Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Lapsen oikeus turvalliseen elämään.
Johtava asiantuntija Esa Iivonen, Mannerheimin, Lastensuojeluliitto ry
Suomessa asuu ihmisiä, perheitä ja lapsia, jotka eivät ole väestötietojärjestelmässä eivätkä kuulu sosiaaliturvan piiriin. Näillä lapsilla on riski jäädä myös lastensuojelun palveluiden ulkopuolelle. Suomea velvoittavan Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, heidän oleskelustatuksestaan riippumatta. Esityksessä tuodaan esille Paperittomat-hankkeen havaintoja siitä, miten toteutuu paperittoman lapsen etu Suomessa.
Heli Aali, Paperittomat-hankkeen lakimies, Pakolaisneuvonta ry
Lähikoulujen lakkautuksista 93 % on kohdistunut maaseudulle. Itä-Suomen aluehallintovistason, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan maaseudun lähikoulujen lakkautukset ovat suurin lapsiin kohdistuva perusoikeusloukkaus. Lakkautukset vaikuttavat myös sote-palvelutarpeiden ja -kustannusten lisäämiseen. Lasten oikeuksia ei huomioida eikä myöskään lakia noudateta tai sovelletaan valikoivasti, Lehtola toteaa. Valtiovalta on peräänkuulutettava selvitystä siitä miten koulujen lakkautukset ovat vaikuttaneet lasten oikeuksiin, opetukseen ja julkisiin kustannuksiin, sillä näistä ei ole näyttöä.
Ohjelma löytyy täältä: http://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/tapahtumat_ja_kampanjat/kylat_palvelukeskuksina_-seminaari_3.4..html
Jukka Kumpuvuori, YK:n vammaissopimus - mitä siinä on sinulle? Autismin talvi...Autismiliitto
Vammaisten henkilöiden oikeusturva ja niiden ajaminen. YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki. Rikosoikeudellinen prosessi ja autismikirjon erityispiirteet.
Päihdepäivät 2022: Sosiaaliset ihmisoikeudet – Mitä ne tarkoittavat sosiaali-...EHYT
Järjestäjä: Ihmisoikeusliitto
Seminaarissa esitellään sosiaalisia ihmisoikeuksia sekä näiden oikeuksien toteutumisen tilaa sosiaali- ja terveyshuollossa. Lisäksi käsittelemme sosiaalisiin oikeuksiin liittyviä ajankohtaisia ongelmia. Miten eri ihmisryhmien sosiaaliset oikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta? Toteutuuko palveluiden saatavuus yhdenvertaisesti? Lisäksi kuulemme, miten näitä oikeuksia turvataan ja valvotaan Suomessa.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä kaikille ihmisoikeuksista kiinnostuneille.
12.00 Avaussanat Ihmisoikeusliitto
12.10 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet - mitä ne ovat?
Anna Salmivaara, asiantuntija, Ihmisoikeusliitto
12.30 Sosiaalisten oikeuksien toteutumisen ongelmat sosiaali -ja terveydenhuollossa
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
12.50 Keskustelu
Moderaattori: Heli Markkula, Ihmisoikeusliitto
Keskustelijat:
Oskari Korhonen, juristi, Mielenterveyden keskusliitto ry
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Satu Loippo, sosiaaliasiamies, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos
Amina Sorvali, Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmä
Pasi Kangasmäki, Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmä
13.50 Lopetussanat: Ihmisoikeusliitto
Puheenvuoro LAPE-konferenssissa 26.11. Aiheena lapsiystävällinen maakunta: yhdenvertaisuus, kokonaiskoordinaatio, lasten ja perheiden osallisuus sekä lasten oikeusturva.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Lapsen oikeus turvalliseen elämään.
