1. Energian mittaamisen uudet
g
mahdollisuudet
Marko Riipinen
Helsingin Energia
Green Building Council Finland 26.1.2012
Energian indikaattorit ja mitattavuus -työpaja
© Helsingin Energia

2. 12,34567
kWh
Huoltoyhtiö
Vuokralainen C02
€ Omistaja
Isännöitsijä
j
Asiakas
© Helsingin Energia

3. Mihin suuntaan mittaamisessa mennään?
• Energian mittaaminen on esillä hyvin voimakkaasti
• Kysyntä tarjoaa toimijoille paljon uusia liiketoiminta mahdollisuuksia
• Tekniikka kehittyy ja uusia tuotteita ja palveluita tulee jatkuvasti markkinoille
• Mittaamisen kustannukset laskevat
• Kysynnästä johtuen markkinoille tule kehitetään lisää oheistuotteita ja palveluja
• Helppotajuiset web raportoinnit ja info-taulut
web-raportoinnit info taulut
• Vertailutiedot vastaaviin muihin käyttökohteisiin
• Lisäpalvelut energiankäytön raportointiin ja analysointiin liittyen
• Mittauksen tiedonsiirto on etäluennan ja kerättävän tiedon hyödyntämisen
vuoksi yhä tärkeämpää
• Energiatehokkuuden nimissä erilaiset alamittaukset ja huoneistokohtaiset
mittaukset yleistyvät
© Helsingin Energia

4. Mittaustiedon analysointi
• Mittaustulos osataan esittää ja tiedoista voidaan laatia
lasku sekä perusraportti
• Tuloksista voidaan jalostaa esim. Helenin Sävel+
tyyppisiä asiakkaille vapaasti t j ll olevia palveluita
t i iä i kk ill ti tarjolla l i l l it
• Mittausdatan toimittaminen on maksullista
• Mittaustiedon analysoinnissa on yhä paljon kehitettävää
• Palveluntuottajan velvollisuus kertoa tai ohjata
asiakasta energiankäytössä vaatii laajempaa
asiantuntemusta
• Kun asiakkaalle tarjotaan analysointia niin sen mukana
otetaan myös vastuuta
© Helsingin Energia

5. Säästyykö mittaamisella aidosti energiaa?
• Mittaamisen avulla voidaan osoittaa tuhlaileva energia käyttö ja osoittaa
teknisiin järjestelyihin tarvittavia parannuksia
• Mikäli korjausta ei ole tehtävissä helposti (esim. uusitaan yhtiöön uudet
ikkunat), niin mittaaminen ei johda säästämiseen ilman isoa remonttia
• Kun huoneiston lämpötila on oikealla tasolla ja mittaamalla saadaan
tietoa energian suuresta kulutuksesta; Kuinka moni on valmis laskemaan
lämpötilaa?
• Mittaamisella voidaan löytää ja osoittaa epäkohtia, mutta pelkkä
tietoisuus ei säästä energiaa -> Jotain tarvitsee tehdä
• Luku, mitattu arvo ei kerro tavalliselle ihmiselle mitään
Tarvitaan yksinkertaisia vastauksia;
• Onko järjestelmä kunnossa vai ei?
• Onko sisälämpötilataso sopiva vai ei?
• Kuluuko energiaa paljon vai vähän?
© Helsingin Energia

6. Kiinteistöjen energiatehokkuustoimenpiteitä
• Energiankäytön seuranta
• Lämpötilojen asetus
• Säätökäyrien tarkistus
• Järjestelmien tasapainotus
• Termostaattiventtiilien toiminnan tarkistus
• Ikkunoiden ja ovien tiivistäminen
• Lämmityslaitteiden huolto ja kunnossapito
• Vesikalusteiden kunnon ja laadun varmistaminen
• Lämmönjakokeskusten hallittu uusiminen
• Palveluhankinnan l d t h l hti i
P l l h ki laadusta huolehtiminen – vaativa
ti
asiakas
• Asukkaiden opastus ja neuvonta
• Lämmönmyyjän palvelujen hyödyntäminen
© Helsingin Energia

7. Arjen normaaleja
energiatehokkuustoimenpiteitä
• Lämmityksen säätö
• Nopea tuuletus
• Tehokas veden käyttö
• Valaistus – käyttö ja valinnat
• Kodinkoneet – käyttö ja valinnat
• Kodin elektroniikka – käyttö ja
valinnat
• Vaikuttaminen kiinteistön hoitoon
© Helsingin Energia

8. Tulevaisuuden ratkaisut?
• Päämittausten lisäksi mittaaminen laajenee alamittauksiin
• Yleisen mittaustiedon talokohtaisen tiedon julkista esittämistä ei koeta
välttämättä myönteisenä vaikutuksena
-> Kiinteistönhoidon osaamisen kyseenalaistaminen
-> Järjestelmiä säädetään omatoimisesti
j
• Mahdolliset huoneistokohtaiset mittaukset
• Ei ole parhaimmillaan rivi- ja kerrostaloissa
• Mittauksien rakentaminen, ylläpito, luenta ym. ovat työläitä.
• Huoneistonäytöt yleistyvät + erilaiset infotaulut
• Etäl
Etäluennalla k ättä illä t tit
ll kerättävillä tuntitasoisilla ti d ill energian, vesimäärän j
i ill tiedoilla, i i ää ä ja
tulolämpötilan arvoilla pystytään energiankäyttöä analysoimaan hyvin kun;
• Kiinteistön tiedot ovat hallussa
• Matemaattisten mallit käytössä
• Mittausdatan ja informaation määrä on riittävää
© Helsingin Energia

