A book review of Timo Honkasalo's book Rauhankone - Tekoälytutkijan testamentti. https://www.gaudeamus.fi/teos/rauhankone/

1. TEKSTI: PIA ADIBE
KONEELLA EI OLE ihmisen elettyä kokemusta maail-
masta, syntymästä tai kuolemasta, eivätkä koneet pysty
kokemaan kärsimystä, pelkoa tai rakkautta. Silti koneet
voivat olla ihmiselle avuksi, kirjoittaa Timo Honkela kirjas-
saan Rauhankone (2017), jossa hän ideoi datalähtöistä
tunteiden ymmärrystä.
Kirjassaan hän on tuonut esiin omaa kokemusmaa-
ilmaansa ja identiteettiään osana ideaa, jolla ihmisten
tunne-elämää ja merkityksenantoa kokemuksille voitai-
siin paremmin ymmärtää ja mallintaa suurten datamas-
sojen avulla. Honkelan kertomusta siivittää oman elämän
tragediat, kuten aivosyöpä ja äidin kuolema hänen olles-
saan vain 8-vuotias. Pohdiskelevan pojan ja 30 vuotta
tekoälyä ja koneoppimista tutkineen miehen elämänkoke-
mus on kirjassa paketoitu rauhankone-ehdotukseksi, jot-
ta voisimme edistää rauhaa yhdistämällä mielen, kielen
ja yhteiskunnan ilmiöiden tulkinta järjestelmäksi, jolla
autettaisiin ihmiskuntaa rauhan ja yhteisymmärryksen
tiellä. Honkelan mukaan merkitysneuvottelevat koneet
voisivat toimia apuna tilanteissa, joissa ihmiset ymmärtä-
vät asioita eri tavalla eivätkä huomaa sitä itse.
Honkela ottaa kantaa ihmiskunnan polttaviin kysy-
myksiin toteamalla, että ihmisen tahto, halut, toiveet ja
päätökset suuntautuvat moniin eri suuntiin. Perinteinen
analyyttinen logiikkaan nojautuva työ ei tässä yhteydessä
yksistään riitä. Kategorinen ajattelu, luokittelu sekä osa-
optimointi, joiden varaan nykytietojärjestelmät ja aikaiset
johtamisteoriat pohjautuvat, korostavat pikemminkin eroja
kuin samankaltaisuuksia. Ihmisten ja ihmisyhteisöjen
toiminnassa ja käyttäytymisessä oleva vahva takai-
sinkytkentä vaikuttaa ajatteluumme ja toimintaamme
tulevaisuudessa, kirjoittaa Honkela ja perustelee siten
väitettään, että tarvitsemme tilastotieteen menetelmiä,
ehdollisten todennäköisyyksien laskentaa, kaaottisten
ilmiöiden ja takaisinkytkentäilmiöiden mallintamista sekä
muita tapoja mallintaa ja hahmottaa maailman monimut-
kaisuutta luomalla jatkumoja, kuten sumeassa logiikassa.
Rakennamme puheellamme ja sanoillamme
omaa ja yhteistä todellisuutta
Monet abstraktit asiat ovat sosiaalisia konstruktioita,
joita ajatuksemme pitävät yllä, Honkela kirjoittaa. Täten
ajattelulla on kyky luoda ja tuhota maailmaa. Hän toteaa
ajatusten voivan lähteä liikkeelle aaltoina synnyttäen
ilmiöitä esimerkiksi meemien kautta (#MeToo). Ilmiöiden
tulkintaan tarvitaan oikeanlainen kokonaiskuva ja nämä
teemat ovat tärkeitä edustuksellisen demokratian ja
rauhan kannalta.
Honkela kuvaa kirjassaan
tarkoin, kuinka kielen
eriytymisen vuoksi sen
moninaisuuden kunnioitus
on tärkeää. Kielen avulla
rakennetun todellisuuden ja
sen totuudellisuuden arvi-
ointi riippuu siitä näkökul-
masta, mistä se tulkitaan.
Psykologiset eli yksilölliset
ja kulttuuriset eli jaetut
merkitykset vaihtelevat tul-
len esiin kielessä. Honkelan
mukaan merkitysvariaatio,
tulkintavaihtelu ja merkitys-
kulttuuri vaikuttavat ilmiöi-
den monimuotoisuuteen ja
monimutkaisuuteen. Niiden
tulkintaa varten humanisti-
sissa ja yhteiskuntatieteissä
tuotetaan käsitejärjestelmiä
ilmiön ja ominaisuuden pe-
rusteella, kun taas luonnon-
tieteissä ja insinööritieteissä
kerätään systemaattisesti
tietoa eikä monimuotoisuut-
ta ja –mutkaisuutta huomioida riittävästi, hän havainnoi.
Matemaattiseen tensori-malliin pohjautuva kone, jolla ih-
misten sanat, asiayhteydet ja tunteet voitaisiin paremmin
tulkita ja tulkata, lisäisi onnistunutta vuorovaikutusta,
Honkela uskoo.
”Vaikka koneella ei ole tunteita, niiden avulla voidaan
mallintaa niitä.” Esimerkiksi robottien avulla voimme
saada paremman mahdollisuuden analysoida ja simuloi-
da tunteiden kehollisuutta, hän kertoo keskusteluistaan
Zen Roboticsin Harri Valpolan kanssa. Honkela kuvaa
tunteita dynaamisina, sosiaalisina, kehollisina ilmiöinä ja
hakee tunteiden vastinetta kielessä rauhankoneen avulla.
Merkitysneuvottelut koneen avulla voisivat siis auttaa
rakentamaan ymmärrystämme tietynlaisten jatkumojen
näkemiseen ja luomiseen. Todellisuus, politiikka, tiede,
tutkimus, ihminen, sukupuoli. Ne eivät ole joko-tai, vaan
sekä-että.
Kirja vältteli hienosti teorisointia ja oli helposti luet-
tava. Ehkäpä juuri sen henkilökohtaisuus ja inhimillisyys
teki siitä niin helposti lähestyttävän aiheen kunnianhi-
moisuudesta huolimatta. Erittäin suositeltava lukukoke-
mus.
Koneiden ymmärrys ihmisyydestä
Timo Honkela (2017).
Rauhankone, tekoälytutkijan
testamentti. Gaudeamus.
TIETOASIANTUNTIJA 1 / 2018 15