Jyväskylän pyöräilyseuran tuottama kooste Kankaan alueen ideointiprojektia varten. Alkuperäislähde: http://www.jyps.info/index.php?option=com_content&view=article&id=204:kangas-visio&catid=20:tiedotteet&Itemid=22
DRAFT!! Helsinki korjaa katuni-palvelu ideaAntti Poikola
DRAFT idea tuottaa "Fix my Street" ideasta jalostunut kaupunkiyhteisöllinen avoimeen dataan pohjautuva palvelu Helsinkiin.
"Korjaa Katuni" on työnimi ja konseptia tarkennetaan jatkuvasti.
http://muistio.tieke.fi/korjaamunkatuni
Jyväskylän pyöräilyseuran tuottama kooste Kankaan alueen ideointiprojektia varten. Alkuperäislähde: http://www.jyps.info/index.php?option=com_content&view=article&id=204:kangas-visio&catid=20:tiedotteet&Itemid=22
DRAFT!! Helsinki korjaa katuni-palvelu ideaAntti Poikola
DRAFT idea tuottaa "Fix my Street" ideasta jalostunut kaupunkiyhteisöllinen avoimeen dataan pohjautuva palvelu Helsinkiin.
"Korjaa Katuni" on työnimi ja konseptia tarkennetaan jatkuvasti.
http://muistio.tieke.fi/korjaamunkatuni
20121211 open cities_open_organizationsAntti Poikola
This document discusses open cities and open organizations. It describes three projects involving crowdsourcing for cycling infrastructure, participatory urban planning, and an open knowledge festival. It also lists publications on open data and social media for citizen participation. Examples are provided of transparency, participation and collaboration in open cities. Open government data is defined and its social and economic benefits outlined. Examples are given of city data and civic applications using city data. Internet tools for collaboration are discussed, including motivations for participation and different participation methods like meetings, commenting, and mapping applications.
Jane Jacobs: 4 edellytystä elävälle kaupunkialueelle.
1. alueella pitää olla useampi kuin yksi ja mielellään useampi, kuin kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta
esim. asuminen + kaupallinen + työpaikat tai toimistot + iltaharrastukset. Tämä takaa sen, että alueella on tasaisesti ihmisvirtaa eri vuorokauden aikoihin, koska tasainen ihmisvirta on se, mikä luo mahdollisia kaupallisille palveluille. Jos on esim valtava toimistoalue, niin siellä ei pysy hengissä mikään muu, kuin teolliseen tuotantotahtiin pystyvä lounasravintola, joka on tyhjillään suurimman osan päivästä. Jos taas on palkkä asuinalue, niin se kannattelee ehkä pitseriaa. Näiden ensisijaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen on kaupallisten palveluntuottajien näkökulmasta enemmän kuin 1+1, sillä se takaa ihmisvirtaa eri kellonaikoihin.
Keskustassa esim. kulttuuri- harraste, vapaa-aika, viihdetilat tuovat paljon kaivattua vilinää ilta-aikaan. Olennaista on, että eri toimintoja ei väkisin pyritä erottelemaan toisistaan, luomalla lisää Ylistönmäkiä työpaikoiksi, Seppälänkankaita kaupalle ja Lutakkoja asumiselle. Terveempää olisi, että kaikilla alueilla olisi sekaisin kaikenlaisia toimintoja.
Kolme muuta Jacobsin pointtia ovat:
2. Riittävän lyhyet korttelipituudet (oikopolkuja kävelijöille)
3. Eri ikäisiä ja kuntoisia rakennuksia, sillä halvemmille ja huonokuntoisemmille rakennuksille on myös kysyntää, joka tuottaa alueelle monipuolisuutta
4. riittävä ihmistiheys (ei vain asukastiheys, vaan tiheys ihmisiä, jotka tulevat alueelle eri syistä)
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Datan siivousta tehokkaasti – Google RefineAntti Poikola
Tutoriaali http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/
Haaste: Mitkä ovat yleisimpiä ammatteja eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa?
Vaaditut ohjelmat / työkalut:
Google Refine -ohjelma asennettuna
Sisältö tiivistetysti:
- Miten siivotaan Oikeusministerion ehdokasdatan sarake, jossa on ehdokkaiden itse ilmoittama arvo/ammatti/asema -tieto?
- Datan tuominen Google refineen
- Facet text facet
- Samankaltaisten klusterointi ja yhdistäminen
- Edit cells / split multi-valued cells
- Datan vieminen Refinesta exceliin
Tutoriaalissa käytettävä data:
Lataa data osoitteesta http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Suora linkki taulukkoon on http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xls
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#A
Lyhyt johdattelu datajournalismiin: mitä uutta on datajournalismissa, millainen työprosessi siihen liittyy ja muutamia esimerkkejä. Luennon sisältöä päivitetään säännöllisesti ja sovelletaan eri kohderyhmille, täällä julkaistu versio on yleinen "peruspaketti".
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#B
Neljä datajournalistille tärkeää tapaa datan hankkimiseen – avoin data, tietopyynnöt, ruudunraaputus ja joukkoistaminen.
