Monimetsä-hankkeen 20.11.2017 järjestämässä Luonnonhoidon ja vesiensuojelun hankeseminaarissa pidetyn esityksen materiaali. Esityksen piti Panu Halme Jyväskylän yliopistosta.

1. Lisää vaikuttavuutta ja
kustannustehokkuutta
suojavyöhykehakkuisiin
Panu Halme
2017

2. Hankekumppanit
Jyväskylän yliopisto
Metsä Group (Finsilva)
Suomen metsäkeskus
Jyväskylän kaupunki
Jämsän kaupunki
Hanke alkoi kevättalvella 2017.

3. Perusidea
Kehitetään suojavyöhykehakkuita paremmiksi
sekä kustannustehokkuudeltaan että
vaikuttavuudeltaan
– Menetelmäkehitystä
– Tutkimusta
– Koulutusta
– Viestintää

4. Osahankkeet
Osahanke 1:
Selvitetään, miten voimakkuuksiltaan erilaiset
suojavyöhykkeiden poimintahakkuut
vaikuttavat puronvarren fysikaalisiin
olosuhteisiin lyhyellä aikavälillä
Osahanke 2: Selvitetään, miten
suojavyöhykkeiden poimintahakkuut
vaikuttavat puronvarsien lajistoon pitkällä
aikavälillä

5. Osahanke 3: Selvitetään, miten eri tavoin
hakatut puronvarret kärsivät tuulituhoista
Osahanke 4: Koulutetaan metsäkoneen
kuljettajia niin, että he osaavat toteuttaa
erilaisia suojavyöhykehakkuita
Osahanke 5: Koulutetaan metsäalan toimijoita
(biologit, metsäkeskuksen työntekijät jne.)
suunnittelemaan erikoiskohteisiin
mahdollisimman hyviä suojavyöhykehakkuita.

6. Osahanke 1: Selvitetään, miten voimakkuuksiltaan
erilaiset suojavyöhykkeiden poimintahakkuut
vaikuttavat puronvarren fysikaalisiin olosuhteisiin
lyhyellä aikavälillä
Kysymys:
– Mikä on vyöhykkeen optimaalinen käsittely?
• Optimaalinen: maksimihakkuutulo ilman
merkittäviä fysikaalisia muutoksia

7. Hakkuutoimenpiteet
15 m 25 m (10+5+10)
5m
A
B

8. Tilanne nyt
10 kohdetta valittu
– 6 Metsä group (Fin Silva)
Mitattiin olosuhteita kesällä 2017
Ensimmäinen kohde hakattu

9. Mitä seuraavaksi?
Hakkuut syyskuu 2017-huhtikuu 2018 aikana
Dokumentoimme hakkuita
– Tunnusluvut (kuutiomäärä, tukkipuun määrä, hakkuisiin
kulunut aika)
– Kuvaamme dronella videoita
– Haastattelemme motokuskeja
 Tarkoitus tuottaa koulutusmateriaalia
Mitataan hakkuiden jälkeisiä olosuhteita kesällä
2018

10. Osahanke 2: Selvitetään, miten
suojavyöhykkeiden poimintahakkuut vaikuttavat
puronvarsien lajistoon pitkällä aikavälillä
2006 hakattu koeasetelma (PuroMonta)
15+30m suojavyöhykkeitä
Osa poimintahakattu
Inventoidaan sammalet, käävät, lahopuu
– Joitakin fysikaalisia ominaisuuksia

11. Mitä tehty?
Pienilmastoa ja avoimuutta mitattu kesällä
Sammalet inventoitu elo-syyskuun aikana
Käävät inventoitu syys-lokakuun aikana
Lahopuu ja myrskytuhot mitattu

18. Mitä seuraavaksi?
LUKEn kanssa yhteistyöviritys tarkkojen
puuston kasvumittausten rahoittamiseksi.

19. Osahanke 3: Selvitetään, miten eri tavoin
hakatut puronvarret kärsivät tuulituhoista
Tutkitaan tuulituhoja sekä vanhoissa että
uusissa kohteissa
Mitä puita kaatuu, kuinka paljon ja kuinka
kaukana reunasta?
Osahankkeen 1 kohteissa ekat mittaukset
syksyllä 2018 (2. kerta syksyllä 2019)
Osahankkeen 2 kohteissa nyt
lahopuumittausten yhteydessä

20. Osahanke 4: Koulutetaan metsäkoneen
kuljettajia niin, että he osaavat toteuttaa
erilaisia suojavyöhykehakkuita
Osahanke 5: Koulutetaan metsäalan toimijoita
(biologit, metsäkeskuksen työntekijät jne.)
suunnittelemaan erikoiskohteisiin
mahdollisimman hyviä suojavyöhykehakkuita.
 Näitä voidaan edistää vasta ensi
keväästä lähtien

21. Kiitos!
Anna Oldén, Maiju Peura, Janne Kotiaho, Mikko
Mönkkönen, Hennariikka Mäenpää
Seija Tiitinen-Salmela, Aino Ässämäki
Janne Soimasuo
Marko Kemppainen