Recommended
More Related Content
Similar to Kirjasampo-verkkopalvelun asiakaskokemuksen kehittäminen
Similar to Kirjasampo-verkkopalvelun asiakaskokemuksen kehittäminen (20)
Kirjasampo-verkkopalvelun asiakaskokemuksen kehittäminen
- 1. Kirjasampo-verkkopalvelun asiakaskokemuksen kehittäminen Digitaalisen asiakaskokemuksen kehittäminen -koulutus Tampere 18.5.2017 Esitys: Tuomas Aitonurmi, informaatikko ja toimittaja, Kirjasampo / Kirjastot.fi
- 2. Verkkopalvelun lähtökohta ja nykypäivä Kehittämisen lähtökohta • Väline kirjastolaisten kaunokirjallisuutta koskevan tiedonhaun helpottamiseksi • Kattavat kaunokirjallisten teosten sisällönkuvailut • Kirjailijatiedot Kirjasampo nykyisin myös mm. • Linkitetyn tiedon käytäntöjen soveltaminen kirjastopalvelussa • Kirjallisuuden verkkolehti • Kirjallisuuden kuratointia listauksin • Käyttäjien tuottamia sisältöjä • Myös tietokirjallisuutta • Kolme aktiivista sosiaalisen median palvelua käytössä
- 3. Kehittämisen tapoja ja ratkaisuja • Linkitetty tieto • Saatavuustieto • Kirjojen kuvahaku • Sisällöntuotantoa • Käyttöliittymän ulkoasu • Kyselyitä ja tutkimuksia • Konsultaatiota • Benchmarking • Laajentuminen • Jatkuva palautteen keruu • Haasteita, ongelmia ja hidasteita • Tulevaisuuden kehittämiskohteita
- 4. Linkitetty tieto • Ontologiat käytössä tietokannan sisällönkuvailussa • Mahdollistaa nopean liikkumisen tietueesta toiseen linkkien avulla ja esimerkiksi asiasanat linkittyvät suoraan hakuun – klikkaamalla asiasanaa palvelu tekee automattisesti haun teos- ja kirjailijatietokannasta. (kuvassa vihreät tekstit linkkejä) • Mahdollistaa eri kieliversiot samasta tietokannasta, koska ontologiatermit sisältävät automaattisesti erikieliset versiot, ks. www.boksampo.fi/sv
- 5. Linkitetty tieto • Linkitetyn tiedon malli tarjoaa suoria yhteyksiä muihin asiaan liittyviin tietoihin ja esittää eri asioiden väliset suhteet – tarvitut tiedot saa samasta palvelusta jopa vain parilla klikkauksella. • Kuva: Linking Open Data cloud diagram 2017, by Andrejs Abele, John P. McCrae, Paul Buitelaar, Anja Jentzsch and Richard Cyganiak. http://lod-cloud.net/
- 6. Saatavuustieto • Niteet kirjastoissa -toiminto • Kertoo saatavuuden kirjastoissa hakemalla suoraan verkkokirjastoista Frank-monihaun kautta – kohdassa voi valita oman kaupunkinsa tai kirjastokimppansa.
- 7. Kirjojen kuvahaku • Tarve nousi kirjastojen asiakaspalvelun arjesta – asiakkaat kysyvät välillä teosta myös kannen perusteella. • Tehtiin hakutoiminto, jossa kansia pystyy hakemaan tekijän ja nimekkeen lisäksi elementeillä. • Voi toimia kiinnostavana analysoinnin välineenä myös kouluopetuksessa.
- 8. Sisällöntuotantoa: käyttäjien aktivointi • Käyttäjät voivat itse tuottaa sisältöä rekisteröitymällä ja kokoamalla kirjahyllyjä sekä jättämällä kommentteja. • Joitakin kirjastohenkilökuntaan kuuluvia on koulutettu myös palvelun teos- ja kirjailijatietokanta SAHAn käyttöön – vaatii opettelua ja käyttäessä oltava hyvin huolellinen, siksi vain ammattilaisille.
- 9. Sisällöntuotantoa: Yle-yhteistyö • Yle Kulttuurin kanssa on tehty paljon yhteistyötä. • Kirjakalenteri on ollut toiminnassa jo vuodesta 2013, yhdistää Ylen kirjallisuusohjelmat ja Kirjasammon sisällöt kalenterinäkymään. • Yle Elävän arkiston videoita ja audioita on upotettu Kirjasammon tietoihin, täydentävät ja rikastavat teos- ja kirjailijatietosivuja, myös etusivulla säännöllisesti päivitettävä nosto Elävästä arkistosta. • Kirjasampo on ollut aktiivisesti mukana Kirjojen Suomi -hankkeessa. • Yhteistyöstä on tullut positiivista palautetta Kirjasammon käyttäjiltä.
