3. Tausta
• Kampukset ovat voimakkaan kehittämisen
kohteina Suomessa: vrt esim. Aalto ja Oulun
yliopisto
• Kampusten toiminnallisuus ja viihtyisyys ovat
merkittävä vetovoimatekijä kaupungille
• Opiskelijat ovat myös merkittävä taloudellinen
tekijä kaupungille.
6. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy 6
Kampus eli korkeakoulualue tarkoittaa
yliopiston tai muun korkeakoulun aluetta
ja sen rakennuksia.
Suomen kieleen sana tulee englannin
kautta latinan sanasta campus, joka on
suomeksi ’kenttä’ tai ’tasanko’.
19.10.2017
11.8.2014
9. 11.8.2014SUOMEN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY 9
YLIOPISTON OPETUS JA
SISÄISET SYNERGIA-
ALUEET
HYBRIDIKORTTELI
TUTKIJAHOTELLI
UUSI ASUMINEN
YRITYSYHTEISTYÖVYÖHYKE
1. KERROKSESSA
HYBRIDIKORTTELI
RAKENNUSKANNAN
TIIVISTÄMINEN
”SHARED SPACE”
RAKENNUSKANNAN
TIIVISTÄMINEN
13. C. Kaupan palveluverkon kehittäminen
• Opiskelijoiden liikuntapalvelut
• Pitäisi mahdollistaa höntsäily
• Harrastevälineiden lainavarasto, yhteiskäyttö, vuokraus (esim. laskettelu ym.)
• Kuntosali, hyvä ja edullinen, kuntosalien ylläpito? DAS harrastetilojen hoitajat, opiskelijat hoitamaan?
• Puistomainen lenkkipolku yhdistettynä kolmen sillan lenkkiin, asfalttitien viereen sorapolku, jossa voi juosta
• Opiskelijoiden ”olohuone”
• Sosiaalisen kohtaamisen paikka
• Yhteinen tila, jossa hengailla
• Bänditilat, musiikin harrastajille
• Baari / ravintola
• Yhteiskäyttö-, lainaus-, vuokrauspalvelu
• Polkupyörät
• Urheiluvälineet ja -varusteet, esim. laskettelu
• Kaupunkisukset
• Kierrätyshuone, tavaranvaihtohuone
• DAS:lle?
14. C. Kaupan palveluverkon kehittäminen
• Perheystävällinen kampus
• Päiväkoti, lastenhoito, lapsiparkki kampusalueelle
• Lasten leikkipaikka, esim. Lappset Barcelonassa: yhdistetty lasten leikkipaikka ja vanhusten kuntoilupaikka
• Liikeidea: ”Viihdekeskus Club C”, Rantavitikan kauppayhtiö, open stages, biljardi, kisakatsomot, 1) yleistä
ravintolatilaa, 2) lapsiparkki, 3) kesällä asuntojen vuokraus perheystävällinen kampus, Rantsun
kampukselle
• Viihdekeskus Club Chili, baari, opiskelijaystävällisillä hinnoilla, opiskelijoiden olohuone, biljardipöytä, darts,
open stage illat, kellarissa yökerho, ”Rantsun kauppayhtiö”
• Asuntojen edelleenvuokraus kesällä
• Airbnb, DAS ei voi kieltää
• Kesähotellipalvelu, DAS luopunut, vaatisi 24/7 respan
• Ranta-alueet käyttöön
• Taiteen hyödyntäminen, taideopiskelijat
• Erilaisia tapahtumia/kokoontumisia, grillitapahtumat, kuka järjestää
15. C. Kaupan palveluverkon kehittäminen
• Kehittämismahdollisuudet:
• Sale 24/7
• Parturit, kahvilat yms. parantavat alueen imagoa
• Posti lähemmäksi, postin pakettiautomaatti
• Skibus Ounasvaaralle
• Liikkuminen ja liikenne
• Kampusten välinen kulkeminen helpoksi
• Selkeä väylä, esim. puistomainen raitti, amk:n ja yo:n välille
• Liikenneympyrä Rantavitikantien ja Jokiväyläntien risteykseen
• Yhteiskäyttöpolkupyörät, vuokrattavat polkupyörät
• Autoton kampus
• Yhteistyö
• Rantaviirin asukasyhdistyksen kanssa, Hannele Simonen
• Yhteistyö esim. kuntosalien ylläpidossa DAS harrastetilojen hoitajat
• YTHS:lle tilat
• Nyt 300-400 m2, lisätarve 300-600 m2, nyt 4000:lle palvelut, laajenee 8000:lle laajenee, viikolla 20 lisää tietoa
• Kampusten väliin, isommat tilat
16. C. Kaupan palveluverkon kehittäminen
• Kehittämismahdollisuudet:
• Verkkoyhteys opiskelijoiden tärkein jakamistalouden muoto
• Kaveritinder: tapahtumat, harrasteet
• Alusta kehittämiselle
• Esim. Tampereella kampusareena yhdistää yritykset, palvelut ja opiskelijat
• Tilatarpeita
• Monikäyttötila
• Kaupunki hakee kulttuurille uusia tiloja, onko DAS:n tila sopiva?
• Harrastevälineiden varasto/lainaus/yhteiskäyttö
• Kierrätyshuone, tavaranvaihtohuone
• Polkupyörien huoltotila
• Bänditilat musiikin harrastajille
• Kulttuuritilat
17. C. Kaupan palveluverkon kehittäminen
• Suurimmat haasteet - esteet uusien palvelujen kehittämiselle?
• Resurssit
• Osa sijoittajista ajattelee ainoastaan tuottavuutta, eivät kokonaisuutta
• Kysyntä kesällä, onko vetovoimaa?
