Suomen korkeakoulusektori globaalissa perspektiivissä
•Download as PPTX, PDF•
0 likes•374 views
The global higher education scenery is dramatically changing. According to estimates, within a few years, 40% of all young adults with a higher education degree will be in China and India. This will affect industries and division of labor in world economy. As knowledge-based competition increases, the pressure on higher education institutions to deliver high-quality education and research increases, too. To be able to that in a world of diminishing public finance, higher education institutions need to make clear strategic choices, so that at national level, you could see a clear profile of the higher education sector as a whole. This presentation, given to the Committee for the Future at the Finnish Parliament, urges to take action to clarify the profile of the sector as a whole.
More Related Content
Similar to Suomen korkeakoulusektori globaalissa perspektiivissä
Similar to Suomen korkeakoulusektori globaalissa perspektiivissä (20)
Suomen korkeakoulusektori globaalissa perspektiivissä
- 1. Suomesta maailman osaavin kansa 2020 – korkeakoulusektori globaalissa perspektiivissä Tulevaisuusvaliokunnan asiantuntijakuuleminen KTT Sinimaaria Ranki 28.5.2014
- 2. Teknologinen kehitys: digitalisoituminen, robotisaatio Hidas talouskasvu Korkeakoulupoliittinen kilpajuoksu Maailmantalouden toimialarakenteet muuttuvat 40% 2
- 3. Korkeakoulutettujen osuus väestöstä (25-64-vuotiaat) vuonna 2011 28.5.2014 Sinimaaria Ranki n 10 20 30 40 50 60 Canada Japan Israel UnitedStates Korea UnitedKingdom NewZealand Finland Australia Norway Ireland Luxembourg Estonia Switzerland Sweden Belgium Iceland Denmark Netherlands Spain France Chile Germany Greece Slovenia Poland Hungary Austria SlovakRepublic CzechRepublic Mexico Portugal Italy Turkey % OECD Education at a Glance 2013 3
- 4. Osaamisen taso Suomessa uhkaa jäädä jälkeen 28.5.2014 Sinimaaria Ranki OECD Education at a Glance 2013 Etumatka kasvaaSaavuttaa Etumatka kuroutuuJää enemmän jälkeen OECDka Australia Itävalta Belgia Kanada Chile Tsekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Kreikka Unkari Islanti Irlanti Isreal Italia Japani Korea Luxemburg Meksiko Alankomaat Uusi-Seelanti Norja Puola Portugali Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Sveitsi Turkki UK US Brasilia Venäjä -10 0 10 20 30 40 50 60 0 10 20 30 40 50 60 Korkeakoulutettujenosuuksienerotusnuorten (25-34v.)javanhojen(55-64v.)välillä Korkeakoulutettujen osuus 25-64 -vuotiaista 4
- 5. Korkeakoulutuksen ja tutkijankoulutuksen aloittavien ikä keskimäärin 2011 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 18 20 20 20 21 21 21 21 21 21 22 22 22 22 22 23 23 23 23 23 23 24 24 24 24 24 25 25 15 20 25 30 35 40 Japan France Mexico Italy Netherlands Ireland Turkey Slovenia Poland Korea Estonia Germany Spain UnitedKingdom OECDaverage Hungary SlovakRepublic UnitedStates Chile CzechRepublic Australia Switzerland Norway Austria Finland Denmark NewZealand Sweden Korkeakoulutus Tutkijankoulutus OECD Education at a Glance 2013 5
- 6. Tutkinnon loppuun asti suorittavien osuus opintonsa aloittaneista 2011 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % OECD Education at a Glance 2013 * luvussa mukana yksittäisiä opintojaksoja suorittavia opiskelijoita, jotka eivät välttämättä tähtää tutkintoon 6
- 7. Ensimmäisestä korkeakoulututkinnosta valmistuvien keskimääräinen ikä 2011 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 15 20 25 30 35 40 Ikävuosina Ensimmäinen korkeakoulututkinto 20% valmistuu tätä nuorempina 20% valmistuu tätä vanhempina OECD Education at a Glance 2013 * Tieto vuodelta 2010 7
