Humak 2014 -lehti
•
0 likes•873 views
Humanistinen ammattikorkeakoulu 2014 -lehti, sosiaalinen media ja johtaminen s. 13. http://www.humak.fi/sites/default/files/liitteet/humak_2014_lehti_0.pdf
More Related Content
Viewers also liked
Viewers also liked (14)
Similar to Humak 2014 -lehti
Similar to Humak 2014 -lehti (20)
Humak 2014 -lehti
- 1. HUMAK 2014 Kertomuksia Humanistisesta ammattikorkeakoulusta HUMAK JA HUIPPU-URHEILU sivu 6 VIRTAUKSIA SUVILAHDEN KATTOJEN YLLÄ sivu 14 TYÖ, JOTA TEHDÄÄN ILOLLA JA ILMEELLÄ sivu 20
- 2. Pääkirjoitus ERILAINEN AMMATTIKORKEAKOULU Kun opiskelijoiltamme kysytään, millainen ammattikorkeakoulu me olemme, niin vastauksissa toistuvat sanat erilainen, ihmisläheinen, osaava, käytännönläheinen ja lämmin. Nämä ovat kaikki sanoja, joita kuulemme mielellämme – opiskelijathan ovat palveluidemme parhaita asiantuntijoita. Ammattikorkeakoulu on käytännönläheinen ja työelämälähtöinen. Opiskelu tarjoaa mielenkiintoisen sekoituksen teoriaa ja työssä oppimista. Esittelemme tässä lehtisessä Humakin toimintaa tarinoiden ja oikeiden esimerkkien väli- ilmiöistä, ja voimme suunnata tutkimus- ja opetustoimin- taamme näille aloille sekä vastata ketterästi muuttuvan yhteiskunnan ja talouselämän tarpeisiin. Kampuksilla pystymme tekemään yhteistyötä siellä toimivien toisen asteen oppilaitosten kanssa ja pystymme näin tarjoamaan monialaista oppimista aivan uudenlaisissa oppimisympäristöissä. TKI-keskukset tuovat työ lämän e ja opiskelijat yhteen tyksellä. Tarinoiden kertojina ovat ne, Työelämän keskelle avatut TKI-keskuk- kilökuntamme, yhteistyökumppanim- taan. Helsingin TKI-keskuksessa Haagan jotka meidät parhaiten tuntevat: henme ja erityisesti opiskelijamme. Humak uudistui vuoden 2013 syksyllä Jaoimme opiskelun selkeästi kahteen osaan: kampuksilla tapahtuvaan opetuk- semme on otettu positiivisella tavalla vasValkeassa Talossa toimii moni yhteistyö- kumppanimme, kuten Kuurojen liitto. Turun TKI-keskus sijaitsee kaupugin uu- dessa luovien alojen keskuksessa, Logomos- sa ja Kuopion TKI-keskus avattiin yhteistyökumppaneiden kanssa Käsityökadulle, kivenheiton päähän torista. Jyväskylässä olemme muuttamassa Kankaan paperiteh- seen, jossa luodaan ammattitaidon ja -iden- taan alueelle. mis- ja innovaatiokeskuksissa tapahtuvaan Opiskelijoillemme tämä merkitsee opiskelu- titeetin perusteet sekä Tutkimus-, kehittätyöelämäoppimisvaiheeseen. Tällä haluamme viestiä niin yhteistyökumppaneillemme kuin opiskelijoillemme ja alumneillemme, että toimimme ammatti- korkeakouluna symbioottisessa suhteessa paikkoja, jotka sijaitsevat kaupunkien keskus- toissa, keskellä valmiita työelämäverkostoja. Kumppaneillemme tämä merkitsee entistä matalampaa kynnystä yhteistoimintaan meidän kanssamme. työelämän kanssa. Me molemmat hyödyn- nämme toisiamme. Tarjoamme työelämälle innovaatio- ja kehittämisosaamistamme Tapio Huttula organisaatioiden tarpeisiin. Samalla me Humanistinen ammattikorkeakoulu ja voimme kehittää räätälöityjä hankkeita saamme tarpeellista työelämäpäivitystä toimialojemme ajankohtaisista 2 Rehtori / Toimitusjohtaja, FT Suomen Humanistinen ammattikorkeakoulu Oy
- 3. Hyvä tietää 4 3 8 360 alueyksikköä tutkintoa muuta paikkaa vuosittain valmistunutta 11. 400 valtakunnallisessa keskuksissa v. 2016 sijoitus Talouselämä -lehden AMK-vertailussa 110 opetus ja opiskelijaa TKI- 1550 opiskelijaa 100 vuosittain opiskelijaa vuosittain uutta monimuoto- 480 85 % yhteensä työllistymisprosentti (Tilasto 7498 TKI-hankeissa suoritetut opintopisteet v. 2011 ammattikorkeakoulu....................... 4 Humak ja huippu-urheilu.................. 6 Selvästi kokoaan suurempi merkitys.......................... 8 Harjoittelijana Bangladeshin slummeissa.................................. 9 Vaihto-opiskelijana Islannissa........... 10 Innostusta, innovaatiota ja ihanaa ruokaa.............................. 12 Vanhempienkin syytä lisätä FLOW Festival.............................. 14 Anu lähti numeroiden keskeltä ihmisten pariin....................................... 16 Lapsitohtori halusi ulos tutkijan kammiosta....................... 17 Työ, jota tehdään ilolla ja ilmeellä....... 20 290 kaikki uudet opiskelijat Humanistinen mediakasvatuksen osaamistaan......... 13 TKI-henkilöstöä uutta päiväopiskelijaa Sisältö valmistuneiden keskimääräinen keskukses 2011) 40+ tutkimus ja kehityshanketta Venäläismatkailijoiden virta kasvattaa tapahtumien yleisöpotentiaalia.......................... 21 Opiskelijakunta on muutakin kuin haalareita ............................ 22 JULKAISIJA Humanistinen ammattikorkeakoulu Ilkantie 4, 00400 Helsinki PÄÄTOIMITTAJA Jarmo Röksä, p. 020 7621 333, jarmo.roksa@humak.fi TOIMITUS Jarmo Röksä, Tuula Johansson, viestinta@humak.fi KANSIKUVA Niklas Sandström PIKKUKUVAT Aliisa Piirla, Jussi Hellsten, Alias Studiot Oy, Petra Tiihonen TAITTO Mainostoimisto Kanava.to PAINATUS Winbase Oy, Kaarina, 2013 3
- 4. Humak HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Humanistinen ammattikorkeakoulu on valtakunnallinen verkostoammattikorkeakoulu. Se on järjestötyön ja nuorisotyön, kulttuurituotannon sekä tulkkausalan merkittävimpiä kouluttajia ja asiantuntijoita Suomessa ja Euroopassa. Verkostorakenteensa ansiosta Humak pystyy yhdistämään alueellisen ja valtakunnallisen kehittämisen ainutlaatuisella tavalla eri puolilla Suomea toimivien työelämäkumppaneidensa kanssa. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen yh- valmistuneiden keskimääräinen työlli- ammattitaitoaan ja kehittää osaamis- mintansa neljään monialaiseen alueyk- te 96 % oli tulkeilla (AMK). masta. Järjestämme erikoistumiskou- teydessä Humak päätti keskittää toisikköön. Samassa yhteydessä opiskelut jaettiin selkeämmin kahteen vaiheeseen: kampuksilla tapahtuvaan ammatillista perustaa rakentaviin opintoihin sekä Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiokeskuksissa tapahtuvaan työelämälähtöiseen ohjaukseen ja valmentamiseen. Tiiviimpi vuorovaikutus työelämän kanssa vahvistaa toimialoja ja alueellista kehittymistä sekä parantaa valmistuneiden verkottumista, osaamista ja työllistymistä. Humakista valmistuneet työllistyvät hyvin. Tilastokeskuksen tekemän tut- kimuksen mukaan meiltä vuonna 2011 4 syysaste oli 85 %. Korkein työllistymisas- Humakin perusarvot, joita ovat mm. suvaitsevaisuus, avoimuus, inhimillinen vuorovaikutus ja toisen kunnioittaminen, heijastuvat kaikkeen toi- mintaamme. Me koulutamme aloille, joissa ihmisestä välitetään ja pidetään taan elinikäisen oppimisen näkökullutusta, asiantuntijaseminaareja sekä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia opintoja. Alumnimme ovat tärkeitä työelämäkumppaneitamme. ja voimme tarjota kullekin yksilöllisen Työelämän kehittäminenkin on ammattikorkeakoulun perustehtävä ammattilaiseksi. Humak rakentaa yh- Ammattikorkeakouluilla on tärkeä yh- yksilön ja yhteisöjen tarpeet huomioi- kehittäjänä. Humakissa toteutetaan huolta ja me pidämme huolta opiskeli- joistamme. Meille jokainen on yksilö kehittymispolun alansa arvotetuksi teiskuntaa, joka on inhimillinen sekä va. Meiltä valmistuneille alumneille tarjoamme mahdollisuuden täydentää teiskunnallinen rooli toimialojensa vuosittain kymmeniä erillisrahoitteisia hankkeita, joilla ammattikorkeakoulu
