta kestävyydestä edistämällä terveyttä
ja vahvistamalla ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen
toimintamalleja.
• parantamalla eri väestöryhmien osallistumis- ja
vaikutusmahdollisuuksia sekä huolehtimalla lähidemokratiasta.
6. Turvataan kestävä aluerakenne ja hyvä elinympäristö
• vahvistamalla monikeskuksista aluerakennetta.
• eheyttämällä yhdyskuntarakennetta laadukkaalla kaavoituksella
ja aiesopimuksilla.
• turvaamalla hyvät liikenne- ja viestintäyhteydet kotimaassa ja
kaikkialle maailmaan.
• huolehtimalla elinympäristön turvallisuudesta ja varautumalla
onnettomuus- ja häiriötilanteisiin.
7. Aluekehittämisen erityiskysymyksiä
• Rakennemuutoksiin vastaaminen
• ennakointijärjestelmän vahvistaminen
• Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen
• aiesopimuskäytännön vahvistaminen, metropolilaki
• Suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen
• Aiesopimuskäytäntö,
• Harvaan asuttujen alueiden kehittäminen
• Eriytetty politiikka harvaan asutuille alueilla
• Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen
• Venäjä, Barents, Itämeren alue, arktinen alue
• Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen
• Itä- ja Pohjois-Suomi-strategian valmistelu
8. Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma
• Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän tehtävänä on valmistella ohjelma
Itä- ja Pohjois-Suomelle. Tehtävä pohjautuu hallitusohjelman
kirjaukseen.
• Alueen voimavarojen ja potentiaalin käyttöönotto ja hyödyntäminen
edellyttävät selkeää strategiaa ja erityistoimia. Strategian tulee
toimia kansallisen politiikan ja osana sekä EU-ohjelmatyön
viitekehyksenä alueen kehittämisessä.
• työ käynnistynyt lokakuussa 2011, kokouksia kerran kuussa,
valmista vuoden 2012 aikana
9. Työryhmän kokoonpano
Puheenjohtaja:
• Jouni Backman, kansanedustaja • Maija Uusisuo, kaivos- ja kivialan
Työryhmän jäsenet: toimialapäällikkö, Lapin liitto
• Hannu Halinen, arktinen suurlähettiläs, • Marko Varajärvi, kehittämisjohtaja, Lapin liitto
ulkoasiainministeriö • Perttu Vartiainen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto
• Johanna Ikäheimo, hallituksen puheenjohtaja, • Leena Yliniemi, tutkimusprofessori, Oulun yliopisto
Lappset Group Oy • Mauri Ylä-Kotola, rehtori, Lapin yliopisto
• Riikka Manner, europarlamentaarikko
• Anna Mäkelä, kunnanjohtaja, Kittilä Työryhmän jäsenet ovat henkilökohtaisesti kutsuttuja
• Mikko Niini, toimitusjohtaja, Aker Arctic työryhmään, eivätkä ne edusta ryhmässä
• Arto Ojala, konsultti, Kemijärven taustayhteisöään.
kaupunginjohtaja 2010 asti
• Miia Porkkala, toimitusjohtaja Rukakeskus Oy, Työryhmän sihteerit:
Pyhätunturi Oy • Antti Valle, työ- ja elinkeinoministeriö
• Johanna Rusanen-Kartano, oopperalaulaja • Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja, Pohjois-
• Juha Sipilä, kansanedustaja Savon liitto
• Juha Tanskanen, toimitusjohtaja, Pohjolan • Kaj Lyyski, Keski-Pohjanmaan litto
Mylly
10. Arvioita alueen kehityksestä
• Itä- ja Pohjois-Suomella on tunnustettu erityisasema EUssa.
- se, mitä pysyvien kilpailuhaittojen kompensointi
käytännössä tarkoittaa, on neuvottelukysymys.
• Itä- ja Pohjois-Suomi
• tulotasoltaan EUn keskitason tuntumassa
• menestynyt hyvin tai keskimääräisesti sijaintiinsa verrattuna
• ei näytä erityisen haavoittuvalta tulevaisuuden suurten
ongelmien suhteen eurooppalaisessa vertailussa
5.10.2011/HE 12
11. Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuudet
Luonnonvarat/luonto, niihin liittyvät elinkeinot
• Mineraalit
• Metsät, puuala
• Matkailu
Maantieteellinen asema, Venäjä
• Venäjällä lähialue että kauempana sijaitsevat seudut
• Kolme naapurimaata
• Arktinen alue
Ihmiset ja osaaminen
• Koulutusjärjestelmä
• Ihmisten luonteenlaatu
• Erityisryhmänä saamelaiset
12. Kehittämisen teemat
keskustelussa tähän mennessä nousseita aihioita (punaiset kokousten teemoina)
• Kaivannaisteollisuus Elinkeinojen pelisäännöt
• Matkailu Lupapolitiikka
• Venäjä Euroopan pohjoisen ja idän suunnan mahdollisuudet
• Osaaminen Ikä- ja syrjäseutuosaaminen
• Infrastruktuuri ja logistiikka
• Rakennerahastot (kuluva ja tuleva kausi)
• Väestö (väestörakenne, saamelaiset)
• Metsä- ja puuala, luonnontuotteet
• Uusiutuva energia
• Elinkeinoelämä, yritykset ja yrittäjyys
nuorten yrittäjyys, yritystuet, pääomat, työllistämiskysymykset, nuorisotyöttömyys
• Tulevaisuus ja heikot signaalit, ilmastonmuutos
• Maaseudun potentiaali (maatalous, slow life, slow food)
• Palvelut ja palvelurakenne
• Laguna-hanke (astrohiukkasfysiikan tutkimuslaitteisto Pyhäjärvelle)
• Luovat alat, kulttuuri ja historia
13. EU:n rakennerahastot 2014 +
Komissio antoi koheesiopolitiikan asetusesitykset 10/2011, Käsittely
käynnissä puheenjohtajamaan vetämänä
Kevät 2012
• Ohjelma-alueet
• Ohjelmarakenne ja valmisteluvastuut
• Rahastojen alustavat osuudet ja keskinäinen suhde
• Kumppanuussopimukset ja ohjelman valmistelu alueilla jatkuu
• Valmistelun pohjana komission strateginen viitekehys –esitys
(CSF); lisäksi pohjana asetusehdotukset
14.