- 8. Kilpailukykyä sisällöistä, kansainvälistymisestä ja laadusta Määrän kasvattaminen ei tuota enää Panos siirrettävä sisältöihin, kansainvälistymiseen ja laatuun 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 8
- 9. KOULUTUKSEN LAADUN NOSTAMISTA, OSAAJIA SUOMEEN, KAUPPASUHTEITA JA KOULUTUSVIENTIÄ -? Mitä kansainvälistymisellä tavoitellaan 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 9
- 10. Ulkomaiset korkeakouluopiskelijat Suomessa 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 0 1 2 3 4 5 6 7 0 50000 100000 150000 200000 250000 300000 350000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 % Lkm Suomalaiset Muut Suhdeluku Tilastokeskus, Koulutus, Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 10
- 11. Ulkomaisten opiskelijoiden osuus korkeakouluopiskelijoista 2012 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 % UNESCO Institute for Statistics, Education, International Student Mobility in Tertiary Education 11
- 12. Mistä Suomeen tultiin 2011 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 2 095 1 776 857 808 713 579 541 516497491 7 161 China Russian Federation Nigeria Nepal Estonia Viet Nam Sweden Germany India Bangladesh RoW OECD Education at a Glance 2013 12
- 13. Mihin suomalaiset menivät 2011 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 2 722 2 606 836 627 587 318 314 295 263 1 285 1 536 Sweden United Kingdom Germany United States Estonia Norway France Netherlands Denmark Other OECD Non-OECD OECD Education at a Glance 2013 13
- 14. MITTAKAAVAERO JA KIIHTYVÄ KILPAILU Kansainvälistyminen 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 14
- 15. Ennuste 2020 Suurimmat korkeakoulusektorit 0 5 10 15 20 25 30 35 40 Kiina Intia US Brasilia Suurin kansainvälinen liikkuvuus 0 100 200 300 400 500 600 700 Kiina Intia Etelä-Korea Saksa Turkki Malesia Nigeria Kazakstan Ranska miljoonaaopiskelijaa tuhattaopiskelijaa British Council 2012 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 15
- 16. Markkinaosuudet kansainvälisillä korkeakoulumarkkinoilla 2011 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 United States United Kingdom Germany France Australia Canada Japan Spain OECD - Average Italy New Zealand Sweden Finland OECD 16
- 17. Koulutusviennin globaaleja trendejä Korkeakoulusektorin sääntelyn purku Monikansalliset koulutusyritykset Pearson (UK): kirjat, digitaaliset aineistot ja teknologiat Apollo Group (US): korkeakoulutusta työssä käyville aikuisille Benesse Education (J): tuotteita ja palveluita koko elinikäisen oppimisen kaarella Valtioiden kansainvälisen koulutusviennin strategiat Markkinoille tulon esteet Laadunvarmistusjärjestelmät Koulutusviennin rahoitusratkaisut 28.5.2014 Sinimaaria Ranki International Education – Global Growth and Prosperity: An Accompanying Analytical Narrative, July 2013, HM Government; UK 17
- 18. SELKEÄ STRATEGIA, KIRKAS PROFIILI, VAHVA BRÄNDI -? Volyymien sijaan kilpailtava koulutuksen ja tutkimuksen laadukkailla sisällöillä 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 18
- 19. 171 strategista painopistealuetta 28.5.2014 Sinimaaria Ranki SHOK: 6 INKA: 5 Suomen Akatemia: 6 Ammattikorkea- koulut: 92 Yliopistot: 56 Tekes: 6 OKM:n strategia OPH:n strategia 19
- 20. Puuttuva pala: osaamisstrategia 28.5.2014 Sinimaaria Ranki Kansallinen ennakointi - Megatrendit - Signaalit - Teemoja tutkimukseen ja koulutukseen Asiakaskunta - Kotimaiset - Viennin - Koulutusviennin Osaamisstrategia - Suomen korkeakoulu- ja tiedekentän profiili - Nousee eri toimijoiden valinnoista -Sisällöt ja kyvykkyydet 20