- 5. Koulutusalat Humakin tarjoama koulutus Yhteisöpedagogi Yhteisöpedagogit ovat järjestö- ja nuorisotyön ammattilaisia, jotka työskentelevät 6–9 kunnissa, järjestöissä, laitoksissa ja yrityksissä ohjaajina, nuorisotyöntekijöinä, järjestö- ja vapaa-ajanohjaajina, kouluttajina, suunnittelijoina ja koordinaattoreina. Ammattitaidon keskeisiä sisältöjä ovat osallisuuden tukeminen, kansalaisvaikuttaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, monikulttuurisuus ja viestinnällinen osaaminen. Kulttuurituottaja Kulttuurituottaja hallitsee erilaisten kulttuuri- ja taidetapahtumien tuottamispro- 14–15 sessit, markkinoinnin ja viestinnän sekä ymmärtää niiden rahoituksen ja liiketa louden. Kulttuurituottaja työskentelee järjestöissä, yrityksissä, kulttuurihallin- nossa tai luovan alan yrityksissä esim. tapahtumatuottajina, projektipäälliköinä, järjestö- tai kulttuurisihteereinä tai managereina. Tulkki (AMK) Viittomakielentulkki työskentelee yleensä tulkkausalan yrityksessä tai itsenäisenä 18–21 ammatinharjoittajana. Hän on ammattilainen, joka on mukana elämän erilaisissa tilanteissa, joissa kaikki eivät kommunikoi samalla kielellä: työpaikalla, terveydenhuollon tilanteissa, harrastuksissa, koulutuksissa ja perheissä. Tulkkausalan tehtä- vät ovat laajentuneet perinteisestä kuulo- ja kuulonäkövammaisten tulkkauksesta. Osa tulkeista toimii myös viittomakommunikaation opettajana. tukee työelämää ja osallistuu työelä- kaikilla koulutusaloillamme. Verkosto- Työelämälähtöisyys on entistä keskei- toiminta perustuu soveltavalle korkea- maan kattava yhteistyöverkosto. sa. Tätä haluamme viestiä yritysym- män kehittämiseen. Humakin hankekoulutasoiselle tutkimukselle ja antaa yhteistyökumppaneille mahdollisuuden hyödyntää ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden osaamista. Toteutamme kumppaneidemme kans- sa sekä laajempia alueellisia, valtakunnallisia tai kansainvälisiä hankkeita sekä lyhytkestoisia kehittämisprojekte- ja, esimerkiksi räätälöityjä koulutuksia rakenteemme ansiosta meillä on koko Toimintaa tehdään pääosin hankkeiden ja projektien kautta tiiviissä vuorovaikutuksessa työelämäkumppaneiden ja kehittäjätahojen kanssa. Yhteistyö mahdollistaa uusimman korkeakoulutiedon muuttumisen konkreettiseksi kehittämistoiminnaksi ja toimimme symbioottisessa suhteessa kumppaneidemme kanssa. semmällä sijalla Humakin toiminnaspäristöihin perustamillamme uusilla TKI-keskuksillamme sekä opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan tiiviimmällä integroimisella tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaamme. Joustavan ja ketterän organisaa tiomme ansiosta pystymme vastaamaan nopeasti työelämän tarpeista lähteviin kehityshankkeisiin. 5
- 6. Yhteisöpedagogi HUMAK JA HUIPPU-URHEILU – EI MAHDOTON YHDISTELMÄ Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä ja Jarmo Röksä Kuvat: Aliisa Piirla ja Anssi Koskinen Salibandyn maajoukkuepelaajanakin tuttu Otto Tikka aloitti yhteisöpedagogi-opintonsa Humakin Jyväskylän kampuksella syksyllä 2013. Ensimmäinen syksy on ollut Otolle to- Otto tunnetaan niin maailman ko- Opintojen ja aktiiviurheilun sovittaminen vaatii järjestelykykyä tahdostaan kuin kovista otteistaan – Asioista on vaan sovittava niin val- ja leppoisana kaverina pidetyllä Otol- ken. Humakista olen saanut kannusta- A-junioreiden suomenmestaruutta ja tuttautumista opintojen ja kurinalai- edustanut Suomea maajoukkueessa. – Syksy on ollut haastavaa aikaa, mut- vimmasta laukaisustaan ja voiton- sen huippu-urheilun yhdistämiseen. ta se on sujunut kuitenkin hyvin, Otto toteaa. Otto pelaa salibandyliigaa jyväskyläläisessä Happeen joukkueessa. Seuran kotisivut kertovat numerolla 26 pelaavan puolustajan olevan seuransa juniorituotannon kruununjalokivi, joka nuoresta iästään huolimatta on jo kokenut liigapelaaja. LIsäksi hän on saavuttanut urallaan peräti neljä 6 kentällä. Vapaa-aikanaan mukavana la onkin joukkueensa jäähyennätys hallussaan. Seuran sivuilla todetaan hänen olevan myös periksiantamaton harjoittelija ja lähitulevaisuudessa hänen arvioidaan olevan Suomen johtavia puolustajia myös maajoukkueessa. mentajan kuin omien opettajien kes- van vastaanoton ja luotan siihen, että peliaikataulut, harjoitukset, oppimis- tehtävät ja harjoittelut ovat yhteen sovitettavissa, pohtii Otto.
- 7. Yhteisöpedagogi i Yhteisöpedagogi (AMK) Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön rastanut Otto haluaa isona yhdistää Tiimihengellä on tärkeä osa Humak-opinnoissa ammattiin. Humakissa kiinnitetään jo opinto- ovat aina olleet lähellä sydäntäni. ryhmäyttämiseen. Hyvän tiimi- Kolmetoista vuotta salibandya harharrastuksensa yhteisöpedagogin – Lapset ja nuoret sekä liikunta Haluaisinkin olla mukana kehittä- mässä ja organisoimassa erilaisia liikuntakerhoja, urheilutempauksia ja koululiikuntaakin niin, että liikunta olisi voittaja kun lapsi ja nuori miettii, mitä harrastaa, kertoo Otto. – Taitaa vaan erilaiset nettipelit ja sosiaalinen media vievät valitettavasti nykyään sijan yksi, Otto jatkaa ja haluaa vielä korostaa omien opiskelukavereiden merkitystä. – Humak-opiskelijat ovat todella avoimia ja meille on syntynyt hyvä tiimihenki. jen alussa huomiota opiskelijoiden hengen ansiosta saavutetaan niin korkeampi opiskelumotivaatio kuin paremmat oppimistuloksetkin. koulutus 210 op Nurmijärvi / Helsinki, Jyväskylä, Kuopio, Turku Kesto noin 3,5 vuotta – opintoaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan. Päivä- ja monimuoto-opinnot Yhteisöpedagogi (YAMK) Ryhmäytymisen perusajatuksena Järjestö- ja nuorisotyön koulutus 90 op heesta päästään mahdollisimman Helsinki on, että ryhmän muotoutumisvainopeasti suorittavaan, tuottavaan vaiheeseen. Siksi opiskelijat pääsevät nopeasti jo muutaman viikon opintojen jälkeen mukaan toteuttamaan vaativiakin projekteja. – Olemme jokainen omia persoo- nia ja sitä saammekin olla. Pystymme kuitenkin oppimaan yhdessä ja tekemään erilaisia projekteja ja tapahtumia, kiittelee Otto. Kesto 2 vuotta Monimuoto-opinnot Master of Humanities Master´s Degree in Youth Work and Social Equality 90 ECTS Study time 2 years ks. tarkemmat tiedot uusimmasta Hakijan oppaasta. www.yhteisopedagogi.fi Otto Tikka pelaa salibandy liigaa jyväskyläläisessä Happeen joukkueessa. 7
- 8. Yhteisöpedagogi Helsingin kaupunginvaltuutettu Nasima Razmyar: HUMAKILLA ON SELVÄSTI KOKOAAN SUUREMPI MERKITYS Teksti: Jarmo Röksä Kuva: Lauri Tuisku SDP:tä edustava Nasima valittiin Helsingin kaupunginvaltuus- toon vuoden 2012 vaaleissa ja on myös kaupungin opetuslautakunnan jäsen. Nuorten arki ja oppiminen ovat hänelle arkipäi- vää ja lähellä sydäntä. Razmyar toimii SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä. Humakin alumnia Nasima Razmyaria puhua. yhteiskuntamme kehittämiseen aktii- vasti haasteista vaikka pitäisi puhua on- afganilaistaustaista ja vuoden pako- sella tavalla. Nasima on huomannut häiritsee, että meillä puhutaan jatkugelmista. Isot yhteiskunnalliset ongelmat lakaistaan ja siistitään antiseptisen kielen taakse. Räikeimpänä esimerkkinä Razmyar nostaa viimeaikaisen keskustelun nuorten syrjäytymisestä: – Se, että 60 000 nuorta on syrjäytynyt tai on suuressa vaarassa jäädä yhteiskunnan ulkopuolelle, ei ole mikään haaste. Se on suuri ongelma ja siitä on puhuttava sen oikealla nimellä. Varsin- kin maahanmuuttajanuorten syrjäytyminen, jonka suhteellinen osuus on val- taväestöä suurempi, on asia, josta pitäisi 8 Pakolaisten asiat ovat luonnollisesti laiseksi vuonna 2010 valittua Nasimaa lähellä. – Humanitaarinen hätä ja sotien aiheuttamat valtavat pakolaisleirit ovat tosiasia Turkissa Syyrian rajalla. Lu- kuisien tulevaisuudesta unelmoineen nuorten unelmat ovat särkyneet pakolaisleireille ja meidänkin olisi pohditta- va, mitä voimme tehdä näiden nuorten hyväksi. Humakin yhtenä keskeisenä päämää- ränä on kasvattaa aktiivisia kansalais- yhteiskunnan jäseniä, jotka osallistuvat visesti ja vaikuttavat siihen positiivitämän omassa yhteiskunnallisessa toiminnassaan: – Humakilla on selvästi kokoaan suurempi merkitys. Tavatessani eri järjestö- jen asiantuntijoita huomaan, että monet heistä ovat Humakin alumneja, joten op- pilaitoksen koko ei ratkaise työelämässä näkymistä. Minulle humakilaisuus onkin näyttäytynyt ainutlaatuisena ja in- nostavana. Se tuki ja menetelmät, joita koulussa on opittu, toimivat hyvin myös työelämässä.
