WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin kylien lajittelua ja jätehuoltoa. Tässä esityksessä esitellään Juuan Timanttikylien jätepisteen kierrätyshyödyt vuonna 2021 ilmastonäkökulmasta.
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin jätteiden lajittelua maaseudulla. Tässä diaesityksessä esitellään kohdekyliin tehtyjen kyselyjen tulokset koskien jätteiden lajittelua.
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin kylien lajittelua ja jätehuoltoa. Tässä esityksessä esitellään Juuan Timanttikylien jätepisteen kierrätyshyödyt vuonna 2021 ilmastonäkökulmasta.
WasteLess Karelias -hankkeessa kehitettiin jätteiden lajittelua maaseudulla. Tässä diaesityksessä esitellään kohdekyliin tehtyjen kyselyjen tulokset koskien jätteiden lajittelua.
Tällä esityksellä pyritään vastaamaan kysymykseen, ”Minne jäte päätyy Suomessa?” Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä lainsäädäntö, tilanteet ja toimijat muuttuvat jätealalla tiuhaan. Siksi tämä kooste kertoo vain yhden kylän kierrätyskelpoisten jätteiden kulkureiteistä vuonna 2021. Muualla Suomessa tuotettu jäte saattaa siis päätyä osin eri paikkoihin eri reittejä pitkin. Tekijät: Anne Holma, Kati Pitkänen, Taru Peltola ja Luukas Myller / WasteLess Karelias -hanke
The document discusses the role of evaluation in connecting evidence to decision-making processes to help achieve the Sustainable Development Goals (SDGs). It argues that evaluation can help make sense of wealth of SDG data by identifying context-specific trajectories, linking evidence back to Agenda 2030 principles, and investigating interactions between social and environmental systems. However, the document notes that evaluation also needs to change to better assess future impacts and sustainability in light of challenges like climate change, promote mutual accountability across all levels, and evaluate progress toward goals like equity and policy coherence.
Sustainability science aims to increase understanding of social-ecological systems and link knowledge to action to enable societal change towards sustainability. It studies pathways towards transformative policymaking. Sustainability problems are complex, urgent, uncertain, and value-laden, requiring new transdisciplinary approaches. Sustainability science produces systems, target, and transformative knowledge through co-production with stakeholders. It also aims to transform science itself. While transdisciplinary research generates socially robust knowledge, impacting policy change remains challenging due to tensions between embedded, applied research and formal policy processes.
New Challenges for the Evaluation Community: timely responses in times of urgency
1) The document discusses new challenges for the evaluation community given the urgent need for action on issues like climate change and biodiversity loss.
2) It argues that evaluation needs to move beyond just examining whether past policies worked and instead support systemic change and transitions to sustainability.
3) Evaluation should be integrated into the policy process and consider long time frames given the slow pace of transitions and risk of lock-in to unsustainable paths.
More Related Content
More from Finnish Environment Institute / Suomen ympäristökeskus / Finlands miljöcentral
Tällä esityksellä pyritään vastaamaan kysymykseen, ”Minne jäte päätyy Suomessa?” Yksiselitteistä vastausta tähän ei ole, sillä lainsäädäntö, tilanteet ja toimijat muuttuvat jätealalla tiuhaan. Siksi tämä kooste kertoo vain yhden kylän kierrätyskelpoisten jätteiden kulkureiteistä vuonna 2021. Muualla Suomessa tuotettu jäte saattaa siis päätyä osin eri paikkoihin eri reittejä pitkin. Tekijät: Anne Holma, Kati Pitkänen, Taru Peltola ja Luukas Myller / WasteLess Karelias -hanke
The document discusses the role of evaluation in connecting evidence to decision-making processes to help achieve the Sustainable Development Goals (SDGs). It argues that evaluation can help make sense of wealth of SDG data by identifying context-specific trajectories, linking evidence back to Agenda 2030 principles, and investigating interactions between social and environmental systems. However, the document notes that evaluation also needs to change to better assess future impacts and sustainability in light of challenges like climate change, promote mutual accountability across all levels, and evaluate progress toward goals like equity and policy coherence.
Sustainability science aims to increase understanding of social-ecological systems and link knowledge to action to enable societal change towards sustainability. It studies pathways towards transformative policymaking. Sustainability problems are complex, urgent, uncertain, and value-laden, requiring new transdisciplinary approaches. Sustainability science produces systems, target, and transformative knowledge through co-production with stakeholders. It also aims to transform science itself. While transdisciplinary research generates socially robust knowledge, impacting policy change remains challenging due to tensions between embedded, applied research and formal policy processes.