- 21. Kansallinen ennakointi AsiakaskuntaOsaamisstrategia 28.5.2014 Sinimaaria Ranki Vaativat edelläkävijä- asiakasryhmät Osaamista vaativaan arvonluontiin perustuva vienti Tutkimuksen eturintama 21
- 22. 28.5.2014 Sinimaaria Ranki Ennakointi AsiakaskuntaOsaamisstrategia Suomen kilpailukyvyn terävin kärki: laadukas osaaminen kohtaa vaativan edelläkävijäasiakas- kunnan ennakoidusti keskeisiin teemoihin liittyen 22
- 23. Kansallisen osaamisstrategian kokoaminen Tavoite: Kirkastaa suomalaisen korkeakoulu- ja tiedekentän strategisten valintojen kartta • Työnjaon ja keskinäisten roolien selkiyttäminen • Kansainvälistymisen edellytysten parantaminen • Hyödyntää ja koota olemassa oleva, selkiyttämällä kokonaiskuvaa auttaa toimijoita rakentamaan pitkäjänteisesti suomalaista osaamista 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 23
- 24. Tulos Kansainvälisesti kilpailukykyistä, selkeästi profiloitunutta suomalaista osaamista Niukkojen resurssien tehokas käyttö Selkeä profiili mahdollistaa houkuttelevan brändin rakentamisen Resurssien kasvu vientitulojen kautta 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 24
- 25. Kirjallisuutta Ayoubi R & Massoud H (2012): Is it because of partners or partnerships? An investigation into the main obstacles of developing international partnerships in four UK universities, International Journal of Educational Management, Vol. 26, No. 4, pp. 338-353 BenDavid-Hadar I (2013):”Education in times of fiscal constraints and globalization”, International Journal of Educational Management, Vol. 27, No. 7, pp. 762-774 British Council (2012): The shape of things to come: higher education global trends and emerging opportunities to 2020, http://www.britishcouncil.org/sites/britishcouncil.uk2/files/the_shape_of_things_to_come_- _higher_education_global_trends_and_emerging_opportunities_to_2020.pdf Coaldrake P (2013): “Editorial: Major Challenges Facing Higher Education around the Globe” teoksessa Glass A (toim.) (2013): The State of Higher Education 2013. OECD Higher Education Programme, OECD, Paris Dabla-Norris E, Thomas A, Garcia-Verdu R & Chen Y (2013): Benchmarking Structural Transformation around the World, IMF Working Paper 176 Easley J & Tulowitzki P (2013): Policy formation of intercultural and globally minded educational leadership preparation, International Journal of Educational Management, Vol. 27, No. 7, pp. 744-761 European Commission (2011): Supporting growth and jobs – an agenda for the modernisation of Europe’s higher education systems, Communication from the Commission to the European Parliament, the Council, the European Economic and Social Committee and the Committee of the Regions, 567, Brussels 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 25
- 26. Europan Commission (2013): Education and Training Monitor 2013, http://ec.europa.eu/education/library/publications/monitor13_en.pdf European Commission (2013): Funding of Education in Europe. The Impact of the Economic Crisis, Eurydice Report, Luxembourg Glass A (toim.) (2013): The State of Higher Education 2013. OECD Higher Education Programme, OECD, Paris Global Higher Education (2014): Branch Campus Listing, 6 February, http://www.globalhighered.org/branchcampuses.php Hazelkorn E (2013):”Impact of the Global Economic Crisis on Higher Education: The Leadership and Policy Challenges” teoksessa Glass A (toim.) (2013): The State of Higher Education 2013. OECD Higher Education Programme, OECD, Paris HM Government (2013): International Education: Global Growth and