- 9. Yhteisöpedagogi Ruusuista ryysyihin HARJOITTELIJANA BANGLADESHIN SLUMMEISSA Teksti: Maarit Honkonen-Seppälä ja Jarmo Röksä Kuvat: Aliisa Piirla ja Henrik Suni (pikkukuva) Jesaja Kärkkäisen piti käydä hake- olivat hähen mielestään parasta mah- set lähtiessään harjoitteluun toisena Jesaja kertoo oppineensa paljon sekä massa normaalia tuhdimmat rokotukopiskeluvuotenaan. Hän toimi Fidan harjoittelijana Bangladeshin pääkau- pungin Dhakan slummikouluissa, lastenkerhoissa sekä auttamispisteissä. Lisäksi Jesajan toimenkuvaan kuului järjestön viestinnän, mainonnan ja markkinoinnin kehittäminen. Työharjoittelut ovat tärkeä osa am- mattikorkeakoulussa opiskelua. Tietoja opitaan tuntien aikana, mutta tai- toja, kokemusta ja osaamista käydään päivittämässä työelämässä. Opiskelujen edetessä harjoittelujen vaativuustaso ja opiskelijan vastuut nousevat. – Itselleni on ollut tärkeää saada oppia käytännönläheisesti ja erilaisissa harjoittelupaikoissa, Jesaja kertoo. Dhakassa vietetyt kolme kuukautta dollista harjoittelukokemusta. kulttuurienvälisestä kommunikaatiosta että ihmisten kohtaamisesta. Hän kehuu myös, että Humakissa on aidosti mahdollista hakeutua kan- sainväliseen vaihtoon ja suosittelee sitä lämpimästi kaikille. Viimeiset projektiopintonsa Jesa- ja suorittaa Jyväskylän Kristillisessä Opistossa kehittämässä nuorisotyötä. – Olen opiskelukaverini kanssa kehittämässä ja toteuttamassa nuoriso- työtä koulussa. Kun jouluna valmistun, haluaisin jatkaa kehittämistyötä esimerkiksi etsivänä nuorisotyöntekijänä. Opintojen aikana luodut kontak- tit eri harjoittelupaikkoihin ja verkostot mahdollistavat työpaikan saannin, uskoo Jesaja. Fida Fida on helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö, jolla on lähes 40 maata käsittävä kehitysyhteistyöohjelma. Fidalla on toiminnastaan sopimukset niin Suomen ulkoasiainministeriön kuin Euroopan komission humanitaarisen avun osaston ECHO:nkin kanssa. 9
- 10. Vaihto-opiskelu VAIHTO-OPISKELIJANA ISLANNISSA Tarujen saari jätti jälkensä – ja parran Teksti: Jarmo Röksä Kuvat: Anna Vilāne Kulttuurituotannon opiskelija Mikko Rajakangas opiskeli vuoden Islannissa, Háskólinn á Bifröstissä, joka sijaitsee Borgarbyggðissa, pienessä alle 3500 asukkaan kunnassa noin 1,5 tunnin ajomatkan päässä Reykjavikista pohjoiseen. – Vuosi Islannissa opetti minua stressaa- opiskelijan ei tarvitse maksaa kohde- sanoa, että löysin itseni. Opin paljon it- opintotuen lisäksi Erasmus-apurahaa. maan vähemmän. Filosofisesti voisin sestäni niin päivittäisen olemassaolon maansa lukukausimaksuja ja hän saa henkisesti. Kasvoin niin ihmisenä kuin Islantilainen luonto on karua ja se on läsnä kaikkialla tullessaan sekä islannin kielen, kertoo Luonto on osa islantilaisten sielunmai- Bifröstin yliopisto on yksi noin 60 kor- saavat siitä osansa. Bifröstin kampus- kuin tekemisenkin tasolla ja rauhoituin ammattilaisenakin. Parrankin vuosi toi Mikko. keakoulusta, joihin Humakin opiskeli- joilla on mahdollisuus lähteä vaihtoon. Korkeakouluja on noin 20 Euroopan maassa ja Pohjois-Amerikassa. Vaihtoon haetaan kahdesti vuodessa. Hyväksytyn 10 kerran oltuaan. – Vuosi antoi minulle myös satakunta uutta ystävää. Islantilaiset ovat avoimia ja mukavia ja opin heiltä paljon, Mikko toteaa. Filosofiaa ja rauhantutkimusta semaa ja myös vaihto-opiskelijat saavat Opiskelu Bifröstissä on Mikon mielestä kin sijaitsee tulivuoren juurella keskellä Humakissa. Vuosi on jaettu kolmeen jak- maaseutua noin 30 kilometrin päässä kunnan taajamasta. Tästä huolimatta Rajakangas ei tunne ketään, joka ei halu- aisi palata tarujen saarelle takaisin siellä teoreettisempaa ja intensiivisempää kuin soon, johon kuhunkin opiskelija valitsee 4–7 opiskeltavaa kurssia. Vaikka Rajakan- gas valitsi oman kiinnostuksensa perus- teella kursseikseen poliittista filosofiaa
- 11. Vaihto-opiskelu Kulttuurituottaja pärjää ulkomaisellakin festarilla Reykjavikilainen tapahtumakenttä tuli puolestaan tutuksi Niko Vähäsarjalle, joka työskenteli harjoittelijana Raflost Art Festivalissa. Vuonna 2007 ensimmäisen kerran järjestetty Raflost on kansainvälinen elektronisen taiteen festivaali. Niko Vähäsarja vastasi Raflostin viestinnästä sosiaalisessa mediassa, suunnitteli oheistapahtumia sekä järjesti festivaalin ulkomaisten artistien vierailut. Kulttuuri- tuottajan opinnot osoittautuivat päteviksi myös islantilaisessa festivaalituotannossa. – Varsinkin koulussa opittu suunnitelmallisuus ja markkinointitaidot olivat ahkerassa käytössä, Niko toteaa. Ulkomainen harjoittelu auttaa näkemään maiden erilaisen työskentelykulttuurin ja kasvattaa kansainvälisiä verkostoja. Vaikka Niko on työskennellyt monissa Suomen Kuva: Niko Vähäsarjan albumi eturivin festareissa harjoittelijana, on Islannin harjoittelu ollut hänelle mieluisin ja paras. – Ehdottomasti kannattaa lähteä katsomaan muutakin meininkiä. Ulkomailla harjoittelu antaa uusia näkökulmia ja siellä oppii aidosti toisenlaista tekemistä. Lisäksi sieltä