Tapio Tuomen esitys "Tulevaisuuspähkinä taajamaalueiden ulkopuolella: lähienergian ja yleisen sähköverkon fiksu yhdistäminen (kysymyksiä ja ajatuksia ratkaisujen löytämiseen)" Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tilaisuudessa "Sähköinen tulevaisuus taajamien ulkopuolella" 14.1.2020 klo 17-20
paikka: Tieteiden talo, Sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki"
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
The Nordic electricity market is often identified as one of the best functioning super-national electricity markets in the World, this widely spread understanding is often extended to cover all aspects of the Nordic electricity market. The Nordic electricity market maintains a system spot price for electricity and on the connected financial markets electricity future contracts exist to allow hedging the system price risk. As the Nordic electricity markets are segmented into multiple price areas, whose electricity price may differ from the spot price, Electricity Price Area Differentials (EPAD) are available for hedging the risk caused by the area price difference. In other words, to completely hedge a position in the Nordic electricity markets a market participant must obtain a hedge against the system price risk and the risk caused by the possible area price – system price difference.
In order for the Nordic electricity markets to function well it is important that market participants have a possibility to fully hedge themselves against the price risk. In fact, many market participants, such as public organizations may have in place policies that do not allow them to keep un-hedged market positions on electricity. In this vein and in the absence of recent research on the markets for hedging electricity prices in the Nordic electricity markets, this report studies the markets of the Electricity Price Area Differentials (EPAD) in general and specifically the EPAD markets of the Price Area covering Finland (HEL/FI).
The goal of this report is to present descriptive data on EPAD trading and to describe the market conditions that exist for trading EPAD contracts. Some preliminary conclusions about the functionality of the markets for EPAD contracts are drawn.
Petr Spodniak
Mikael Collan
Satu Viljainen
LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset – Reports, No. 51
Tapio Tuomen esitys "Tulevaisuuspähkinä taajamaalueiden ulkopuolella: lähienergian ja yleisen sähköverkon fiksu yhdistäminen (kysymyksiä ja ajatuksia ratkaisujen löytämiseen)" Tulevaisuuden tutkimuksen seuran tilaisuudessa "Sähköinen tulevaisuus taajamien ulkopuolella" 14.1.2020 klo 17-20
paikka: Tieteiden talo, Sali 505, Kirkkokatu 6, Helsinki"
Eduskunnan ympäristövaliokunnan kuuleminen 18.10.2017
Karoliina Auvisen esitys kuluttajien roolista sekä aurinkoenergian, kysyntäjouston ja kaksisuuntaisen sähköauton latauksen edistämisestä taloyhtiöissä ja muissa rakennuksissa.
Vuosien saatossa suomalaiset vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat muovautuneet menestystarinaksi, jollaista ei löydy muualta maailmasta.
Energiatehokkuussopimuksissa oli mukana yhteensä 667 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa sekä 132 kuntaa ja kuntayhtymää. Liittyjät toteuttivat kaikkiaan yli 21 000 energiatehokkuustoimenpidettä.
Elinkeinoelämässä ja kunta- sekä kiinteistöalalla vuosina 2008–2016 toteutetut tehostamistoimet vähensivät Suomen vuotuista energiankulutusta yhteensä lähes 16 terawattituntia vuoden 2016 lopussa. Säästetystä energiasta lämpöenergian ja polttoaineiden säästöä oli 75 % ja loput 25% sähkönsäästöä.
The Nordic electricity market is often identified as one of the best functioning super-national electricity markets in the World, this widely spread understanding is often extended to cover all aspects of the Nordic electricity market. The Nordic electricity market maintains a system spot price for electricity and on the connected financial markets electricity future contracts exist to allow hedging the system price risk. As the Nordic electricity markets are segmented into multiple price areas, whose electricity price may differ from the spot price, Electricity Price Area Differentials (EPAD) are available for hedging the risk caused by the area price difference. In other words, to completely hedge a position in the Nordic electricity markets a market participant must obtain a hedge against the system price risk and the risk caused by the possible area price – system price difference.
