Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus 1/2013 julkistettiin 21.5.2013. Katsauksen luvut perustuvat 15.5.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksia neljä kertaa vuodessa.
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Palvelualojen työnantajat PALTAn suhdannekatsaus 1/2013 julkistettiin 21.5.2013. Katsauksen luvut perustuvat 15.5.2013 tilanteeseen. PALTA julkaisee suhdannekatsauksia neljä kertaa vuodessa.
SDP - Sosiaali ja terveyspalveluiden uudistaminenSDP
SDP haluaa varmistaa, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat julkisen sektorin järjestämisvastuulla, pääasiallisella tuottamisvastuulla ja että verovarat käytetään oikein.
SDP ei hyväksy julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämistä. Sote-uudistuksen suuruisessa muutoksessa henkilöstön oikeudenmukainen ja reilu kohtelu on varmistettava ja ihmisten on saatava arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Suominen Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2016: Liiketoiminnan rahavirta selkeästi vertailukautta vahvempi, liikevaihto ja liikevoitto laskivat, koko vuoden ohjaus ennallaan
Venäjän tuonninkorvausohjelma - Uhka vai mahdollisuus? Team Finland Future Wa...Team Finland Future Watch
Venäjän tuonninkorvausohjelman keskeinen tavoite on vähentää tuontiriippuvuutta, edistää teollisuuden modernisointia ja vähentää strategisten toimialojen haavoittuvuutta. Team Finland Future Watch selvitys kokoaa yhteen ohjelmaa koskevan oleellisimman lainsäädännön ja perehtyy Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön laatimiin toimialakohtaisiin ohjelmiin, joissa määritellään tuotantoalakohtaiset tavoitteet ulkomaalaiset tuotteiden korvaamisesta kotimaisilla tuotteilla vuoteen 2020 mennessä.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2014 tilanteeseen.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
TNS Gallupin Consumer Insight -tapahtuman Vertaistalous -esitys. Mikä on vertaistalouden tilanne Suomessa. Mikä motivoi kuluttajia osallistumaan? Miksi vertaistalous tulee kasvamaan Suomessa? Asennemuutos omistamisesta jakamiseen on jo pitkällä.
Palkansaajien tutkimuslaitos on tehnyt ennusteen teollisuuden, rakentamisen, kuljetuksen, informaatiopalveluiden sekä liike-elämän palveluiden kehityksestä vuoteen 2017 asti. Näiden toimialojen tuotanto kasvaa tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin viime vuodesta. Pelkästään teollisuuden (pl. elintarviketeollisuus) tuotanto supistuu 0,6 prosenttia. Viennin vauhdittuminen vuosina 2016 ja 2017 näkyy tarkasteltavien toimialojen tuotannon lähivuosien kasvussa. Yhteen laskien kyseiset toimialat kasvavat ensi vuonna ja vuonna 2017 noin kolme prosenttia. Tehdasteollisuudessa kasvu jää tätä puoli prosenttiyksikköä hitaammaksi. Venäjän viennin jyrkkä supistuminen näyttää olevan pääsyy siihen, miksi teollisuutemme kasvu on vuodesta 2014 lähtien ollut muita Euroopan maita hitaampaa.
Suominen Oyj:n osavuosikatsaus 1.1.-31.3.2016: Liiketoiminnan rahavirta selkeästi vertailukautta vahvempi, liikevaihto ja liikevoitto laskivat, koko vuoden ohjaus ennallaan
Venäjän tuonninkorvausohjelma - Uhka vai mahdollisuus? Team Finland Future Wa...Team Finland Future Watch
Venäjän tuonninkorvausohjelman keskeinen tavoite on vähentää tuontiriippuvuutta, edistää teollisuuden modernisointia ja vähentää strategisten toimialojen haavoittuvuutta. Team Finland Future Watch selvitys kokoaa yhteen ohjelmaa koskevan oleellisimman lainsäädännön ja perehtyy Venäjän teollisuus- ja kauppaministeriön laatimiin toimialakohtaisiin ohjelmiin, joissa määritellään tuotantoalakohtaiset tavoitteet ulkomaalaiset tuotteiden korvaamisesta kotimaisilla tuotteilla vuoteen 2020 mennessä.
Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 0,1 prosenttia, kun euroalue kasvoi samaan aikaan 0,9 prosenttia. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä bkt supistui edellisestä neljänneksestä 0,4 prosenttia. Talouden taantuma heikensi julkisen talouden rahoitusasemaa edelleen. Julkisyhteisöjen alijäämä nousi alustavan arvion mukaan 3,4 prosenttiin suhteessa bkt:en ja enimmäistä kertaa sitten vuoden 1996 yli Euroopan vakaus- ja kasvusopimuksen 3 prosentin kynnysarvon.
Tarve tasapainottaa julkinen talous on nousemassa tärkeimmäksi lähiajan tavoitteeksi. Suurin riski näissä pyrkimyksissä on liiallinen äkkijarrutus. Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennusteessa arvioidaan, että julkiset menot – mukaan lukien sosiaalimenot – kasvavat ensi vuonna reaalisesti 0,7 prosenttia. Julkiset kulutusmenot kasvaisivat vain 0,1 prosenttia. Kokonaisveroasteen arvioimme nousevan vuoden 2015 44,2 prosentista 44,4 prosenttiin vuonna 2016. Oletettu kireähkö finanssipolitiikka ja talouskasvun voimistuminen painaisivat julkisen talouden alijäämän tänä vuonna 2,8 prosenttiin suhteessa bkt:en viime vuoden 3,4 prosentista. Ensi vuonna alijäämän bkt-suhde alenisi 2,2 prosenttiin.
Jos julkisia menoja leikattaisiin ensi vuonna lisää 2,1 miljardia euroa, noin yksi prosentti bkt:sta, bkt:n arvioitu kasvuvauhti alenisi 1,6 prosentista 0,6 prosenttiin (laskelman perustana olevasta kerroinoletuksesta ks. Liite 1). Kyseinen politiikan kiristys heijastuisi myös työmarkkinoille. Luonnehdittu leikkaus vähentäisi työllisten määrää arviolta noin 24 000 henkilöllä jo ensimmäisenä vuonna. Menojen 2,1 miljardin leikkaus vähentäisi kerroinvaikutusten jälkeen veroja niin, että julkiseen talouteen kertyisi enintään 1,3 miljardin säästöt. Tämän seurauksena julkisen alijäämän suhde bkt:en supistuisi 0,6 prosenttiyksikköä. Tällaista lisäkiristystä voidaan pitää ylireaktiona. Toimenpiteen hinta työllisyyden heikkenemisen muodossa olisi liian suuri.
Palkansaajien tutkimuslaitos ei ole muuttanut viime maaliskuun ennusteitaan Suomen bkt:n kasvusta. PT arvioi, että talouskasvu on tänä vuonna 1,1 prosenttia ja ensi vuonna 1,3 prosenttia. Kilpailukykysopimus, joka alentaa työvoimakustannuksia työtuntia kohti noin 3,5 prosenttia ensi vuonna, voimistaa nettomääräisesti kokonaistuotantoa. Jo tämän vuoden aikana Suomen työvoimakustannukset ovat alentuneet muutaman prosenttiyksikön suhteessa kilpailijamaihimme. Kasvun painopiste onkin jatkossa viennissä, kun taas kotitalouksien ostovoiman vaatimaton kehitys rajoittaa yksityisen kulutuksen kasvua.
Palvelujen suhdanteet -katsauksessa tarkastellaan yksityisten palvelujen (pl. kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta, koulutus ja terveydenhoito) suhdannekehitystä. Katsauksen luvut ja laskelmat perustuvat 14.11.2014 tilanteeseen.
Raportti paperiteollisuudesta arvioi muun muassa paperiteollisuuden lähiajan kehitysnäkymiä ja ennustaa alan lähivuosien tuotannon kasvua. Lähinnä laajentuneen sellun tuotannon kapasiteetin ansiosta Suomen paperiteollisuuden kasvu nopeutuu tämän vuoden parista prosentista runsaaseen neljään prosenttiin vuosiksi 2018 ja 2019. Raportissa on myös tarkastelu EU:n ilmastopolitiikan vaikutuksia metsätalouteen ja metsäteollisuuteen sekä suunnitteilla olevia investointeja uusiin sellutehtaisiin. Eri kohteiden toteutumiselle on myös esitetty alustava todennäköisyys.
