1. S I P 11
HELSINGIN SANOMAT l E 1SUNNUNTAINA 16. SYYSKUUTA 2012
Työelämä tyoelama@hs.fi
Uutisvinkit: (09) 122 2707
PL 85, 00089 Sanoma
E
Lapsettoman kollegan ajatukset
synkkenevät, kun lapselliset työn-
tekijät ryntäävät yhtenä rintamana
koulujen hiihtolomalle.
Samanlainen kuumotus syntyy,
kun alle kymmenvuotiaan lapsen
äiti on yllättäen jäänyt kotiin hoi-
tamaan lasta, ja lähiesimies jakaa
tämän rästejä muiden tehtäväksi.
Kotiin jäänyt työtoveri tuudittaa
samaan aikaan kotona korvatuleh-
dusta potevaa lastaan. Hän tuskai-
lee mielessään, miten käy kesken-
eräisten töiden: kasautuvatko ne,
vai joutuuko joku kollega teke-
mään ne hänen puolestaan?
VUOSILOMAT ja ennalta sovitut
perhevapaat eivät ole ongelma suo-
malaisessa työpaikassa. Niihin
työnantaja voi varautua ennalta.
Elinkeinoelämän keskusliiton
lainopillinen asiamies Markus Äi-
mälä pitää yksinomaan järkevänä
sitä, että työnantajat päästävät lap-
selliset työntekijät hiihtolomien ai-
kaan vapaalle. Lapsettomatkin voit-
tavat, sillä hiihtolomasesonkien ul-
kopuolella matkailu on halvempaa.
Myös projektipäällikkö Anna
Kokko Väestöliitosta on sitä mieltä,
että näin sen pitää ollakin. Hän pi-
tää omituisena, jos perheelliselle ei
siunaannu vuosilomaa lasten kesä-
loman aikana:
”Se on koululaisen näkökulmasta
äärettömän surullista, jos vanhem-
pien työnantaja on sanonut, että
tänä vuonna vuosilomasi on syys-
kuussa ja ensi vuonna toukokuus-
sa.”
ERIKOISTUTKIJA Johanna Lammi-
Taskula Terveyden- ja hyvinvoin-
nin laitokselta kertoo, että perheva-
paat eivät ole työnantajalle ensisi-
jaisesti taloudellinen ongelma.
Pulmia aiheuttavat kuitenkin si-
jaisjärjestelyt. Avainhenkilöiden
sijaisia on sitä vaikeampi perehdyt-
tää, mitä erikoistuneemmasta
työstä on kysymys.
Sairastuneen lapsen vanhem-
man hoitovapaa on aina yllätys
työnantajalle. Työntekijä, joka on
alle 10-vuotiaan lapsen vanhempi,
voi lain turvin hoitaa lastaan enin-
tään neljä päivää. Työehtosopi-
muksissa työantaja maksaa palk-
kaa tavallisesti enintään kolmesta
poissaolopäivästä. Kun työnantaja
ei saa tästä mitään korvausta, kyn-
nys ylimääräisiin sijaisjärjestelyi-
hin on korkea.
”Organisaatioissa ei hirveästi
väljyyttä ole. Ei siellä ole ylimääräi-
siä työntekijöitä odottamassa, että
joku on sairas”, Lammi-Taskula sa-
noo.
Ongelma korostuu pienissä yri-
tyksissä, joille sijaisjärjestelyt ovat
suhteellisesti vielä suurempi talou-
dellinen rasite. Työ kaatuu helposti
työkaverin niskaan.
”Voin kuvitella, että herättää ne-
gatiivisia ajatuksia, jos joku on yht-
äkkisesti pois, ja toiset joutuvat sen
selkänahastaan repimään”, Toimi-
henkilökeskusjärjestön STTK:n la-
kimies Anja Lahermaa sanoo.
JOHTAJA Maria Löfgren Akavasta
vakuuttaa, että työntekijöiden tasa-
puolinen kohtelu on työnantajan
velvoite: työpaikkakulttuuri ratkai-
see, miten onnistuneeksi poissa-
olojärjestelyt mielletään.
”Pelisääntöjen pitää olla aina sa-
mat koko työyhteisössä”, Löfgren
sanoo.
Anna Kokko on samaa mieltä:
”Jokaisen pitää tietää, että tämä
ei johdu pärstäkertoimesta tai siitä,
kuka on pomona. Tai että miehille
joustetaan enemmän kuin naisil-
le.”
Laki edellyttää yritykseltä tasa-
arvosuunnitelmaa, jos työpaikalla
on yli 30 työntekijää.
