Tietoa paalumittauksista ja Inspectan mittauspalveluista. Esitys Tieto-osastolla Inspectan Tietopäivä 2015 -tapahtumassa.

1. Paalumittaukset
Kiinteistöjen ja Rakentamisen Tietopäivä 2015
Teemu Riihimäki

2. • Paalujen dynaamiset (PDA-mittaukset)
ja staattiset koekuormitukset
• Signaalinmallinnukset (CAPWAP-
analyysit)
• Teräsbetonipaalujen ehjyysmittaukset
iskuaaltomenetelmällä (PIT, PET)
• Kaivinpaalujen ehjyysmittaukset
iskuaalto- (PIT, PET) ja
ultraäänimenetelmällä (CHUM)
• Iskuaaltoanalyysit (GRLWEAP)
• Pudotustiivistyksen laadunvalvonta
kiihtyvyysmittauksilla
• Paalutustyön valvonta
• Muut paalutuksen asiantuntijatehtävät
28.9.2015 Paalumittauspalvelut2
Paalumittaukset
Palveluesittely

3. Paalumittaukset
Toimintaympäristö
28.9.2015 Paalumittauspalvelut3

4. Paalumittaukset
Toimintaympäristö
28.9.2015 Paalumittauspalvelut4

5. Paalumittaukset
Paalujen dynaaminen koekuormitus (PDA-mittaus)
• Toimiva ja turvallinen paaluperustus edellyttää sen jokaiselta paalulta riittävää
rakenteellista lujuutta sekä geoteknistä kestävyyttä.
• Paalun dynaaminen koekuormitus eli PDA-mittaus on paalun geoteknisen
kestävyyden suora määritysmenetelmä, joka perustuu rakennuspaikalla
suoritettaviin iskuaaltomittauksiin.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut5

6. Paalumittaukset
Paalujen dynaaminen koekuormitus (PDA-mittaus)
28.9.2015 Paalumittauspalvelut6

7. Paalumittaukset
Paalujen dynaaminen koekuormitus (PDA-mittaus)
• Paaluun kiinnitetään anturit
• Paalua lyödään
• Saadaan selville paalun
murtokuorma
28.9.2015 Paalumittauspalvelut7

8. Paalumittaukset
Paalujen staattinen koekuormitus
• Mikäli paalun dynaaminen koekuormitus
ei ole mahdollista, voidaan paalun
käyttäytyminen todellisen kuorman alla
selvittää staattisen kuormituskokeen
avulla.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut8

9. Paalumittaukset
Paalujen staattinen koekuormitus
• Koekuormitusjärjestelyt staattisissa koekuormituksissa ovat yleensä haastavia
28.9.2015 Paalumittauspalvelut9

10. Paalumittaukset
Paalujen ehjyysmittaus low strain menetelmällä
• Low strain testissä paalun päähän lyödään vasaralla
samalla mitaten paalun yläpäästä tulevaa heijastusta
kiihtyvyysanturin avulla.
• Vastaanotetun nopeusvastekuvaajan signaalista
voidaan päätellä paalun poikkileikkauksen muutoksia ja
arvostella paalun ehjyyttä.
• Mikäli paalu on ehjä tulisi paalun kärjen näkyä
ajanhetkellä 2L/c nopeusvastekuvaajassa.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut10

11. Paalumittaukset
Paalujen ehjyysmittaus ultraäänimenetelmällä
• Paikalla valettuihin paaluihin asennetaan valuvaiheessa
tarkastusputket (tyypillisesti 3-8 paalukoosta riippuen).
• Mittauksessa lähetin ja vastaanotin laskettaan ensin
tarkastusputkien pohjalle. Mittaus suoritetaan nostamalla
lähetin ja vastaanotin samanaikaisesti ylös. Ultraäänilaite
rekisteröi ultraääni-impulssin amplitudin ja ajan, joka
pulssilta kuluu lähettimen ja vastaanottimen välillä.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut11

12. Paalumittaukset
Pudotustiivistyksen laadunvalvonta kiihtyvyysmittauksilla
• Järkäleen kiihtyvyyden (hidastuvuuden) kehittyminen
maahaniskun aikana kertoo maaperään välittyvän impulsin
luonteesta. Mitä korkeampi kiihtyvyyden arvo, sitä syvemmälle
iskuaalto ulottuu.
• Pudotuksen tiivistysteho on kuitenkin riippuvainen impulssin
kestosta. Tiivistyspudotuksen laadun ja kiihtyvyyden
maksimiarvon välinen korrelaatio onkin heikko. Sen sijaan
pudotuksen alkuvaiheen, alkuimpulssin, keston aikana
tapahtuvan nopeuden muutoksen ja tiivistystehon välinen
korrelaatio on tutkimuksissa havaittu vahvaksi.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut12

13. Paalumittaukset
Lyöntikokeet
• Ennen paalujatkosten ja -
kärkien testausta (puristus-,
veto- ja taivutuskestävyys,
taivutusjäykkyys,
myötömomentti) paaluja
”rääkätään” lyöntikokeessa.
• Lyöntikokeessa paaluja lyödään
kalliota tai muuta vastaavaa
pintaa vasten 500-2000 kertaa
vaaditulla jännitystasolla.
28.9.2015 Paalumittauspalvelut13

14. Paalumittaukset
Paalutuksen simulointi (GRLWEAP)
• Ohjelmalla luodaan paalutus-olosuhteita
vastaava maamalli, valitaan paalutyyppi ja
mallinnetaan järkäle.
• Kun alkutiedot on syötetty voidaan
paalutustapahtuma simuloida.
• Simuloinnin tuloksena saadaan
• paalussa vaikuttavat asennuksen aikaiset
jännitykset
• lyöntivastukset
• saavutetut kantavuudet
• asennusajat
• alustavat loppulyöntiehdot, jotka tavallisesti
tarkistetaan dynaamisilla koekuormituksilla
28.9.2015 Paalumittauspalvelut14

15. 15