Työsuojelurahaston mediaseminaari 10.10.2013.

1. Tiedottajan ja tutkijan
viestintäyhteistyö
Satu Lipponen,
Erityisasiantuntija
Strategia ja kv. suhteet
050 563 4558, satu.lipponen@cancer.fi
@Lipponen5
Satu Lipponen
10.10.2013

2. Uutisagenda on kaoottinen
Miksi ne kyselevät vuosien takaisia asioita? (koska esimiehen
puolisolla on ollut kurja kokemus, koska kansainvälisistä
lähteistä on tullut jotakin asiaa koskevaa ja siitä halutaan
suomalainen versio)
Miksi niillä on kiire? (uutislähetykset tulevat sekunnilleen)
Miksi niillä ei ole taustatietoja? (usean jutun tahti,
erikoisosaaminen katoamassa toimituksista, resurssipula)
Asiantuntija on asiaorientoitunut, media aina ei (mies puri koiraa)
Ajatus kuvitteellisesti vastaanottajasta (Pihtiputaan mummo,
Kansas city milkman) on tarkentunut (klikkaukset, tykkäykset,
jaot, ostot)
Onko median käytettävissä pakko olla? (ei, jos se on tuskallista)
Satu Lipponen
10.10.2013

3. Tiedottaja kertoo mm. seuraavista asioista
Julkisuuksia on erilaisia, haluammeko profiloitua kaikissa
julkisuuksissa?
Haastattelu on aina sopimus, johon voi liittyä neuvotteluprosessi
Jos toimittaja kysyy asiaa, jota ei tiedä, voi kysymyksen muotoilla
omaa asiantuntemusta vastaavaksi
Milloin kyseessä on kriisiviestintä, ts. kannattaa pohtia asiaa
laajemmallakin joukolla
Mitä voi tarkistaa ja mitä ei
Kuinka varovainen olet haastattelua antaessasi
Toimittajalle asiantuntijuus on eri asia kuin asiantuntijalle
Oman organisaation keskeiset sidosryhmät mediassa
Satu Lipponen
10.10.2013

4. On monia keinoja edistää viestintää
Taustatietojen antaminen (tiedottajat pitävät yhteyttä toimittajiin)
Viestiä voi monissa kanavissa
Mikä on kullekin kanaville tyypillinen tapa viestiä?
Esim. aurinkotiedotus: sää voi olla yksi kärki, satoi tai paistoi
Hyvä ajoitus
Sitominen oma viestintä osaksi laajempaa, ajankohtaista asiaa
Kuvallisuus ja visuaalisuus, graafisuus
Oikeat ihmiset organisaatiossa (ei välttämättä päätoimittaja)
Oikeassa muodossa, jätettävä tilaa toimittajan työlle
Viestintää ei toteuteta vaan suunnitellaan, mm. uutissuunnittelun
merkitys
Satu Lipponen
10.10.2013

5. Milloin on kriisi on oikeasti kriisi?
Viatonkin tilanne voi osoittautua hankalaksi, neuvon pyytäminen
ei ole koskaan turhaa
Kriisitilanteessa pätevät eri säännöt kuin normaalisti
Monella tutkijalla on traumaattisia kokemuksia mediassa
olemisesta
Mitä enemmän julkisuutta, sitä suurempi toleranssi
Julkista keskustelua käyvän kannattaa itse olla aktiivinen
Yhteydenottoa ennen kannattaa informoida omaa viestintää
Sosiaalinen media kommentoi nopeasti ja toimittajat seuraavat
sitä (Twitter, Facebook)
Sähköpostiviestinnässä kannattaa olla tarkka
Satu Lipponen
10.10.2013

6. Miten tutkija voi auttaa tiedottajaa
Kerro itsellesi tärkeistä asioista omin sanoin
Kerro, onko tulossa julkaisuja, joita on syytä noteerata (tiedottaja
ymmärtää embargon merkityksen)
Kerro, keitä muita on mukana = yhteistyö vähentää kaikkien
työtä ja lisää viestintätehoa
Varoita hyvissä ajoin tulevista hankkeista
Kerro toiveistasi
Kerro, mikä on uutta ja mikä vanhaa tietoa
Kysy oman talon käytänteistä
Kerro myös kielteiset kokemuksesi mediasta, ne voivat vaikuttaa
taustalla suhtautumiseesi
Satu Lipponen
10.10.2013

7. Tutkijan ja median logiikka
TUTKIJA
relevanssi
asiat
logiikka
perustelut, varaukset
vierassanat
kohde: tiedeyleisö
JOURNALISTI
kiinnostavuus
ihmiset
tarina
johtopäätös
arkikieli
kohde: suuri yleisö
Lähde: Tuomo Mörä raportissa
Syöpä, media & julkisuus 2010
http://www.cancer.fi/syopajarjestot/julkaisut/raportit/
Satu Lipponen
10.10.2013

8. Ammattilaisetkin töppäilevät
Satu Lipponen
10.10.2013

9. Huonosti valittu adjektiivi
Päätoimittaja Markku Mantilan vitsailu ei herättänyt ymmärrystä
Mantila: sarkasmia ja huumoria
Julkisen sanan neuvosto JSN antoi vapauttavan päätöksen
JSN:n mukaan sitaatti on "osa poleemisen palstan
kokonaisuutta, jossa päätoimittaja ottaa viikoittain kantaa
maailman menoon". Neuvoston mielestä kommentti oli huonosti
harkittu, mutta ei niin rankka, että se olisi halventanut minkään
ryhmän ihmisarvoa.
JSN totesi myös, että päätoimittajalla – kuten muillakin
kirjoittajilla – on sananvapauden nimissä oikeus esittää myös
provosoivia mielipiteitä.
Satu Lipponen
10.10.2013

10. Onnistunutta yhteistyötä – esimerkki 1
Satu Lipponen
10.10.2013

11. Satu Lipponen
10.10.2013

12. Hyvän viestinnän ABC
Jos tiedotat, ole tavoitettavissa
Tiivistä yksi tai kaksi asiaa laajastakin aineistoista
Anna tulkintaa, jota sinulla asiantuntijana on
Kerro konkreettisesti, tavallisin ihmisen termein
Vältä sivistyssanoja
Säilytä tyyli: helppo ymmärrettävyys ei ole rehvakkuutta
Ammatillisuus myös ikävissä asioissa
Älä mielistele äläkä sorru ylivarovaisuuteen
Hanki ja vaadi mediakoulutusta, hio heikkoja kohtia
Harjoittele viestintää
Anna odotushorisontti (mitä on tulossa)
Satu Lipponen
10.10.2013