”Olisi hyvä, jos tilapäinen hoito-
vapaa jakaantuisi niin, että isät ja
äidit pitäisivät ne mahdollisimman
tasapuolisesti”, Lahermaa sanoo.
Tasa-arvosuunnitelmaan voi La-
hermaan mukaan kirjata selväsa-
naisesti myös tilapäisten hoitova-
paiden menettelyohjeet. Näin saa-
taisiin siirrettyä painetta naisval-
taisilta aloilta miesten työpaikoille.
Kokko ennustaakin, että miesval-
taisilla aloilla hoitovapaakeskuste-
lu kuumenee pian, sillä nykyaikai-
set isät ottavat perheestä enem-
män vastuuta kuin aikaisemmat
sukupolvet.
Kokko kannustaa osapuolia työ-
paikkakohtaisiin ratkaisuihin. Maa-
laisjärjellä saadaan enemmän ai-
kaan kuin pelkästään työehtosopi-
mus- ja lakiviidakkoon vetoamalla.
ANNA Kokko luettelee esimerkkejä:
reilut pelisäännöt työajoista ja työ-
vuoroista, asenne, pomon esimerk-
ki tai pieni arjen sujuvuutta paran-
tava työaikaratkaisu. Yksinkertaisil-
la järjestelyillä voi luoda perhe-
myönteisen ilmapiirin.
”Esimerkiksi yhdessä asiakaspal-
veluyrityksessä pyritään aina sijoit-
tamaan kaksi lyhyttä työaikaa teke-
vää perheellistä samaan tiimiin.
He tuntevat työtehtävät ja asiak-
kaat sekä pystyvät sumplimaan
työvuoronsa keskenään joustavasti.
Aamu- ja iltavuorossa on aina pai-
kalla jompikumpi, vaikka perheissä
sattuisi lasten sairastumisia tai
muuta yllättävää. Tässä järjestelys-
sä voittavat kaikki: tiimi, työnanta-
ja, työntekijät ja heidän perheen-
sä.”
MARKUS Äimälä vakuuttaa, että
myös tilapäisiin hoitovapaisiin voi
varautua:
”Ehkä se työnantajakin voi vä-
hän laskea, että kun lapsi on viety
kotihoidosta päiväkotiin, niin siinä
voi kulua puoli vuotta, vuosi ja pi-
dempäänkin, kun niitä lyhyitä sai-
rauspoissaoloja tulee.”
Missä lapsi, siellä sijaisjärjestely
Matti Tieaho HS
Olen kyllä kuullut sellaisesta
käytöksestä joillakin työpaikoilla,
että oletetaan, että sinkut eivät
tarvitse lomaa. Siksi heille voi
laittaa työvuoroja aina juhlapyhille.
Minua on joskus ärsyttänyt se,
että perheissä tuntuu usein jäävän
kotiin se sama vanhempi, yleensä
äiti. Eikö niissä perheissä isät
voi koskaan jäädä kotiin
kipeän lapsen kanssa?
Palkallisia luvallisia
poissaoloja saa kyllä
haalittua paljon enemmän
aivan muilla tavoilla.
Kakaravapaat ovat pelkkä
pieni bonus.
Jos ilmapiiri on normaali ja työnsä hoitaa
muuten vastuullisella asenteella, ei liene
ongelmia. Jos ilmapiiri on huono,
leimakirveellä huidotaan kaikkea liikkuvaa:
työtoverin tai hänen lastensa sairastumista,
potentiaalista mielenterveys- tai päihdeongel-
maa, liikaa kiinnostusta syövää harrastusta,
tupakkataukoja. Mikä tahansa kelpaa.
Esimiehenä en ole
koskaan ajatellut, että
joku käyttäisi tuota
oikeuttaan
väärin.
Työpaikalla kaikki joutuvat
ponnistelemaan entistä enem-
män erilaisten vapaiden aikana. Myös
perhevapaiden ja kaikenlaisten opinto-
ja sapattivapaiden, joita ottavat sekä
perheelliset että perheettömät.
Lomien suhteen koululaisten
vanhemmat ovat aika sidot-
tuja. Koulujen loma-aikoina
on täyttä ja kaikki
maksaa moninker-
taisesti.
Aivan älytöntä ajatella, että tämä
ratkaistaisiin joillakin sijaiskäytännöillä.