TNS Gallupin Consumer Insight -tapahtuman Vertaistalous -esitys. Mikä on vertaistalouden tilanne Suomessa. Mikä motivoi kuluttajia osallistumaan? Miksi vertaistalous tulee kasvamaan Suomessa? Asennemuutos omistamisesta jakamiseen on jo pitkällä.
The document discusses how new technologies like mobile, social media, and data integration are driving changes in research methods. It argues that these technologies enable more accurate, granular, and predictive research by getting closer to consumers in the moment. Mobile surveys can be faster and more automated. Integrating various data sources allows for more targeted marketing and measurement of ROI. The vision is for a more flexible and iterative research approach combining predictive modeling with modular surveys and social/search data to better understand consumers and measure brands.
Consumer Insight 2014 Shopper centricity conference keyslidesKantar TNS Finland
Consumer trends are reshaping the retail industry in unprecedented ways. 12 key shifts are impacting how brands reach consumers, including rising inequality, an aging population, urbanization, ecommerce growth, and overreliance on promotions. To succeed, brands must put shoppers first by gaining insights along their entire purchase journey and adapting strategies to new retail and consumer realities. This includes tailoring assortments, packaging, pricing, and promotions for different demographic groups and channels to ensure brands remain relevant as the industry continues to evolve rapidly.
Lehdistötiedote mediamainonnan määrä kvartaali q2 2015
1. TNS Gallup Oy
Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo, Finland
t +358 (0)9 613 500 f +358 (0)9 6135 0510
www.tns-gallup.fi www.tnsglobal.com
1
Lehdistötiedote elokuu 2015
MEDIAMAINONTA LASKI 3,3 % VUODEN 2015 TOISEN KVARTAALIN AIKANA
Huhti-kesäkuussa 2015 mediamainonnan määrä laski 3,3 % suhteessa vuoden 2014 vastaavaan
aikaan. Investoinnit mediamainontaan olivat kuluvan vuoden toisen kvartaalin aikana noin 261 milj. €.
Edes maaliskuussa alkanut vaalimainonta ei siis tuonut käännettä kasvusuuntaan. Tiedot perustuvat
TNS Gallupin Ad Intelligencen seurantaan.
2. 2
MAINONNAN MÄÄRÄ MEDIARYHMITTÄIN Q2 2015
Sanomalehtimainonta väheni vuoden 2014 toiseen kvartaaliin verrattuna 6,8 %.
Toimialat laskivat panostuksiaan kautta linjan, erityisesti finanssiala, telepalvelut ja
elintarvikkeet. Kaupunki- ja noutolehtien mainonnan määrä kasvoi kvartaalin
aikana vielä 4,6 %, esimerkiksi vähittäiskauppa kasvatti panostuksiaa 6,3 %.
Huhtikuu oli vaalimainonnan ansiosta vielä hyvä kuukausi erityisesti
kaupunkilehdille, mutta touko-kesäkuun heikko mainosmyynti heikensi toisen
kvartaalin kokonaistulosta.
Aikakauslehtimainonta laski peräti 15,7 %, erityisesti toukokuussa mainonta
supistui rajusti. Julkaisujen siirtyminen yhä enemmän verkkoon vaikuttaa
aikakauslehtien printtimainontaan laskevasti, mm. Yhteishyvän printtilehden
julkaisukertojen väheneminen. Erityisesti vähittäiskaupan panostukset laskivat
ja investointejaan vähensivät myös perinteiset aikakauslehtimainostajat
kosmetiikka ja elintarvikkeet. Kasvua oli vain matkailussa ja hieman
lääkemainonnassa.
Televisiomainonta laski edelleen 1,7 % toisen kvartaalin aikana. Useat
merkittävistä toimialoista laskivat panostuksiaan, mutta kasvua oli sentään
vähittäiskaupan ja finanssialan mainonnassa.
Radiomainonta laski lähes 5 %. Moottoriajoneuvot sekä finanssiala kuitenkin
kasvattivat panostuksiaan radioon vaikka muuten radiomainonnan linja oli
laskusuuntainen koko kvartaalin ajan.