20121211 open cities_open_organizationsAntti Poikola
This document discusses open cities and open organizations. It describes three projects involving crowdsourcing for cycling infrastructure, participatory urban planning, and an open knowledge festival. It also lists publications on open data and social media for citizen participation. Examples are provided of transparency, participation and collaboration in open cities. Open government data is defined and its social and economic benefits outlined. Examples are given of city data and civic applications using city data. Internet tools for collaboration are discussed, including motivations for participation and different participation methods like meetings, commenting, and mapping applications.
Jane Jacobs: 4 edellytystä elävälle kaupunkialueelle.
1. alueella pitää olla useampi kuin yksi ja mielellään useampi, kuin kaksi pääasiallista käyttötarkoitusta
esim. asuminen + kaupallinen + työpaikat tai toimistot + iltaharrastukset. Tämä takaa sen, että alueella on tasaisesti ihmisvirtaa eri vuorokauden aikoihin, koska tasainen ihmisvirta on se, mikä luo mahdollisia kaupallisille palveluille. Jos on esim valtava toimistoalue, niin siellä ei pysy hengissä mikään muu, kuin teolliseen tuotantotahtiin pystyvä lounasravintola, joka on tyhjillään suurimman osan päivästä. Jos taas on palkkä asuinalue, niin se kannattelee ehkä pitseriaa. Näiden ensisijaisten käyttötarkoitusten yhdistäminen on kaupallisten palveluntuottajien näkökulmasta enemmän kuin 1+1, sillä se takaa ihmisvirtaa eri kellonaikoihin.
Keskustassa esim. kulttuuri- harraste, vapaa-aika, viihdetilat tuovat paljon kaivattua vilinää ilta-aikaan. Olennaista on, että eri toimintoja ei väkisin pyritä erottelemaan toisistaan, luomalla lisää Ylistönmäkiä työpaikoiksi, Seppälänkankaita kaupalle ja Lutakkoja asumiselle. Terveempää olisi, että kaikilla alueilla olisi sekaisin kaikenlaisia toimintoja.
Kolme muuta Jacobsin pointtia ovat:
2. Riittävän lyhyet korttelipituudet (oikopolkuja kävelijöille)
3. Eri ikäisiä ja kuntoisia rakennuksia, sillä halvemmille ja huonokuntoisemmille rakennuksille on myös kysyntää, joka tuottaa alueelle monipuolisuutta
4. riittävä ihmistiheys (ei vain asukastiheys, vaan tiheys ihmisiä, jotka tulevat alueelle eri syistä)
Avoin data ja avoin kaupunkiorganisaatio, Antti Poikola, HUB Jyväskylä
Avoimen datan avulla kaupunkilaisille tarjottavia digitaalisia palveluita voidaan kehittää kenen tahansa toimesta joustavasti ja tarvelähtöisesti. Mitä tämä tarkoittaa osallistumiselle ja demokratialle? Voisiko myös valmistelu- ja päätöksentekoprosessi olla avoin ja vuorovaikutteinen? Esimerkkejä avoimen datan ja avointen toimintamallien vaikutuksesta asioiden valmisteluun, päätöksentekoon ja yhteistuotantoon kunnissa ja kaupungeissa.
Datan siivousta tehokkaasti – Google RefineAntti Poikola
Tutoriaali http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/
Haaste: Mitkä ovat yleisimpiä ammatteja eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa?
Vaaditut ohjelmat / työkalut:
Google Refine -ohjelma asennettuna
Sisältö tiivistetysti:
- Miten siivotaan Oikeusministerion ehdokasdatan sarake, jossa on ehdokkaiden itse ilmoittama arvo/ammatti/asema -tieto?
- Datan tuominen Google refineen
- Facet text facet
- Samankaltaisten klusterointi ja yhdistäminen
- Edit cells / split multi-valued cells
- Datan vieminen Refinesta exceliin
Tutoriaalissa käytettävä data:
Lataa data osoitteesta http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/kokomaa.htm
Suora linkki taulukkoon on http://192.49.229.35/E2011/s/ehd_listat/e2011ehd.xls
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#A
Lyhyt johdattelu datajournalismiin: mitä uutta on datajournalismissa, millainen työprosessi siihen liittyy ja muutamia esimerkkejä. Luennon sisältöä päivitetään säännöllisesti ja sovelletaan eri kohderyhmille, täällä julkaistu versio on yleinen "peruspaketti".
Ks. http://datajournalismi.fi/tutoriaaleja/#B
Neljä datajournalistille tärkeää tapaa datan hankkimiseen – avoin data, tietopyynnöt, ruudunraaputus ja joukkoistaminen.
