Marko Muukka, HUS, Etäpalveluiden merkitys hyvinvoinnin edistäjinäairoisland
#hyteairo Hyvinvointivalmennus seminaarissa pidetty esitys.
Marko Muukka, projektipäällikkö, IT Psykiatria HUS
Etäpalveluiden merkitys hyvinvoinnin edistäjinä
Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi olla päivänselvää, että potilaan kokonaistilanteesta kertovat tiedot kulkevat reaaliajassa ammattilaisen mukana niin sairaalassa kuin kotikäynneillä.
Mobiiliratkaisujen avulla asiakkaasta kirjattu tieto on aina käytettävissä ja tarvittavia kirjauksia voidaan tehdä reaaliaikaisesti missä tahansa.
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Sitra Debatti: Reilua peliä datatalouteen?
17.1.2019
Riitta Vänskä, Sitra
Jani Koskinen, Turun yliopisto
Minna Isomursu, IT-universitetet i Kobenhavn
Antti Kivelä, Sitra
Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Juha Lanteen esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Miten asiat helpottuvat ja mitä kansalainen tulorekisteristä saa? Kuinka suuresta kulttuurinmuutoksesta ja työmäärästä on kyse?
Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.
Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Digitaalisuus on vallannut alaa terveydenhuollossa pienin askelin jo muutaman kymmenen vuoden ajan. Nyt on edessä mullistus. Teknologian valtavan nopea kehitys, Big Data -tiedon räjähdysmäinen kasvu, robotisaatio ja keinoäly haastavat terveydenhuoltoa.
Digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollossa, Arto Holopainen, asiantuntija, Kuopio Innovation Oy
Uudistuva lääkeala 2016 - Lääkkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, 18.5.2016, Finlandia-talo, Helsinki
Tietojohtamisen perusteet kalvosarjan 3. osa: Tiedon tasot ja lajit. Tässä kalvossa käydään läpi tiedon eri tasoja ja lajeja, sekä niiden vaikutusta tiedon käsittelyyn ja tulkintaan.
Tuula Tiihonen esitys 170518 Kuka auttaa potilasta tiedon tulkitsemisessaSitra / Hyvinvointi
Tuula Tiihonen, projektijohtaja, Ihminen edellä-avainalue, Sitra
Kuka auttaa potilasta kaiken tiedon tulkitsemisessa?
17.5.2018 Sitran työpaja: Hyvinvointidatan hyödyntämisen eettiset kysymykset ja luottamuksen rakentuminen
Marko Muukka, HUS, Etäpalveluiden merkitys hyvinvoinnin edistäjinäairoisland
#hyteairo Hyvinvointivalmennus seminaarissa pidetty esitys.
Marko Muukka, projektipäällikkö, IT Psykiatria HUS
Etäpalveluiden merkitys hyvinvoinnin edistäjinä
Sosiaali- ja terveydenhuollossa pitäisi olla päivänselvää, että potilaan kokonaistilanteesta kertovat tiedot kulkevat reaaliajassa ammattilaisen mukana niin sairaalassa kuin kotikäynneillä.
Mobiiliratkaisujen avulla asiakkaasta kirjattu tieto on aina käytettävissä ja tarvittavia kirjauksia voidaan tehdä reaaliaikaisesti missä tahansa.
Sitra on 2013-2014 ollut toteuttamassa sähköisten omahoitopalveluiden kokeiluita eri puolilla Suomea. Näiden kokeilujen oppeja esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä Helsingissä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Sitra Debatti: Reilua peliä datatalouteen?
17.1.2019
Riitta Vänskä, Sitra
Jani Koskinen, Turun yliopisto
Minna Isomursu, IT-universitetet i Kobenhavn
Antti Kivelä, Sitra
Eläketurvakeskuksen osastopäällikkö Juha Lanteen esitys Työeläkepäivässä 15.11.2016. Miten asiat helpottuvat ja mitä kansalainen tulorekisteristä saa? Kuinka suuresta kulttuurinmuutoksesta ja työmäärästä on kyse?
Virtuaaliklinikan toimintamallin lähtökohtana on saada terveydenhuollon palvelut ja ihmisen tarpeet kohtaamaan entistä paremmin. Pidemmällä tähtäimellä näin voidaan parantaa terveyspalveluiden tuottavuutta ja vaikuttavuutta.
Virtuaaliklinikka muuttaa toimintaa, ei vain digitalisoi olemassa olevaa. Keskiössä on ihminen, hänen terveytensä ja hyvinvointinsa.
Sitran ja yhteistyökumppaneiden kehittämä toimintamallia esiteltiin kutsuvierasyleisölle kasvuyritystapahtuma Slushin yhteydessä 18.11.2014.
Lue myös:
http://www.sitra.fi/uutiset/hyvinvointi/sitra-digitaalisten-terveys-ja-hyvinvointipalveluiden-potentiaali-viela
Digitaalisuus on vallannut alaa terveydenhuollossa pienin askelin jo muutaman kymmenen vuoden ajan. Nyt on edessä mullistus. Teknologian valtavan nopea kehitys, Big Data -tiedon räjähdysmäinen kasvu, robotisaatio ja keinoäly haastavat terveydenhuoltoa.
Digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollossa, Arto Holopainen, asiantuntija, Kuopio Innovation Oy
Uudistuva lääkeala 2016 - Lääkkeitä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, 18.5.2016, Finlandia-talo, Helsinki
Tietojohtamisen perusteet kalvosarjan 3. osa: Tiedon tasot ja lajit. Tässä kalvossa käydään läpi tiedon eri tasoja ja lajeja, sekä niiden vaikutusta tiedon käsittelyyn ja tulkintaan.
Tuula Tiihonen esitys 170518 Kuka auttaa potilasta tiedon tulkitsemisessaSitra / Hyvinvointi
Tuula Tiihonen, projektijohtaja, Ihminen edellä-avainalue, Sitra
Kuka auttaa potilasta kaiken tiedon tulkitsemisessa?
17.5.2018 Sitran työpaja: Hyvinvointidatan hyödyntämisen eettiset kysymykset ja luottamuksen rakentuminen
Similar to Mikko Lehtovirta yksityissektorin potilastietojärjestelmät 4.6.2015 (20)
Lääkäriliiton opiskelijatutukimus selvitti vuonna 2014 lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia opetuksen laadusta ja resurssoinnista viidessä suomalaisessa yliopistossa.
PÄIVITETTY Esityksessä on tilastokuvioita lääkärien ansiokehityksestä Suomessa. Mukana on Suomen Lääkäriliiton viimeisimmän palkkatutkimuksen (Työmarkkinatutkimus 2013) tietoja lääkärien palkoista toimipaikan ja tehtävänimikkeen mukaan sekä Tilastokeskuksen tietoja kuntasektorilla työskentelevien lääkärien palkkarakenteesta eri tehtävänimikkeissä. Lisäksi mukana on myös tietoja ansiotulojen verotuksesta.
PÄIVITETTY Lääkärit ja terveyspalvelut 2014laakariliitto
PÄIVITETTY Esitys sisältää tilastokuvioita Suomen terveyspalvelujärjestelmästä. Mukana on käyntitilastoja perusterveydenhuollosta, erikoissairaanhoidosta ja yksityisestä terveydenhuollosta. Lisäksi esityksessä on tietoja terveydenhuollon rahoituksesta, terveydenhuoltohenkilöstöstä ja terveydenhuoltomenoista vertailtuna muihin OECD-maihin.
Mikko Lehtovirta yksityissektorin potilastietojärjestelmät 4.6.2015
1. Teksti
Mitä yksityislääkäri toivoo
tietojärjestelmiltä?
Mikko Lehtovirta, LT, 52v, laillistettuna lääkärinä työssä vuodesta 1992
Yksityisvastaanot: Terveystalo, Lääkärikeskus Aava Dynamic Health
Etävastaanotto: Meedoc Meedoc-web-sovellus ja iOS-App
Muut etäpotilas-asiat: SOS International SOS oma dos/windows-pohjainen järjestelmä
Julkinen työ: HYKS Infektioklinikka päivystykset Uranus, Kaupunginepidemiologi Helsinki Pegasos
2. LYHYESTI JA KUTEN LÄÄKÄRI-INDIVIIDI AJATTELEE
”Olen potilaan asian selvittäjä ja hoitaja ja tämä määrittää kaiken työni”
Siksi olennaista on, että
Se mitä teen tapahtuu helposti, luotettavasti, nopeasti, toistettavasti
Aikaa säästyy
Näen kaikki tiedot heti
Kirjaaminen on eleetöntä ja nopeaa
Tieto siirtyy sinne minne pitääkin
Laskutusmuodollisuuksiin ei mene aikaa
Tiedän, kuinka paljon teen töitä, mitä niistä laskutan ja paljonko ja milloin
minulle niistä maksetaan
4. Se, mitä privaticus ei yleensä ehdi/halua/muista
ajatella, on KOKONAISUUS
POTILAAN AJANVARAUSTEN HALLINTA
POTILASREKISTERIN YLLÄPITO
LAKISÄÄTEISET LUVAT
LABORATORIO- JA KUVANTAMISTIETOJÄRJESTELMÄT
RAKENTEISEN TIEDON KOKOAMINEN
YHTEYDENPITO YKSITYISEN TERVEYSPALVELUN ERI
AMMATTILAISJÄRJESTELMIEN KESKEN (FYSIOTERAPIA YM)
HOIDON VAIKUTTAVUUDEN SEURANTA
KÄYTÖSSÄ OLEVAN TIETOVERKON KOKO
jne
6. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
1. KONEEN KÄYNNISTYS
Onko kone pidettävä auki (Terveystalo, HYKS) vai
kiinni (Aava)?
Tässä on iso ero NOPEUDESSA
7. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
2. KIRJAUTUMINEN
Sama (HUS) vai eri (kaikki muut) tunnus
käyttöjärjestelmään?
Kelpaako VRK-kortti vai onko erillinen salasana?
8. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
3. ENSI NÄKYMÄ EMR:ssä
A. Uudet labrat ja rtg-tulokset?
B. Työlista?
Kuinka edetään A.->B.? Montako klikkausta?
9. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
3. TYÖLISTA
Yleisesti Dynamic Healthin työlista on aika selkeä.
Mitä informaatiota potilaasta on tarjolla? Mitä mahtuu
näkyviin?
Miten muut asiat kuin potilaat näkyvät työlistassa?
Kenelle ne näkyvät? Voiko työlistan kautta kommunikoida
muiden ammattilaisten kanssa? (Uranuksessa voi
nykyisin).
10. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
4. POTILAAN TIEDOT
Aiemmat käynnit
Labrat, rtg:t, ekg!
Rokotustiedot?
Palautteet.
KUINKA PALJON PYSTYN NÄKEMÄÄN YHDELLÄ
MULKAISULLA!!!
11. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta5. KIRJAAMINEN
Rakenteinen vai ei?
Kuinka rakenteinen? Oletuskentät?
Nopeus: tabulaattorilla siirtyminen aina nopeampaa kuin hiirellä.
HIIRI ON NOPEAN TOIMINNAN VIHOLLINEN!
Sanelu on oma juttunsa. Ohitan tässä.
Lähetteiden ja lomakkeiden tekeminen. Missä pohjat? Mitkä toiminnot otettu
järjestelmään? Kuinka hyvin epäviralliset lomakkeet kuten kirjeet
implementoitu.
Omat aputoiminnot kuten lääkkeet, fraasit ym: tarjoutuvatko vai pitääkö
opetella ymmärtämään insinööriä.
12. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
6. RESEPTI
Sähköisen reseptin kirjoitusvalmius: täytyykö erikseen jo
EMR-kirjautumisen jälkeen syöttää tunnukset (DH).
Potilaan informoiminen e-Reseptistä!! Pegasos:Grrr
Yksi vai useampi lääke kerralla?
Omat suosikkireseptit. Omat ex tempore-reseptit?
13. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
7. TUTKIMUSMÄÄRÄYKSET
Onko sama järjestelmä (yleensä on, RADU ja WEBLAB
ei).
Yksiselitteinen käyntityypin valikoituminen (KL2, KL1,
Muu)
Laboratoriovalikko: Älkää kerätkö DH:ssa niitä
idioottimaisia välilehtiä ”Sisätaudit” ”Immunologia”!
Hintatiedot aina ja koko ajan näkyville. Samoin KELA-
korvaukset.
14. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
8. POTILAAN OHJEET
TÄRKEÄ! Onko antaa käteen heti tietoa taudista ja sen
omatoimihoidosta? Mistä tieto haettava? Googlestako,
niin kuin minä yleensä teen, vai jostain kootusta ja
pävitetystä lähteestä.
Osoitetiedot ja kirjeen tulostaminen. Saanko potilaalle
ikkunallisella kuorella kaiken saman tien.
15. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
9. POTILAAN INFORMOIMINEN
SMS suoraan ohjelmasta? No way ^^
Email - suositushan on ettei käytetä, mutta milloin ja
millä edellytyksillä/luvilla/suostumuksilla voidaan.
Suoraanko ohjelmasta?
16. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
10. LÄHETTEET
Julkinen eshoito vs muut?
Paperi versus sähköinen?
17. AJATUSLEIKKI STEP BY STEP by PRIVATICUS Mikko
Lehtovirta
11. MAKSUT
Keskeinen kysymys aina: työterveyttä vai yksityinen.
Kasvava elementti: vakuutus vai ei?
Suurin riesa: millä maksajajärjestelmällä potilas
kirjataan ko käynnille luukulla?
20. Erään ison talon kehityspäälliköltä
terveisiä
Tiedolla johtaminen: Millaisilla hoitotuloksilla omat
potilaat pyörivät ja missä?
Käyntien välisen tiedon kerääminen ja yhteydenpito
Potilaan oma tieto: PHR!
Käyttäjäryhmittäiset kustomoidut näkymät: yleislääkärin
tarve on erilainen kuin silmälääkärin jne
Päätöksenteon tuki
21. LOPPUUN OMAT TOIVEET
Kaiken edellä mainitun toiminnallisen HELPPOUDEN,
NOPEUDEN, LAAJUUDEN LISÄKSI
Rakenteinen HTA ”A PRIORI”
PHR-tieto
Mobiili yhteydenpito
ETÄTYÖ - Etälähetteet lab ja rtg, myös mobiilisti
22. – Mikko Lehtovirta
”Lääkärit Suomessa ovat saman
järjestelmän palveluksessa
rahoituskanavasta riippumatta ja potilaat
Suomessa pysyvät samana henkilönä
palveluntarjoajasta riippumatta.”
23. – Mikko Lehtovirta
”Jos kaiken potilaan parhaan hoidon
kannalta oleellisen tiedon saa
ajantasaisena kaikkien potilasta hoitavien
tahojen käyttöön, ei tarvita koko ajan
uusia seiniä ja Suomen terveyskulut
vähenevät”