- 10. Käyttöliittymän ulkoasu • Edellinen perusteellinen uudistus tehtiin joulukuussa 2014. • Tuolloin uuden version käytettävyydestä pyydettiin pienen kyselyn kautta kommentteja Turun kaupunginkirjaston kirjallisuusosaston työntekijöiltä. • Palautetta kysyttiin myös somessa ja Kirjastot.fi:n ammattikalenterissa.
- 11. Kyselyitä ja tutkimuksia • 2013 Vaasan kaupunginkirjaston projektityöntekijän toteuttama laaja Kirjasampo-kysely kirjastotyöntekijöille, kyselyn perusteella tartuttiin kehittämistarpeisiin • Tehty tutkimusta, jossa vertailtiin Kirjasammon ja perinteisen verkkokirjaston aineistoluettelon käyttöä lukemisen etsimisessä • 2014 uuden käyttöliittymäversion käytettävyyden selvitystä • 2015 opinnäytetyö Kirjasammon markkinointiviestinnästä
- 12. Kyselyitä ja tutkimuksia: havaintoja ja kehittämistä Virva Soikkeli: Kirjasampokysely 2013 • Toivottiin mm. helppokäyttöisten kuvakkeiden taakse teemoittain kirjoja, tarjolle ryhmittelyjä genren mukaan • Käyttöliittymäuudistuksessa 2014 toteutettiin genresivut, jotka näkyvät etusivulla kuvakkeina
- 13. Kyselyitä ja tutkimuksia: havaintoja ja kehittämistä Anna Mikkonen: Romaaneja etsimässä : hakusiirrot ja haun onnistuminen kirjastoluetteloissa (Informaatiotutkimuksen päivien 2014 abstrakti), Informaatiotutkimus 3/2014 • ”Rikastetussa luettelossa usein vain yhden kyselyn avulla, tai usein jopa ilman ainoatakaan kyselyä, voidaan saavuttaa onnistuneita löytöjä. Eroa selittävät etenkin rikastetun luettelon asiasanaston ontologisointi sekä monipuoliset kiinnekohdat, joiden avulla kokoelman sisältöä voi rikastetussa luettelossa tarkastella.” • Saatiin tutkimuksen kautta osoitetuksi ontologioiden käytön ja teostiedon rikastamisen hyödyt palvelussa, vahvisti tehtyjen linjausten toimivuutta.
- 14. Kyselyitä ja tutkimuksia: havaintoja ja kehittämistä Jenni Isokoski ja Jukka Peltonen: Kirjasammon markkinointiviestintä – markkinointisuunnitelma Kirjasampo-verkkopalvelulle (Opinnäytetyö, Oulun AMK, syksy 2016) • Kyselyvastauksissa kommentoitiin mm. etusivun tekstipainotteisuutta ja epäselkeyttä, toivottiin reippaampaa markkinointia. • Etusivua tehtiin ilmavammaksi lisäämällä kuvia artikkelinostojen yhteyteen. • Etusivulle tehtiin tekstilinkki ”Mitä Kirjasammosta löytyy”, jota klikkaamalla saa hyvin yksinkertaistetun jaottelun palvelun olennaisimmista ja käytetyimmistä sisällöistä – sisältöjen tärkeysjärjestys jaottelusivulla perustui opinnäytetyön kyselyvastauksiin. • Markkinointia on tehty aktiivisemmin esim. Kirjastot.fi:n ammattikalenterin kautta, testattiin Facebook-sivun mainontaa ja Kirjastot.fi on toteuttanut uudenlaisia fyysisiä markkinointimateriaaleja, joissa myös Kirjasampo on mukana.
- 15. Konsultaatiota • Kehittämiskohteiden osoittamisessa on käytetty myös kirjastoalan ulkopuolista apua, kuten kirjailijaa ja kirjallisuuden harrastajaa, jotka ovat arvioineet perusteellisesti sivuston ominaisuuksia ja ehdottaneet uusia toimituksellisia sisältöjä. Apua saatiin myös esim. etusivun tekstien selkeyttämiseen. • Kirjasammon toimituskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa käsittelemään palvelun toimintaa ja kehittämistä – koostuu kirjasto- ja kirjallisuusalan ammattilaisista, saadaan kentältä eri näkökulmia tekemiseen. Lisäksi joka kokouskerralla mukana vieraileva jäsen, mikä on synnyttänyt erityisen kiinnostavaa keskustelua ja paljon sisältöideoita. • Kokemukset positiivisia – vakituisen tekijäporukan ulkopuolinen katse on selkeästi tarpeen.