Johtava asiantuntija Esa Iivonen, Mannerheimin, Lastensuojeluliitto ry
Suomessa asuu ihmisiä, perheitä ja lapsia, jotka eivät ole väestötietojärjestelmässä eivätkä kuulu sosiaaliturvan piiriin. Näillä lapsilla on riski jäädä myös lastensuojelun palveluiden ulkopuolelle. Suomea velvoittavan Lapsen oikeuksien yleissopimuksen mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu, heidän oleskelustatuksestaan riippumatta. Esityksessä tuodaan esille Paperittomat-hankkeen havaintoja siitä, miten toteutuu paperittoman lapsen etu Suomessa.
Heli Aali, Paperittomat-hankkeen lakimies, Pakolaisneuvonta ry
Lähikoulujen lakkautuksista 93 % on kohdistunut maaseudulle. Itä-Suomen aluehallintovistason, opetustoimen ylitarkastaja Kari Lehtolan mukaan maaseudun lähikoulujen lakkautukset ovat suurin lapsiin kohdistuva perusoikeusloukkaus. Lakkautukset vaikuttavat myös sote-palvelutarpeiden ja -kustannusten lisäämiseen. Lasten oikeuksia ei huomioida eikä myöskään lakia noudateta tai sovelletaan valikoivasti, Lehtola toteaa. Valtiovalta on peräänkuulutettava selvitystä siitä miten koulujen lakkautukset ovat vaikuttaneet lasten oikeuksiin, opetukseen ja julkisiin kustannuksiin, sillä näistä ei ole näyttöä.
Ohjelma löytyy täältä: http://www.maaseutupolitiikka.fi/materiaalipankki/tapahtumat_ja_kampanjat/kylat_palvelukeskuksina_-seminaari_3.4..html
Jukka Kumpuvuori, YK:n vammaissopimus - mitä siinä on sinulle? Autismin talvi...Autismiliitto
Vammaisten henkilöiden oikeusturva ja niiden ajaminen. YK:n vammaissopimus ja yhdenvertaisuuslaki. Rikosoikeudellinen prosessi ja autismikirjon erityispiirteet.
Päihdepäivät 2022: Sosiaaliset ihmisoikeudet – Mitä ne tarkoittavat sosiaali-...EHYT
Järjestäjä: Ihmisoikeusliitto
Seminaarissa esitellään sosiaalisia ihmisoikeuksia sekä näiden oikeuksien toteutumisen tilaa sosiaali- ja terveyshuollossa. Lisäksi käsittelemme sosiaalisiin oikeuksiin liittyviä ajankohtaisia ongelmia. Miten eri ihmisryhmien sosiaaliset oikeudet toteutuvat tai jäävät toteutumatta? Toteutuuko palveluiden saatavuus yhdenvertaisesti? Lisäksi kuulemme, miten näitä oikeuksia turvataan ja valvotaan Suomessa.
Seminaari on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille sekä kaikille ihmisoikeuksista kiinnostuneille.
12.00 Avaussanat Ihmisoikeusliitto
12.10 Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet - mitä ne ovat?
Anna Salmivaara, asiantuntija, Ihmisoikeusliitto
12.30 Sosiaalisten oikeuksien toteutumisen ongelmat sosiaali -ja terveydenhuollossa
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
12.50 Keskustelu
Moderaattori: Heli Markkula, Ihmisoikeusliitto
Keskustelijat:
Oskari Korhonen, juristi, Mielenterveyden keskusliitto ry
Pauli Rautiainen, sosiaalioikeuden yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto
Satu Loippo, sosiaaliasiamies, Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos
Amina Sorvali, Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmä
Pasi Kangasmäki, Ihmisoikeusliiton vaikuttajaryhmä
13.50 Lopetussanat: Ihmisoikeusliitto
Puheenvuoro LAPE-konferenssissa 26.11. Aiheena lapsiystävällinen maakunta: yhdenvertaisuus, kokonaiskoordinaatio, lasten ja perheiden osallisuus sekä lasten oikeusturva.