New Challenges for the Evaluation Community: timely responses in times of urgency
1) The document discusses new challenges for the evaluation community given the urgent need for action on issues like climate change and biodiversity loss.
2) It argues that evaluation needs to move beyond just examining whether past policies worked and instead support systemic change and transitions to sustainability.
3) Evaluation should be integrated into the policy process and consider long time frames given the slow pace of transitions and risk of lock-in to unsustainable paths.
More from Finnish Environment Institute / Suomen ympäristökeskus / Finlands miljöcentral (20)
1. Lähde:SYKE,Vesilaitosyhdistys
JÄTEVEDENPUHDISTAMO
Poistaa eloperäistä ainesta ja
ravinteita, ei haitallisia aineita.
Mitä viemärivedestä poistuu
puhdistamolla?
Suomen ympäristökeskus
www.syke.fi
HAITALLISET AINEET
Jätevedenpuhdistus
ei poista vedestä
kaikkia kemikaaleja
ja lääkejäämiä.
Jätevedenpuhdistamot on
suunniteltu poistamaan
jätevedestä ainoastaan
eloperäistä ainesta ja ravinteita.
Puhdistamoiden nykytekniikka
ei riitä haitallisten aineiden,
kuten lääkkeiden ja kemikaalien,
sekä mikromuovien
poistamiseen.
Tee näin:
Älä heitä vessanpönttöön tai
lavuaariin mitään kemikaaleja,
lääkkeitä tai roskia. Vie
tarpeettomat lääkkeet
apteekkiin ja vaaralliset
kemikaalit ongelmajäte-
keräykseen.
HAJAVALUNTA
Ibuprofeeni (tulehduskipulääke)
Fluoratut pinta-aktiiviset
aineet (PFAS)*
Karbamatsepiini (epilepsialääke)
Fosfori (kasvuravinne)
Typpi (kasvuravinne)
Mikromuovi
*) mm. paistinpannut, sammutusvaah-
dot ja vettähylkivät vaatteet
–
–
–
–
-
–
98 %
10 %
6 %
95 %
40-80%
99%
Puhdistamolla poistuva osuus:
(Siirtyy lietteeseen tai hajoaa)
SAIRAALAT
TEOLLISUUS
KOTITALOUDET
PUHDISTAMOLTA
TULEVA LIETE
Lietevalmisteita käytetään
viherrakentamiseen ja
maantäyttörakenteisiin.
KAATOPAIKAT
HAJAVALUNTA
2. Suomen ympäristökeskus
www.syke.fi
HAITALLISET AINEET
Monet
Suomenlahden
kemikaaleista ovat
peräisin arkisista
esineistä ja
asioista.
Tekstiileistä irtoaa
konepesussa esim.
palonsuoja-aineita,
mikromuovia ja
pintakäsittelyaineita.
Tee näin:
Käytä ympäristömerkittyjä
tuotteita. Ympäristömerkki
takaa, että tuotteen
valmistuksessa ei ole käytetty
vaarallisimpia kemikaaleja.
Suosi vaatteiden kierrätystä,
mutta jos ostat uutta, osta
EU-alueella valmistettua.
Suomenlahden vedestä löytyy
tuhansia kemikaaleja
Aineet ovat usein peräisin omasta arjestamme:
pesu- ja puhdistusaineista, lääkkeistä, elektroniikasta ja tekstiileistä
Palonsuoja-
aineet
(PBDE)
elektro-
niikka
tekstiilit
muovi-
tuotteet
huone-
kalut
Fluoratut
pinta-aktiiviset
aineet
(PFAS)
paistin-
pannut
sammutus-
vaahdot
lattia-
vahat
vettähylkivät
vaatteet
WAX
Lääkkeet
Diklofenaakki
Tulehdus-
kipulääke
Ibuprofeeni
Tulehdus-
kipulääke
Karbamat-
sepiini
Epilepsia-
lääke
Lähde:SYKE
3. Suomen ympäristökeskus
www.syke.fi
HAITALLISET AINEET
Ympäristömyrkyt
vaikuttavat jopa
vuosikymmenten
ajan.
EU:n alueella on tällä hetkellä
käytössä yli 13 000 rekisteröityä
kemikaalia. Uusia tulee
markkinoille jatkuvasti, eikä
niiden vaikutuksia vielä tunneta.
