Download to read offline
Uploaded bySuomen Latu ry
Luonnonsuojelulain muutostarpeet virkistyskäytön näkökulmasta
Tämä esitys on esitelty alustuksena 23.10.2014 YM:n pitämässä luonnonsuojelulain remontti -tilaisuudessa
Luonnonsuojelulain muutostarpeet virkistyskäytön näkökulmasta
- 1. Luonto virkistyksen jaterveyden lähteenä – luontoliikunta ja luontosuhde Eki Karlsson 23.10.14
- 2. Esityksen sisältö •Suomen Latu lyhyesti • Miksi ulkoiluasiat ovat ls-laissa tärkeitä? • Mitä tulisi huomioida lain valmistelussa? 23.10.14
- 3. Suomen Latu lyhyesti 23.10.14
- 4. Suomen Latu lyhyesti • Suomen Latu = ulkoilujärjestö • Tuemme yli 20 eri ulkoilun toimintamuotoa ja lajia • 220 jäsenyhdistyksessä yli 78 000 maksanutta jäsentä • Ulkoilijoiden edunvalvoja – JMO, olosuhdetyö 23.10.14
- 5. Edistämme ulkoilullista elämäntapaaSuomessa 23.10.14
- 6. Miksi ulkoiluasiat ovatls-laissa tärkeitä? 23.10.14
- 7. Miksi ulkoiluasiat ovatls-laissa tärkeitä? • Arviolta 4,2 miljoonaa suomalaista liikkuu luonnossa vähintään kerran vuodessa • Luonnonsuojelualueille tehdään yli 3 miljoonaa käyntiä vuosittain -> Luonnonsuojelualueet erittäin merkittävä liikuttaja ja se voisi olla vieläkin merkittävämpi! 23.10.14
- 8. Miten suomalaiset ulkoilevat? ULKOILULAJI OSALLISTUMIS % HARRASTUSKERTOJA VUODESSA Kävely 85 % 131 Pyöräily 55 % 35 Luonnon nähtävyyksien tark 51 % 21 Lintuharrastus 21 % 40 Maastohiihto 38 % 14 Marjastus 58 % 8 Sienestys 40 % 7 Eväsretkeily 36 % 7 Patikointi 27 % 15 Maastopyöräily 8 % 16 Telttailu maastossa 12 % 6 Retkeily,erävaellus 10 % 7 Lumikenkäily 5 % 5 LVVI2 2010, Metla Eki Karlsson 21.5.2013
- 9. Kolme tärkeintä liikuntapaikkaa, joita pitäisi kehittää tulevaisuudessa Suomen Latu/TNS-Gallup 2008
- 10. Miksi ulkoiluasiat ovatls-laissa tärkeitä? - Ulkoilu on suomalaisen hyvinvoinnin perusta • Ulkoiluolosuhteilla on oikeasti merkitystä suomalaisten hyvinvointiin (esimerkiksi liikunnalla fyysisen aktiivisuuden lisäämisellä voitaisiin välttää diabetes II esiintyvyyttä 27 % -> 725 miljoonaa euroa per vuosi). • Olosuhteilla voimme parhaiten vaikuttaa suomalaisten ja erityisesti organisoimattomaan fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen ja sitä kautta terveyteen. 23.10 .14
- 11. Miksi ulkoiluasiat ovatls-lain valmisteluissa tärkeitä? • Se mitä et koe – et voi ymmärtää • Luontosuhde on perusta, jolle luonnonsuojelu rakentuu. • Suojelualueiden merkitys luontosuhteen vahvistajana ja luonnonsuojelun ylläpitäjänä kasvaa päivä päivältä väestön kaupungistumisen myötä -> hyvinvointi- ja virkistyskäyttö luonnollisin tapa vahvistaa luontosuhdetta ja luonnonsuojelun merkistystä. 23.10.14
- 12. 23.10.14 Suomen väkilukukasvaa voimakkaimmin pääkaupungin, Turun, Tampereen ja Oulun seudulla. Lisäksi joidenkin yksittäisten kaupunkien alueella, kuten Jyväskylässä, Vaasassa, Joensuussa ja Lappeenrannassa. Väestö vähenee keskimäärin eniten Savo- Karjalan, Keski-Suomen, Oulun ja Lapin alueella.