saa ideoita hommien tekemiseen Suomessa, Niko suosittelee. Humakilla on kansainvälisessä partneriverkostossa organisaatioita, jotka tarjoavat harjoittelumahdollisuuksia eri maissa. Näitä ovat mm. Iso-Britannia, Ranska, Espanja, Ruotsi, Saksa, Tsekki, USA ja Hollanti. Opiskelijat voivat hakea harjoitteluihin myös itsenäisesti. EU/ETA-maissa tapahtuvaan harjoitteluun saa Erasmus-harjoittelija-apurahaa. Humakin laaja kansainvälinen verkosto 22 60 maata korkeakoulua 25 % 74 opiskelijoista suorittaa opntojaan ulkomailla opiskelijaa ulkomailla 2012 ja rauhantutkimusta, hyväksyttiin ne oppimisympäristöissä. Tämä ei aina tar- Kansainvälisessä vaihdossa olleella sia opintoja. Hänen mukaansa Humakin lisyyttä voi olla myös toimiminen moni- vo vaihtoa harkitsevalle: kuitenkin joustavasti osaksi suomalaihyvä puoli on, että se mahdollistaa ja kannustaa opiskelijoitaan yksilölliseen kehittymiseen. Tällä tavalla opiskelijois- ta koulutetaan parhaita ja motivoituneita ammattilaisia. Kansainvälisyys näkyy Humakin opintosuunnitelmassa Jokaiselta opiskelijalta edellytetään 30 op:n edestä opintoja kansainvälisissä koita lähtöä ulkomaille, vaan kansainvä- kulttuurisissa tehtävissä täällä Suomessa tai vaikkapa koordinaattorina kansainvälisissä hankkeissa. – Kyllä meidän opiskelijamme saavat kiitosta yhteistyökumppaneiltamme. He menestyvät vaihto-opiskeluissaan erittäin hyvin. Me arvostamme kansainvälisyyttä ja siksi kannustamme opiskeli- Mikko Rajakankaalla on yksi selkeä neu – Älä epäröi hetkeäkään, vaan lähde! Aivan se ja sama, minne lähdet, mutta mene. Poistu tutusta ja turvallisesta oppimaan jotain itsestäsi ja avaamaan silmäsi uudella tavalla ja kasvamaan ihmisenä. Sitä, jos mitä, ulkomailla asuminen tekee. joitamme hakeutumaan kansainvälisiin tai monikulttuurisiin ympäristöihin, toteaa kansainvälisistä asioista vastaava yliopettaja FT Pekka Vartiainen. 11
- 12. Vaihto-opiskelu Humakin kansainväliset vaihto-opiskelijat INNOSTUSTA, INNOVAATIOTA JA IHANAA RUOKAA Teksti ja kuva: Jarmo Röksä Saksalaiset Claudia Retschke, Bettina Marquardt ja Hanna Jäkel opiskelevat kulttuurituotantoa Erasmusvaihdossa Jyväskylän kampuksella Korpilahdella. Opiskeluaika Suomessa on tarjonnut iki- mahdollistaa asioiden näkemisen ja ko- Humakin kansainvälisen joukkueen rat- nen luonto, sauna ja uudet ystävät ovat dia ja Hanna kertovat. myös yksinkertaisena ja toteuttamiskel- muistoisia kokemuksia, joissa suomalaikeskeisellä sijalla. kemisen täällä Suomessa, Bettina, Clau- munikointi on täällä rennompaa. Se Voitto kotiin KaleidosCupista lökohtaisempaa ja helpompaa, kertoo ko- Yksi Claudian, Bettinan ja Hannan mie- Humak pitää vaihto-opiskelijoista hyvää kelijakilpailu KaleidosCupin voitto Tu- – Opettajan ja opiskelijan välinen komtekee kommunikoinnista paljon henkikemuksistaan Hanna Jäkel ja jatkaa, että huolta. Tämä antaa heille mahdollisuu- den nauttia täysillä lukukauden kestävästä vaihto-opiskelustaan Suomessa. Bettina ja Hanna opiskelevat kulttuuri- ja mediakasvatusta Pädagogische Hochschule Ludwigsburgissa lähellä Stuttgartia. Claudia tulee Görlitzistä. Naiset ovat huomanneet eron saksalaisiin korkeakouluihinsa. – Meillä Saksassa vaihto-opiskelijat ovat vähän erillään meistä muista opiskelijoista, mutta täällä Humakissa me olemme päässeet heti tekemään ryhmätöitä ja projekteja suomalaisopiske- lijoiden kanssa. Se on mukavaa. Tosin lukujärjestys on meille vaihto-opiske12 lijoille vähän löysempi, mutta se taas leenpainuvimpia kokemuksia oli opisrun TKI-keskuksessa. Kilpailun järjesti Humakin koordinoima Kaleidoskooppi-hanke, jossa kehitettiin luovien kult- kaisua, ei vain innovatiivisena, mutta poisena. Tuomaristo kehoittikin voittajia tarjoamaan laivayhtiöille ideaansa. Saksattaret keksivät, että laivayhtiöiden pitäisi tarjota normaalimatkojensa lisäksi halpoja budjettimatkoja reppumatkaajille. Paikkaa, jossa nämä voisivat yöpyä teltoissaan, seurustella toistensa kanssa, pestä vaatteitaan ja kokata. laisia ja innovatiivisia toimintamalleja Kiitokset kampuksen ruokalalle luun osallistui kymmenen joukkuetta eri Bettina vaati haastattelun lopuksi, että – Ollaksemme rehellisiä, emme oikein kampuksen ruokala. Ruoka on hänen tuuristen innovaatioiden kautta uudenmeriteollisuudelle. Vuoden 2013 kilpai- korkeakouluista mm. Aalto-yliopistosta. uskoneet voittoomme vaan iloitsimme ilmaisista ruoista, hotelliyöpymisestä, juhlista ja tutustumisesta uuteen kaupunkiin, Claudia, Hanna ja Bettina nau- ravat. – Toiset joukkueet näyttivät olevan kilpailussa kuin kotonaan. Voitto kuitenkin tuli. Meriteollisuu- den edustajista koostuva raati ylisti artikkelissa on mainittava Jyväskylän mukaansa terveellisempää kuin kotona. Lisäksi, koska vaihtoehtoja on vähemmän, sitä ei heitetä pois niin paljoa. – Täällä me syömme hyvää ja täyttävää ruokaa opiskelijaystävälliseen hintaan kodikkaassa ilmapiirissä. Ja ruokalajär- jestelmäkin toimii. Ja korvapuustit! Ne ovat taivaallisia, Bettina huoahtaa.