• Asiakaskunnan käytettävissä olevat varat
20. Sparrausryhmä
Organisaatio Nimi
Rovaniemen kaupunki Esko Lotvonen
Rovaniemen kaupunki Tarja Outila
Rovaniemen kaupunki Aku Raappana
Rovaniemen kaupunki Kaisa Kinnunen
Rovaniemen kaupunki Liisa Ansala
Rovaniemen kaupunki Johannes Jutila
Domus Arctica-säätiö Kirsti Saviaro
Domus Arctica-säätiö Lasse Kontiola
Domus Arctica-säätiö Tuomas Rautio
Lapin yliopisto Mauri Ylä-Kotola
Lapin yliopisto Manu Pajuluoma
Lapin yliopisto Heikki Autto
Lapin yliopisto Markus Aarto
Lapin yliopisto Satu Miettinen
Napapiirin energia ja vesi Oy Kristian Gullsten
Napapiirin energia ja vesi Oy Hannu Vaara
Napapiirin Residuum Oy Juha Torvinen
Rovaniemen kehitys Oy Juha Seppälä
Rovaniemen kehitys Oy Elsi Malkki
Suomen Yliopistokiinteistöt Mauno Sievänen
Suomen Yliopistokiinteistöt Juha Aavikko
Lapin ammattikorkeakoulu Petri Kuisma
Lapin ammattikorkeakoulu Martti Lampela
Lapin ammattikorkeakoulu Mirva Juntti
Lapin ammattikorkeakoulu Kaisa Lammi
Lapin ammattikorkeakoulu Lahja Karjalainen
Lapin ammattikorkeakoulu Juha Perkkiö
Lapin ammattiopisto Taisto Arkko
Rovaseudun markkinakiinteistöt Oy Pekka Rouhiainen
Opiskelijat / LYY
Organisaatio Nimi
LYY Laura Kantomaa
LYY Antti Eteläaho
LYY Iida Nevasalmi
LYY Pirkko Sivonen
LYY Mikko Lindroos
ROTKO toiminnanjohtaja
ROTKO Jarmo Nikumaa
2.11.2016
10.11.2016
25.11.2016
22.2.2017
19.4.2017
9.5.2017
22.5.2017
19.9.2017
Yritykset
Yritys Kontaktihenkilö
Rakennusliike Pesonen Mika Pesonen
Ottobre/Studio Tuumat Matti Hepola
Suomen sähkö- ja energiapalvelut Juha Alhainen
Päiväkoti Kotola/K-kauppa Mari Jolanki
Insinööritoimisto Nikka Oy Satu Nikka
21.
22.
23. Kaavaehdotus
OPETUSTOIMINTAA
PALVELEVIEN
RAKENNUSTEN
KORTTELIALUE.
ALUEELLE VOIDAAN
SIJOITTAA OPETUS- JA
TUTKIMUSTOIMINTAA
PALVELEVIA JA/TAI
EDISTÄVIÄ LIIKE-,
TOIMISTO- JA
JULKISTEN
LÄHIPALVELUJEN
TILOJA.
LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE.ALUEELLE VOIDAAN SIJOITTAA MYÖS
JULKISIA LÄHIPALVELUJA
ASUINKERROSTALO
JEN
KORTTELIALUE.KER
ROSALASTA
ENINTÄÄN 20 %
SAA KÄYTTÄÄ LIIKE-
JA/TAI
TOIMISTOTILOJA
VARTEN.
24. Puurakentaminen ja kiertotalous
• AK JA AK-1 KORTTELIALUEILLE RAKENNETTAVIEN UUSIEN RAKENNUSTEN
TULEE ENSIMMÄISTÄ KERROSTA LUKUUNOTTAMATTA OLLA ENSISIJAISESTI
PUURAKENTEISIA JA NIIDEN JULKISIVUMATELIAALINA ON PÄÄOSIN
KÄYTETTÄVÄ PUUTA.
• UUSIUTUVAN ENERGIAN HYÖDYNTÄMISEEN TARKOITETUT LAITTEET TULEE
SUUNNITELLA OSANA RAKENNUSTEN TAI PIHARAKENNELMIEN
ARKKITEHTUURIA.
25. Paikoitus
Paikoitusmitoitus:
- Asuinrakennukset 1 ap/80 ke-m² + 1 vieraspaikka/1000 ke-m²
- Liike- ja toimistorakennukset 1 ap/50 ke-m²
- Yleiset rakennukset 1 ap/100 ke-m²
- Opiskelija-asunnot ja palveluasunnot 1 ap/200 ke-m²ja vieraspaikkoja 1 ap/500 ke-m²
Autopaikkamitoitukseen voidaan myöntää joustoja seuraavin perustein:
- Laadukas pyöräpysäköinti (lukittu, lämmitetty) 5-15%
- Keskitetty pysäköintilaitos 5-15%
- Nimeämättömät paikat 5-15%
- Yhteiskäyttöautot (asukaspysäköinnissä) 1 yhteiskäyttöauto = 5 pysäköintipaikkaa
- Varaus- ja ohjausjärjestelmä 5-15%
- Liikkumissuunnitelmat 5-15%
- Autottomuus 5-15%. Autottomat alueet määritellään kaupungin käyttämän tilastoaineiston pohjalta ja alueellisesti.
Pyöräpaikoitus: Kaavaluonnoksessa edistetään pyöräilyä. Tontilla tulee olla polkupyöräpaikkoja vähintään seuraavasti:
- Asuinrakennukset 1 pp/30 ke-m²
- Opiskelija-asunnot 1 pp/30 ke-m²
- Liikerakennukset 1 pp/80 ke-m²
- Toimistorakennukset 1 pp/50 ke-m²
- Julkiset rakennukset 1 pp/100 ke-m²
- Kahvilat ja ravintolat 1 pp/10 asiakaspaikkaa