Liisa Larjan esitys kevään 2018 MONET-seminaarissa "Kotoutuminen on terveyttä, hyvinvointia ja työtä - koko Suomessa". Seminaarin järjestivät yhteistyössä THL:n monikulttuurisuusverkosto MONET sekä TEM:in Kotouttamisen osaamiskeskus.
2. Keskeiset pointit:
- Korkea koulutus parantaa (myös) maahanmuuttajien työllisyyttä,
mutta korkeakoulutetut työllistyvät suomalaistaustaisia useammin
koulutustaan vastaamattomiin töihin (~ylikoulutus)
- Kyse ei ole vain tilapäisestä, muuttoon liittyvästä vaiheesta, eikä
ilmiö selity kielitaidon puutteella.
- Toisilla ammattiryhmillä osaamisen tunnistaminen näyttää olevan
helpompaa (lääkärit, rakennusala) kuin toisilla (opettajat,
kauppa– ja ravitsemusala, palvelualat)
- Ongelmallista sekä yksilön että kansantalouden kannalta
22.5.2018 Liisa Larja2
3. Miksi tärkeää? Koulutus parantaa työllisyyttä
ja taloudellista huoltosuhdetta
22.5.2018 Liisa Larja3
4. 22.5.2018 Liisa Larja4
Subjektiivinen
ylikoulutus:
"Ylikoulutetulla
tarkoitetaan, että
henkilön koulutuksella ja
taidoilla voisi
työskennellä myös
vaativammissa
työtehtävissä.
Ottaen huomioon oman
koulutustasonne,
työkokemuksenne ja
taitonne, oletteko
mielestänne
ylikoulutettu
nykyiseen työhönne?”
Ulkomaalaistaustaisista
26 % (suom. 12 %).
Ulkomaalaistaustaisista tilastollisesti
ylikoulutettu 34 % (suom. 21 %, ylin kk. 21 % vs 5 %)
10. Ylikoulutus heikentää hyvinvointia
22.5.2018 Liisa Larja10
Kuvio 12. Elämänlaatunsa vähintään hyväksi kokevien osuus ylikoulutetuissa ja
koulutustaan vastaavaa työtä tekevissä vuonna 2014 (%). Lähde: UTH-tutkimus,
Tilastokeskus, THL.
Kuvio 13. Syrjintää työpaikalla kokeneiden osuus ylikoulutetuissa ja koulutustaan
vastaavaa työtä tekevissä vuonna 2014 (%). Lähde: UTH-tutkimus, Tilastokeskus, THL.
(Shadia Rask, Eero Lilja, Hannamaria Kuusio, Liisa Larja & Jasmin Luukko, 2018)
11. Johtopäätökset
- Ylikoulutuksesta kärsii kestävyysvajeen parissa painiva yhteiskuntamme
(työllisyys, verotulot), mutta erityisesti ylikoulutetut henkilöt itse (elämän
laatu, syrjintä)
- Kaikki toimet taitojen kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantamiseksi
ovat tarpeellisia:
– digitaaliset ”mätsäyspalvelut”,
– verkostoitumis- ja mentorointiohjelmat
– oppilaitosten uraohjaus ja työelämäkontaktien luominen
– tutkinnon rinnastamiseen ja pätevöitymiseen auttavat ohjelmat
– työpaikoille taitoa osaamiseen tunnistamiseen, kun työntekijän tutkinto
ei ole Suomessa suoritettu tai äidinkieli on jokin muu kuin suomi
- Lähteet: Moni Osaa! Työpaikkaosaaminen monikulttuurisilla työpaikoilla (Työterveyslaitos
2018) / Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi –tutkimus (Tilastokeskus, THL)
22.5.2018 Liisa Larja11