Elokuvamainonta kasvoi peräti 39,5 %. Kasvua oli muun muassa
elintarvikkeiden ja matkailun investoinneissa elokuvamainontaan. Kosmetiikan
mainostajat sen sijaan vähensivät panostuksiaan merkittävästi toisen kvartaalin
aikana.
Ulkomainonnan muutokseksi jää vaatimaton 0,4 %. Huhtikuu oli
vaalimainonnan ansiosta vielä erittäin hyvä kuukausi, mutta touko-kesäkuu
painoi kokonaistulosta alaspäin. Useat toimialat kasvattivat panostuksiaan
ulkomainontaan. Alkoholimainonnan lainsäädännön muutos poisti
alkoholimainonnan panostukset, mikä heikentää mediaryhmän tilannetta.
Verkkomedioiden (display & luokiteltu) mainonta kasvoi 5,1 %.
Verkkomainontaan käytettiin lähes 39 milj. €. Verkkomainonnan määrästä 21 milj. €
oli display-mainontaa, laskua luvuissa oli 1,5 %. Luokitellun mainonnan määrä oli
8,6 milj. €, muutos 0,3 %. Mobiilimainonnan määrä oli edelleen 33 % kasvussa,
euroja mobiiliin panostettiin noin 5 miljoonaa. Video- eli instream-mainonnan määrä
kasvoi myös hienosti 26,6 % ja investoinnit olivat 4,4 milj. €.
3. 3
SUURIMMAT MAINOSTAJAT TOP 5 MEDIARYHMITTÄIN Q2 2015, SUOMI
Multimedia TV Verkko Radio
K-Citymarket Unilever Veikkaus Veikkaus
Unilever Valio Nelonen Media Fonecta
Veikkaus Veikkaus K-Citymarket Lidl
Valio Lidl Ikea Orion Pharma
Prisma Elisa DNA Neste
Sanoma-
lehdet
Aikakaus-
lehdet
Elokuva Ulko-
mainonta
K-Citymarket L’Oreal DNA Valio
Prisma K-Citymarket Hartwall Atria
K-Supermarket Unilever Fazer Makeiset Kokoomus
XXL Sport & Outdoor Orion Pharma Hengitysliitto ry Unilever
K-Rauta Valio Sonera Arla
4. TNS Gallup Oy
Miestentie 9 C / P.O. Box 500, 02151 Espoo, Finland
t +358 (0)9 613 500 f +358 (0)9 6135 0510
www.tns-gallup.fi www.tnsglobal.com
4
MEDIAMAINONTA TOIMIALOITTAIN Q2 2015
Keskeisillä toimialoilla investoinnit mediamainontaan laskivat edelleen, kasvua oli pelkästään
lääkkeiden mainonnassa.
Muutos-% Muutos-%
Lääkkeet 1,3 Elintarvikkeet -12,9
Avoimet työpaikat -6,2
Kauppa -1,4
Finanssiala -1,8
Moottoriajoneuvot -3,1
Kiinteistöt -7,0
5. 5
MAINONNAN KANSAINVÄLISET KEHITYSTRENDIT Q1 2015
TNS Gallupin Ad Intelligence -yksikkö kuuluu yli 20 maan Kantar Media kansainväliseen Ad
Intelligence ketjuun. Tässä tiedotteessa esitämme muutamia Q1 2015 kehitystrendejä Kantar Media
maista. Kuluvan vuoden toisen kvartaalin tietoja ei ole vielä saatavilla.
Pohjoismaista Tanskassa jatkuu Suomen kanssa samansuuntainen kehitys, sillä vuoden 2015
ensimmäisen kvartaalin kokonaislasku oli 3,4 %. Ruotsissa mainonnan määrän kehitys on kääntynyt
täysin vastakkaiseen suuntaan. Viime vuoden ensimmäisen kvartaalin kasvu oli 19 % ja 2015 vuoden
ensimmäisellä kvartaalilla pudotusta 15,2 % verran.
Suurista maista Venäjän mainosmarkkinoilla menee huonoimmin. Viime vuoden ensimmäisen
kvartaalin 8,6 % kasvusta laskua tämän vuoden ensimmäiseen kvartaaliin 10,7 %.
Kiinalla pudotusta 4,9 % verran (vuoden 2014 Q1 +0,9%) ja USA:lla pudotusta 4 % (vuoden 2014 Q1
+5,7 %)