- 13. Mediakasvatus VANHEMPIENKIN SYYTÄ LISÄTÄ MEDIAKASVATUKSEN OSAAMISTAAN Teksti ja kuva: Jarmo Röksä Päivi Timonen kehittää Sosiaalinen media ja nuorisotyön johtaminen -täydennyskoulutusta. Nuorten sosiaaliseen mediaan ja in- media vie mukanaan ja vanhemmat huolestuneita, mutta Humakin lehto- lisi tarkastella kriittisesti omaakin ternetiin käyttämästä ajasta ollaan ri Päivi Timonen korostaa, että internet on myös positiivinen asia. – Nuorten osallistuminen ja yhteydenpito kavereihin ei enää ole riippuvainen asuinpaikasta. Lisäksi so- siaalinen media mahdollistaa luovaa toimintaa. Valokuvien, videoiden ja tekstien jakaminen sekä palaut- teen saaminen niistä on nyt paljon helpompaa. Päivi Timonen kehittää ja opettaa eivät ole enää läsnä. Aikuisten tu- Timosen TOP 3 sosiaalisen median palvelua: ruutuaikaansa. 1. Google drive – työkalu yhteis- suosituksiin digitaalisista mediakan- 2. Bambuser – matalan kynnyksen Timonen neuvoo tutustumaan EU:n salaisen taidoista. Jokainen sisällön jakaminen ja tykkääminen on oman mediakasvatuksellisen kypsyyden osoittamista ja verkkoidentiteetin luomista. Verkossa jaettu säilyy siellä määräämättömän ajan. työskentelyyn verkossa livestreamauspalvelu hetkien jakamiseen verkossa 3. Kuhunkin tilanteeseen sovel- tuva palvelu Timosen ylläpitä- mältä some-listalta: http://bit. ly/16KS2xS Hän on työskennellyt aiheen parissa Nettikäytön pelisäännöt kannattaa sopia Elinikäistä oppimista Humakissa lianssi ry:ssä ja Helsingin kaupungin Vanhemmille, joita huolestuttaa las- luontevasti valmistumisen jälkeen. sissa. Humak järjestää aiheesta myös si olla kiinnostuneempia nuorten te- verkossa tapahtuvaa nuorisotyötä. 1990-luvun alusta saakka mm. Alnuorisoasiainkeskuksessa Kompastäydennyskoulutusta verkkonuoriso- työstä ja mediakasvatuksesta. Kurssit ovat olleet suosittuja, koska aiheen tärkeyteen on alettu kiinnittää viime aikoina erityistä huomiota. Mediakasvatus on koko perheen asia Viime aikoina nuoret ovat huomanneet vanhempiensakin hukkuvan mobiilija verkkomaailmaan. Sosiaalinen ten nettiaika, Timonen antaa ohjeekkemisistä sekä siitä, miten ja missä nuori aikansa verkossa käyttää. Yhteisistä pelisäännöistä täytyy sopia ennen murrosikää – ei tuomiten, vaan rajat yhdessä sopien. Mikäli vanhempi havaitsee nuoren käyttäy- tymisen muuttuneen, tilanteeseen on puututtavaajoissa ja tarvittaessa asiantuntijan avulla. On tärkeää, että nuori tapaa kavereitaan myös todellisessa elämässä. Kontakti oppilaitokseen jatkuu Humakista valmistuneet käyvät pitämässä asiantuntijaluentoja, toimivat työelämäohjaajina ja mentoreinan. Lisäksi heillä on mahdollisuus täydentää ammattitaitoaan osallistumalla Humakin järjestämiin seminaareihin ja erikoistumiskoulutuksiin. Näitä ovat esimerkiksi Vapaaehtoistoiminnan johtaminen, Nuorisotyö koulussa, Seikkailukasvatus, Toiminnallinen mediakasvatus, Kirjoitustulkkaus ja Etsivä nuorisotyö. Lisätiedot: www.humak.fi 13
- 14. Kulttuurituottaja FLOW FESTIVAL Virtauksia Suvilahden kattojen yllä Teksti: Tuula Johansson Kuvat: Niklas Sandström ja Tuula Johansson (pikkukuva) Flow Festivalin toimitusjohtaja Suvi pakottomuudesta ja ammatillisen teke- Kauniaisten kampukselta vuonna 2002 nen istuvat kymmenennen kerroksen Talviaikaan Flow Festivaalin toimis- Universityssa Lontoossa Master of Arts Kallio ja tiedottaja Susanna Hulkkotoimistossa Helsingin Sörnäisissä. Ikkunoista näkyy sopivasti Suvilahti, jossa festivaali on järjestetty vuodesta 2007. Sisällön lisäksi oheispalveluiden laatuun panostava festivaali on palkittu neljä kertaa vuoden festivaalina. – Flow alkoi pienestä, ensin oli Nu spirit Helsinki 03 -konsertti Helsingin Juhlaviikkojen yhteydessä. Keikan jälkeen juhlaviikkojen toiminnanjohtaja misen palosta. tossa työskentelee Suvin ja Susannan lisäksi vakituisesti kolme muuta työntekijää: taiteellinen johtaja Tuomas Kal- lio, markkinointi- ja yritysyhteyspäällikkö Milla Valjus ja tuotantopäällikkö Emilia Mikkola. Lisäksi lähes ympäri vuoden työskentelee vielä noin 10 muuta festivaalituotannon ja markkinointiviestinnän ammattilaista. viikkojen yhteyteen, kertoo Suvi. talkoohengessä kaveriporukalla kaksi- Sekä Suvi että Susanna ovat suo- tuloksena nimen Flow. Nimen halut- tuottajatutkinnon. simme erillisen kokonaisuuden juhla- – VR:n makasiineille kasattiin sitten päiväinen festivaali, joka sai aivoriihen tiin kertovan festivaalin hengestä: ko- konaiskokemuksesta ja -elämyksestä, 14 rittaneet -tutkintoon. Susanna valmistui kulttuurituottajaksi keväällä 2013. Ennen Humakiin tuloaan hänellä oli takanaan graafisia opintoja ja työskentelyä toimittajana. – Flow kiinnosti minua jo opintojen alkuvaiheessa ja halusin olla tekemässä sitä. Olen ollut mukana erilaisissa hom- missa vuodesta 2008, pressitiimissä vapaaehtoisena ja myöhemmin harjoit- Humakista tuottajuuden perusopinnot Risto Nieminen ehdotti meille, että loi- ja jatkoi myöhemmin opintojaan City telijana, sitten palkattuna tiedottajan assistenttina ja nyt työskentelen festivaalin tiedottajana, kertoo Susanna. Humakissa kulttuuri- Suvi kuului Humakin historian ensimmäiseen kulttuurituottajaryhmään. Hän valmistui – Kaksi ja puoli vuotta Flowssa on opettanut minulle erityisen paljon uut- ta yritysyhteistyöstä. Kun festivaalin tuloista 70 % tulee lipputuloista, oikeat yhteistyökumppanit ja kohderyhmän tavoittaminen ovat tärkeitä.
- 15. Kulttuurituottaja Miten hyväksi festivaalituottajaksi tullaan? niin edellisessä työpaikassani tuot- Suvi on ollut Flowssa mukana alus- ta alkaen. Hän toimi vuodesta Haluatko kulttuurituottajaksi? osakeyhtiö perustettiin, hänes- Suvi ja Susanna kehottavat kaikkia johtaa 4 miljoonan euron budjetin harkitsevia osallistumaan festi- 2007 toiminnanjohtajana, ja kun tä tuli toimitusjohtaja, joka nyt festivaalia. – Näissä tehtävissä tarvitaan järjestelmällisyyttä ja systemaattisuutta, erityisesti kun vastaa taloudesta. Festivaaliyrittäjä ot- taa riskejä ja tähtää jatkuvuuteen, toteaa Suvi. Suvi korostaa, että ammatillinen kehittyminen riippuu yksilöstä. – Ammatillinen kehittyminen on kovin yksilöllinen asia. Se on pitkä tie. Vannon elämänikäisen oppimisen nimeen: jatkokoulutus kannattaa. Perustutkinnossa on tärkeää oppia perusasiat, kuten kulttuuripoliittiset rakenteet, siis oppia ymmärtämään taiteen yhteiskunnallista merkitystä. Näiden asioiden pohjalle on hyvä rakentaa tuottajaprofiiliaan, opis- kella taloutta ja markkinointia, sanoo Suvi. Opiskeluajan harjoittelu on tärkeää tajana Tero Saarinen Companyssa kuin nykyisessä työssäni. festivaalituottamisesta ammattia vaaleihin harjoittelijana tai vaikka talkoolaisina. Talkoolaisenakin saa hyvän kuvan mitä kaikkea festivaa- lien järjestämiseen kuuluu. Flowssa työskentelee vuosittain 4-8 harjoittelijaa sekä noin 500 talkoolaista. – Haemme tammi-helmikuussa harjoittelijoita viestinnän ja markkinoinnin sekä tuotannon tehtäviin julkisella haulla www-sivuillamme. Emme ole toistaiseksi maksaneet harjoittelijoille varsinaista palkkaa, mutta usein harjoittelijat i Kulttuurituottaja (AMK) Kulttuurituotannon koulutus 240 op Kauniainen / Helsinki, Jyväskylä, Turku Kesto noin 4 vuotta – opintoaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan Päivä- ja monimuoto-opinnot Aikuiskoulutusta myös muilla paikkakunnilla ks. uusin Hakijan opas Kulttuurituottaja (ylempi AMK) Kulttuurituotannon koulutusohjelma 60 op Yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa Helsinki Kesto 1 vuosi Monimuoto-opinnot ovat saaneet pienen bonuksen tapahtuman jälkeen. Suvin ja Susannan mielestä parasta festivaalityössä on vaihteleva ilmapiiri, työn monipuolisuus sekä ihmisten kanssa työskentely. – Ole valmiina tarttumaan tilai- suuteen, eli opettele olemaan oi- kealla asenteella oikeassa paikassa www.kulttuurituottaja.fi oikeaan aikaan, kehottavat Suvi ja Susanna lopuksi. Suvin mielestä opiskeluajan harjoit- telut tarjoavat eväät työelämään. Monipuolinen harjoittelu auttaa ymmärtämään paremmin kokonai- suutta ja ihmisten käyttäytymistä, josta on hyötyä työelämässä. – Olin Humak-opintojeni aikana harjoittelussa mm. Helsingin juh- laviikoilla ja monikulttuurisessa Kassandrassa. Harjoittelujen kaut- Sekä Suvi että Susanna alalla ovat olleet erittäin hyödyllisiä Humakissa kulttuuri ta saadut monipuoliset kontaktit ovat suorittaneet tuottajatutkinnon. 15
