SlideShare a Scribd company logo
Kasvinravitsemuksen
merkitys ruoantuotannossa
Juha Liespuu
Kasvinravitsemustutkimusta Kotkaniemessä lähes 60 vuotta
Tutkimme
täsmälannoitusta,
ravinnetehokkuutta ja
kierrätysravinteita.
100 kenttäkoetta ja 3300 koeruutua
2
Tavoitteena
parempi sato ja laatu sekä
ravinnetehokkuus
Kehitämme
parempia lannoitteita
ja lannoituskäytäntöjä
Lannoitus kasvin tarpeen mukaan
• Välttämättömiä kasvinravinteita on 16
• Lannoituksen tulee aina perustua kasvin tarpeisiin
• Sensoritekniikka mahdollistaa tarkan lohkokohtaisen tarvelähtöisen lannoituksen
3
Kasveille täytyy antaa ravinteita: oikea määrä, oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan, oikeassa muodossa
Kierrätysravinteet ovat hitaammin kasvien käytettävissä
• Kierrätysravinteet ovat pääosin orgaanisia aineita peräisin karjanlannasta ja teollisuuden
sivuvirroista
• Orgaaniseen ainekseen sitoutuneet ravinteet ovat hitaammin kasveille käyttökelpoisia, koska
maaperän mikrobien täytyy muuttaa ne kasveille käyttökelpoiseen muotoon
• Orgaaninen aines parantaa maan rakennetta
4
Kasvi ottaa ravinteet aina epäorgaanisessa muodossa
5
Suomessa kasvi tarvitsee ravinteita heti kasvukauden alussa
• Suomen kasvukausi on erittäin lyhyt johtuen pohjoisesta sijainnistamme
• Hyvän sadon muodostamiseen kasvit tarvitsevat ravinteita heti kasvukauden alussa
6
Mineralisaatio
0
20
40
60
80
100
120
140
9.6. 14.6. 19.6. 26.6. 3.7.Kasvustontypenotto,kg/ha
Kasvuston typenotto
Lähde: Yara Kotkaniemi 2017
Hiili/typpi -suhde kertoo typen käyttökelpoisuudesta kasveille
• Mitä enemmän typpeä suhteessa hiileen (matala C/N –suhde), sitä nopeampi lannoitusvaikutus
• Suomen lyhyessä kasvukaudessa matala C/N -suhde on tärkeä, jotta kasvi saa riittävän aikaisin
tarpeeksi typpeä
• Orgaanisissa lannoitteissa C/N -suhde vaihtelee
7
Hiili/typpi -suhde Kasveille käyttökelpoinen typpi (%)
1 – 2 80 %
3 – 4 70 %
5 – 6 60 %
7 – 8 50 %
9 – 10 40 %
11 – 12 30 %
13 – 14 20 %
Typpilannoitusvaikutus eri hiili/typpi -suhteilla
Lähde: Sofia Delin, SLU Skara
Kierrätyslannoitteissa huomioitavaa
• Ravinnepitoisuudet ja ravinnesuhteet
• Ravinteiden käyttökelpoisuus ja ajoitus
• C/N suhde
• Homogeenisuus
• Kuiva-ainepitoisuus (kuljetus, varastointi, levitys)
• Käyttömäärä: Haetaanko ravinne- vai maanparannusvaikutusta?
• Haitta-aineet
8
Tarvitaan lisää tutkimustietoa
• Erilaisten kierrätysravinteiden vaikutus viljelykasvien satoon ja laatuun?
• Levitystekniikka – ajoitus - hyötysuhde?
• Sivuvirtojen ravinteiden talteenottotekniikat, kierrätyslannoitteiden prosessointi, kustannusvaikutukset
• Millä rytmillä eri kierrätysravinteet vapautuvat kasvien käyttöön?
• Kierrätyslannoitteiden vesistövaikutus?
9
07.11.2017 10
yara.fi

More Related Content

More from Yara Suomi

More from Yara Suomi (20)

Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausina
Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausinaOikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausina
Oikean lannoitteen valinta korostuu hankalina kasvukausina
 
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke:
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke: UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke:
UPM:n ja Yaran kierrätyslannoitehanke:
 
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteistaTäydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
Täydennyslannoituksella hyöty irti kierrätysravinteista
 
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussa
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussaKiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussa
Kiertotalous: Kipsin käyttö vesiensuojelussa
 
Kierrätysravinteet ja vesiensuojelu
Kierrätysravinteet ja vesiensuojeluKierrätysravinteet ja vesiensuojelu
Kierrätysravinteet ja vesiensuojelu
 
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessa
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessaKierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessa
Kierrätysravinteiden käyttö elintarviketeollisuudessa
 
Fosforia pitää ymmärtää
Fosforia pitää ymmärtääFosforia pitää ymmärtää
Fosforia pitää ymmärtää
 
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijä
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijäMiten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijä
Miten sain 8694 kg kauraa hehtaarilta? Taneli Marttila viljelijä
 
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä
8 820 kg kauraa hehtaarilta, Riku Olli viljelijä
 
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-Maatalous
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-MaatalousViljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-Maatalous
Viljelyohjelmalla lisää puhtia, Juho Urkko K-Maatalous
 
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara Suomi
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara SuomiKaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara Suomi
Kaura vaatii ravinteita, Anne Kerminen Yara Suomi
 