Google Fusion Tables tutoriaali - Suomen kuntien visualisointi kartalle
Pyöräily ja talous
1. PYÖRÄILY JA TALOUS
Velo-city jälkiseminaari
Antti Poikola
HILA Open Oy
Kaupunkisuunnitteluviraston
auditorio, Helsinki
20.9.2010
Kuva: Tulenheimo (Flickr)
Kuva: Pörrö (Flickr) Attribution-Share Alike 1.0 Finland
2. muu 2% 2020
Paljonko pitää jalankulku 27% julkin
investoida?
polkupyörä 15%
muu 2% henkilöau
2004 27%
jalankulku julkinen 20%
polkupyörä 6%
Mikä on sijoitetun
pääoman tuotto?
henkilöauto 44%
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
3. Liikenne on
ihmisten, tavaroiden
ja tiedon kuljettamista
paikasta toiseen
Paljonko liikennettä?
kysynnän hallinta
Millaista liikennettä?
haittojen minimointi
Kuva: Jukka Lehtinen (Flickr)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
4. Systeemiset vaikutukset
Infrastruktuuri-
kustannukset
Imago-
Aika- vaikutukset
kustannukset
Onnettomuus- Terveys-
kustannukset vaikutukset
Sosiaaliset Tila-
vaikutukset kustannukset
Ympäristö-
vaikutukset
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
5. Aikakustannukset
Keskimääräinen matka-aika PKS 2004
40
36
35 33
30
26
25
22 22
20
min/matka
15
10
5
0
ja po he jul m
la lku nk kin uu
nk ilö en
ulk py
u ö au
rä to
Henkilöliikennetutkimus 2004
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
6. Terveysvaikutukset
Kööpenhaminan ilmastopoliittinen tavoite: 14% useampi
pyöräilee työmatkat vuonna 2015
• Copenhagen Health and Care Administration laskenut, että
tavoitteen toteutuminen säästäisi 11,9 M€ vuodessa
25
20
15
Ylipainoisten lasten
osuus (IOTF 2002)
Pyöräilyn
10 kulkutapaosuus DfT
(1996)
5
0
UK Ruotsi Saksa Sveitsi
Kuva: John Whitelegg Velo-City 2010 presentation
Katso myös: Walking, Cycling and Obesity Basset & Al. (2008)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
10. Tilan tarve
Lähde: J. Whitelegg (1993a) p.79 after Navarro et al. (1985)
Katso myös: Pysäköintipolitiikka ja pysäköinnin hinta LVM (2007)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
13. Onnettomuudet
Vuonna 2004 Helsingissä
alennettiin nopeusrajoituksia:
• Keskinopeus aleni 4%
• Onnettomuuskustannukset -15%
• 5 miljoonan euron vuotuinen säästö
Lähde: Nopeusrajoitukset Helsingissä KSV 2005
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
14. Kustannus-hyötyanalyysi
COWI konsultit tekivät kustannushyötyanalyysin kahdelle
pyöräilyprojektille Kööpenhaminassa
• Bryggebroen pyöräily ja kävelysilta (kuva) – rate of return 8%
• Risteysjärjestely Gyldenløvsgade – 33%
Lähde: Economic evaluation of cycle projects Eva Willumsen, COWI
Katso myös: Cykalk (Ruotsi)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
15. Infra ei ole ilmaista
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
16. [1] Hakamäentien remontti (3,1 km) - 100 M€, eli noin 32 miljoonaa per
kaistakilometri.
[2] Kehä III alkuperäinen perusparannussuunnitelma - 180 M€ (sittemmin
suunnitelmaa on typistetty), kilometrikustannus siis 26 M€/km-kaistapari.
[3] Kehä II uuden osan kokonaiskustannus on 650 miljoonaa, joka tarkoittaa 33,6
M€/km kaistaparille.
[4] Raidejokerin suunniteltu pituus on 25km, ja kustannusarvio 211M€, eli
8,5M€/km sisältäen muutaman tunnelin ja erilaisia erityisjärjestelyitä
[5] Östersundomin alustavissa ratikkasuunnitelmissa hinta-arvio on 80M€ tai 112M€
eli 7,6 tai 8 M€ per km.
[6] Östersundomin metrosuunnitelmissa rataa joko 6,6 tai 8,3 kilometriä 430 tai 543
miljoonalla eurolla kummassakin tapauksessa 65M€/km.
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
17. Korvamerkintä ja kokonaisuus
• Vuoden 2011 liikenneinvestointien raami (Helsingin kaupunki)
: kadut, liikenneväylät ja radat yhteensä 110,23 milj. €
• Josta pyöräilylle suunnattu 2,09 M€ (vuonna 2010 3,9 M€)
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
19. Skenaario 1 (2020)
Brysselin chartterin tavoite täytetään, samalla julkisen
liikenteen osuus kasvaa
muu ۲%
2%
jalankulku 27%
۲ ۷% julkinen 25%
۲۵ %
polkupyörä 15%
۱۵ %
henkilöauto 31%
۳۱%
Attribution-Share Alike 1.0 Finland
20. Skenaario 2 (2020)
Brysselin chartterin tavoite täytetään, julkinen liikenne pysyy
ennallaan
muu ۲ %
2%
jalankulku 27%
۲۷% julkinen 20%
۲۰%
polkupyörä 15%
۱۵%
henkilöauto 36%
۳۶%
Attribution-Share Alike 1.0 Finland