- 13. Mitä asioita tulisihuomioida ls-lain valmistelussa? 23.10.14
- 14. Mitä asioita tulisihuomioida ls-lain valmistelussa? • Varmistetaan, että laki parantaa luontosuhteen sekä hyvinvointi- ja virkistyskäytön vahvistumisen • Lakivalmistelussa tulee tarkastella luonnonsuojeluun vaikuttamatonta liiallista ”varovaisuusperiaatetta”, joka vaikuttaa heikentävästi virkistyskäyttömahdollisuuksiin. • Esim maastopyöräilyn, telttailun tai kalastuksen kieltämistä vaikka ls-perusteita ei löydy. • Miten varmistetaan ettei yksityisillä ls-alueilla ole kieltoja, esim rantautuminen tai liikkuminen kielletty, jotka eivät perustu luonnonsuojeluun. • Lain tavoitteeseen kohtaan § 1 voitaisiin lisätä esim seuraavaa: • Ekologisesti kestävän luonnon hyvinvointi- ja virkistyskäytön edistäminen luontosuhteen vahvistamiseksi. 23.10.14
- 15. Mitä asioita tulisihuomioida ls-lain valmistelussa? • 4 § Poikkeukset rauhoitussäännöksistä -> Tässä tulisi huomioida että kaikki jokamiehen oikeudella tapahtuva liikkuminen olisi sallittua ja rajoitukset tehtäisiin vain luonnonsuojelullisin perustein. -> Lisäksi tässä tulisi huomioida tiettyjen villiruokakasvien keräämisen salliminen tietyillä alueilla esim umpeenkasvaneet perinneympäristöpellot. 23.10.14
- 16. Mitä asioita tulisihuomioida ls-lain valmistelussa? • §20 Järjestyssäännöt • Nämä tulisi saada eri suojelualueilla mahdollisemman samanlaisiksi. Nyt eri perusteita ja käytäntöjä riippuen alueesta. • Esimerkiksi telttailun salliminen tai kieltäminen • Jos jokaisella kansallispuistolla toisistaan poikkeavat järjestyssäännöt, niin silloin niiden viestiminen ja noudattaminen vaikeutuu. 23.10.14
- 17. Kiitos Eki Karlsson toiminnanjohtaja
Editor's Notes
- #8 2, 3 M käyntiä kansallispuistoissa Tietyt kaupunkien lähellä olevilla luontopuistoissa (Aulanko yms) + muut alueet yli 700.000 5,4 M käyntiä MH:n nk. erityisalueilla (pitää sisällään esim retkeilyalueet)
- #9 Lyhyt: Suosituimmat kävely ja pyöräily Ajat muuttuvat Talvikävelyreitit Matkaluistelureitit Kuinka moni on kaavoittanut pulkkamäet kaavaan? Lumikenkäilyn ja maastopyöräilyn määrä kasvanut huikeasti Geokätköily tekee tuloaa –ei vaadi kaavaa
- #10 Lyhyt: Lähiulkoireitit nro 1 TOP 10:ssä 7 metsiin liittyvää ympäristöä Asfalttipäällysteiset kävely ja pyöräilytiet nousussa myös metsissä ikäihmisten ja vammaisten huomioimiseksi entistä enemmän (Case Vestamager, Kööpenhamina)
- #11 Lyhyt: Liikkumisella voidaan vaikuttaa suomalaiseen hyvinvointiin. Esim pelkästään Diabeteksen hoitoon liikunnalla voidaan vaikuttaa 27 % tapauksista, tämä tuo jo pelkästään 275 M€ säästöt vuodessa. Toki muitakin kansansairauksia voidaan ehkäsitä liikunnalla (kolestroli, verenpaine, masennus jne), puhumattakaan positiiviisista ei sairauksiin liittyvistä hyvistä asioista. Pitkä: Fyysinen terveys Metsät ovat liikuttavin olemassa oleva ympäristö, ja niihin rakennettu ulkoilua tukeva infrastruktuuri edistää liikunnan harrastamista. On todennäköistä, että luonnon merkitys ja liikuttamisvoima terveyden edistämisessä lisääntyvät. Liikkumattomuus on miljardiluokan ongelma. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan liikkumattomuus aiheuttaa Ruotsissa 6 miljardin kruunun vuotuiset kustannukset kansantaloudelle. WHO arvioi, että esimerkiksi diabeteksesta 27 % johtuu liikkumattomuudesta. Tällöin pelkästään liikkumattomuudesta johtuva diabetes maksaa Suomessa noin 725 miljoonaa euroa vuodessa (taulukko 1). Aktiivinen liikunta luonnossa lisää itsearvostusta, tasaa mielialoja ja auttaa elpymään stressistä. Vaikutukset eivät ole annos-vasteyhteydessä liikuntalajin kestoon tai intensiteettiin, pelkkä osallistuminen riittää. Liikunta luonnossa laskee verenpainetta ja sydämen sykettä. Liikkuminen metsässä koetaan uudistavana, koska ihmiset kokevat luonto- ja virkistysliikunnan parantavan fyysistä terveyttään ja lisäävän hyvänolon tunnetta. Vihreiden lähiliikunta-alueiden on tutkimuksissa osoitettu pidentävän ihmisten elinikää. Suomalaisen tutkijaryhmän mukaan runsas altistuminen luonnon mikrobiyhteisöille ehkäisee allergioiden ja astman kaltaisten kroonisten tulehdusten yleistymistä. Taulukko 1. Sairauksia, joihin liikunnalla voidaan vaikuttaa, sekä sairauksien hoitoon käytetyt lääkekorvaukset. Kohonnut verenpaine lääkekorvausta saaneita on 491 000 Kelan korvaus 94 M € Kohonnut kolesterolilääkekorvausta saaneita 666 000 Kelan korvaus 67 M € Masennuslääkekorvausta saaneita 476 000 Kelan korvaus 106 M € Astma ja keuhkoahtaumatautilääkekorvausta saaneita 189 000 Kelan korvaus 74 M € Henkinen ja sosiaalinen terveys Ihminen on kehittynyt luonnossa. Aistimme ovat tottuneet arvioimaan luonnonympäristöä ilman vaativia tiedollisia prosesseja. Luontoympäristöt elvyttävät lievittämällä stressiä, tehostamalla tarkkaavaisuutta ja parantamalla mielialaa. Metsää voidaan käyttää psyykkisessä itsesäätelyssä rauhoittamaan ja tuottamaan hyvää mieltä. Psyykkisten hyvinvointivaikutusten saamiseksi luonnossa ei tarvitse välttämättä tehdä tai suorittaa mitään erityistä, pelkkä oleskelu riittää. Metsässä liikkuvat ja oleskelevat kokevat luonnon sosiaalisesti ja psyykkisesti erittäin tärkeäksi osaksi elämäänsä. Metsässä liikkumiseen motivoivat muun muassa luonnosta saadut elämykset, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen, mutta myös mahdollisuus olla yksin.
- #12 Luontosuhde luontosuhde on perusta, jolle luonnonsuojelu, virkistys- ja hyvinvointikäyttö ja luontokulttuuri rakentuvat. Pitkä Yksilöllisellä tasolla luontosuhteella tarkoitetaan ihmisen suhdetta metsään. Yhteiskunnan näkökulmasta tasapainoinen luontosuhde auttaa ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön, metsien tarjoamien mahdollisuuksien ja ekosysteemien asettamien rajoitteiden kokonaisuutta. Luontosuhteeseen kuuluu yksilön metsälle antama arvo ja siihen kohdistuvat asenteet. Luontoa itsessään, sen rauhaa ja kauneutta arvostetaan. Luontosuhde voi rakentua työn kautta. Suomessa on liki miljoona metsänomistajaa, joilla metsäsuhdetta määrittää myös metsän omistaminen. Käytännössä kunkin henkilökohtainen luontosuhde rakentuu useiden eri merkitysten ja arvojen summana. Kestävä luontosuhde rakentuu, muuttuu ja kehittyy ajan mukana. Luonto täytyy kokea itse. Tekeminen, kokeminen ja metsässä oleminen ovat keskeinen osa metsäsuhteen rakentumista etenkin lapsilla ja nuorilla. Arviolta 4,2 miljoonaa aikuista suomalaista käyttää luontoa virkistäytymiseen vähintään kerran vuodessa. Tämä on erityisen tärkeää suomalaisten luontosuhteen rakentumiselle ja säilymiselle. Luontosuhteen kehittymiseen vaikuttaa myös muun muassa metsää koskeva tietämys ja tapa, jolla luonnosta puhutaan mediassa. Hyvä ja välitön luontosuhde on metsästä saatavien aineettomien hyvinvointivaikutusten keskeinen edellytys.Vain ihmiset, joilla on luontosuhde menevät luontoon, ymmärtävät suojella sitä, kokevat elpyvänsä, käyttävät luontoon liittyviä kaupallisia palveluja ja arvostavat luontoa työpaikkana tai välillisenä työnantajana.