Prosperity, https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/229844/bis-13-1081-international- education-global-growth-and-prosperity.pdf Jiang N & Carpenter V (2013): A case study of issues of strategy implementation in internationalization of higher education, International Journal of Educational Management, Vol. 27, No. 1, pp. 4-18 Kaboski J (2009): ”Education, sectoral composition, and growth”, Review of Economic Dynamics, Vol. 12, pp. 168-182 Kalenius A (2014): Suomalaisen koulutusrakenteen kehitys 1970-2030, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 1 Kinser K & Lane J (2019: ”Managing the oversight of international branch campuses in higher education”, Higher Education Management and Policy, Vol. 24, Nr. 3 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 26
- 27. Millot B (2012): Are Countries’ Investments in Tertiary Education Making a Difference?, World Bank South Asia Human Development Sector, Discussion Paper 53 OECD (2013), Education at a Glance 2013: OECD Indicators, OECD Publishing. http://dx.doi.org/10.1787/eag-2013-en Opetus- ja kulttuuriministeriö (2011): Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-16. Kehittämissuunnitelma Opetus- ja kulttuuriministeriö (2014): Toiminta- ja taloussuunitelma 2015-18, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 3 Stephens S (2013):”Using the past to predict the future: what futures are documented for higher education?”, On the Horizon, Vol. 21, No. 4, pp. 323-332 Suomen sata uutta mahdollisuutta: Radikaalit teknologiset ratkaisut, Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2013 Valtioneuvoston kanslia (2014): Yhteistä ja jatkuvaa ennakointia. Ehdotus kansalliseksi toimintatavaksi, Valtioneuvoston kanslian raporttisarja, 1 28.5.2014 Sinimaaria Ranki 27 Seminaariesitysten aineistoja Osaamisen tila ja taso, kansaliapäällikkö Anita Lehikoinen, Tulevaisuuden osaaminen - opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan tulevaisuuskatsaustyön seminaari 16.5.2014 Yliopistovierailut, ylijohtaja Hannu Sirén, Opetus- ja kulttuuriminiseriö 26.8.2013
Editor's Notes
- Suullisessa alustuksessa esitettävät kalvot: 2 8-9 11-12 14-15 18-19 21-22 Täydentävät kalvot kirjallisessa esityksessä: 3-7 10 13 16-17 20 23-27
- Korkeakoulusektorin kannalta keskeisiä muutosvoimia: Hidas talouskasvu ja teknologinen kehitys vaikuttavat ympärillä olevaan yhteiskuntaan, työn tekemisen tapoihin ja korkeakoulujen itsensä toimintaan. Talouskasvuteoriat ovat korkeakoulusektorin johtamismaiseman muutoksen taustalla: itsenäinen asema mahdollistaa strategisen johtamisen, jotta korkeakoulut voivat aiempaa tehokkaammin tuottaa osaamista talouskasvun vauhdittamiseksi ja uusia toimintatapojaan osaamisen jalostamisen ja hyödyntämisen tehostamiseksi. Korkeakoulupoliittista kilpajuoksua kirittää maailmantalouksien kehittyneisyyden erot ja demografiset erot: kehittyvien talouksien korkeakoulusektorit kasvavat voimakkaasti. OECD:n ennusteen mukaan vuonna 2020 maailman nuorista aikuisista (25-34 v.) korkeakoulutetuista 40% tulee Kiinasta ja Intiasta. Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteenlasketun osuuden ennustetaan jäävän alle neljännekseen. (Vuonna 2010 Kiinan ja Intian yhteenlaskettu osuus oli 30%.) Näin mittava osaamisen muutos tulee vaikuttamaan maailmantalouden toimialarakenteisiin ja työtehtävien jakautumiseen. Olennainen kysymys on, millä osaamisella ja minkälaisilla kyvykkyyksillä Suomi pärjää tulevaisuudessa yhä kovenevassa kilpailussa osaamisesta.
- Lähtökohta on hyvä: 40% väestöstä on korkeakoulutettua – joskin OKM:n laajat selvitykset osoittavat osaamistason olevan laskussa.