1. Pohjoismaisten lapsiasiavaltuutettujen
julkilausuma poikien ympärileikkauksesta ja
sen perusteet Lapsen oikeuksien
yleissopimuksen näkökulmasta
EHJÄ-hankkeen päätösseminaari 23.1.2014
Merike Helander
Lakimies, Lapsiasiavaltuutetun toimisto
2. Esityksen sisältö
Pohjoismaiden lapsiasiavaltuutettujen
julkilausuma poikien ympärileikkauksista ja
sen taustaa
Julkilausuman keskeiset kohdat Lapsen
oikeuksien yleissopimuksen näkökulmasta
2
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
3. Taustaa lapsiasiavaltuutettujen
julkilausumalle
Taustalla mm.
•vuosia kestänyt yleinen keskustelu
ympärileikkauksen sallittavuudesta puolesta ja
vastaan sekä siihen liittyvästä sääntelytarpeesta
•aihetta käsitelty lapsiasiavaltuutettujen
yhteiskokouksissa aiemminkin, erityisesti Norjan
aloitteesta
•myös Norjassa tapahtunut 3-vkoisen vauvan
kuolemantapaus 2012
3
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
4. Taustaa lapsiasiavaltuutettujen
julkilausumalle
•Suomessa lapsiasiavaltuutettu on aiemmin antanut
lausunnon STM:n poikien ei-lääketieteellistä
ympärileikkausta koskevasta suosituksesta v. 2011
pitkän tähtäimen tavoitteena poikien ympärileikkauksista
luopuminen
•Tanskassa Børnerådet julkaisi aiemmin v. 2013
kannanoton, jossa se ehdotti 15 vuoden ikärajaa ja
korosti valistustyön tärkeyttä
4
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
5. Taustaa lapsiasiavaltuutettujen
julkilausumalle
Pohjoismaista ainoastaan Ruotsissa nimenomainen
poikien ympärileikkausta koskeva laki
Lag om omkärelse av pojkar(2001:499)
•ei-lääketieteellisin perustein alle 18-vuotiaille suoritettavat
toimenpiteet
•molempien vanhempien tietoon perustuva suostumus
•lapsen mielipide selvitettävä (iän ja kehitystason mukaisesti), ei
saa suorittaa pojan tahdon vastaisesti
•lääkäri tai erityisen luvan saanut henkilö, mutta yli 2 kk:n
ikäisille vain laillistettu lääkäri
i
5
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
6. Taustaa lapsiasiavaltuutettujen
julkilausumalle
Muut pohjoismaat eivät ole kieltäneet tai rajoittaneet
nimenomaisesti poikien ympärileikkauksia, mutta toimenpiteen
sallittavuuden arviointiin vaikuttavat myös muut säännökset,
Suomessa mm.
•perustuslaki
•lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annettu laki
•potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki
•terveydenhuoltoa koskevat lait
•rikoslaki sekä
•valtiota sitovat kv.ihmisoikeussopimukset (kuten LOS, EIS)
sekä kv. ihmisoikeustoimijoiden kannanotot (kuten YK, EN)
6
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
7. Taustaa lapsiasiavaltuutettujen
julkilausumalle
YK:n ihmisoikeusneuvosto (21.3.2013)
Rights of the child: the right of the child to the enjoyment of the
highest attainable standard of health (A/HRC/22/L.27/Rev.1, s.7)
Harmful practices
22. Further calls upon States to take all necessary measures to
abolish harmful practices compromising the dignity and integrity
of the child, and prejudicial to the health of boys and girls,
particularly by preventing and explicitly condemning such
practices, including but not limited to…..