- 16. Aikuisopiskelu ANU LÄHTI NUMEROIDEN KESKELTÄ IHMISTEN PARIIN Teksti: Jarmo Röksä Kuvat: Anu Gustafssonin albumi ja Jarmo Röksä (pikkukuva) Anu Gustafssonin toimisto sijaitsee Suomusjärvellä Helsingin ja Turun puolivälissä. Hän työskentelee hankeneuvojana Ykkösakseli ry:ssä, joka rahoittaa maaseudun yritystoimintaa, elinkeinotoimintaa ja yleishyödyllisiä hankkeita Salon, Karkkilan, Lohjan ja Vihdin alueella. saan lähes päivittäin tutustua erilaisiin Humakin henkilökohtainen ote miellytti Kulttuurilla parempaa elämänlaatua tarajojen. Koen tekeväni tärkeää työtä Anun mielestä Humakissa oli hyvä olla Omassa työssään Anu haluaisi kannus- huomannut, että kulttuurituotannon Hän kertoo, että lehtorit välittivät aidosti kehittämään ja hankkeistamaan ideoi- – Tykkään työstäni. On rikkaus, että ihmisiin ja yhdistyksiin yli maakunmaaseudun elävöittämisen parissa. Olen opiskelusta on hyötyä hanke-ehdotusten käsittelyssä. Voin realistisesti arvioida niiden toteutusmahdollisuuksia tuottajan näkökulmasta käsin. Kahden tutkinnon Anu Anulla on kaksi tutkintoa. Hän valmis- tui ensin tradenomiksi Turun ammattikorkeakoulusta ja työskenteli tovin Nokialla talouspuolen tehtävissä. Hän huomasi kuitenkin pian, ettei pelkkä lukujen pyörittäminen tuntunut mielekkäältä. Anu halusi tehdä enemmän töitä ihmisten, ei numeroiden kanssa. – Tein erilaisia testejä ja niissä tuli toistuvasti esiin kulttuurituottajan ammatti. Kun Turussa alkoi aikuisryhmä, päätin hakea siihen, Anu kertoo. Hän aloitti monimuoto-opiskelijana Turun kampuksella, mutta siirtyi pian nuorisopuolelle, josta valmistui työn ohessa 16 vuonna 2012. opiskelijana, koska se on riittävän pieni. opiskelijoista ja olivat henkilökohtaisestikin kiinnostuneita, miten opiskelijalla menee. Opiskelut tuntuivat mielekkäiltä työelämänkin näkökulmasta. Varsinkin loppuvaiheen opintoja pystyi tarkastelemaan laajemmasta näkökulmasta, kos- ka työkokemusta oli jo kertynyt erilaisten harjoittelujen kautta. Erityisesti Anulle jäi mieleen Projektityön ja johtamisen kurssi, josta sai eväitä taa kulttuurialan ihmisiä ja järjestöjä taan yhdessä paikallisten Leader-ryh- mien kanssa. Anu on itsekin toiminut aktiivisesti kulttuurin parissa muun muassa olemalla mukana hankkeessa, jossa salolaista Mathildedalin ruuk- kimiljöötä on elävöitetty kulttuurin keinoin. Elävä ja aktiivinen kulttuuritoiminta elävöittää myös maaseutua ja parantaa ihmisten elämänlaatua. itsensä johtamiseen sekä sai hyvän yleiskäsityksen projektien kehittämisestä. – Anulla oli aivan mieletön pohja aikaisemman työkokemuksensa kautta ja hänen mukanaolonsa kurssilla antoi to- della paljon muille opiskelijoille, muistelee lehtori Iina-Maria Piilinen, Anun mainitseman kurssin vetäjä. – Anu pystyi ammentamaan työhisto- riastaan loistavia opettavaa aihetta va- laisevia käytännön esimerkkejä. Itsekin Anu Gustafssonin toimisto sijaitsee ta, Piilinen jatkaa. puolivälissä. opin hänen kauttaan paljon uusia asioi- Suomusjärvellä Helsingin ja Turun
- 17. Alan vaihto LAPSITOHTORI HALUSI ULOS TUTKIJAKAMMIOSTA Teksti ja kuva: Jarmo Röksä Yhteisöpedagogiopiskelija Lotta Häkkisen opintopolku poikkeaa tavanomaisesta. Hän teki väitöskirjan kansainvälisestä liiketaloudesta jo 27-vuotiaana ja kertoo, että tästä johtuen häntä tituleerattiin leikkimielisesti ”lapsitohtorina”. Väitöskirjan aiheena olivat kansainväliset yrityskaupat ja ulkomaiset investoinnit. kelijoita, ja Humakin uuden yhteisöpe- Opiskelumotivaatio on korkealla tunsi löytäneensä itselleen uuden mah- Vaikka Lotalla olisi mahdollisuus tohto- sen oli vielä mahdollista tehdä nopea sempia opintojaan ja työkokemustaan Häkkinen työskenteli ennen Huma- entuudestaan kulttuurituotannon opis- yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskes- dagogilinjan aloitettua Turussa, hän kiin hakeutumistaan tutkijana Turun kuksessa, ja on saanut tutkimuksiinsa rahoitusta myös Suomen Akatemialta. Jossain vaiheessa tutkimustyö ja yksi- näiset tunnit tietokoneruudun äärellä eivät enää tuntuneet mielekkäältä ja Lotta alkoi miettiä vaihtoehtoja. Hän halusi ihmisten pariin tekemään mielekästä ja ihmisläheistä työtä. Vapaa-ajalla tekemänsä järjestötyön parissa hän oli jo tu- tustunut ihmisten parissa työtä tekevien järjestöjen ja yhdistysten toimintaan. Humakista uusi alku Turun Martissa asuvalle pienen lapsen äidille muualla opiskeleminen ei ollut realistinen vaihtoehto. Lotta tunsi dollisuuden. Nuoren ja nuorekkaan naiuraliike kotikaupungissaan. – Osallistuin kesällä moneen pääsyko- keeseen, mutta Humakissa meidät ha- kijat huomioitiin ihmisenä ja emmekä olleet vain pelkkä kylmä numero, perustelee Lotta opintopaikkansa valintaa. Lotta opiskelee nyt ensimmäistä vuot- taan Humakissa. Hän toteaa mielikuvansa Humakista olevan sekava mutta ihmisläheinen. Kokonaisvaikutelma on hänen mielestään kuitenkin positiivinen ja sekavuuskin ymmärrettävää – hän oli itse uudessa ympäristössä ja koulutusohjelmakin oli Turussa aivan rinkoulutuksensa ansiosta saada aikaisisällytetyksi omaan tutkintoonsa, näkee hän alakohtaisten opintojen merkityksen kuitenkin niin tärkeänä, että haluaa osallistua nuoriso- ja järjestötyötä käsitteleviin kursseihin. – Voisin hyväksiluetuttaa kuitenkin talouden, viestinnän ja kielten kursseja, Lotta pohtii. Hänen tavoitteenaan ei ole valmistuminen mahdollisimman nopeasti, vaan uuteen ammattiin oppiminen. Mutta onko ammatti nuorisotyön vai järjestötyön puolella, on vielä auki. uusi ja haki vielä uomiaan. 17
- 18. Tulkki Tulkki, toimitusjohtaja ja prinsessa Turandot Teksti: Tuula Johansson Kuva: Heikki Tuuli (Suomen Kansallisooppera) Outi Huusko on Viittomakielialan libretosta, ja sen pohjalta kirjoitetaan ja viittomakieliseltä yleisöltä. Esityksis- toteuttaa vaihtoehtoista urahaavettaan Suomen Kansallisoopperassa tulkkauk- kertoo oopperafani Outi Huusko, jonka Osuuskunta Vian toimitusjohtaja, joka toimimalla tulkkina Suomen Kansallisoopperan viittomakielelle tulkatuissa oopperoissa. – Työ tulkkausalalla on osoittautu- nut monin verroin kiinnostavammaksi ja haastavammaksi, kuin olisin ikinä voinut kuvitella. Tulkin työ on antanut minulle mahdollisuuden elää monta elämää rinnan oman polkuni kanssa. Olen päässyt mitä ihmeellisimpiin paikkoihin ja tilanteisiin työni vuoksi, jopa sinne oopperan lavalle, kertoo Outi, joka nuorena suunnitteli ammattia musiikin parissa. Oopperan tulkkaaminen vaatii paljon aikaa Outi työskentelee parhaillaan Puccinin Turandot-oopperan parissa. Esitystä edeltää lähes puolen vuoden valmis18 tautuminen. Työstäminen aloitetaan tarkennetaan tekstiä partituurin avulla. sessa käytetään kahta tulkkia. Toinen tuo tekstin ja juonen esille, toinen kuvailee musiikkia. Myös päähenkilöiden roolit jaetaan tulkkien kesken. Outi on sä käy runsaasti jo kanta-asiakkaita, mielestä on tärkeää esitellä oopperaa taidemuotona myös viittomakieliselle yleisölle. julma ja kiivas Prinsessa Turandot. Yrittäjä ja toimitusjohtaja tulkkaus on rankka veto, sanoo Outi ja Outi Huusko valmistui ensimmäisen mestari ovat koko esityksen ajan esillä! on päivittänyt tutkintoaan sitä mukaa, – Kahden ja puolen tunnin oopperajatkaa. – Ainoastaan tulkit ja kapelli Suomen Kansallisooppera aloitti tulkatut oopperaesitykset Mikko Franckin johtajakaudella syksyllä 2011. Maailmal- la viittomakielelle tulkattuja oopperaesi- tyksiä on nähty mm. Covent Gardenissa Lontoossa. – Olemme tulkanneet Rigoletton ja Puhdistus-oopperan sekä Robin Hoodin. Syksyllä 2013 meidän tulkkimme, toi- nen heistä Humakin opiskelija, nähtiin myös Leijonankesyttäjä-lastenoopperan esityksissä, kertoo Outi. – Olen saanut kiittävää palautetta kerran tulkin ammattiin 1986 ja hän kun koulutus on kehittynyt. – Kertaakaan en ole valintaani katunut. Viittomakielestä on tullut erottamaton osa minua. Tunnen, että minulla on hallussani mittaamaton aarre. Vaik- ka nykyisin tulkkaan harvakseltaan, työ vie minut usein tilaisuuksiin, jossa pääsen viittomaan itse. Sitä kautta olen oppinut kielestä yhä lisää. Uuden oppiminen on minulle tärkein motivaattori kaikessa.