In order for the Nordic electricity markets to function well it is important that market participants have a possibility to fully hedge themselves against the price risk. In fact, many market participants, such as public organizations may have in place policies that do not allow them to keep un-hedged market positions on electricity. In this vein and in the absence of recent research on the markets for hedging electricity prices in the Nordic electricity markets, this report studies the markets of the Electricity Price Area Differentials (EPAD) in general and specifically the EPAD markets of the Price Area covering Finland (HEL/FI).
The goal of this report is to present descriptive data on EPAD trading and to describe the market conditions that exist for trading EPAD contracts. Some preliminary conclusions about the functionality of the markets for EPAD contracts are drawn.
Petr Spodniak
Mikael Collan
Satu Viljainen
LUT Scientific and Expertise Publications Raportit ja selvitykset – Reports, No. 51
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Fingridin laatimassa keskustelupaperissa kerrotaan sähkömarkkinoitten rakenteen muuttumisesta. Tätä muutosta on vauhdittanut uusiutuvan energian tukeminen erilaisin kansallisin tukimekanismein. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen piti esityksen aiheesta lehdistölle 17.5.2016 Helsingissä. Lehdistötiedote: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sähköjärjestelmän-muutos-edellyttää-uudenlaista-energiapolitiikkaa-ja-markkinoiden-vahvistamista.aspx
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
Energiakatselmus kannattaa - säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Energiakatselmus kannattaa – säästöjä kunnille ja pk-yrityksilleMotiva
Motiva-mallin mukainen energiakatselmus on perusteellinen ja kattava selvitys rakennuksen tai tuotantolaitoksen energian ja veden käytöstä sekä niiden kannattavista tehostamismahdollisuuksista. Tulokset ohjaavat taloudelliseen energiankäyttöön sekä energiatehokkuuden tavoitteelliseen ja aktiiviseen parantamiseen.
Fingridin laatimassa keskustelupaperissa kerrotaan sähkömarkkinoitten rakenteen muuttumisesta. Tätä muutosta on vauhdittanut uusiutuvan energian tukeminen erilaisin kansallisin tukimekanismein. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen piti esityksen aiheesta lehdistölle 17.5.2016 Helsingissä. Lehdistötiedote: http://www.fingrid.fi/fi/ajankohtaista/tiedotteet/Sivut/Sähköjärjestelmän-muutos-edellyttää-uudenlaista-energiapolitiikkaa-ja-markkinoiden-vahvistamista.aspx
Liittyvälle kunnalle syvällinen kalvosarja: KETS-kuntapäättäjäinfopaketti.
Mikäli tarvitset päivitettyä liittymistilannekalvoa käyttöösi,voit pyytää sitä nina.vaasvainio@motiva.fi.
2. Sähkömarkkinat tavoita ja nykytila
• Sähkömarkkinalaki 1 § Tavoitteet
– Tämän lain tarkoituksena on varmistaa edellytykset tehokkaasti,
varmasti ja ympäristön kannalta kestävästi toimiville kansallisille ja
alueellisille sähkömarkkinoille sekä Euroopan unionin sähkön
sisämarkkinoille siten, että hyvä sähkön toimitusvarmuus,
kilpailukykyinen sähkön hinta ja kohtuulliset palveluperiaatteet voidaan
turvata loppukäyttäjille. Sen saavuttamisen ensisijaisina keinoina ovat
terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen sähkön
tuotannossa ja toimituksessa sekä kohtuullisten ja tasapuolisten
palveluperiaatteiden ylläpitäminen sähköverkkojen toiminnassa.
• Suurten sähkönkäyttäjien näkökulmasta
– Ostettavan sähköenergian hinta on juuri nyt historiallisen alhainen,
mutta ei kilpailukykyinen kantaverkkotasolla suhteessa Ruotsiin tai
Saksaan.
• Suomen ja Ruotsin väliset siirtoyhteydet ovat riittämättömät
– Sähkön siirron kustannukset ovat merkittävästi kasvaneet/ kasvamassa.
• kohtuullisten palveluperiaatteiden ylläpitäminen sähköverkkojen toiminnassa
– Osa sähkön siirtoyhtiöistä kokee asiakkaiden ylisuuret maksut ”omana
pääomanaan”.