- Kansainvälisesti vertaillen Suomi kuuluu niihin maihin, jotka ovat pärjänneet hyvin juuri koulutuksen ansioista, mutta joiden etumatka muihin kuroutuu umpeen. Kuvassa on pystyakselilla laskettu nuorten aikuisten ja iäkkäimpien työikäisten erotus. Mitä suurempi erotus on, sitä voimakkaammin osaamisen taso maassa nousee, kun nuoria korkeakoulutettuja on suhteessa enemmän kuin iäkkäämpiä, jotka ovat poistumassa työmarkkinoilta. Vaaka-akselilla on koko väestön korkeakoulutettujen osuus. Punaiset katkoviivat ovat OECD-maiden keskiarvoja. Näihin vertaamalla maat voidaan jakaa nelikenttään. Maissa, jotka saavuttavat muita, korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on ollut alhainen, mutta nuoria osaajia tulee työmarkkinoilla. Maissa, jotka jäävät enemmän jälkeen, korkeakoulutettujen osuus on alhainen eikä se ole lähtenyt kasvuun nuorten osalta. Maissa, jotka kasvattavat etumatkaansa, korkeakoulutettujen osuus on ollut ennestään korkea, mutta nousee edelleen nuorissa ikäluokissa. Maissa, joissa etumatka kuroutuu umpeen, korkeakoulutettujen osuus on ollut suuri mutta kasvu nuorissa ikäluokissa on hidastunut.
- Korkeakoulutettujen määrää ja osuutta Suomessa voidaan saada kasvatettua pikemmin tehostamalla opintojen aloittamista ja valmistumista kuin lisäämällä opiskelupaikkojen määrää. Kansainvälisesti vertaillen suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot myöhään… (jatkuu seuraavalla sivulla)
- (jatkuu edelliseltä sivulta) … tutkinnon loppuun asti vievien osuutta voidaan kasvattaa ja … (jatkuu seuraavalla sivulla)
- (jatkoa edelliseltä sivulta) … ja korkeakoulututkinnosta valmistuvien ikää voidaan saada laskettua. Korkeakouluopintojen tehostaminen on laajempi kysymys, jota korkeakoulut yksin eivät voi ratkaista.
- Korkeasti koulutettujen osuus 40% on jo niin korkea, että rajahyöty panostuksista korkeakoulutettujen määrälliseen lisäämiseen alkaa olla laskeva. Kilpailukykyisen osaamisen ylläpitämiseksi kovenevassa globaalissa kilpailussa on panostettava koulutuksen sisältöihin, kansainvälistymiseen ja laatuun. Laadukas opetus parantaa myös korkeakoulujen suorituskykyä eli nopeuttaa oppimista ja valmistumista.
- Ulkomaalaisten osuus suomalaisissa korkeakouluissa on kasvanut, mutta … (jatkuu seuraavalla sivulla)
- (jatkoa edelliseltä sivulta)… kansainvälisesti vertailtuna ulkomaisten opiskelijoiden osuus korkeakouluopiskelijoista on Suomessa vielä melko pieni.
- Kun ajatellaan korkeakoulutuksen kansainvälistymisen tavoitteita, on kysyttävä, ovatko nämä niitä Suomeen tulevien opiskelijoiden lähtömaita, jotka parhaiten palvelevat koulutuksen laadun nostamista; tavoittelemmeko osaajia Suomeen näistä maista; tavoittelemmeko näiden maiden kanssa kehittyviä kauppasuhteita ja ehkä koulutusvientimarkkinoita.
- Samat kysymykset on esitettävä, kun ajatellaan maita, joihin suomalaiset lähtevät opiskelemaan.
- Mittakaava kansainvälisillä korkeakoulumarkkinoilla on valtava verrattuna Suomen korkeakoulusektoriin. Suomessa on korkeakouluopiskelijoita kaikkiaan hieman yli 300 000.
- Perinteisesti suuret englanninkieliset maat ja suurimmat eurooppalaiset maat hallitsevat kainsainvälisiä korkeakoulumarkkinoita.
- Koulutusvientiä ajatellen kilpailu on kovaa paitsi suuren mittakaavan vuoksi myös siksi, että suomalaiset korkeakoulut, joista on toivottu koulutusviennin edelläkävijöitä, joutuvat erottautumaan muista korkeakouluista ja kaupallisista toimijoista. Hyvin monella valtiolla on kansallinen koulutusviennin strategia. Monessa maassa on erilaisia markkinoille tulon esteitä (kieli, tutkintojen antama kelpoisuus työmarkkinoilla). Laadunvarmistusjärjestelmiä on erilaisia, niistä pitäisi osata valita luottamusta herättävä vaihtoehto. Koulutusviennin rahoitusratkaisut ovat niin ikään erilaisia, niihin vaikuttaa myös lainsäädäntö. Jos Suomi valitsee koulutusvientimarkkinoille lähtemisen, se edellyttää selkeää strategiaa, kansainvälistä profiloitumista, järjestelmällistä työtä, panostuksia laadun nostamiseen ja johtamisosaamisen kehittämiseen. Kansainvälisillä markkinoilla toimiminen edellyttää korkeakoulun johdolta kansainvälistä liiketoimintaosaamista.