- 19. Tulkki Käytännönläheistä, työelämään valmistavaa opetusta Teksti: Tuula Johansson Kuvat: Tuula Johansson Tulkki (AMK) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutus 240 op Kauniainen / Helsinki, Kuopio Kesto noin 4 vuotta – suoritusaika määräytyy henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaan Sandra Aaltonen on ahkera julkisen liikenteen käyttäjä. Hän tekee liikkuvaa asioimistulkin työtä i pääkaupunkiseudulla. Sandra valmistui viittomakie- lentulkiksi (AMK) Humakista neljän vuoden opintojen jälkeen keväällä 2012. Sandra työllistyi heti Sign Lineen, viittomakielen tulkkauspalveluja tarjoavaan yritykseen, jonka palveluksessa on yli 100 työntekijää eri puolilla Suomea. Sandraa ovat aina kiinnostaneet kielet ja ihmisten välinen kommuni- kaatio. Ennen Humakia hän opiskeli Kuurojen kansanopistossa vuoden viittomakieltä. Humakista hän kokee saaneensa hyvät eväät ammattiin. Opetus oli työelämään kiinnittyvää ja käytännönläheistä. Tavallista työpäivää ei ole, kertoo Sandra. Seitsemän ja puolen tunnin työpäivääni mahtuu enintään kolme lyhyempää tai yksi pitkä tulkkauskeikka. Asiakkaina on sekä kuuroja että kuulevia asiakkaita. – Tämä ammatti on liikkuva, monipuolinen ja ihmisläheinen. Päivä- ja monimuoto-opinnot Tulkki (ylempi AMK) Viittomakielialan tulkkitoiminnan koulutus 90 op (yhdessä Diakonia Ammattikorkeakoulun kanssa) Helsinki Kesto 1,5 vuotta Monimuoto-opinnot Master of Humanities Degree Programme in Sign Language Interpreting (Eumasli) Jointly run by Humak University of Applied Sciences, Heriot-Watt University, UK and Hochschule Magdeburg-Stendal, Germany Finland, Germany, Scotland Study time 2,5 years Katso hakuajat uusimmasta Hakijan oppaasta. www.signline.fi Outi on tulkkien vuonna 1999 perustaman Viittomakielialan Osuuskunta Vian toimi- tusjohtaja. Vian palveluksessa on yli sata työntekijää: viittomakielen tulkkeja, kirjoitustulkkeja sekä viittomakielen ja viitto- Kuva: Tuula Johansson mien opettajia. Se tarjoaa suomalaisen viit- tomakielen ja viitotun puheen tulkkausta ja opetusta sekä kirjoitustulkkausta. Kuu- rosokeille asiakkaille tulkkauspalveluun kuuluu tarvittaessa myös opastus- ja kuvai- www.viittomakielentulkkaus.fi lupalveluja. Outi Huusko on myös Humakin pitkäaikainen yhteistyökumppani, mm. Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen työelämäedustaja. www.via-ok.net 19
- 20. Tulkki Maailman paras ammatti TYÖ, JOTA TEHDÄÄN ILOLLA JA ILMEELLÄ Teksti: Tuula Johansson Kuva: Outi Eskelinen – Viittomakielen tulkin työ on maail- saan haastaa itseäni ja ammatti- Reeta Ahosilta, joka on työskennellyt täni ja kohdata erilaisia ihmisiä man paras ammatti, vakuuttaa yrittäjä tulkkina jo 12 vuotta. Suoritettuaan AMK-tutkinnon Humakissa vuonna 2001 hän teki töitä freelancerina ja opiskeli työn ohessa puhevammaisten tulkiksi. Ylemmän AMK-tutkinnon Reeta suoritti Humakissa 2012. Kun tulkkauspalveluiden järjestämisvastuu siirtyi Kelalle, Reeta päätti Kuo- pion alueen tulkkien kanssa opiskella yrittäjyyttä. Hän kävi alueen tulkeille suunnatun yrittäjyyskoulutuksen jonka tuloksena syntyi TulkkausILONA Oy, kuulo- ja kuulonäkövammaisten sekä puhevammaisten tulkkauspalveluja tarjoava kuopiolainen yritys. Tulkin työpaikat Viittomakielentulkit toimivat yleensä tulkkausalan yrityksissä tai itsenäisinä ammatinharjoittajina muun muassa asioimis- ja opiskelutulkkeina, tulkkivälittäjinä ja muissa tulkkausalan tehtävissä, kuten kääntäjinä, viittomakom- munikaation opettajina tukiviittomia käyttävissä perheissä. Tulkkausalan yri- tyksiä on kaikenkokoisia: on yksinyrittäjiä, yli sadan hengen yrityksiä ja kaikkea siltä väliltä. – Tyypillistä työpaikkaa tai työpäivää ei ole, toteaa Reeta ja jatkaa. – Tässä työssä jokainen päivä on erilai- nen, jokainen asiakas kohdataan yksilö- nä ja jokainen tulkkaus tehdään mah- dollisimman laadukkaasti. Työssäni 20 taitoani, kasvattaa yleissivistys- elämän erilaisissa tilanteissa. Töihin lähteminen ei harmita koskaan ja tässä työssä saan kokea olevani tärkeä. – Suosittelen lämpimästi tätä ammattia kaikille, jotka haluavat työhönsä haasteita, vaihtelevuutta, jotka haluavat mahdollisuuden kokeilla siipiään yrittäjinä ja tietysti niille jotka uskaltavat olla lähellä ihmistä, kertoo Reeta Ahosilta. tulkkausmenetelmiin. Kasvava asiakas- Kuka tarvitsee tulkkia? neet, joita on väestön ikääntyessä yhä Viittomakielentulkki on mukana koko kunta ovat huonokuuloiset ja kuuroutuenemmän. elämänkaaren erilaisissa tilanteissa, Yhteistyöstä hyötyvät kaikki kielellä: työpaikalla, juhlissa, tervey- TulkkausILONA tekee yhteistyötä Hu- sa, harrastuksissa, koulutuksissa, ystä- sILONAlla onkin sivutoimipiste Kuopion joissa kaikki eivät kommunikoi samalla denhuollossa, neuvolassa sekä koulusvien ja sukulaisten tapaamisessa ja niin edelleen. Tulkkeja tarvitaan myös perheissä. Esimerkiksi TulkkausILONAn tulkit opetta- vat sopeutumisvalmennuksena tarjottavaa viittomakommunikaatio-opetusta. Vuosittain Tulkkaus LONA opettaa toiI mialueellaan noin 30–40 perheelle viittomia perhe- ja ryhmäperheopetusta. Se, että kuurojen määrä tulee mm. sisäkorvaimplanttien johdosta jatkossa vähenemään asettaa tulkeille haasteita, jotka kannustavat laajentamaan työnkuvaa ja kouluttautumaan erilaisiin makin kanssa monella tavalla. TulkkauTKI-keskuksessa (Otto). Reetan mielestä opiskelijoiden, työelämän ja Humakin yhteistyö hyödyttää kaikkia osapuolia: – Minusta alaa voidaan kehittää vain tekemällä yhteistyötä – toteuttamalla yhteisiä projekteja muiden palveluntuottajien ja koulutuksen kanssa. Siksi on hienoa, että monet Humakin opiskelijat tekevät meillä harjoitteluitaan ja opin- näytetöitään. Näin me olemme mukana koulutuksen uusimmissa tuulissa ja Humak saa meiltä työelämätietoutta. www.tulkkausilona.fi