3. Sähkön siirtohintojen nousu
A. Sähkön siirtohintojen nousu on
ollut voimakasta kaikilla verkko-
tasoilla kanta-, alue- ja
jakeluverkoissa.
B. Verkkojen myynti!
Esimerkki: Kantaverkkoyhtiö myi
liittymäjohdon yritykselle ABC. Sähkön
ostajan siirtohinnat nousivat yli 20%,
vaikka asiakkaalle vaihtui vain laskuttajan
nimi.
Asian käsittely on kesken.
C. Osalle siirtoyhtiöistä sallitusta
kohtuullisesta tuotosta on tullut
vuosittainen minimitulos, ylijäämät
palautetaan myöhemmin maksajille.
Oliko tämä tarkoitus?
100% 105% 110% 114%
149%
168%
180% 174%
191%
100%
89%
150%
91%
235% 233%
354%
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
keskihinta Voitto ennen veroja
4. Sähkön siirtohinnoittelun
kehittäminen
• Suomen ElFin mielestä sähkön siirtoverkkoihin tulee tarpeelliset
investoinnit tehdä, tässä mielessä tavoite on oikea.
– Miten on tehty vaikutusarviointi, edistävätkö uudet syntyvät
kustannukset Suomen kilpailukykyä?
• Suomen ElFin mielestä sähkönsiirrolle hyväksytty tuottotaso on
hyvin korkea, kun kyse on monopoliliiketoiminnasta.
• Julkisuuteen tulleet eri tahojen ehdottamat muutokset ovat
parannuksia nykytilaan, ElFi kannattaa niitä.
• Suomen ElFin parannusehdotus koskee sallitun kohtuullisen tuoton
roolia hinnoittelussa ja ylilaskutuksen palautusta takaisin rahan
alkuperäiselle omistajalle, maksajille.
5. Esimerkkilaskelma
• Vuosi 1-4 Sallittu tuotto 6% = 100 M€. Vuosittainen tuotto 125 M€
• Yhteensä Sallittu tuotto 6% = 400 M€. Todellinen tuotto 500 M€
”Ylimääräiset” kustannukset siirtoyhtiölle uuden valvontajakson aikana (vuodet 5-8)
(Mikäli toteutunut oikaistu tulos on valvontajakson kuluessa ylittynyt vähintään viidellä prosentilla, on
ylijäämästä maksettava korkoa.)
• Nykyään korkona syntyneelle 100M€ ylijäämätuotolle käytetään oman pääoman
kohtuullisen kustannuksen keskiarvoa kyseisen valvontajakson vuosilta, esim 7,1%.
Tällöin maksettava korko olisi 7,1 M€.
”Ylimääräiset” tulot siirtoyhtiölle vuosina 1-4
• Jos ylimääräinen pääoma tuotti 6% v. 1, ovat tulot 5,7M€ (25M€*6%*6%*6%*1/2*6%)
• Jos ylimääräinen pääoma tuotti 6% v. 2, ovat tulot 3,9M€ (25M€*6%*6%*1/2*6%)
• Jos ylimääräinen pääoma tuotti 6% v. 3, ovat tulot 2,3M€ (25M€*6%*1/2*6%)
• Jos ylimääräinen pääoma tuotti 6% v. 4, ovat tulot 0,7M€ (25M€*1/2*6%)
• Tulot vuosilta 1-4 ovat 12,6 M€
Erotus on 5,5 M€. Tähän epäkohtaan tulee saada muutos.
6. ElFin parannusehdotus ylilaskutuksen
palautusta takaisin maksajille.
Ehdotus, valvontalain 14 pykälän muuttamiseksi:
– Kohtuullisen tuoton ylittävän määrän
palautusprosentti alennettava nykyisestä 5% -> 2%
– Alennettavaan määrän laskuperuste tulee muuttaa
koko valvontajakson vuosittaiseksi tarkasteluksi.
– Kohtuullisen tuoton ylittävälle määrälle tulee maksaa
vuotuista korkoa jokaiselle valvontajakson vuodelle.
– Ylijäämätuoton korkona tulee käyttää oman pääoman
kohtuullisen kustannuksen vuosittaista arvoa
Yksityiskohtaiset sanamuodot erillisessä muistiossa.