- 16. Benchmarking • Jo palvelun kehittämisvaiheessa ennen julkistusta on tutkittu vastaavia sivustoja ja sovellettu hyviä käytäntöjä. • Esim. vastaava kirjastojen valtakunnallinen kirjallisuusverkkopalvelu Tanskassa, Litteratursiden, joka on toteutettu samalla sisällönhallintajärjestelmällä. • Joitakin sisällön malleja ja jaotteluja on poimittu myös englanninkielisen maailman suosituimmalta kirjallisuussivustolta, Goodreadsista. • Kotimaisten ”kilpailijasivustojen” seuraaminen: www.kirja.fi/, www.lukulamppu.fi/, http://suomilukee.fi/
- 17. Laajentuminen • Alkuperäisen ajatuksen mukaisesti palvelu keskittyi ensin aikuisten kaunokirjallisuuteen. • Palautteen myötä Kirjasampoa päätettiin laajentaa lasten- ja nuortenkirjallisuuteen – projektissa täydennettiin teos- ja kirjailijatiedot, yhteistyökumppanina Lastenkirjainstituutti. Myöhemmin Kirjastot.fi:n ylläpitämä nuortenkirjallisuuden sivusto Sivupiiri yhdistettiin Kirjasampoon, ja palvelun toimitettua lasten- ja nuortenkirjasisältöä ylläpidetään nyt siellä. http://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri • Tuli palautetta myös tietokirjallisuuden sivuuttamisesta palvelussa. Yhteistyössä Suomen tietokirjailijat ry:n kanssa on toteutettu tietokirjallisuuden ja -kirjailijoiden tietojen lisäämistä palveluun valikoidusti. Oma alasivunsa tietokirjallisuudelle on tulossa myöhemmin.
- 18. Jatkuva palautteen keruu • Palaute-linkki sivuston ylälaidassa, lomake löytyy myös verkko-osoitteella http://www.kirjasampo.fi/fi/palaute • Usein virheitä, bugeja ja kehityskohteita löytyy tätä kautta – kun ihminen vaivautuu laittamaan palautetta, hän pitää asiaansa todella tärkeänä. • Palautelaatikko täyttyy usein myös nettiä vähemmän käyttävän väestön ihmettelystä: eivät oikein tiedä missä ovat, halutaan ostaa Kirjasammosta kirjoja jne. Tämäkin tuo kuitenkin esille kehittämisen kohteen – miten tehdä satunnaiselle sivuille päätyvälle selväksi, että hän on nyt kirjastopalvelussa eikä verkkokirjakaupassa. • Myös somessa ja Kirjastot.fi:n ammattikalenterissa pyydetään ajoittain palautetta Kirjasammosta, mutta ne eivät ole aktivoineet läheskään yhtä paljon kuin kotisivujen lomake. • Lisäksi käyttöliittymäsuunnittelun kaikissa vaiheissa tehdään tiivistä ja ketterää testaamista erilaisten loppukäyttäjien kanssa.
- 19. Haasteita, ongelmia ja hidasteita: mikä toimii, mikä ei • Teosten kommentoinnista odotettiin vilkkaampaa, haluttiin luoda kotimainen keskustelualusta kirjallisuudelle – kommentointi ei lähtenyt markkinointiyrityksistä huolimatta vetämään, kirjakeskustelua verkossa käydään nyt Facebook-ryhmissä, Goodreadsissa, kirjablogeissa… • Päätettiin tuoda Kirjasampoon kirjablogistanian lukukokemusten avaruus – tehtiin sivut, joille kootaan kotimaisten kirjablogien uusimpia päivityksiä ja joilta löytyy lista aktiivisista kotimaisista kirjablogeista.