7
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
8. Lapsiasiavaltuutettujen julkilausuma
poikien ympärileikkauksista
Julkilausumaa valmisteltiin pohjoismaiden
lapsiasiavaltuutettujen yhteiskokouksessa elokuussa
2013 Jyväskylässä
•keskustelua mm. olisiko asetettava tietty ikäraja
lapsen itsemääräämisoikeuden käytölle
Julkilausuman viimeistely ja julkaisu Oslossa 30.9.2013
8
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
9. Lapsiasiavaltuutettujen julkilausuma
poikien ympärileikkauksista
Kannanoton allekirjoittivat
Anne Lindboe, lapsiasiavaltuutettu, Norja
Fredrik Malmberg, lapsiasiavaltuutettu, Ruotsi
Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu, Suomi
Per Larsen, lapsiasianeuvoston puheenjohtaja, Tanska
Margrét María Sigurðardóttir, lapsiasiavaltuutettu, Islanti
Aaja Chemnitz Larsen, lapsiasiamies, Grönlanti
sekä lastenlääkäri- ja sairaanhoitoyhdistysten edustajia Norjasta
Ruotsista ja Islannista
9
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
10. Lapsiasiavaltuutettujen julkilausuman
poikien ympärileikkauksista
Pääasiallinen sisältö
lapsen oikeus fyysiseen koskemattomuuteen (->lapsen etu)
on ensisijainen suhteessa vanhempien oikeuteen
uskonnollisten tai perinteisten tapojen harjoittamiseen
poikien tulee saada itse päättää mahdollisesta
ympärileikkauksesta - toimenpide voitaisiin suorittaa, vasta kun
lapsi voi antaa siihen tietoisen suostumuksensa
ei-lääketieteellisin perustein suoritetun toimenpiteen
tekeminen suostumukseen kykenemättömälle lapselle on
ristiriidassa lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 art ja 24 art
kanssa
10
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
11. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus (LOS)
Lapsen oikeuksien yleissopimus on Suomessa
laintasoisena voimassa oleva ihmisoikeussopimus
ohjaava vaikutus: yleissopimuksessa taatut oikeudet
ovat minimivaatimus kansalliselle lainsäädännölle
(lainsäädäntöelimien) sekä hallintoviranomaisten,
tuomioistuinten ja muiden viranomaisten toiminnalle
suora vaikutus: yleissopimuksen artikloja voidaan
soveltaa suoraan, erityisesti jos muu lainsäädäntö on
puutteellinen LOS:ssa säädettyihin oikeuksiin nähden
11
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
12. Keskeisiä perusteluita julkilausumalle
LOS:n näkökulmasta
” Lapsen edun on aina oltava
etusijalla, vaikka se rajoittaisi
aikuisten oikeutta uskonnollisten tai
perinteisten tapojen harjoittamiseen
”
” ympärileikkaus voitaisiin suorittaa
vasta, kun poikalapsi voi itse antaa
siihen tietoisen suostumuksensa”
”peruuttamaton ja kivulias
toimenpide, josta voi aiheutua
vakavia komplikaatioita”
12
art 3 lapsen etu, art 5 ja 18
vanhempien vastuu lapsen
kasvatuksesta ja hyvinvoinnista,
art 14 lapsen oikeus
uskonnonvapauteen, art 2 syrjinnän
kielto
art 12 osallisuus
art 24(3) terveyden suojelu
vahingollisilta perinteisiltä tavoilta,
art 19 oikeus suojeluun kaikelta
väkivallalta, art 6 oikeus elämään
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
13. Lapsen etu (art 3)
1. ”Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,
tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai
lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia,
on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu.
2. Lapsella on oikeus hänen hyvinvoinnilleen
välttämättömään suojeluun ja huolenpitoon ottaen
huomioon hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa
tai muiden hänestä oikeudellisessa vastuussa olevien
henkilöiden oikeudet ja velvollisuudet.”
13
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
14. Lapsen etu
Artikla 3, erityisesti 3(1) lapsen edun ensisijaisuus, on yksi
sopimuksen perusperiaatteista, yhdessä artiklojen 2
(syrjimättömyys), 6 (oikeus elämään ja kehitykseen) ja 12
(osallisuus) kanssa.