9. Lämpöindeksin kehitys kaukolämmitetyissä rakennuksissa
kWh/m3a kWh/m2a
250
70
60 200
50
150
40
30 100
20
50
10
0 0
1970 1974 1978 1982 1986 1990 1994 1998 2002 2006 2010
9
© Helsingin Energia

10. Lämpöenergian etäluenta
• Miksi siirryttiin etäluentaan?
– asiakaspalvelun parantaminen
– pois asiakkaan omatoimisesta luennasta
– mittauksen oikeellisuuden varmistaminen ja
seurannan tehostuminen
– lukemien saannin nopeutuminen ja varmistaminen
– lämmönkulutuksen tarkempi ajallinen ja määrällinen
seuraaminen
– asiakkaan laitteiden vika-analysointi
vika analysointi
– mahdollisuudet kehittyneeseen kulutusraportointiin
– huipputehon tai –virtaamatiedon selvittäminen
pp
– kustannussäästöt (?)
– yrityksen strateginen päätös, esim. imagosyyt
10
© Helsingin Energia

11. Komission esitys energiatehokkuusdirektiiviksi –
Energiayhtiöiden velvoitejärjestelmä
• Verkkoyhtiöille tai vähittäismyyjille asetetaan vuosimyynnistä mitaten
(pl.
( l myynti liikennekäyttöön) 1 5 % vuosittainen
ti liik kä ttöö ) 1,5 %:n itt i
energiansäästövelvoite. Arviolta 3,5 TWh vuotuinen energiansäästö.
• Pienet jakelijat/myyjät voidaan jättää vaatimusten ulkopuolelle
• Säästöt pitää saada aikaan asiakkaiden loppukulutuksessa.
Hyväksyttävät säästötoimet määritelty suppeasti
suppeasti.
• ET: Tavoite erittäin haastava. Pahimmillaan romuttaa nykyisen
energiatehokkuussopimusjärjestelmän. Vähentää kansallisia/yrityskohtaisia
mahdollisuuksia päättää keinoista ja toteutuksesta. Hyväksyttävien
säästötoimien joukkoa tulee laajentaa. Tiedon keruu ja raportointi arvioitava
kustannustehokkuuden näkökulmasta.
11
© Helsingin Energia

12. Komission esitys energiatehokkuusdirektiiviksi –
Mittaaminen ja laskutus
• Sähkön, kaasun, kaukolämmön ja -jäähdytyksen sekä lämpimän käyttöveden
asiakkaille on asennettava yksilölliset mittarit. Asiakkaan vaatiessa reaaliaikainen
mittaustieto tuotannosta tai käytöstä tulee olla myös kolmansien osapuolien
käytettävissä.
kä tettä issä Tiedot tote t neesta k l t ksesta saata a päi ä viikko-, k ka si ja
toteutuneesta kulutuksesta saatava päivä-, iikko kuukausi-
vuositasolla.
• Laskutuksen perustuttava todettuun kulutukseen: sähkö kerran kuussa 1.1.2015
alkaen,
alkaen kaukolämpö ja –jäähdytys lämmitys/jäähdytyskaudella kerran kuussa 1 1 2015
jäähdytys 1.1.2015
alkaen.
• Asuinkerrostaloissa on jokaiseen huoneistoon asennettava omat lämmitys- ja
jäähdytysenergian määrää mittaavat mittarit (jos mittari ei ole mahdollinen niin
mahdollinen,
allokaattori).
• Asiakkaan mittaus-, laskutus- ja kulutustiedot on tarjottava asiakkaalle ilman erillistä
maksua.
maksua Loppuasiakkaan pyynnöstä tiedot toimitettava myös kolmannelle osapuolelle
veloituksetta.
• ET: Tiedon monistamisesta tai edelleen muokkaamisesta on voitava periä siitä
aiheutuvat kustannukset. Huoneistokohtaisen lämmitysenergian mittaaminen on
epätarkkaa ja kustannustehotonta. Laskutusvaatimukset nykyistä lainsäädäntöä
tiukemmat. Esitys kiristäisi sähkön sisämarkkinadirektiivin mukaista etämittauksen
aikataulua merkittävästi
12
© Helsingin Energia

13. Onnistunut energianmittaus hyödyttää
g y y
laajasti eri osapuolia
• Yhteisenä tavoitteena on vähentää energian kulutusta
• On löydettävä tasapaino energian mittaamisen ja
mittaamisella saatavien hyötyjen välillä
• Tärkeä ymmärtää miten kustannusten hyödyt saadaan
todennettua
• Kohti yhä pienempää lämmitystarvetta (zero-energia) =>
Samaan aikaan lisätään kulutuksen mittaamista
• Korkeatasoisen talotekniikan tulee pitää kiinteistön
sisäolosuhteet kohdallaan
• Asumisen pitää olla kivaa, tai ainakin helppoa
© Helsingin Energia

14. Kiitos!
Marko Riipinen
Johtaja
HelenLämmitysmarkkinat
HELSINGIN ENERGIA
00090 HELEN (Kampinkuja 2, Helsinki)
Puhelin: 09 617 2900, GSM: 050 502 3908
Telefax: 09 617 2930
Email: marko.vj.riipinen@helen.fi
© Helsingin Energia