Luentoesitys MTK:n koulutustiimille ensimmäisessä tapaamisessa. Kalvosarja kuvaa läpileikkausken aikuiskoulutuksen nykytilasta ja pedagogisesta lähestymistavasta.
3. Mallisivu 2 palstaa
OPETUSMINISTERIK
AUDET
kansanrintamakausi
1979-1987
ruotsalaiskausi 1987-
1991
kokoomuslainen kausi
1991-99
1970 1980 1990
AIKUISKOULUTU
S
Suunnittelukeskeinen
aikuiskoulutuspolitiikan kausi 1970-1985
Markkinasuuntautuneen
aikuiskoulutuspolitiikan
kausi 1985-
Aikuisopiskelijoiden määrän voimakas kasvu 1970- ja 1980-luvulla
KORKEAKOULU Valtiovetoinen kehittäminen 1960-1980
Tuloksellisuusaikakausi
1980-
korkeakouluopiskelijoiden määrän voimakas kasvu 1960-luvulta
alkaen
AMMATTIKORKEAKOULU
Opiskelijamäärien
voimakas kasvu 1960-Eriytyminen:
KESKIASTE LUKIO Valinnaisuus, luokattomuus, erityisluokat
AMMATILLISET OPPILAITOKSET Laaja-alaisuus, näyttötutkinnot
Keskiasteen uudistus
Ammattitutkintouudis
tus
Koululainsäädännön
kokonaisuudistus
OPPIVELVOLLIS
UUSKOULU
Oppivelvollisuuslaki
1921-1960
Yhtenäiskoulu-
uudistus
Erikoistuminen, vapaa
kouluvalinta
4. Aikuiskoulutus lukuina
• 300 000 aikuista kärsii ongelmista perustaidoissa, kuten luku-,
kirjoitus- ja numeraalisissa taidoissa.
• 650 000 aikuisella on ongelmia tietotekniikan käytössä.
• 50% 18–64-vuotiaista suomalaisista osallistuu aikuiskoulutukseen.
• Koulutuspäiviä on vuodessa 8,9, eli saman verran kuin vuonna
1990.
• Suomalaisten osallistuminen koulutukseen oli EU27 -maiden
keskiarvon alapuolella ja jäljessä muita pohjoismaita sekä Iso-
Britanniaa.
• 500 000 suomalaista opiskelee omaksi ilokseen. Heistä
enemmistö on naisia.
• 60% yrityksistä hyödyntää ammattitaidon kasvattamisessa
tapahtumia. Luku on kasvussa erityisesti johdon ja
toimihenkilöiden koulutuksessa.
5. Tuore aikuisten oppimistulosten
arviointitutkimus - PIIAC
Lukutaito
Kirjoitettujen tekstien ymmärtäminen, arvioiminen ja
käyttäminen sekä niiden lukemiseen sitoutuminen. Mukana myös
erilaisilla sähköisillä näyttöruuduilla esitettävät tekstit (viisi tasoa).
Numerotaito
Yksilön kyky hankkia, käyttää, tulkita ja viestiä numeerista tietoa
(viisi tasoa).
Tietotekniikkaa soveltava ongelmanratkaisutaito
Yksilön kyky hyödyntää digitaalisia viestintävälineitä ja
tietoverkkoja tiedon hankkimisessa, arvioimisessa, viestinnässä ja
käytännön toiminnassa (kolme tasoa).