Käytön kiellot ja rajoitukset
ovat tärkeitä, koska vain niiden
avulla haitallisten aineiden
määrä ympäristössä saadaan
vähenemään.
Tee näin:
Tunnista omassa arjessasi
käyttämäsi kemikaalit. Pyri
käyttämään ympäristö-
merkittyjä tuotteita ja
palveluja.
Haitallisten aineiden elinkaari
AINEEN
HAVAITSEMINEN
YMPÄRISTÖSSÄ
TOIMENPITEET
AINEEN
VÄHENTÄMISEKSI
AINE
KONTROLLISSA
LÄÄKKEET
EU:n tarkkailu-
listalla
FLUORATUT
PINTA-AKTIIVISET
AINEET (PFAS)
käyttö alkoi 1950-luvulla
rajoituksia 2000-luvulla
DDT
(hyönteismyrkky)
kielletty Suomessa 1975
TBT
(suojamaalit laivoissa ja
vesirakenteissa)
kielletty Suomessa 2003
MIELEN-
KIINNON
KASVU
MIELENKIINNON LASKU
Näin haitallinen kemikaali saadaan kuriin
YHTEISKUNNANMIELENKIINTO
AINE
MUODOSTUNUT
ONGELMAKSI
Perinteiset ympäristömyrkyt, kuten hyönteismyrkky DDT,
ovat häviämässä kierrosta, mutta uusia tulee koko ajan
19501940 1960 1970 1980 1990 2000
Lähde:Wikipedia,HELCOM
DDT:n vaikutus merikotkakantaan
merikotkien
määrä laskee
merikotkakannan
voimakas kasvu
merikotka-
kanta toipuu
DDT:tä myydään Suomessa
nimellä Täystuho
DDT kiellettiin
Suomessa
merikotkia
hyvin vähän*
käyttö
alkaa
*) syynä DDT:n aiheuttama munankuorien ohentuminen
TÄYSTUHO
100
DDT:nkäyttö
4. Suomen ympäristökeskus
www.syke.fi
HAITALLISET AINEET
Vedenpuhdistamoiden nykytekniikka ei pysty poistamaan kaikkia
lääkejäämiä jätevedestä. Ylijäämä valuu suoraan vesistöihin
IBUPROFEENI
Tulehduskipulääke, tabletti 400 mg
DIKLOFENAAKKI
Tulehduskipulääke, lääkegeeli 11,6 mg/g
KARBAMATSEPIINI
Epilepsialääke, tabletti 200 mg
PARASETAMOLI
Särkylääke, tabletti 1 g
Vuonna 2014 käytetyt
lääkkeet Suomessa
Suomen vesistöihin päätyy
vuosittain satoja kiloja lääkkeitä
77 250 KG
(15 g per suomalainen)
16 606 660
TABLETTIA
(3 tablettia per suomalainen)
294 564 627
TABLETTIA
(54 tablettia per suomalainen)
194 685 847
TABLETTIA
(35 tablettia per suomalainen)
130 KG
630 KG
845 KG
190 KG
Vuonna 2014
vesistöihin päätyi
Lääkkeitä pääsee
mereen ja niillä on
vaikutusta merten
eläimiin.
Lääkkeitä päätyy vesistöihin,
koska taajamien
jätevedenpuhdistamoita ei ole
suunniteltu haitallisten
aineiden poistoon. Lääkkeiden
haittavaikutuksia vesistöissä ei
vielä tiedetä.
Tee näin:
Toimita vanhentuneet tai
turhat lääkkeet apteekkiin. Älä
heitä niitä wc-pönttöön tai
roskiin. Osa lääkkeistä
kulkeutuu jäteveden-
puhdistamon läpi vesistöihin
ja vaikuttaa haitallisesti veden
eliöstöön.
Lähde:SYKE,Vesilaitosyhdistys
5. Lähde:SYKE,Evira
Suomen ympäristökeskus
www.syke.fi
HAITALLISET AINEET
ravintonsa mukana palonestoaineita, lääkkeitä
ja vuosikymmenten takaisia ympäristömyrkkyjä
Suomenlahden kala syö
RAVINTOKETJUSSA
SEURAAVAKSI:
linnut, petokalat,
hylkeet ja ihminen
Elohopeapitoisuus
0,5 mg / kg
Dioksiinipitoisuus (TEQ)
6,5 ng / kg
SILAKKAAHVENLOHISUOSITELTAVA
ENIMMÄISRAJA
OKOKOK
RAJA
YLITTYY
OK
RAJA
YLITTYY
...mutta,
usein ongelma
sisävesissä
…mutta muut
isot petokalat
ongelma
SINKKI
PBDE**
KADMIUM
DIOK-
SIINI
PFAS*
ELO-
HOPEA
* pintakäsittelyaine
** palonsuoja-aine
Ympäristömyrkkyjen määrä Suomenlahden kaloissa
Ylittyvätkö suositeltavat enimmäisrajat ihmisruoaksi?