- 20. Haasteita, ongelmia ja hidasteita: tekniikka • Kirjasampo on ensimmäisiä tällä tekniikalla toteutettuja kirjastoverkkopalveluita maailmassa, joten kehittämisessä on tehty paljon pioneerityötä ja osaajia on edelleen vähän – korjaukset ja päivitykset ovat riippuvaisia yksittäisten ihmisten työstä. • Verkkosivusto oli pitkään hidas, jatkuvasta palautteesta ja parannusyrityksistä huolimatta sitä ei saatu nopeutettua. Lopulta tilanne parani paljon palvelinympäristön vaihdoksen myötä, ja nykyisin sivusto toimii kohtuullisella nopeudella – parhaimmillaan hyvinkin nopeasti – yksittäisiä ongelmatilanteita lukuun ottamatta. • Sivuston vanhan taustajärjestelmän ongelmat ovat hidastaneet kehitystyötä (esim. hakuominaisuuksien suhteen), nyt on saatu lisäapua koodaustyöhön taustan ja rajapintojen uudistamisessa.
- 21. Haasteita, ongelmia ja hidasteita: verkkokäyttäytymisen erot • Palvelu saa välillä toimituksen näkökulmasta ristiriitaista palautetta liittyen siihen, mihin pitäisi keskittyä ja mitä nostaa esille etusivulla. • Pitää oppia palvelemaan erilaisia käyttäjäryhmiä – toisia kiinnostaa toimitettu verkkopalvelusisältö, toiset haluaisivat vain helppokäyttöisen aineistotietokannan.
- 22. Tulevaisuuden kehittämiskohteita: saavutettavuus • Saavutettavuusdirektiivi • Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. • ”Direktiivissä säädettyjä vaatimuksia sovelletaan verkkopalveluihin seuraavasti: - verkkopalvelut, jotka julkaistaan 23.9.2018 jälkeen (=uudet verkkopalvelut) tulee olla direktiivin mukaisia 23.9.2019; - verkkopalvelut, jotka on julkaistu ennen 23.9.2018 (=vanhat verkkopalvelut), tulee olla direktiivin mukaisia 23.9.2020 alkaen; - mobiilisovellusten tulee olla direktiivin mukaisia 23.6.2021 alkaen; - ekstranetien ja intranetien sisältöjen, jotka on julkaistu ennen 23.9.2019, tulee olla direktiivin mukaisia sivustojen perinpohjaisen uudistamisen jälkeen.” Lähde: Valtionvarainministeriö, vm.fi/saavutettavuusdirektiivi (kursivointi esityksen tekijän)
- 23. Tulevaisuuden kehittämiskohteita: responsiivisuus • Skaalautuminen mobiililaitteille, erityisesti älypuhelimelle, on verkkopalvelulle yhä olennaisempaa. • Kirjasammon käyttöliittymä ei ole vielä responsiivinen – selailu tabletilla onnistuu jo nyt hyvin, mutta puhelimella näyttöä joutuu toistaiseksi suurentelemaan ja liikkuminen sivulla on vaivalloista. • Responsiivisuus toteutetaan sivuston taustajärjestelmän uudistamisen yhteydessä.
- 24. Tulevaisuuden kehittämiskohteita: yhteydet muihin järjestelmiin • Kirjasammon dataa olisi hyvä saada muihin kansallisiin tietokantoihin: eKirjasto, Finna… • Palvelun kuvailudata on avointa ja saatavilla käyttöön, mutta sen hyödyntäminen vaatii mm. rajapintatyötä ja pitäviä tapoja yhdistellä kuvailut oikeisiin tietueisiin.
- 25. Tulevaisuuden kehittämiskohteita: toimintojen kehittämissuunnitelma Kevät 2017 • Kirjasammon tietokannan ja rajapinnan uusiminen Syksy 2017 • Käyttöliittymän ja hakujen uusiminen • Responsiivisuus • Saavutettavuus • Finna-haravointirajapinta
- 26. Lisälukemista • Kirjasammon infosivu • Kirjasammon esittelyvideo • Kirjasampo eri medioissa (artikkeliviitteitä ja -linkkejä jne.) • Kirjasampo-palvelun kehitys ja uudet ominaisuudet (artikkeli 2015) • Yle Elävän arkiston sisällöt rikastuttamaan Kirjasampo-palvelua • Kirjasampokysely 2013 • Romaaneja etsimässä : hakusiirrot ja haun onnistuminen kirjastoluetteloissa • Kirjasammon markkinointiviestintä : markkinointisuunnitelma Kirjasampo- verkkopalvelulle • Avoin linkitetty data – mitä se on ja miksi? • The Linking Open Data cloud diagram • Saavutettavuusdirektiivi
- 27. Tuomas Aitonurmi Informaatikko ja toimittaja Kirjasampo / Kirjastot.fi tuomas.aitonurmi@kirjastot.fi 040-5471431 Kirjasampo-profiili Twitter LinkedIn