8. Yhdistystoiminnan muutokset
• Yhteinen etu > egoprojektit ja kilpailu
• Luokat, eriytyneet ryhmät > yksilön vapaus
• Vahvat sosiaaliset siteet > heikot siteet
• Vahva sitoutuminen > heikko sitoutuminen
• Yhdistysten päärooli > sivurooli
• Yhdessä tuottaminen > kuluttaminen
• Kontrolli > markkinaohjaus
1970-luku 2000-luku
9. Koulutus maatalous- ja puutarha-
alan yritysten vastuuhenkilöillä
• 50%:lla ei ole alan koulutusta
• Hieman yli 1/3 on alan peruskoulutus
• 10% on alan korkeakoulututkinto
– Yleisimmin kotieläintila (erit sika- ja
siipikarjatila => 20%) tai erikoiskasvitila
11. MTK:n Jäsentyytyväisyys 2014
• MTK:n toimintaan on osallistunut 62%
jäsenistä
• Järjestön toiminnan tunteminen heikentynyt
• 38% ei ole osallistunut mihinkään toimintaan
• Positiivista palautetta koulutustapahtumista
• Paikallinen MTK:n yhdistys tunnetaan hyvin 56
% ja metsänhoito-yhdistyksen 66 % > alueen
liitto 36% > keskusliitto 28%.
12.
13. OPETTAMISEN JA SIVISTÄMISEN
EROT
OPETTAMINEN SIVISTÄMINEN
Toimintakäsite Prosessikäsite
Voi olla formaalinen Nonformaalinen
Voi olla standardoitu Yksilöllinen, omaehtoinen
Voi olla tutkintotavoitteinen Vapaatavoitteinen
Uusintaa kulttuuria Uudistaa kulttuuria
Toistava, ennustettava Luova, ennustamaton
Kasvattava Kasvamaan saattava
Voi asettaa tavoitteita Voi asettaa odotuksia
Tulos: oppinut Tulos: sivistynyt
Tulokset mitattavia Tulokset arvioitavia
14. Suomalaiset koulutus- ja
oppimiselämäkertoja koskeva
tutkimus…
• Tulokset hämmästyttävän
yhdensuuntaisia…
• …elämättömän elämän potentiaali
mielessä. Elämää voi suunnitella yhä
uudestaan.
17. Aikuiset ovat oppijoina erilaisia
• Aikuisten opettaja tai ohjaajan ei tarvitse
tietää enemmän, mutta hänen on
osattava hyödyntää oppijoiden aiempi
osaaminen ja kokemus
• Opettajan tehtävä on johtaa, ohjata ja
tukea oppimista, auttaa oppijaa
oivaltamaan itse
18. Oppijassa vaikuttavat kriittiset
tekijätSisäiset tekijät
Ulkoiset tekijät
Ikä
•aiemmat
tiedot ja
kokemukset
•kypsyys
•muisti
Elämäntilanne
•taloudellinen
tilanne
•työllisyystilanne
•asumistilanne
Muut
tekijät
Kulttuuritausta
•maahanmuuttajat
•etniset
vähemmistöt
Opettajat/Ohjaajat/
Tuutorit
oppilaitoksen ja sen
verkoston tuki
Muuttuvan yhteiskunnan
odotukset ja vaatimukset
(esim. työllistymistavoitteet)
Oppimiskyvyt
•oppimishistoria
•oppimistyyli
•oppimisstrategiat
Fyysinen ja
psyykkinen kunto
Sisäinen
motivaatio
•tavoitteet ja
tahto
•tulevaisuus-
orientaatio
Perhe/ystävät
(kannustavatko vai
jarruttavatko
oppimista)
Harrastukset ja
muut
mielenkiinnon
kohteet
Ulkoinen motivaatio
•mahdollisuus saada
ammatti
•mahdollisuus
työllistyä
•parempi palkka
•sanktiot
Persoonallisuus
Itsetunto
Sosiaalinen
ympäristö
Lahjakkuus(det)
Sosiaaliset taidot
Älykkyys
Oppimisvaikeudet
Oppimis-
ryhmä Palaute
19. Miten aikuiset oppivat?
• Ymmärtämällä – ei ulkoa oppimalla
• Liittämällä uuden asian vanhaan
tietoon/kokemukseen
• Tutun asian helpommin kuin täysin uuden
• Keskustelemalla
• Kokeilemalla, soveltamalla
• Hitaammin kuin nuorena
• Tasavertaisesti – ei auktoriteettien sanelemana
• Ohjauksessa – itseohjautuvuus on vaikea laji!
• Poisoppimisen vaikeus