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, Fazer
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, FazerKaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, Fazer
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Lasse Katavisto ja Heli Anttila, Fazer
 
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki Fazer
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki FazerTerveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki Fazer
Terveellistä ja maistuvaa kauraa, Jarkko Arrajoki Fazer
 
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-Maatalous
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-MaatalousKaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-Maatalous
Kaura on Suomen tärkein vientivilja, Ilkka Pekkala K-Maatalous
 
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin Mylly
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin MyllyKaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin Mylly
Kaura tulevaisuuden elintarvikkeena, Miska Kuusela, Helsingin Mylly
 
KM satokilpailu, Annaleena Ylhäinen
KM satokilpailu, Annaleena YlhäinenKM satokilpailu, Annaleena Ylhäinen
KM satokilpailu, Annaleena Ylhäinen
 
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-Rehu
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-RehuKaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-Rehu
Kaura sopii eläinten rehuksi, Kimmo Kyrölä, A-Rehu
 
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointi
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointiYara Uudenkaupungin laajennusinvestointi
Yara Uudenkaupungin laajennusinvestointi
 
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteet
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteetKarjanlannan täydentämisen pääperiaatteet
Karjanlannan täydentämisen pääperiaatteet
 
Kauran elintarvikekäyttö kasvaa
Kauran elintarvikekäyttö kasvaaKauran elintarvikekäyttö kasvaa
Kauran elintarvikekäyttö kasvaa
 

Lannoitus kasvin tarpeen mukaan

  • 2. Kasvinravitsemustutkimusta Kotkaniemessä lähes 60 vuotta Tutkimme täsmälannoitusta, ravinnetehokkuutta ja kierrätysravinteita. 100 kenttäkoetta ja 3300 koeruutua 2 Tavoitteena parempi sato ja laatu sekä ravinnetehokkuus Kehitämme parempia lannoitteita ja lannoituskäytäntöjä
  • 3. Lannoitus kasvin tarpeen mukaan • Välttämättömiä kasvinravinteita on 16 • Lannoituksen tulee aina perustua kasvin tarpeisiin • Sensoritekniikka mahdollistaa tarkan lohkokohtaisen tarvelähtöisen lannoituksen 3 Kasveille täytyy antaa ravinteita: oikea määrä, oikeassa suhteessa, oikeaan aikaan, oikeassa muodossa
  • 4. Kierrätysravinteet ovat hitaammin kasvien käytettävissä • Kierrätysravinteet ovat pääosin orgaanisia aineita peräisin karjanlannasta ja teollisuuden sivuvirroista • Orgaaniseen ainekseen sitoutuneet ravinteet ovat hitaammin kasveille käyttökelpoisia, koska maaperän mikrobien täytyy muuttaa ne kasveille käyttökelpoiseen muotoon • Orgaaninen aines parantaa maan rakennetta 4
  • 5. Kasvi ottaa ravinteet aina epäorgaanisessa muodossa 5
  • 6. Suomessa kasvi tarvitsee ravinteita heti kasvukauden alussa • Suomen kasvukausi on erittäin lyhyt johtuen pohjoisesta sijainnistamme • Hyvän sadon muodostamiseen kasvit tarvitsevat ravinteita heti kasvukauden alussa 6 Mineralisaatio 0 20 40 60 80 100 120 140 9.6. 14.6. 19.6. 26.6. 3.7.Kasvustontypenotto,kg/ha Kasvuston typenotto Lähde: Yara Kotkaniemi 2017
  • 7. Hiili/typpi -suhde kertoo typen käyttökelpoisuudesta kasveille • Mitä enemmän typpeä suhteessa hiileen (matala C/N –suhde), sitä nopeampi lannoitusvaikutus • Suomen lyhyessä kasvukaudessa matala C/N -suhde on tärkeä, jotta kasvi saa riittävän aikaisin tarpeeksi typpeä • Orgaanisissa lannoitteissa C/N -suhde vaihtelee 7 Hiili/typpi -suhde Kasveille käyttökelpoinen typpi (%) 1 – 2 80 % 3 – 4 70 % 5 – 6 60 % 7 – 8 50 % 9 – 10 40 % 11 – 12 30 % 13 – 14 20 % Typpilannoitusvaikutus eri hiili/typpi -suhteilla Lähde: Sofia Delin, SLU Skara
  • 8. Kierrätyslannoitteissa huomioitavaa • Ravinnepitoisuudet ja ravinnesuhteet • Ravinteiden käyttökelpoisuus ja ajoitus • C/N suhde • Homogeenisuus • Kuiva-ainepitoisuus (kuljetus, varastointi, levitys) • Käyttömäärä: Haetaanko ravinne- vai maanparannusvaikutusta? • Haitta-aineet 8
  • 9. Tarvitaan lisää tutkimustietoa • Erilaisten kierrätysravinteiden vaikutus viljelykasvien satoon ja laatuun? • Levitystekniikka – ajoitus - hyötysuhde? • Sivuvirtojen ravinteiden talteenottotekniikat, kierrätyslannoitteiden prosessointi, kustannusvaikutukset • Millä rytmillä eri kierrätysravinteet vapautuvat kasvien käyttöön? • Kierrätyslannoitteiden vesistövaikutus? 9