Metsätalous ja kaavoitus 7.11.2018 -tilaisuus. Miten kaavat vaikuttaa puunostoon. Jorma Frisk

1. Kaavoitetut alueet joutuvat rajoitetun kilpailun piiriin. Useasti kaava-alueen leimikoihin pystyvät
tarjoamaan vain sellaisen organisaation edustajat, joissa on paljon henkilökuntaa ja pienet
hankintamäärät.
Puunostotarjousta ei voi tehdä, jos ostaja joutuu tekemään kaavan vuoksi paljon selvitystä.
Ostajista karsiutuu puolet pois, jos kaava aiheuttaa paljon lisätyötä.
Isoja puumääriä ostavan puunostajan ei ole mahdollista tehdä tarjousta leimikkoon
 Jos puuta ostaa 80 000 - 100 000 m3 vuodessa, työt koostuvat pääosin alla olevista töistä
o Työajoa 35 000 – 40 000 km/a. Päivässä 2-4 h
o Toimistotyöt; korjuun ja kuljetuksen suunnittelu, MKI.t, tilitykset 2-4 h/pv
o Maastotyöt. Leimikoiden rajaukset, lakikohteet, korjuun valv 1 h/pv
o 200- 400 ostotarjousta, tarkoittaa 1-2 h/pv.
o 100 – 200 pystykaupan hakkuusopimusta 0,5 h/pv
o Tilitykset puun myyjille, autoyrittäjille, korjuuyrittäjille, laskut 1 h/pv
o Hankintakaupat. Mittaus ja autokuljetuksen organisointi ?
 Jos leimikon kaava-asiat ovat valmiiksi jo selvitetty ja kaavan edellyttämät katselmukset on
pidetty ja hakkuuta rajoittavat ohjeet ovat laadittu, estettä puun ostolle ei ole.
o Kaavat hidastavat puun myynnin edistymistä
 Kaavat ovat tavallaan ’jarrupoljin’
 Ammattitaidoton virkamies painaa sitä joka kerta, koska pelkää
tekevänsä virheen. Siten saadaan yhteiskunnalle tarpeettomia
kustannuksia ja tehottomuutta.
 Ammattinsa osaava ja kokonaisuuden ymmärtävä virkamies ei
turhaan hidasta järkeviä projekteja. Yhteiskunta pysyy tehokkaana.
Pahimmillaan metsän ensimmäisestä harvennuksesta saatava tulo on pienempi kuin
maisematyöluvan hinta. Onko metsän kasvun ja viihtyisyyden kannalta välttämätön toimenpide on
tehty silloin liian vaikeaksi?
Onko länsimaisen yhteiskunnan arvojen mukaista sosialisoida yksityisten ihmisten metsää kovin
voimakkaasti kaavoilla? Puun myyjät rahoittavat valtiota vuosittain sadoilla miljoonilla. Verotulot
pienevät, jos hakkuita rajoitetaan voimakkaasti.
Puun myyntitulojen verotuksesta menee iso osa pääkaupunkiseudun rahoittamiseen, koska iso osa
metsänomistajista asuu siellä. Julkisessa keskustelussa tämä näyttää usein unohtuvan, koska paljon
näkee väitettävän, että pääkaupunkiseutu rahoittaa maaseutua, vaikka asia on päinvastoin.
Useat metsänomistajat joutuvat käyttämään metsätaloudesta saamansa tulot arjen ja tilan
pyöritykseen.
Moni on ostanut metsätilansa velalla
Ilmaiseksi tilan saanut perijä joutuu pahimmillaan maksamaan ’veroina’ metsätilasta 60- 80
%.