HI3, kpl 1, Kuhmoinen.

1. KANSAINVÄLISET SUHTEET HI3

2. KANSAINVÄLINEN
Kansallisvaltio on ollut globaalin kanssakäymisen perusyksikkö
1800-luvulta saakka.
’Kansallisvaltio’ on perustunut ajatukseen yhtenäisestä
kansasta, joka on muodostanut rajat alueensa ympärille. Valtio
on voinut luoda omat lakinsa, perustaa oman armeijansa,
päättää kaupankäynnistä toisten valtioiden kanssa…
Kansainvälisten suhteiden perustana on ollut valtioiden ehdoton
suvereniteetti eli itsemääräämisoikeus.
 Valtiot kunnioittavat toisten itsenäisyyttä eivätkä puutu toisen valtion
sisäisiin asioihin.

3. GLOBAALI
2000-luvulla termi ’kansainvälinen’ on saanut
kritiikkiä osakseen.
 Yksi valtio ei useinkaan koostu vain yhdestä kansasta (esim.
Iso-Britannia, Sveitsi).
 Valtiot pystyvät nykyisin harvoin toimimaan vain oman
kansansa tahdon perusteella (EU, yleissopimukset, rahaliitot…)
 Valtiot eivät ole ainoita toimijoita maailmanpolitiikassa
 Järjestöt
 Sotilasliitot
 Taloudelliset liitot
 Suuryritykset

5. KANSAINVÄLINEN POLITIIKKA
ULKOPOLITIIKKA: valtion tyyli asioida ja hoitaa suhteita toisiin
valtioihin
TURVALLISUUSPOLITIIKKA: valtion ulko- ja puolustuspolitiikan
kokonaisuus, jonka tavoitteena on taata valtion itsenäisyys ja
kansalaisten turvallisuus.
DIPLOMATIA: kansainvälisten suhteiden hoitaminen.
 Virallinen edustaminen
 Neuvottelut
 Sopimusten solmiminen
 http://areena.yle.fi/1-2830721
Bilateraalinen tai multilateraalinen yhteistyö.

6. KUN KAIKKI EI MENE PUTKEEN
Kriisi tarkoittaa vaaraa, uhkaa tai poliittista jännitystilaa kahden tai
useamman valtion välillä.
Konflikti on rajallisempi ongelma.
Sota on legitimoitua väkivallan käyttöä toista osapuolta kohtaan.
 Kansainvälinen oikeus tuomitsee hyökkäyssodan, mutta puolustautuminen on
sallittua.
Sotilaallinen kriisinhallinta voi olla valtioidenvälistä tai ei-valtiollista.
• Suomi on osallistunut kansainväliseen rauhanturvaamiseen jo 1950-luvulta lähtien.
Tällä hetkellä Suomi osallistuu 12 sotilaalliseen kriisinhallinta- tai
sotilastarkkailijaoperaatioon.
• Maantieteellisinä painopisteinä ovat Lähi-itä, Afganistan, Länsi-Balkan ja Afrikka.
• Suomi osallistuu YK:n, EU:n ja Naton johtamiin kriisinhallintaoperaatioihin. Tämän
lisäksi Suomi osallistuu harkinnan mukaan erilaisten maaryhmien toteuttamiin
sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin.

8. KÄSITTEET
Mikä seuraavista käsitteistä on sinulle vielä vieras?
Suvereniteetti - sovereign
Totaalinen sota
Hegemonia
Pasifismi

9. 1800-LUVUN POLIITTINEN
JÄRJESTELMÄ
s. 18-25

10. TAUSTAA: VALLANKUMOUKSESTA
NAPOLEONIIN
Ranskan suuri vallankumous 1789 oli iskostanut ihmisiin ajatuksen kolmesta
arvosta: vapaus, veljeys ja tasa-arvo.
Vallankumouksen seurauksena Ranskasta tehtiin tasavalta.
 Kuningas tuomittiin kuolemaan.
 Maaorjuus kiellettiin.
 Säätyoikeudet lakkautettiin.
Vuonna 1799 Napoleon Bonaparte kaappasi vallan.
 Hän julisti vallankumouksen päättyneeksi.
 1804 julisti itsensä Ranskan keisariksi.
Napoleon piti toisinajattelijat kurissa poliisin ja sensuurin avulla.
Hän teki paavin kanssa sopimuksen, joka normalisoi vallankumouksen
aikana katkenneet suhteet katoliseen kirkkoon.