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentti nro 14 ”the right of
the child to have his or her best interest taken as a primary
consideration” :
lapsen etua määrittää koko yleissopimuksen muodostama
oikeuksien kokonaisuus
Komitea on myös todennut, että lapsen ihmisarvoa tai fyysistä
koskemattomuutta loukkaavia käytäntöjä ei voi perustella lapsen
edulla
14
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
15. Vanhempien vastuu lapsen kasvatuksesta
ja hyvinvoinnista (art 5 ja 18)
”kunnioitetaan vanhempien.. vastuuta, oikeuksia ja velvollisuuksia
tarjota lapselle hänen kehittyvien valmiuksiensa mukaisesti
asianmukaista ohjausta ja neuvoa tässä yleissopimuksessa
tunnustettujen oikeuksien käyttämiseksi”
vanhemmilla ensisijainen vastuu kasvatuksesta ja hyvinvoinnista
lapsen edun ohjattava heidän toimintaansa (-> 3 art)
vanhempien on selvitettävä lapsen mielipide ja otettava se
huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti (->art 12)
15
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
16. Lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja
uskonnonvapauteen (art 14)
1. Lapsen oikeus ajatuksen-, omantunnon- ja
uskonnonvapauteen
2. ”Sopimusvaltiot kunnioittavat vanhempien ja laillisten huoltajien
oikeuksia ja velvollisuuksia antaa lapselle ohjausta hänen
oikeutensa käyttämisessä tavalla, joka on sopusoinnussa lapsen
kehitystason kanssa.
3. Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan
voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa
ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen,
terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja
vapauksien suojelemiseksi”
16
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
17. Lapsen oikeus ajatuksen-,
omantunnon- ja uskonnonvapauteen
”…Lapsi on kuitenkin se, joka harjoittaa tätä oikeutta.
Vanhempien ohjausta tulee soveltaa sopusoinnussa koko
yleissopimukseen nähden, joten ohjaus ei voi sisältää mitään
fyysistä tai henkistä väkivaltaa” (Lapsen oikeuksien sopimuksen
käsikirja, s. 147)
art 30 takaa myös vähemmistöryhmään (uskonnollinen, etninen,
kielellinen) kuuluvan lapsen oikeuden nauttia yhdessä muiden
ryhmän jäsenten kanssa omasta kulttuuristaan, tunnustaa ja
harjoittaa omaa uskontoaan tai käyttää omaa kieltää
17
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
18. Syrjinnän kielto (art 2)
..yleissopimuksen takaamat oikeudet kuuluvat ”kaikille lapsille
ilman minkäänlaista lapsen, hänen vanhempiensa tai muun
laillisen huoltajansa rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen,
uskontoon, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen,
etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, varallisuuteen,
vammaisuuteen, syntyperään tai muuhun seikkaan perustuvaa
erottelua”
lasta on suojeltava ”kaikenlaiselta syrjinnältä ja rangaistukselta,
jotka perustuvat hänen vanhempiensa, laillisten huoltajiensa tai
muiden perheenjäsentensä asemaan, toimintaan, mielipiteisiin tai
vakaumuksiin”
syrjimättömyysperiaate ei sulje pois positiivista syrjintää eli
yksittäisen lapsen oikeutettua erityiskohtelua
18
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
19. Syrjinnän kielto
Artikla 2 tulkinnasta ei ole erillistä Lapsen oikeuksien komitean
yleiskommenttia, mutta monissa muissa yleiskommenteissa on
sen tulkintaan otettu kantaa, esim. ”Artikla 2 tarkoittaa ettei
pieniä lapsia yleensäkään saa syrjiä millään
perusteella….tarkoittaa myös sitä, että pienten lasten ryhmiä ei
tule syrjiä….Syrjintä voi ilmetä julmana kohteluna ja
kohtuuttomina odotuksina, jotka voivat olla riistäviä tai
väkivaltaisia” Yleiskommetti 7, Implementing child rights in early childhood
(epävirall.käännös)
Lapsen oikeuksien komitea on valtioiden maaraporteissa
tunnistanut kielletyiksi syrjintäperusteiksi mm. vanhempien
uskonnon tai eri uskonnollisten ryhmien/kansallisuuksien välisten
avioliittojen lapset
19
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
20. Osallisuus (art 12)
”Lapsella, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, on
oikeus vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta
koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon
lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti
mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja
hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai
asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön
menettelytapojen mukaisesti. ”
20
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
21. Osallisuus
Voidaanko lapsen koskemattomuuteen puuttua ilman, että lapsella on
mahdollisuus ilmaista mielipiteensä?
