1. Töölö
Kallio
Vallila
Pasila
Ruskeasuo
Kulosaari
Sörnäinen
Länsisatama
Rautatien-
tori
Hernesaari
Munkkiniemi
Munkkivuori
Lauttasaari
Pakila
Maunula
Ruskeasuo
Oulunkylä
Pukinmäki
Kannelmäki
Pihlajamäki
Munkkivuori
Malmi
Haaga
1.6 2.4 3.2
Kilometers
HELSINKI
Esimerkkejä
julkisivuväreistä
eri aikoina
2000-luku
Kalasatama
1970-luku
Puu-Käpylä
1870–1900
Liisankatu
Valtaosa Liisankadun
nykyisistä rakennuksista
on 1880–1910-luvuilta.
Kerrostalot muistuttivat mittasuhteiltaan ja
koristeluiltaan italialaisia 1400-luvun renes-
sanssipalatseja. Rakennusten koristeellisuu-
den vastapainoksi värisävyt olivat kuitenkin
hillittyjä.
Väritysperiaatteita oli aitojen materiaa-
lien väritysten jäljittely maalaamalla.
Suosittuja olivat hiekkakiveä ja marmo-
ria imitoivat vaaleat punertavat, okrat,
ruskeat, umbra ja keltamulta.
1930-luku
Olympiakylä
Vuoden 1940 suunniteltuihin olympia-
laisiin valmistunut Olympiakylä on
suomalaisen funktionalismin merkit-
tävimpiä kohteita. Funktionalismin
ideana oli rakentaa toimintaa ja
tehokkuutta palvelevia rakennuksia.
Talojen julkisivu on kaavamää-
räyksen mukaan tiiltä, mutta
värityksessä arkkitehtejä ei ole
tarkemmin ohjeistettu. Ensim-
mäisiin kortteleihin on valittu
tummaa tiiltä, myöhemmin
valmistuvat korttelit ja tornit
ovat vaaleampia. Lime vaikut-
taa ajan muotiväriltä.
1920-luvun alun talot maalattiin
aluksi puna- ja keltamullalla.
Vuonna 1926 tilattuun Kansan-
asuntojen värisuunnitelmaan
kuului mm. sinisiä taloja. Moni
yksityistalo kuitenkin maalattiin
silti valkeaksi, koska maavärit
olivat ”liian maalaisia”.
Thorvald Lindquistin laatima
värikaava voitti alaa 1970-luvulla.
Suoraviivaisuus ja koruttomuus
leimasi julkisivujen ilmettä.
Värimaailma heijasti valoa.
Väreinä olivat valkoinen eri tavoin taitettuna,
perinteiset vaaleat keltaiset, toisaalta
kylmät harmaan sävyt. Myös vaalea
roosa, keltainen ja vihreä olivat
käytössä.
1990-luku
Pikku Huopalahti
Alueella on paljon matalia
kolmikerroksisia taloja, intiimejä
sisäpihoja, vinoja rakenteita,
pyöreitä ikkunoita
sekä torneja.
Ankeaksi ja yksitoikkoiseksi koetun 1970-
luvun elementtirakentamisen jälkeen
kaivattiin muutosta kohti monimuotoi-
sempaa ja värikkäämpää ilmaisua.
Vuosina 1986–2000 rakennettu alue on
Suomen mittakaavassa pisimmälle vietyä
postmodernismia, jossa pastellisävyiset
värit kirkuvat vaaleanpunaista, keltaista
ja turkoosia.
Koskelantie
Mäkelänkatu
Junatie
Hakamäentie
Teksti: ANNA-RIITTA SIPPOLA, grafiikka: LOTTA HAGLUND HS, Karttakeskus, lähteet: Rakennusvalvontavirasto, Tikkurila Oyj, Anna Heikinheimo,
Hannu Tomminen; Helsingin värikaava – Helsingin julkisivuvärityksen historiaa, Panu Kaila; Maalari maalasi taloa, Wikipedia, www.rakennusperinto.fi,
Piritta Hannula, Marja Salonen; Rakennukset kertovat – perustietoa asukkaille, Pentti Pietarila; Rakennusten värit ja koristetyylit.