Mitä kaloja olet
syönyt viime
aikoina?
Haitalliset aineet kertyvät
kaloihin. Kaikki ympäristölle
vieraat aineet eivät aiheuta
kalankäyttörajoituksia, eivätkä
vaikuta merkittävästi kalan
terveyteen. Kala kuitenkin
siirtää aineita ravintoketjussa
eteenpäin – myös ihmiseen.
Tee näin:
Syö korkeintaan 1–2 kertaa
kuukaudessa haukea tai
merestä pyydettyä lohta
tai isoa silakkaa.
6. TBT-MAALIT
Kertymä suurinta
1990-luvun lopussa
DIOKSIINI
Kertymä suurinta
1970-luvulla
Lähde:SYKE
ELOHOPEA
Kertymä suurinta
1960-luvulla
Sedimentit: Haitallisten
aineiden arkisto
Uusien päästöjen
mukana tulleet
haitta-aineet
varastoituvat
pohjille
Suomen ympäristökeskus
www.syke.fi
HAITALLISET AINEET
Haitta-aineet
ovat kertyneet
vuosikymmenten
aikana merenpohjan
kerrostumiin.
Perinteiset ympäristömyrkyt
varastoituvat syvemmälle
sedimenttiin.
Ruoppaukset voivat vapauttaa
aineet takaisin veteen, josta ne
voivat siirtyä meren eliöstöön.
Uudet aineet aiheuttavat
uusia ongelmia
PINTA-AKTIIVISET
AINEET
PALON SUOJA-
AINEET
LÄÄKEAINEET
MIKRO-
ROSKAT
7. Lähde:SYKE,Hallikainen
jamuut(2008),Isosaarijamuut(2002),Vallius(2014)
Sedimenttinäytteet
paljastavat historian
Suomen ympäristökeskus
www.syke.fi
HAITALLISET AINEET
Haitalliset aineet
kertyvät hiljalleen
pohjasedimentteihin.
Siellä aineet eivät
enää vaikuta
haitallisesti meren
eliöstöön.
Haitallisia aineita koskevat
käyttörajoitukset vähentävät
aineiden esiintymistä vedessä.
Samaan aikaan uusia
synteettisiä aineita kuitenkin
tulee markkinoille jatkuvasti.
Emme tunne niiden vaikutuksia,
niiden hajoamistuotteiden
vaikutuksia tai niiden
yhteisvaikutuksia muiden
aineiden kanssa.
ELOHOPEA
Kivihiilen poltto, kloorialkali-
ja puunjalostusteollisuus
Mitattu keskiseltä
Suomenlahdelta 2009
Mitattu keskiseltä
Suomenlahdelta 1998
Mitattu Loviisan
edustalta 2007
DIOKSIINI
Selluloosan valkaisu,
kloorifenolintuotanto,
palamisprosessit
TRIBUTYYLITINA
Kiinnittymisenestomaalit
veneissä ja vesirakenteissa
SYVYYSPOHJASTAKUNNÄYTEONOTETTU
Vuosi, jona
aine on kerty-
nyt pohjalle
0
cm
8
16
24
32
40
48
2007
2002
1997
1992
1986
1980
1975
1998
1992
1985
1980
1970
1962
1950
2009
1994
1980
1965
1950
1935
1920
0
cm
4
8
12
16
20
24
Käyttö
kiellettiin
2010
Valkaisu-
prosessi
muuttui
Nykykuormitus
kulkeutuu
pääosin
muualta
Maalin
käyttö
lisääntyi
Sellun
valkaisu
kasvoi
Teollisuus-
prosessit
muuttuivat
VÄHITEN ENITEN
Aineen määrä näytteessä
VÄHITEN ENITEN
Aineen määrä näytteessä
VÄHITEN ENITEN
Aineen määrä näytteessä
0
cm
5
10
15
20
25
30