vrt. esim. terveydenhuollossa suoritettavia toimenpiteitä koskeva
Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 7 §
”Alaikäisen potilaan mielipide hoitotoimenpiteeseen on selvitettävä
silloin, kun se on hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden
mahdollista. Jos alaikäinen ikänsä ja kehitystasonsa perusteella
kykenee päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava
yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Jos alaikäinen ei kykene päättämään hoidostaan, häntä on hoidettava
yhteisymmärryksessä hänen huoltajansa tai muun laillisen
edustajansa kanssa.
”
21
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
22. Lapsen oikeus parhaaseen
mahdolliseen terveydentilaan (24art)
24(3) ”Sopimusvaltiot ryhtyvät kaikkiin tehokkaisiin ja
tarkoituksenmukaisiin toimiin poistaakseen lasten terveydelle
vahingollisia perinteisiä tapoja”
Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja (s. 280): ”Tavat, joita
tulisi arvioida yleissopimuksen periaatteiden valossa ovat:.. kaikki
sukupuolielinten silpomisen ja ympärileikkauksen muodot….”
Lapsen oikeuksien komitea ei ole ottanut kantaa poikien
ympärileikkauksen kieltoon, mutta on maaraporteissaan ilmaissut
huolensa turvattomasti ja epähygieenisissä oloissa tehdyistä
poikien ympärileikkauksista
22
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
23. Lapsen oikeus parhaaseen
mahdolliseen terveydentilaan
24 artiklaa koskeva yleiskommentti 15 ei kata 24(3):a, koska sitä
koskevaa erillistä yleiskommenttia valmistellaan parhaillaan (s. 3
alahuomautus)
6 artikla Oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen
Onko poikien ympärileikkaus lapsen terveydelle vahingollinen
perinteinen tapa?
23
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
24. Lapsen oikeus suojeluun kaikelta
väkivallalta (19 art)
lapsen oikeus suojeluun ”kaikenlaiselta ruumiilliselta ja
henkiseltä väkivallalta, vahingoittamiselta ja
pahoinpitelyltä, laiminlyönniltä tai välinpitämättömältä
tai huonolta kohtelulta tai hyväksikäytöltä, mukaan
lukien seksuaalinen hyväksikäyttö, silloin kun hän on
vanhempansa, muun laillisen huoltajansa tai kenen
tahansa muun hoidossa.”
24
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
25. Lapsen oikeus suojeluun kaikelta
väkivallalta
19 artikla takaa fyysisen ja psyykkisen
koskemattomuuden -> lapsen ihmisarvon
kunnioittaminen, lapsen etu (art 3)
Kaikki lapsiin kohdistuva väkivalta, kaikissa
muodoissaan, on kiellettyä. (yleiskommentti 13, s. 8)
6 artikla oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja
kehittymiseen
25
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
26. Lapsen oikeus suojeluun kaikelta
väkivallalta
Onko ympärileikkaus fyysistä (ja/tai psyykkistä) lapseen
kohdistuvaa väkivaltaa?
vrt. uusimmat Helsingin HO:n tuomiot, joissa mm. todettu:
26
5.12.2013: ”Ympärileikkausta voi …pitää edellä mainittuihin uskontokuntiin kuuluvien piirissä
sosiaaliadekvaattina …Selvää…etteivät uskonnon perusteella ympärileikkauksen lapselleen
suorituttavat vanhemmat tarkoita aiheuttaa lapselleen kipua tai särkyä tai ruumiinvammaa.