11. TARVE YHTEISTYÖLLE
Keisarikaudellaan Napoleon laajensi valtakuntaansa jatkuvilla
sodilla kymmenen vuoden ajan. Hän valloitti laajimman alueen
sitten Rooman valtakunnan.
Napoleonin sotatoimet pakottivat muut maat joko yhteistyöhön
keskenään tai liittoon Napoleonin kanssa. Erilaisten sopimusten
teko hiersi maiden suhteita.
Habsburgin keisarikunnan ulkoministeri esitti 1814 pidettäväksi
Euroopan maiden yhteistä kongressia, jossa sovittaisiin
rauhasta ja maiden rajoista.

12. WIENIN KONGRESSI
Wienin kongressi syksyllä 1814.
 Läsnä aristokraatit kaikkialta Euroopasta.
 Maaliskuussa 1915 Napoleon joukkoineen saapui Pariisiin ja julisti
keisarikunnan – kongressi keskeytyi.
 Napoleon hävisi Waterloon taistelun 1815, karkotettiin St Helenalle.
Napoleonin kukistumisen jälkeen Iso-Britannia, Itävallan, Preussin ja
Venäjän hallitsijat laativat päätösasiakirjan.
Kolme johtavaa periaatetta:
 Restauraatio: olojen palauttaminen ennalleen vallankumousta edeltäneeseen
aikaan.
 Legitimiteetti: vanhojen hallitsijoiden oikeus valtaistuimiinsa.
 Solidaarisuus: lupaus antaa apua, jos toisessa monarkiassa yritetään
vallankumousta.

13. WIENIN KONGRESSIN PÄÄTÖKSIÄ
Ranskaa kohdeltiin jalomielisesti; se sai pitää vuoden 1790
rajansa. Rajalle muodostettiin kolme puskurivaltiota estämään
laajenemista itään.
Piemontin kuningaskuntaa vahvistettiin.
Belgia ja Hollanti yhdistettiin Alankomaiden kuningaskunnaksi.
Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ei luotu uudelleen,
mutta sen tilalle luotiin Saksan liitto, johon kuului 35 itsenäistä
ruhtinaskuntaa ja neljä vapaakaupunkia.

15. TASAPAINOPOLITIIKKA
Wienin kongressissa pohdittiin, kuinka Euroopan turvallisuuspolitiikka
toimisi.
Ratkaisuksi hahmoteltiin tasapainopolitiikka:
 kaikkien valtojen tulee olla suunnilleen yhtä vahvoja, jolloin yksi niistä ei voi vallata
muita.
 Jos yksi yrittää, muut liittoutuvat yhteen ja nujertavat sen.
Venäjän keisari Aleksanteri I:n ehdottamassa
Pyhässä Allianssissa 26.9.1815 Venäjä, Itävalta ja Preussi
sopivat toimivansa kristillisten periaatteiden,
hyväntekeväisyyden, rauhan ja rakkauden mukaan.
 Pyhään allianssiin liittyi muitakin valtioita.
 Iso-Britannia jäi allianssin ulkopuolelle, koska piti sitä liian
 vanhoillisena.

17. WIENIN KONGRESSIN JÄLKEEN
Tasapainopolitiikka toimi
• Euroopassa ei sodittu kongressin jälkeisinä vuosina.
Yhteiskunta kuohui silti:
• Porvaristo ajoi uudistuksia liberalismiin vedoten.
• Tiedemaailma irtautui kirkon holhouksesta.
• Taiteilijat kapinoivat vanhoja arvoja kohtaan.
Kansallisvaltioperiaate vahvistui.
• Yksi kansa, yksi maa.

18. SUURVALLAT
Suurvaltojen tunnusmerkit täytti 1800-luvun jälkipuolella viisi
valtiota
 Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Itävalta-Unkari ja Venäjä.
Suurvallaksi noustakseen maalla piti olla ainakin nämä neljä
resurssia:
1. Sotilaallinen voima
2. Vahva teollinen perusta
3. Siirtomaat
4. Kansallinen yhtenäisyys ja/tai vahva hallinto.