Ei työpaikkojen ovien ulkopuolella ole
mitään kaikkeen pystyviä sijaisjonoja,
joista voi noin vain nykiä väkeä
korvaamaan kotiin jääneitä
vanhempia. Onneksi on omia lapsia,
niin kehtaa sanoa.
Pienten lasten vanhemmat
ovat lyhyillä sairauslo-
milla huomattavasti
enemmän kuin ne, joilla
ei pieniä lapsia ole.
Sen ainakin tiedän, että
lapsettomia pompo-
tetaan lapsellisten kustan-
nuksella työvuoroja
ja sellaista jaellessa.
Lapselliset ja kateelliset
johtajat ovat työpaikan
riippakiviä, siis lapsen-
omaiset, joilla itsellään ei
ole useimmiten lapsia.
Joskus on kieltämättä käynyt
mielessä, että ihan kuin lapset
sairastelisivat keskimääräistä
enemmän perjantaisin,
maanantaisin ja juhlapyhien
yhteydessä.
Koonnut: MATTI TIEAHO / HS, kuvitus: LOTTA HAGLUND / HS
Lapsettomana olen usein
se, joka venyy. Ja kyllä
sitä joskus käytetään
hyväksi, joskaan ei noin
suoraan.
Ongelma aiheesta tulee
vasta, kun työt järjestetään
niin, että kaikki poikkeava
kaatuu heti ja konkreet-
tisesti toisten niskaan.
Totta helvetissä lapsettomat
joutuvat venymään, kun
vanhemmat hoitavat korvatuleh-
duskierteessä olevia pilttejä. Kyllä
sen kaikki tietävät. Toinen juttu
on se, kuuluuko niin ollakin.
Nimettömiä ajatuksia on kerätty käytäväkeskusteluista sekä sosiaalisesta mediasta (Facebook, Vauva.fi ja Suomi24.fi).
Lapsettomat saattavat notkua
illat pitkät töissä ja laskut-
tavat sitten ylitöitä. Per-
heellisillä on kiire hakemaan
lapsia. He hoitavat hommat
tehokkaasti.
Erinäisistä syistä, eikä vähiten
taloudellisista, työnantajat
eivät enää palkkaa sijai-
sia poissaolojen ajaksi. Silloin
työ kasaantuu ja jää osin jopa
tekemättä.
Monesti on niin, että vanhem-
mat työntekijät, joilla on
ollut aikoinaan pieniä lapsia, ym-
märtävät ja hyväksyvät
mieluusti lapsellisten lomat samalle
ajalle, jolloin lapsillakin on lomaa.
En ole kokenut, että työpaikallani
olisi ikinä ollut lapsellisia kollegoita,
jotka käyttäisivät perhettään
tekosyynä lorvimiseen. Omia
sairaslomia ehkä otetaan löysemmin,
mutta lapsia harva tohtii syyttää
motivaatiokriisistään.
Työnantajan voi olla vaikeaa
saada tuuraajaa, jos työntekijä
aamulla ilmoittaa jäävänsä
kotiin hoitamaan lasta.
Saattaa heilahtaa työ-
toverin harteille.
Eiköhän ole jokaisen
vanhemman velvol-
lisuus hoitaa
sairas lapsi.
On kyseenalaista, jopa heitteille-
jättö, jos jättää pienen lapsen
yksin sairastamaan.
Enemmän väärin on olla
lojaalimpi työnantajalle
kuin omalle lapselle.
Toisille rutiinisaikut-
taminen ei tunnu
aiheuttavan minkäänlaisia
omantunnontuskia.
Rutiinivastuisiin ei määräaikaisena,
pätkätyöläisenä tai yksinyrittäjänä
ole viitsinyt hirveästi kinuta apua.
Ne on pystytty hoitamaan
itse kotoa etänä.
Aika moni voi kotonakin tehdä
töitä normi-sairaan lapsen kanssa,
jos vain on nettiyhteys. Pari oman
lapsen sairauspäivää ovat olleet aika
tehokkaita päiviä, kun lapsi
yleensä sairaana nukkuu.
Tästä ei yleensä ääneen puhuta, mutta työpaikan resurssien niuketessa lapsellisten ja
lapsettomien suhteet ovat koetuksella. Sairaan lapsen hoito ei saisi rasittaa työtovereita.
”Organisaatioissa
ei hirveästi
väljyyttä ole.”
Jos haluat osua, ota SihtiTarkemmat tiedot ja lisää työpaikkoja > www.sihti.fi
Pääsuunnittelija
VIERUMÄKI
SAP Manager
HELSINKI tai TAMPERE
S
Data Warehouse Architect
HELSINKI
DD