- 21. TKI-keskus Imatran TKI-keskus (Voima): VENÄLÄISMATKAILIJOIDEN VIRTA KASVATTAA TAPAHTUMIEN YLEISÖPOTENTIAALIA Teksti: Jarmo Röksä ja Tuula Johansson Kuva: Etelä-Karjalan liitto / Arto Hämäläinen Imatran TKI-keskuksen hankkeissa Humakin alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinenkin kehittäjän rooli näkyy vahvasti. Venäjän rajan läheisyys on avannut uu- ta-hankkeessa Humak osallistuu viiden elinkeinoelämälle kuin alueen kulttuu- Hankkeessa rakennetaan uusia paketoi- sia mahdollisuuksia niin rajaseudun ritoimijoillekin. Venäläisten matkailijoiden virta tuo pelkästään Lappeenrantaan 300 miljoonan euron lisätulot vuosittain. Yhtenä tekijänä Imatran ja Lappeenrannan vetovoimalle on määrätietoinen kehitystyö ja alueelle tehdyt investoinnit mm. Rauhan-Ukonniemen alueen massiiviseen matkailukeskittymään. – Matkailijavirrat tuovat alueen tapahtumiin uutta yleisöpotentiaalia. Näille matkailijoille on tuotteistettava palvelut aivan uudella tavalla ja parannettava ta- pahtumien saavutettavuutta vaikkapa lisäämällä venäjänkielisiä ohjelmapal- veluita, luettelee TKI-koordinaattori ja Humakin lehtori Juha Iso-Aho. Tapahtumat verkkoon molemmilta puolilta rajaa Humakilla on useamman vuoden kokemus eteläkarjalaisten tapahtumien kehittämisestä. Tapahtumamaakun- koetaan Venäjällä eri tavalla kuin Suo- kumppanit apahtuman kehittämiseen. messa. Hyvin tehdyn yhteystyön tavoit- tuja tuotekokonaisuuksia ja yhteistyö- hyvien käytäntöjen oppiminen toiselta. suhteita tapahtumien ja matkailutoimijoiden välille. – Imatralla meillä on erityisen hyvät yhteydet Venäjälle. Olemme jo vuosia kehittäneet tapahtumatuotantoa yh- dessä lähialueiden kanssa, kertoo IsoAho. Yhteistyön tulos on esimerkiksi kolmikielinen tapahtumaportaali, josta löytyvät Imatran, Lappeenrannan, vähi- tellen myös Viipurin ja Svetogorskin tapahtumat. Kalenterin kehittäminen on osa hanketta, jossa on mukana näiden kaupunkien koulutuksen, nuorisotyön, teena tuleekin hänen mielestään olla Venäjä-yhteistyötä tehdään kaikilla Humakin toimialoilla. Petroskoissa on toteutettu tulkkausalan oppilaitosyh- teistyötä ja suomalaisen nuorisotyön osaamisella voisi hyvinkin olla annettavaa Pietarin alueella. Myös kansalaisjärjestöjen roolia yh- teiskunnallisissa prosesseissa olisi mahdollista kehittää yhdessä. Humakille yhteistyö on tarjonnut lukuisia kiinnos- tavia projekteja opiskelijoille sekä myös työllistymistä eri hankkeisiin. liikunnan ja kulttuurin toimijoita. Venäjäyhteistyötä kaikilla koulutusaloilla Venäläisten kanssa tehtävää yhteistyötä suunnitteleville Iso-Aho suosittelee tutustumista venäläiseen kulttuuriin, ajatteluun ja toimintatapaan. On tär- keä ymmärtää, että asiat nähdään ja Juha Iso-Aho Lehtori, TKI-koordinaattori Humak 21
- 22. HUMAKO Kaikki irti opiskelusta OPISKELIJAKUNTA ON MUUTAKIN KUIN HAALAREITA Teksti: Emma Koskimaa ja Jarmo Röksä Kuvat: Emma Koskimaa ja Salla Nevala (pikkukuva) 22
- 23. HUMAKO HUMAKO – 5 faktaa 1. Ajaa opiskelijoiden etuja Humakissa ja koko Suomessa 2. Asioista päättää vain opiskelijat 3. Kaikkeen toimintaan on helppo lähteä mukaan 4. Jäsenenä saat enemmän irti opiskelijaelämästä – tapahtumat, edut, haalarit… 5. Lue lisää – www.humako.net Turun tutoreita, vasemmalla Ida Ruohomäki, Katri Yrjö-Koskinen, Enni Rasimus Opiskeluaika ei ole vain sentin venyttä- Opiskelijakunnat järjestävät erilaisia kelutehtäviä. Joskus rankaltakin tuntu- ja tempauksia. Emma on ehtinyt käydä mistä tai lopputtomalta tuntuvia opisvaan arkeen voi tuoda auringonpaistetta osallistumalla opiskelijakunta HUMAKOn toimintaan. – Jo haalareiden pukeminen tuo tiettyä juhlaa opiskelijan arkeen. Haalarit symboloivat opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja jokaisella Suomen korkeakoululla opiskelijoille suunnattuna tapahtumia Tutor-toiminnalla opastetaan opintojen käytäntöihin vänä on opiskelijoiden etujen ajaminen HUMAKO kouluttaa tutoreita, jotka jär- korkeakoulun eri elimissä. vat messuille ja kiertävät kouluissa esit- ohella opiskelijakuntien tärkeänä tehtäja opiskelijanäkökulman esiin tuominen on kirkaan punainen, opastaa HUMAKoskimaa haalareiden saloihin. Opiskelijakunnassa opiskelijoilla on tapahtumiin saa tulla haalareissa ja nii- tilanteissa olevia kohtalontovereita. KOn hallituksen puheenjohtaja Emma Emma kertoo, että kaikkiin opiskelijahin kerättävät haalarimerkit kertovat, missä kaikkialla niiden käyttäjä on luurannut: bileissä, messuilla, tapahtumis- sa. Siksi haalareista on tullut niin suosit- tu opiskelijoiden parissa. Ne eivät kerro ainoastaan opiskelualasta vaan jotain myös kantajansa persoonallisuudesta. opiskelijoihin. risteilyillä ja approissa, mutta juhlien erilaisissa teemajuhlissa, fuksiaisissa, Opiskelukaverit ovat paras vertaistuki on omat haalarinsa. Humakilla värinä ehdottomasti myös toisten vuosikurssien mahdollisuus tavata samassa elämänApua saa niin vapaa-ajan vinkkeihin kuin opiskeluunkin, esimerkiksi siihen, miten erilaisia kirjallisia tehtäviä tulisi toteuttaa. Koskimaa kehottaakin kaikkia opiskelijoita tutustumaan toi- siin opiskelijoihin jo ensimmäisestä päivästä lähtien ja tutustua kannattaa jestävät erilaisia tapahtumia, osallistu- telemässä Humakissa opiskelemista sekä vastaanottavat uudet opiskelijat ja kansainväliset vaihto-opiskelijat. Tutorina toimiminen tuo varmasti uusia ystäviä ja se kartuttaa myös opintopisteitä. – HUMAKO järjestää toimintaansa juu- ri Humakin opiskelijoille ja sen huomaa kaikessa toiminnassa. Humakin sisällä vallitsee täysin oma fiiliksensä ja se välittyy nopeasti hyvällä tavalla kaikkeen mitä teemme isommalla porukalla! Hu- mak on todellakin täynnä ihania humanisteja, Emma Koskimaa naurahtaa. 23
- 24. YHTEYSTIEDOT HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU (Humak) HUMAK KUOPIO Rehtorin toimisto Kuopion TKI-keskus (Otto) Kuopion kampus Kansanopistotie 32, 70800 KUOPIO www.humak.fi Käsityökatu 41, 70100 KUOPIO Ilkantie 4, 00400 HELSINKI Hakutoimisto Ilkantie 4, 00400 HELSINKI HUMAK JYVÄSKYLÄ Kuopio Jyväskylä Jyväskylän kampus Tähtiniementie 26, 41800 KORPILAHTI Äänekosken kampus Nurmijärvi HUMAK TURKU Turun kampus Turku Harjattulantie 80, 20960 TURKU Turun TKI-keskus (Meri) Jyväskylän TKI-keskus (Akseli) Matarankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ HUMAK PÄÄKAUPUNKISEUTU ********* Vanha Turuntie 14, 02700 KAUNIAINEN Logomo Byrå, Köydenpunojankatu 14 20100 TURKU Helsinki Kauniainen Sirkanpolku 1, 44200 SUOLAHTI Kivirannantie 13–15 Kauniaisten kampus Nurmijärven kampus Tornion kampus 95410 TORNIO Kotorannantie 49, 05250 KILJAVA Joensuun kampus Helsingin TKI-keskus (Ilkka) 82220 NIITTYLAHTI Ilkantie 4, 00400 HELSINKI Niittylahdentie 297 Imatran TKI-keskus (Voima) Lappeentie 12 55100 IMATRA www.humak.fi 24