- Pieni maa ei pysty kilpailemaan volyymeillä maailman korkeakoulumarkkinoilla. Kilpailukyvyn ja kiinnostavuuden täytyy lähteä korkeatasoisesta sisällöstä koulutuksessa ja tutkimuksessa. Suomi tarvitsee selkeitä strategisia valintoja ja kirkkaan profiilin, näille voi lähteä rakentamaan vahvaa brändiä suomalaisesta korkeakoulutuksesta ja tutkimuksesta. Tällä hetkellä suomalaisessa korkeakoulu- ja tutkimuskentässä on kaikkiaan 171 strategista painopistealuetta. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöllä sekä opetushallituksella on omat strategiansa. Näin kirjavasta kentästä ei hahmotu, mikä on suomalaisen korkeakoulu- ja tiedekentän kansainvälisesti kilpailukykyinen profiili.
- Jotta voisimme pärjätä yhä kovenevassa kilpailussa osaamisesta, meiltä puuttuu yksi pala: osaamisstrategia. Valtioneuvoston kansliassa on toiminut tulevaisuusselontekoon liittyen kansallista ennkoinnin toimintamallia rakentanut työryhmä. 13.5.2014 julkistamassaan raportissa työryhmä ehdottaa ennakointiluotsin asettamista. Kansallisen ennakoinnin tavoitteena on koota ennakointitietoa päätöksenteon tueksi. Ennakointi voi myös syöttää teemoja tutkimukseen ja koulutukseen. Tulevaisuusvaliokunnan tilaama raportti ”Suomen sata uutta mahdollisuutta” puolestaan ottaa kantaa tulevaisuuden menestyksen kannalta tärkeisiin osaamisiin. Mutta raportti keskittyy teknologiaan, ja kuten raportti itse toteaa, pelkkä osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan asiakaskuntaa ja edelläkävijäasiakasryhmiä. Osaamisstrategia piirtäisi Suomen korkeakoulu- ja tiedekentän profiilin. Se ei olisi ylhäältä käsin määritelty, vaan kirkastaisi sen, mitä eri toimijoiden valinnoista nousee. Siinä otettaisiin kantaa sekä koulutuksen ja tutkimuksen sisältöihin että kyvykkyyksiin, joille menestyksen nähdään rakentuvan.
- Ennakoinnin ja asiakaskunnan leikkauspinnalla voimme tunnistaa vaativat edelläkävijäasiakasryhmät. Osaamisstrategian ja asiakaskunnan rajapinnalla määrittyisivät osaamiset, joille vaativaan arvonluontiin perustuva vientimme rakentuu. Osaamisstrategian ja ennakoinnin rajapinnalta löytyy tutkimuksen eturintama.
- Näiden kolmen osa-alueen yhteiseltä leikkauspinnalta nousee Suomen kilpailukyvyn terävin kärki: ne alueet, joilla laadukas osaaminen kohtaa vaativan edelläkävijäasiakaskunnan ennakoidusti keskeisiin teemoihin liittyen. Jotta voisimme tehdä tämän kilpailukyvyn kärjen näkyväksi ja höydyntää sitä kansainvälisen brändin rakentamisessa, ehdotan konkreettisena toimenpiteenä Suomen osaamisstrategian kokoamista.
- Osaamisstrategia pitää koota ja sitä pitää sen jälkeen ylläpitää tiiviissä vuoropuhelussa eri toimijoiden kanssa, jotta osaamista rakentuu riittävän pitkällä tähtäimellä niin, että kilpailukyvyn kärki kuitenkin pysyy terävänä muuttuvassa maailmassa ja kovenevassa kilpailussa.