15.
16.
17.
18.
19. Aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteet
• varojen keskittäminen suppeampaan määrään prioriteetteja, jotka
linkitetään EU2020-strategiaan;
• investoinnit energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan
vähintään 20 %
• vähintään 30 % innovaatioihin ja 30 % yritysten kilpailukykyyn
• 5 % korvamerkittäisiin kestävään kaupunkialueiden kehittämiseen
• kehittyneillä alueilla ei voida tukea investointeja
perusinfrastruktuuriin ympäristön, liikenteen, energian tai
terveyden aloilla (Poikkeus: harvaan asutut alueet?)
• lisääntyvä tulossuuntautuneisuus määrittämällä yhteiset
indikaattorit (common indicators)
20. EAKR:llä tuetaan
• tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja innovoinnin tukeminen
• pk-yritysten kilpailukyvyn parantaminen:
• vähähiiliseen talouteen siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla
• tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden, käytön ja laadun parantaminen
• ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja
riskinhallinnan edistäminen
• ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden
parantaminen;
• kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen
tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista:
• työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen:
• sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta:
• investoinnit koulutukseen, taitojen kartuttamiseen ja elinikäiseen
oppimiseen parantamalla koulutusinfrastruktuuria;
21. Euroopan sosiaalirahaston tavoitteet
Komission sosiaalirahaston (ESR) asetusesityksen mukaan ESR-
tavoitteet toteutettaisiin kehittyneissä jäsenmaissa pääasiassa
kolmen temaattisen tavoitteen kautta:
(1) Työllisyyden ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen,
(2) Koulutuksen, osaamisen ja elinikäisen oppimisen kehittäminen
(3) Sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen ja köyhyyden
torjunta.
Viimeksi mainittuun ehdotetaan 20 prosentin korvamerkintää;
Rahoitus pitää kohdentaa kehittyneissä maissa neljään edellä
mainittujen teemojen alaisiin investointiprioriteettiin.
22. Arvio Suomen rahoituksesta
• Komission rahoituskehysesityksen ja asetusesitysten pohjalta ei
voida vielä tarkasti ennakoida Suomen saamaa rahoitusta,
Suomen suuralueet: Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä-Suomi ja
Pohjois-Suomi kuuluvat kehittyneiden alueiden luokkaan, jossa
tukitasot määritellään kuudella kriteerillä: väkiluku, matala
väestöntiheys, työttömyys, työllisyysaste, koulutusaste, alueellinen
hyvinvointi.
Alustavien arvioiden mukaan komission esitys tarkoittaisi tuen
pienentymistä 1,2 mrd. – 1,5 mrd. euroon nykyisestä 1,7 mrd.
eurosta.
23. Valtioneuvoston asettamia tavoitteita
neuvotteluihin:
• Rakennerahastokauden 2014–2020 Suomen saama suhteellinen
rahoitusosuus säilyy.
• Alue- ja rakennepolitiikan jatkuu koko unionin alueella. Rahoituksen
painopisteen tulee olla köyhimmillä alueilla sekä vakavista ja
pysyvistä olosuhdehaitoista kärsivillä alueilla.
• Koheesiopolitiikan vaikuttavuutta tulee lisätä keskittymällä
rajalliseen määrään prioriteetteja, joiden tulee olla yhdenmukaisia
Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden kanssa. Valtioneuvosto
tukee Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita innovaatioiden, pk-
yritysten kilpailukyvyn sekä energiatehokkuuden ja uusiutuvan
energian ja osallisuuden vahvistamisesta.
• Syrjäisen sijainnin huomioiminen ja harvaanasuttujen alueiden
erityisaseman turvaaminen on Suomelle rakennerahastopolitiikan
avainkysymys. Harvaan asuttujen alueiden erityisrahoitus tulee
säilyttää vähintään nykyisellä tasolla Pohjois- ja Itä-Suomen osalta.
24. Koheesio 2014+ työryhmä pj:n ehdotus:
Yksi EAKR- ja ESR-ohjelma 2014 – 2020
• Yksi aluelähtöinen, molemmat rahastot sisältävä (EAKR+ESR),
ohjelma, joka sisältää sekä alueellista ja valtakunnallista
hanketoimintaa.
• Ohjelma valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella (PS&IS ja
ES&LS). Ohjelmavalmistelua alueilla johtavat valitut maakunnan liitot
valtakunnallisten, sisällöllisten linjausten pohjalta.
• Hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset tehdään ELY-keskuksissa,
vain poikkeustapauksissa ministeriöissä. Maakunnan yhteistyöryhmät
antavat rahoittajaa sitovan lausunnon.
• Pohjois- ja Itä-Suomen korkeampi tukitaso ja harva-asutuksen
eritysasema huomioidaan omalla rahoituskehyksellä
27
