Aloittelijalle suunnattu johdanto tiedon esittämiseen graafisen suunnittelun avulla. Esitys sisältää visualisoinnin alkeita sekä käytönnän esimerkkejä hahmopsykologian hyödyntämisestä. Esityksen blogiversio: http://bit.ly/visualisointi
Cosmetic decoration, whichfrequently
distorts the data, will never salvage an
underlying lack of content.
— Edward Tufte
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
Design cannot rescuefailed content.
— Edward Tufte
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
15.
1. Mitä tavoitteitatai seurauksia viestinnällä haetaan?
2. Mikä oivallus informaation muotoilun avulla halutaan viestiä?
3. Kenelle tai mille kohderyhmille viesti suunnataan?
4. Miksi tämä oivallus on hyödyllinen vastaanottajalle?
5. Missä, milloin ja miten viesti otetaan vastaan?
Sisällön ja tavoitteen checklist
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
16.
Esimerkkejä I TyökalutEsimerkkejä II
Good design is a lot like clear
thinking made visual.
— Edward Tufte
17.
Pylväskaavio Histogrammi ViivakaavioFunktiokaavio
Pinta-alakaavio Pistekaavio Kuplakaavio Kartogrammi
Vuokaavio Venn-diagrammi Ympyräkaavio Tutkadiagrammi
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
Visualisoinnin välineet
Esimerkkejä I TyökalutEsimerkkejä II
Hahmolait
Samanlaisuus Läheisyys Yhteenliittyminen
Yhteinen liike Symmetria Valiomuotoisuus
Jatkuvuus Sulkeutuvuus
20.
Samanlaisuuden (engl. similarity)lain mukaan muodoiltaan, kooltaan tai
väreiltään samankaltaiset kuviot mielletään yhteenkuuluviksi. Mitä enemmän
asiat muistuttavat toisiaan, sitä luultavammin ne muodostavat mielessä ryhmiä.
Hahmolaki 1/8
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
21.
Hahmolaki 2/8
Läheisyyden (engl.proximity) lain mukaan lähekkäin olevat kuviot mielletään
yhteenkuuluviksi. Toinen ryhmittelyyn perustuva Gestaltin laki on asioiden
etäisyyssuhteisiin perustuva läheisyyden laki. Läheisyys on yleensä jopa
voimakkaampi tehokeino kuin samanlaisuus.
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
22.
Hahmolaki 3/8
Yhteenliittymisen (engl.connectedness) lain mukaan toisissaan jollakin tavalla
kiinni olevat, mutta erilliset, kohteet mielletään aina samaan ryhmään tai objektiin
kuuluviksi. Kiinnittyminen voi olla toteutettu esimerkiksi objektit yhdistävällä
viivalla tai taustavärillä.
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
23.
Hahmolaki 4/8
Jatkuvuuden (engl.continuity) lain mukaan yhteneväinen viiva koetaan kuvioksi.
Jatkuvuuden laki kuvaa siis sitä, miten samaan objektiin kuuluvat elementit voivat
ilmentää jonkinlaista jatkuvuutta esimerkiksi värin huomaamattomalla vaihdolla
vivahteesta toiseen tai rajojen jatkuvuudella.
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
24.
Hahmolaki 5/8
Sulkeutuvuuden (engl.closure) lain mukaan suljettu (tai lähes suljettu) viiva
muodostaa kuvion. Jos visuaaliset objektit näyttävät ikäänkuin sulkevan sisäänsä
jonkin alueen, niin katsoja mieltää tämän alueen erilliseksi kokonaisuudeksi.
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
25.
Hahmolaki 6/8
Yhteisen liikkeen(engl. common fate) laki esittää, että yhdessä liikkuvat asiat
kuuluvat todennäköisesti samaan ryhmään. Toisin sanoen samaan suuntaan ja/
tai samalla nopeudella liikkuvat kohteet kuuluvat yhteen ja yksittäinen liike ei
erotu samaa liikettä tekevästä joukosta.
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
26.
Hahmolaki 7/8
Symmetrian (engl.symmetry) lain mukaan mitä symmetrisempi kuvio osista
muodostuu, sitä helpommin katsoja havaitsee kohteeksi symmetrisen kuvion,
eikä sitä muodostavia osia. Symmetrisyys houkuttelee kenet tahansa
kohdistamaan huomiota, sillä se miellyttää aisteja.
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II
27.
Valiomuotoisuuden (engl. goodshape) lain mukaan kuviot pyritään
ymmärtämään yksinkertaisina ja symmetrisina. Ihmisellä on siis taipumus havaita
yksinkertaisempia kuvioita kuin millaiseksi ne tarkemman tarkastelun jälkeen
osoittautuvat.
Hahmolaki 8/8
Esimerkkejä I Työkalut Esimerkkejä II