Pahoinpitelystä puhuminen ei näin ollen ainakaan luontevasti sovellu, kun puhtaan
ympärileikkauksesta muslimien ja juutalaisten näkökulmasta lähtien sen enempää kuin se
sopii puhuttaessa lääkärien toiminnasta tai urheilusta. …ettei vastaajien teko täytä
pahoinpitelyn tunnusmerkistöä eikä se ainakaan ole rangaistava teko korkeimman oikeuden
ratkaisussaan 2008:93 lausumilla perusteilla.”
10.1.2014:”koska…toimenpide on suoritettu lääketieteellisesti asianmukaisella tavalla
aiheuttamatta lapselle tarpeetonta tuskaa..puututtu vain vähäisessä määrin lapsen
ruumiilliseen koskemattomuuteen … tehty lapsen kannalta hyväksyttävästä, hänen ja hänen
huoltajansa kulttuuriin ja uskontoon liittyvistä syistä, ja kun toimenpidettä ei ole myöskään
pidettävä lapsen edun vastaisena ... hovioikeus katsoo … ettei X ole syyllistynyt syytteessä
kuvatulla tavalla pahoinpitelyrikokseen.”
23.1.2014
www.lapsiasia.fi
27. Muutamia syrjimättömyyteen liittyviä
oikeudellisia kysymyksiä
Tyttöjen ja poikien ympärileikkauksien yhdenvertainen kohtelu
Voidaanko tyttöjen ja poikien ympärileikkaukseen suhtautua perustellusti
eri tavoin?
Kaikkien lasten yhtäläinen oikeus fyysisen koskemattomuuteen ja
yhtäläinen oikeus olla joutumatta haitallisten käytäntöjen kohteeksi ->
art 19, art 24(3)
Voidaanko lasta, jolla on riski joutua tällaisen käytännön kohteeksi ja
jolla ei siksi olisi yhtäläistä oikeutta fyysiseen koskemattomuuteen,
kohdella perustellusti eri tavoin?
Toisaalta kielto voi tarkoittaa tietyn perinteisen tavan noudattamiseen
kohdistuvaa syrjintää -> art 30
Voidaanko perustellusti suhtautua eri tavoin erilaisiin perinteisiin
tapoihin?
27
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
28. EN:n parlamentaarisen yleiskokouksen
päätöslauselma 1952(2013)
Children’s right to physical integrity
2. The Parliamentary Assembly is particularly worried about a
category of violation of the physical integrity of children, which
supporters of the procedures tend to present as beneficial to the
children themselves despite clear evidence to the contrary. This
includes, amongst others, female genital mutilation, the
circumcision of young boys for religious reasons, early childhood
medical interventions in the case of intersex children and the
submission to or coercion of children into piercings, tattoos or
plastic surgery.
28
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
29. Lopuksi
LOS:sta löytyy yksittäisiä vastaan mutta jossain
määrin myös puolesta puhuvia artikloja, kuitenkin
sopimusta olisi tulkittava kokonaisuutena
kansallinen lainsäädäntö selkeyttäisi oikeustilaa
tulossa:
LOS komitean yleiskommentti art 24(3)
mahdollisesti Korkeimman oikeuden uusi ratkaisu
EN ministerikomitean kannanotto parlamentaarisen
yleiskokouksen päätöslauselmaan ja suosituksiin?
29
www.lapsiasia.fi
23.1.2014
30. Lähteet
Lapsen oikeuksien sopimuksen käsikirja (Unicef Suomi, 2011)
Lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit ja maaraportit
Rituell omskjæring av guttebarn – religiøs praksis, barn og
menneskerettigheter (Julia Köhler-Olsen, Førsteamanuensis ved
Høgskolen i Oslo og Akershus, esitys 30.9. 2013)
30
www.lapsiasia.fi
23.1.2014